Talouselämä kertoo, jotta vielä viime keväänä demarien kansanedustajat moittivat rankasti uudistusta, mikä helpottaisi suomalaisten arkaluontoisten terveystietojen käyttämistä tutkimuksessa ja yrityksissä. Liekö tuo moitiskelu ollut vain äänestäjille esittämistä, koska tuo ns. toisiolaki on taputeltu ja tietolupaviranomainen on perustettu. Lupavirkatoimia jo käynnistellään.
Julkisiin ja muihinkin tietoturvahankkeisiin pitää kokemusten perusteella suhtautua vähintäänkin terveellä epäluulolla. Toivottavasti nyt ei panna pystyyn uutta tietoHUPAvirastoa! Liipaisimella on pelkän teknisen tietoturvan ohella ihmisten yksityisyydensuoja.
Ensimmäisiä tietopyyntöjä terveystiedoista odotellaan ensi vuoden alussa. Lupia alkanee virastosta tippua joskus kevättalvella. Uudistuksilla tavoitellaan kuulema mm. terveysalan kasvua ja sellaisen odotuksen huumassa meidät kansalaiset asetetaan kylmästi koko Suomen suuruisen kaupallisen koelabran näytteidenantajiksi.
Arvokkain osa ihmisyksilöstä saattavatkin raakan pisneksen vinkkelistä olla hänen terveystietonsa. Hyvästelkäämme ne, koska emme itse niitä omista!
Linkki Te:n juttuun.
Tietosuojavaltuutettu kysyy: Kenen hankkeita nämä ovat?
***
Niin niin. Kyllähän sitä hövelisti luvataan, että luovutettavat tiedot ovat VAIN koontitietoja, eivätkä siis yksilötason tietoja. Se on vain paljastunut niin kovin usein, että jos jotain tietoja johonkin rekisteriin kerätään, niin niitä tullaan aivan varmasti käyttämään tavalla ja tarkoituksiin, jotka eivät olleet alun pitäen puheena. Ja kuvaan tietysti kuuluu, että mitään kattavaa ja varmasti toimivaa tietojen luovutuskieltomahdollisuutta ei tulla kansalaisille järjestämään. Oikein edustavan kuvan viranomaisten toimien eettisyydestä antaa se, että väestörekisterikeskus myy kansalaisten osoitetietoja kaupallisiin tarkoituksiin. Sen voi kyllä kieltää, mutta koko nurinkurinen asenne, että rekisterikeskus ikäänkuin tietojen omistajana voi myydä niitä, ja että kansalaisen on itse kiellettävä tietojensa luovutus, on täysin perseestä.
VastaaPoista