Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gaddafi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gaddafi. Näytä kaikki tekstit

14.3.2014

Rosvo, rosvompi, diktaattori

Syyrian Basar al-Assad ja
Libyan Muammar Gaddafi
silloin joskus.
Mikä erottaa maailman pahimmat rikolliset ja diktaattorit toisistaan? Se, että pelin lopussa rikollisia odottaa toisten roistojen luoti tai valtion vankila, ehkä jopa teloituskin. Diktaattoria odottaa kentällä jetti ja ylettömän rikas loppuelämä jossain, mutta jopa onnekkaasti vapaudessa. 

Diktaattori-parasiitti saa usein vapaasti hallita rahojaan maailman veroparatiiseissa. Voi olla, että matkustelu ja henkilökohtainen turvallisuus ovat hieman rajoittuneita. Mutta monet pikkuvaltiot ja isommatkin maat tarjoavat yleensä oikein röyhkeälle ja röhkyrikkaalle diktaattorille turvapaikkaa, joten huoltapa ei, hiuulihei!

Rikollispomoista vain harvat uskaltavat edes yrittää jäädä eläkkeelle rahoista nauttimaan. Useimmat heistä päätyvät kesken ikänsä mullan alle, jotkut myös loppuiäksi vankiloihin, kuten erilaisten mafioiden ja gangstereiden luvatussa maassa Italiassa.

***
Joillekin diktaattoreille käy kyllä huonosti. Kymmeniä vuosia ehdottomasta yksinvallasta juopuneet Saddam ja Gaddafi kohtasivat loppunsa, toinen uuden valtionjohdon (ja miehittäjän) tarjoaman köyden jatkona, toinen (kai?) oman kansansa raivokkaissa käsissä. Joka tapauksessa kaksi paljon maailman mahtajien salaisista asioista tiennyttä miestä vaiennettiin siinä lopullisesti.

Molemmat tapetut diktaattorit olivat myös niin äärimmäisen vainoharhaisia, etteivät he lopulta uskaltaneet matkustaa edes väliaikaisesti turvaan ulkomaille, vaikka sitäkin ratkaisua tarjottiin. Ukko Gaddafi kyllä retkeili näkyvästi maailman mahtajien palatseissa, Saddam jurotti kotikentällään.

Molempien lurjusten ja murhamiesten keräämä valtava omaisuus jatkaa kyllä kiertoaan maailmalla, veroparatiisista ja taskusta toiseen. Gaddafin miljardit saattoivat osin päätyä myös pakoon ehtineille perheenjäsenille?

Gaddafin ehkä järkevin poika Saif vapautettiin 2017.

***
Diktatuurimaissa, nimitti niitä miten vain, on sekin yhteinen piirre, että koko yksinvaltiaan laaja ja kalliisti ostettu lähipiiri kähmii. Rutiköyhistäkin maista irtoaa noille roistosakeille uskomattoman suuria summia, kuten mm. Pohjois-Koreassa ja Zimbabwessa.

Muistuipa mieleeni semmoinenkin yksityiskohta, että viimeisiä lentoja Tripolista ennen lentokieltoa tehtiin 2011 Valko-Venäjälle. Mitähän mahtoi olla rahtina? Rahaa, kultaa, jalokiviä, arvopapereita? Paluurahtina, jos sitä tuli, saattoi olla aseita? Valko-Venäjällähän hallitsee yhä tukevasti hra Luka, jonka ukrainalainen ex-kollega hra Januhanu on kai rahasäkkeineen Äitee-Venäjän suojissa.

***
Intrigööri sattui kuuntelemaan Radio Suomen lähetystä, jossa haastateltiin Transparency Suomen puheenjohtajaa. Hän mainitsi, että arviolta kolmannes koko maailman varallisuudesta pyörii eri tavoin ketjutettuina veroparatiisessa. Noiden pimeiden omaisuuksien alkuperää on  melkein mahdotonta jäljittää, ainakaan laillisin keinoin. Rahassa ei lue omistajan nimeä. Ohjelmassa mainittu summa oli niin monta eurooppalaista biljoonaa, etten sitä muista ja jos muistaisin, en sellaista rahamäärää voisi tajuta. 

Veroparatiiseja on maailmalla noin 70 ja monet niistä sijaitsevat täysin luvallisesti ja laillisesti Euroopassa ja myös EU:n alueella. Veroilta turvassa mötköttää jemmatileillä myös itsessään pienehköjä määriä suomalaisten rahaa. Itsenäisessä Suomessa ei ole ollut diktaattoria. Urkkikin oli vain poliitiikan päälinjausten yksinvaltias. Meillä kähmyillään muuten vain ja julkispuolella maan tavan mukaan myös melko julkisesti.

***
Tuosta suunnattomasta verojenkiertovaluutan määrästä voisi äkkiä päätellä, että koko maailman rahoista noin kolmannes on rikollista rahaa. Siis joka kolmas lati on jollain tavoin tavisveronmaksajilta eli kansalta jossakin kähmitty. 

Järjestelmällinen veronkierto ja tulokätköily ilman koordinaatteja katsotaan rikokseksi ainakin nk. sivistyneissä tai kehittyneissä maissa. Miksi ne rahat edes olisivat veroparatiiseissa, jos ne olisivat kunniallisesti ansaittuja tai edes lumivalkeiksi pesaistuja?

Mikä sitten on oikeata rahaa ja mikä vain virtuaalista höttörahaa, se olisi oman pitkän virtensä väärti. Sehän tiedetään, että maailmassa liikuteltavan rahan määrä on jo kauan sitten kymmenin kerroin ylittänyt oikean talouden eli reaalitalouden määrän.

Olisi se mukava kuulla, että näin europarlamentin vaalien alla nuo eri puolueiden mainiot ehdokkaat puhuisivat siitä, mitä aiotaan tehdä eurooppalaisille veroparatiiseille. Tuskin niille veroparatiiseille tai niitä ruokkiville henkilöparasiiteille ikinä mitään tullaan tekemään, mutta lämmittäisi se puhekin köyhän äijän mieltä. 

Saattaisin vaikka äänestää sellaisesta oikeasta asiasta vaaleja vasten puhuvaa ehdokasta, ellen olisi jo syksyllä luvannut tässä blokissa ääntäni yhdelle ansiokkaalle herrasmiehelle.

***
Lisäys: Mikä olisi sopiva rangaistus tuhmille veronkiertäjille eli yhteisestä kuormasta syöjille? Ennen sanottiin, että tukka pois ja linnaan. Rahat pois ja linnaan olisi paljon tehokkaampaa. Pelkkä rahat pois saattaisi riittää vai olisiko se liian rankkaa, sillä ei rikas rahatta pärjäisi, linnassa olisi kuitenkin veronmaksajien piikkiin majoitus ja ruokaa.

***
Libya on edelleen sekaisin. Öljyrahat pyörittävät tappavaa valtapeliä. BBC:n juttu 27.10.2019.


***

24.8.2011

Gaddafi ja sen kaverit



Muammar Gaddafia etsittiin kiivaasti vuonna 2011. Jossain vaiheessa hänen arveltiin poistuneen maasta, kuten osa hänen perheenjäsenistään teki. Alempi hupikuva on samalta ajalta, silloin Pohjois-Korean edellinen julma hallitsija oli vielä pelissä mukana.



Tässä postauksessa oli aluksi iso liuta kuvia Gaddafista eri valtionpäämiesten keralla. Kuvitus katosi sinne mihin everstikin, johonkin muuhun ulottuvuuteen. 

Julkisuudessa ei ole näkynyt tietoja siitä, mikä on ollut diktaattorin perheen itselleen ryöväämien miljardien taalojen kohtalo. Suuri osa rahoista pysynee edelleen hukassa libyalaisilta?

Libyan rannikkokaupunki Sirt oli Gaddafin viimeinen tukikohta, nyt sieltä häädetään murha- ja rosvokalifaatin Isisin asemiehiä. (Tekstiä on täydennelty 2016.)

***

Eri maiden napamiehiä ja -naisia ei voine kovin syyttää Gaddafin tai hänen perheensä tapaamisesta, koska se kuului heidän tehtäviinsä. Maailma on paha, mutta se on myös epäoikeudenmukainen. 

Aina se jaksaa  ihmetyttää, miten hyvä voiteluaine öljy on kansainvälisissä suhteissa. Moraali ei voitele rattaita, ei ollenkaan, vaikka moraali onkin joustava materiaali, vai mikä se oli?


Oli varmaan helpotus monille eri maiden johtaville poliitikoille, että ukko Gaddafi tapettiin Sirtistä pakoon yrittäessään. Paon pysäytti ensin Naton hävittäjä ja Libyan kapinalliset soturit pääsivät pahiksen kimppuun.

Oikeudessa Gaddafi ei olisi säästelyt sanojaan läntisistä tai arabimaiden johtajista. Julki olisi tullut liikaa tulenarkoja totuuksia. Tietoa meni diktaattorin mukana paljon hukkaan yli 40 vuoden ajalta. 

Ei julmaa Gaddafia osaa sääliä, mutta maailmalle olisi ollut parempi, jos äijä olisi viety Haagiin tuomittavaksi, kertomaan ehkä karut muistelonsa julki ja lusimaan elinkautista.

***

Gaddafin lapset

Lisäys joulukuussa 2015: 

Vanhoja postauksia katsellessa rupesi kiinnostamaan, miten Muammar Gaddafin jälkikasvulle kävi. Ukolla oli kahdeksan tunnustettua lasta, tytär ja seitsemän veljestä. Kolme pojista kuoli Libyassa 2011.

Pakeneva Saif vangittiin ja on edelleen heimon vankina Zintanissa, kuolemantuomion toteutus odottanee, jos hänet joskus luovutetaan Tripoliin. Saadi karkasi Nigeriin, josta hänet lopulta luovutettiin nykyiselle Tripolin hallinnolle, missä hän kai vielä odottelee lopullista oikeudenkäyntiä.

Tytär Aisha, sekä pojat Hannibal ja Mohammed livahtivat yhdessä diktaattorin toisen vaimon Safian kanssa panssaroitujen autojen saattueessa Algeriaan elokuussa 2011. Vuoden kuluttua siitä tämä kolmikko omine lapsineen sai poliittisen turvapaikan Omanista, missä he lienevät vieläkin.

Omanin sulttaanikunta on kieltänyt Gaddafin perheen pakolaisilta poliittisen toiminnan, eivätkä he muutenkaan voine toistaiseksi palata Libyaan. Onko Libyan "hirviöperheen" julkinen tarina tässä, sitä ei voi tietää. Hannibal kai siepattiin joulukuussa 2015 LIbanonissa, mutta vapautettiin?

Kuinka ukko Gaddafin 40 vuoden aikana itselleen ja perheelleen kahmimille öljyvaltion kymmenille miljardeille taaloille kävi, sen tiennevät vain joidenkin veroparatiisien vaiteliaat pankkiirit. 

Libya on sotimisten jäljiltä sekasortoisessa tilassa, maassa on kaksi hallitusta, sekä heimojen ja jihadistijoukkojen hallitsemia alueita. Gaddafin viimeinen linnake, Sirtin kaupunki oli pitkään julman isis-kalifaatin Pohjois-Afrikan tukikohtana. Sirt on viime aikoinakin vaihdellut isäntäänsä.



***