22.5.2012

EU-käki kukkuu

Pieni Suomi-lintu syöttää
isoa EU-käenpoikaa.
Intrigööri jatkaa sinnikästä lenkkeilyä kaduilla ja luontopoluilla. Kunto on kuin kiviaitaa, yhtä raskasta. Mutta periksi ei anneta. Nätit ja tavistytötkin juoksentelevat kevyesti ohi. Rivakammat mummotkin kävelysauvoineen menevät menojaan.

Mutta eipä haittaa. Intrigöörin näkemys kuntoilusta on sellainen, että jos meinaa hengästyttää ja hikeä pukata, silloin pitää hetki huilata. Toki vakilääkityksellä on tässä osansa, mutta niin on lepsuudellakin.


Kaikkea sitä melkein ihmispolon pitää suvaita ja ymmärtääkin, kuten kävelysauvoja. Sille en kuitenkaan voi mitään, että oikein tomerasti sauvojaan kopsuttelevasta menijästä tulee mieleen tarmokas ihmisropotti. Ei pitäisi naureskella, voi olla, että kävelykeppeihin ja muihin apuneuvoihin joutuu meikäkin vielä joskus turvautumaan.


Tämän päivän urheiluosuutta luontopoluilla rikastutti pikkulintujen laulujen lisäksi  käen (Cuculus canorus) kukunta. Se oli ensimmäinen kukkuilu tänä suvena. Käki kailotti jossain ihan lähellä kuusikossa, näkemään sitä en kumminkaan päässyt. 


***
Kirjasin silti kesäkauden virallisesti alkaneeksi. Aurinkoista oli ja lämpöistä. Järvissäkin on nyt vettä ihan äyräitä myöten. Tuttua kivilaituria piti haeskella veden alta. Kyllä Imatralla sähköturpiinit pyörivät ja riittää sitä vodaa vielä venäläistenkin veneiden alle. 

Koska käki kukkui nyt jo varhain toukokuussa ja hyvin selkeästi, sen täytyi olla sellainen pelätty EU-käki, joka valmistautui munimaan jonkin suomalaisen pikkulinnun valmiiseen pesään. EU-käen jäljiltä jää vain tuhoutuneita koteja, karanneita nuoria ja nääntyneitä vanhempia. Kuten Kreikassa tai Espanjassa.


Niin ja se kukkuja oli tietty uroskäki, koska naaraskäki kuulema ääntelee ihan eri tavalla. Tässäkin lajissa naaras on ovelampi suorittaja, mutta yhteistyö pelaa. Äijä kukkuu hurjana ja hiljentää koko metsän kuuntelemaan kauas kantavaa ääntään.  Sillä aikaa naaras lehahtaa viemään sopivasti hämäävän väriseksi pukkaamansa munan jonkin onnettoman västäräkki- tai sieppoparin pesään.


Käki on pesäloinen ja sen on todettu Suomessakin tunkeneen munauksiaan noin 40 lintulajin pesiin. Muijakäki voi munia jopa 10 - 20  munaa touko- kesäkuun aikana. Tästä voisi päätellä, ettei suomalaismetsissä paljon muita lintuja lisääntyisikään kuin käkiä. 


Linkki 3.5.2018: Pesäloinen on myös itse EU, mitä Suomeen tulee. Näin kertoo itsenäisyyspuolueen mies blogissaan.

***
Tilanne luonnossa ei kuitenkaan ole käytännössä näin huolestuttava. Luontolaurit ja -liisat ovat havainneet, että sadasta käen munasta kuoriutuu lopulta vain muutamia valmiita käkösiä.

Kaikki pesäloisia isännöivät pikkutiput eivät näet suostu hautomaan vierasta munaa, vaan hylkäävät sen ja jättävät ehkä koko pesän. Mahtaisiko joku leppälintu tai peippo osata peräti pudottaa vieraan munan pesästään pois? 


Eipä kai osaa, koska suomalaisista on tässäkin pesinnässä ja loisimisessa kysymys. Kaikki EU-käkien ja  muidenkin vieraiden lintujen munaukset kelpaavat meille yleensä mainiosti. Kovasti vain kiitellään ja nyökytellään, vaikka hintana olisi koko oman pesinnän eli poikasten ja lajin tulevaisuuden tuhoutuminen.


Käenpoika kuoriutuu munasta vikkelästi, alta kahden viikon. Poikasella on tiemmä kuoriuduttuaan selässä jokin arka paikka, joten se tuuppii ärhäkästi pesästä pois toiset munat. Kyytiä saavat myös jo kuoriutuneet pesäkaverit. Niinpä EU-käenpoika saa osakseen kaiken kasvattivanhempien keräämän ravinnon ja paapomisen.


EU-käenpoika lähtee pesästä pois alta kolmiviikkoisena, mutta kasvattivanhemmat ruokkivat itseään isompaa ahmattia hätäpäissään vielä toiset kolme viikkoa. Käki ei ole ronkeli ruoan suhteen. Sille kelpaavat vaikka muiden lintujen hyljeksimät karvaiset toukat. Käki pistelee nokkaansa hanakasti myös matosia. Kaikki kelpaa isolle vieraalle otukselle.


Wanhan kansan uskomuksen mukaan käki muuttuu syksyllä haukaksi. Havukkaa se iso käki vähän muistuttaakin. Intrigööri ei usko tähän, mutta EU-käki on paitsi  loinen, myös paha peto pienemmilleen.  


Käkilintuja on maaimalla ainakin 27 eri sorttia. Nyt niitä on 28, sillä intrigöörin äänibongaama EU-käki lienee ennestään tieteelle tuntematon siivekäs. Äimänkäkiä meillä riittää ennestään, varsinkin politiikassa.


Sveitsissä vaaralliset käet suljettiin jo historiassa hyvissä ajoin kelloihin, mistä ne pääsevät vain hetkeksi ulos määräaikoina. Äimänkäet ja muut loiset eivät voi kukkumalla sotkemaan oikeata kansanvaltaa. Pankkiiri-petolinnuistakin on sveitsiläisille ollut vain hyötyä. Katteeks käypi!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vilkaisen ennen kuin julkaisen.