1.11.2016

Hiilidioksidi pelastaa pallon

Postailen marraskuun aluksi linkkijutun tekniikka&talouden puheenvuorosta: Jutun otsikossa väitetään, että olemme uuden jääkauden kynnyksellä ja hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus pelastaa ihmiskunnan.

Hiilidioksidia on nykyisin ilmakehässä noin 0,04 prosenttia. Jutun mukaan kasvien kasvu tyrehtyy lähes kokonaan, jos tuo pitoisuus laskee alle 0,02 prosentin. 

Hiilidioksipitoisuus laski 1800-luvulla jopa alle 0,03 prosentin, jolloin elämän säilyminen oli jo uhattuna. Pitoisuuden nousu ja lisääntynyt lämpö on siis ollut hyvä asia, mikä näkyy mm. siinä, että vihreiden alueiden määrä maapallolla on kasvanut, puiden kasvu on nopeutunut ja viljasadot ovat entistä suurempia, mikä auttaa maapallon rajun väestönkasvun hallitsemisessa.

Kasveille ja ihmisille haitallista hiilidioksidipitoisuus olisi vasta suunnilleen kymmenkertaisina pitoisuuksina nykytasoon verrattuna. 

Tämä on vain intrigöörin valistumatonta päättelyä, mutta johtuivatko 1800-luvun suuret nälkävuodet Suomessakin ehkä hiilidioksitason vähenemisestä? Ilmaston kylmenemisestä nälkävuodet ainakin johtuivat, viimeksi näin kävi 1866 - 1868. Todella pahoja nälkävuosia oli myös 1600-luvulla ja sen etenkin sen vuosisadan lopulla.

***
Hiilidioksidia kartoitetaan nyt myös avaruudesta, Tähdet ja avaruus.


***

2 kommenttia:

Risto Jääskeläinen kirjoitti...

Jos voitaisiin osoittaa, että jääkautta tai edes pienoisjääkautta (nälkävuosia) on lykätty hiilidioksidipäästöillä, niiden kustannusvaikutukset olisivat helpostikin positiivisia. Tällä tietoa näitä hyötyjä ei ole huomioitu, kun uhkakuvia on rakenneltu ja miljardeja syötetty ilmastonvakiointiin.
Kiitos artikkelistasi.

intrigööri kirjoitti...

En olisi omin päin kirjoittanut tuosta mitään, mutta kun tunnettu lehti antoi jutullaan taustatukea. Saattaa olla nurkkakuntaista populismia väittää, että Pohjois-Euroopan katovuodet johtuisivat ilmaston kylmenemisestä, sillä olihan silloinkin kai Afrikassa ja muualla pallolla lämmintä.
Silloin ennen ei ollut tätä ihanaa ilmastonmuutosta, eikä tiedostavaa globalismia. Oli vain säitä, joita kansa yritti perinteisen luonnontiedon varassa ennustella, magiaakin taikauskoinen kansa käytti ahkerasti. Yksi katovuosi oli katastrofi ja kaksi peräkkäin kaatoi köyhää kansaa kuin viikate heinää.
Herroillakaan ei ollut ruokaa jakaa, kun Saimaan kanavan sulkuja rakennettiin viimeisinä nälkävuosina. Rakentajia perheineen kuoli sadoittain nälän aiheuttamiin sairauksiin.