Valtion velkoja taikurin hattuun?

Vuosien varrella on tässäkin blogissa tullut usein jurputetuksi valtion velkojen kasvusta ja tuhoisan korkojen nousun mahdollisuudesta, mutta nyt tyrkkää myönteisempiä näkymiä velkarintamalta.

Talouden suurten suhmurointien tulkki TalSan Jan Hurri on seuraillut USA:n keskuspankin FEDin touhuja, joilla hirmuisesta valtionvelasta taiotaan pelkkä jäätynyt ongelma. FED on eurooppalaisittain jo sinänsä taikurin temppu eli se on yksityinen keskuspankki, eikä liittovaltion pankki.

Jenkkilän keskuspankki aikonee jemmata suurimman osan viime vuosien mittaan hankkimistaan liittovaltion velkakirjoista pysyvästi tai melkein ikuisesti, jolloin ne eivät juurikaan rasita USA:n taloutta.

Jos eurounionin keskuspankki EKP seuraa FED:n perästä, Suomen valtion oma keskuspankki saattaa keventää yhteistä velkataakkaamme pysyvästi. Yhteistä taakkaa sikäli, että poliitikot ottavat velkaa, mutta kansa on siitä vastuussa ja maksaa.

Annetaan erikoistoimittaja Hurrin kertoa, mutta ei puhuta näistä tempuista mitään niille holtittomille tuhlareille, poliitikoille, ettei ne innostu. Poliitikothan eivät lue intrigööriä, talouslehtiäkin heistä seurannee vain harva.

***

Lisäys 25.2: En suinkaan väitä ymmärtäväni kunnolla linkkijutussa kuvatun kaltaisia isoja ilmaveivejä. Rahamaailmassa on paljon sellaista, mitä meikä ei tajua, eikä edes yritä, koska ei se tietovaje täällä ruohonjuurilla mitään haittaa.

Maailman ja Suomenkin yli 10 vuotta sitten lamauttaneesta subrime-kriisistä ymmärsin sen verran, että roskalainoja myyvillä ketkupankkiireilla ja gangstereilla on vissi ero. 

Ketkupankkiirit ja erilaiset finanssihyeenat eivät yleensä joudu lusimaan, kuten ammattiroistot useimmiten joutuvat. Jos yhteiskunta panee noille korkean pisnestason toimijoille sanktioita, ne ovat maksajilleen aika pieniä.

Roskalainat saattavat vielä palata kummittelemaan, niin arveltiin jo 2015.

Suomella ei kyllä ole hyvä herraonni, jos puhutaan politiikasta ja ministereistä. Piäkanisteri Katainenkin kiirehti heti subrime-kriisistä kuultuaan hökeltämään julki, että ei tämä koske Suomea. Huono herraonni näyttää meitillä jatkuvan. Jatkuu se paha mäihä vaalien jälkeenkin, elleivät kallupit ole menossa ihan pusikkoon.

Käyp jo katteeks!

Intriksen on jo vähän vaikeaa olla kenellekään mistään kateellinen, kun ei tiedä sitä, mistä pitäisi olla kateellinen. Toisin sanoen on vaikea mieltää sitä, mistä olisi itse mahdollisesti jotenkin jäänyt paitsi, sillä sen verran pitkään on itsellä mennyt niukasti. En edes viitsi valehdella, että oma elämä olisi jotenkin henkisesti rikasta, hetkittäin saattaa silti olla lystiä.

Minusta oli vielä äsken paljon parempi, että Helsingin pormestariksi on tulossa kokoomuksen hra Vapaaherra, eikun Vapaavuori kuin, että vihreät olisivat juntanneet teknisten alojen yleisnero nti? Sinnemäestä pormestarin. 

Nyt en ole kannastani enää niin varma, kun kun lukaisin Iltalehden toimittajan ansiokkaan jutun tulevan pormestarin saavuttamista ylenpalttisista EU-eduista.

Tuleva pormestari saa tietysti tulevasta virastaan lihavan liksan. Eikä siinä vielä kaikki, sillä hän voi ihan häpeilemättä nostella lisäksi kolmen vuoden ajan palkkaansa, jos selkä kestää, taakse jäävästä Euroopan investointipankin johtajan tehtävästään. 

Onhan se kaikilla tiedossa ollut, että EU:n viroista ja tehtävistä maksetaan tolkuttoman isoja palkkoja erilaisilla eduilla kuorrutettuina. En kuitenkaan hoksinut, että ökypalkkoja maksettaisiin vielä vuosien ajan tehtävänsä jo jättäneille. 

No, saavathan kotoiset parlamentaarikkommekin erittäin avokätiset pehmustukset, jos putoavat pois eduskunnasta, missä he ovat raataneet itseään säästämättä peffansa puuduksiin meidän kaikkien tolkun ihmisten puolesta. 

Euroopan investointipankin johtajan hommelit houkuttavat nyt kai ex-ministeri A. Stubbiakin, ihmekös tuo. Muistaakseni siinä samassa rahapuljussa touhuili aikoinaan eräs herra S. Niinistökin, sitä en tiedä, olivatko "pankin" palkkaedut silloin nykyistä mallia. 

Mutta enpä ala taas kateelliseksi, enkä rupea tosissaan vihaamaan herroja. Mutta emme kai me EU-maiden kansalaiset tarvitse yhteisestä kuormasta syövää etuoikeutettua aatelisluokkaa takaisin, olkootkin hyö "vain" raha-aatelisia. Rahassa se aateluus on ennenkin punnittu ja velvoittavuus on ollut vaakassa se kevyempi puntti. 

Asiantuntijoita kahdella jakkaralla.

EU on kyllä itsessään yhtä kuin lupa kupata.

Vapaavuori aikoo lahjoittaa osan kultalusikkarahoistaan.

EU:n mafiamaista kuppausta paheksutaankin.

Yritystuilla ei liene kattoa, suomalaisten rahaa palaa niihin jo miljardi?

***

Asiasta toiseen: 

Vihervaleuutisia

Taloussanomat hehkutti pari päivää sitten, että "Britannia on tänään tuottanut kaiken sähkönsä kaasulla, tuulella ja auringolla. Otsikko julisti, jotta ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen Britannia ei "tänään" tuottanut yhtään hiilienenegiaa.

Voi olla niin, että hiiltä ei juuri tuolloin poltettu, mutta mahtoivatko maan kaikki sähköä tuottavat ydinvoimalat olla samaan aikaan pois pelistä? Britanniassa on yhdeksän aktiivista ydinvoimalaa ja lisää aiotaan rakentaa. 

Kuntasäästöjä "hampaat irvessä"

Säästeliäs Kuopio yritti vielä loppusyksystä hakea yli yhdeksän miljoonan säästöjä perusturvasta, jolloin leikkauskohteina ovat mm. vammaiset, vanhukset ja sairaat. Nyt nuo säästöt jäänevät noin neljään miljoonaan euroon.

Asiasta kertoo Savon Sanomat, minkä jutussa kivakirjoitetaan, jotta verorahoista maksettiin viime vuonna Kuopion luottamushenkilöille palkkioita ja korvauksia lähes 620 000 euroa. Jellonanosan noista rahoista kuittailivat kaupunginhallituksen jäsenet.

Kh kokoustaa satojen asioiden tiimoilta yleensä vajaat 40 kertaa vuodessa. Hallituksen jäsenistä paras tienaaja pääsi 25 000 euroon ja vähimmin kuitannut sai yli 11 000 euroa. Valtuutetuista 13 henkilöä ylsi yli kymppitonnin poliittisiin tienesteihin.

Palkkiot luottamustoimista nostetaan varmaankin puhtain käsin ja mielin, mutta ei puhtaina, sillä päältä pidätetään tuloveron mukaan. Lisäksi puolue perii sen ahneudesta riippuen luottamushenkilöiden palkkioista pois 10 - 25 prosenttia.

Luottamustehtävien hoitajille korvattiin lisäksi ansionmenetyksiä yhteensä vajaa kymppitonni ja matkakustannuksia päälle 14 000 euroa. Kuopiossa asuu myös pitkämatkalaisia luotettuja henkilöitä, sillä alueen keskuskaupunki on viime vuosina syönyt ympäriltään useita entisiä maalaiskuntia. Ruokahalua Kuopiolla olisi vielä jäljellä ainakin Siilinjärven paksun pihvin verran. 

Siilinjärvihän tunnetaan laajasti suurluottamushenkilömme, tupla-ex-ministerin ja nykyisen EU:n apukomissaari J. Kataisen kotikuntana.

Kuopiossa suunnitellaan tänä vuonna myös em. palkkioiden rapsakkaa korottamista, jolloin niiden kokonaismäärä kipuaisi yli 900 000 euron. Valtuustoryhmien uuteen tukeenkin on varattu jotain ja kuntavaalien jälkeen aloittaisivat uudet pitäjänraadit, jotka nekin tarvitsevat rahnaa.

Luottamustoimien hoitaminen paitsi valvottaa ja velvoittaa, se myös melkoisesti maksaa. Meininki on sama kaikissa kunnissa, joista osa on kaupunkeja. Tämäkin olisi kiva muistaa, kunnallisvaaleja vasten. Ennen omaa äänestyspäätöstä puolueiltakin voisi ehkä kysäistä jotain, edes sen nk. puolueveron rotsenttia? Puolueveroa pienentämällä voitaisiin pienentää sen verran myös yhteisistä rahoista maksettavia palkkioita. Vaiko eikö?

Kuntien luottamushenkilöiden palkkioista.

Ylen juttu kuntien näkymistä.

***

Eläkerahakas Suomi vähiten velkainen

Suotta on tainnut tulla monet kerrat moitituksi intrigöörissä Suomen ihanan kevyttä velkaantumista ja monenlaista "maailman parantelua" silkoilla velkarahoilla. 

Tuoreen IMF:n tilastoinnin mukaan Suomi onkin vähiten velkaantunut teollisuusmaa! Suomen talouteen luotetaankin, sillä nyt negatiivisten korkojen ihmeaikana valtio jopa tienaa ottamalla uutta velkaa. 

IMF tarkastelee valtioiden nettovelkaantumista, jolloin varallisuuskin otetaan huomioon. Suomea nostavat tässä tarkastelussa tietenkin maailmalla harvinaisen massiiviset julkiset eläkerahastot. Parempihan se on, että rahaa on eväänä kuin että sitä ei olisi?

Positiivisia uutisia velkarintamalta kertoo tekniikka&talous. Toisaalta tilastoinnin muutos on Talouselämän jutun mukaan kasvattanut vajaalla prosenttiyksiköllä julkisyhteisöjen velkaa.

Ehkä ei sentään olisi uusien velkajuhlien aika, vaikka sitähän politiikan nykyinen oppositio kai kannustaisi? Velkojilla on maaiman sivu ollut ikävä taipumus vaatia rahojaan takaisin ja miinuskorot ovat pakosti poistuva ilmiö. Korkotason nousu voi vielä viedä Suomen valtion budjetista miljardeja, vaikka valtioiden ei ehkä tarvitsekaan koskaan olla velattomia.

***

Velkakello ja eläkekello

Linkki eläkekelloon.

Linkki velkakelloon.

Uusi linkki: Oliko velkaantuminen sittenkin Suomen pelastus?

Valtion velkalaskuri raksuttaa, mutta niin juoksee eläkevarojenkin laskuri. Ylläolevat lukemat on kopsittu 21.1. 2018. Velkakelloa on vilauteltu vuosia vaikka missä, mutta eläkekello onkin puntarissa painavampi ja ehkä lopulta merkittävämpi.

Eläkerahastoista on intrigöörikin joskus kirjoitellut, joten ei nyt enempää. Ajatuksiahan nämä hirmuiset rahasummat herättävät maassa, jossa on kuulema ollut jo kauan laukeamassa hurja eläkepommi ja säästää pitää niin, että silmiä vetää kieroon. 

Talousnobelisti Holmström pelotteli äskettäin, ettei eläkettä enää riitä kunnolla tuleville sukupolville. Moni on ollut toista mieltä, kuten tämän blogin kirjoittaja. 

Eläkerahastot uuteen ennätykseen, linkki IL:n juttuun 2.6.2017.

Eläkerahastot eli samoin tien eläkeläiset ovat myös Raimo Ilaskiven mukaan Suomen luottokelpoisuuden takaajina. Joten ei sitä meikäkään ole joutessaan ihan puppua kirjoitellut. Linkki blogiin.

***
STT kertoi 19.9.2017, että norjalaisten öljyrahastossa on jo biljoonaa taalaa eli tuhat miljardia dollaria, euroissa se rahavuori on 833 miljardia.  

Toiseksi Suomi jää melkein 200 miljardin euron eläkerahastojensa kanssa, vaikka hyvin on täälläkin hillottu. Suomella ei ole öljyä maassa, eikä meren pohjalla. Kaikki parhaat malmiot etsitään ja jaetaan ilmatteeksi, ilman kaivosveroa, kansainvälisille kaivosyhtiöille. 

Miten sitten Suomen käy, kun pian EU:ssa kaikki vastaavat taloudellisesti kaikista kupruista? Norjalaiset jättivät viisaasti unionin jäsenyyden väliin, kuten tekivät järkevät islantilaisetkin. 

Velkaa valtio saa ja ottaa alvariinsa lisää päästen sillä nyt miinuskoron johdosta jopa tienaamaan. Ehkä tuommoisten rahajuttujen ajattelu on pelkkää tylsyyden torjumista, sillä natsien, stalinistien, sekä kansalaisten vihapuheiden, rasismin torjunta ja esim. äärifeminismin edistäminen, sekä ilmaston jäähdyttely ovat Suomessa paljon tärkeämpiä. Vai mitä?

Lisäilyjä:

Tiedämme, että kaikilla poliitikoilla ei paljon säteile, mutta muuten Suomessa on kohtalaisen hyvä taustasäteily. Linkki stuk:n säteilykarttaan.

***
Veikko Huuska päättelee euron olevan toivoton tapaus.

Josa Jäntin blogikirjoitus eläkkeistä.

Mihin Suomen eläkepotti on sijoitettu, KU.

Ovatko eläkerahastot julkisen talouden panttivankina? Linkki blogiin.

***

Oligarkkitalous Suomen ratkaisu?

Kiskot vievät pisnekseen.

Kolmen koplan hallitus on yhä vain kovalla tohinalla pilkkomassa ja rahastamassa valtion eli meidän kaikkien yhteisiä omistuksia. Lihoiksi eli poliitikkojen touhumiljardeiksi laitettavien omistusten joukkoon ovat maiden, metsien ja ns. valtionyhtiöiden lisäksi tulossa nyt myös junat.

T&T -lehti kyselee otsikossaan, jotta annetaanko yksityisille toimijoille kilpailun paikka Suomen rautateiden matkustajaliikenteessä ilman kalustoriskiä. Toisin sanoen kallis junakalusto kuuluisi mukaan tuleviin kauppoihin. Kiskoilla kulkeva tavaraliikenne on jo avattu kilpailulle, verorahoilla edelleen ylläpidettävä rataverkko on jo annettu yksityiseen käyttöön kilpailuetuna.

Valtion liikenneverkkohanke on tiettävästi parinkymmenen miljardin suuruinen eli isompi kuin metsähallituksen yhtiöittäminen. VR:n nykyinen kalusto siirrettäneen omaksi yhtiökseen ja siten yksityiset yritykset, myös kaikki ulkomaiset toimijat, pääsisivät ns. kilpailemaan matkustajaliikenteestä ilman investointeja hyvin kalliiseen junakalustoon. Muuten sellainen pisnes- ja markkinahallituksemme  tavoittelema kilpailu ei onnistuisi.

Raideammattilaiset JHL ry:n puheenjohtaja Vesa Mauriala kirjoittaa JHL:n blogissa: "Kysymys on veronmaksajien hallussa olevan kaluston sosialisoinnista toimijoille, jotka eivät tuota senttiäkään osinkotuloa Suomeen. Näitä toimijoita ovat rautateillä paitsi suuret monialakonsernit, niin myös muiden maiden valtionyhtiöt."

Oligarkkitaloutta putkahteli kaatuneen Neuvostoliiton raunioille kuin sieniä kesäiseen koivumetsään. Syynä sikäläisten valtion valtavien omistusten, silloin vielä rahassa määrittämättömien omaisuuksien siirtelylle ex-kommarieliitin perustamille yksityisille yhtiöille pidettiin muka kommunistipuolueen paluun torjumista. Valtion omaisuutta suhmuroitiin suuressa puhalluksessa mielettömästi kaikenkarvaisille pelureille, tietenkin samalla turvaan, paljolti pois Venäjältä.

***
Nyt voisi ilkeästi kysyä, onko Suomessa menossa vähän samanlainen oligarkkimeininki? Eurounioni saattaa kupsahtaa riitoihin ja pysähtyneisyyteen, kuten koko unionikin.

Onko nyt pienesä Suomessa kiire lätkiä valtion omistuksia lihatiskiin, että paluu entisenlaiseen itsenäisyyden ajan markka-Suomeen kävisi varmasti mahdottomaksi? Liittyisimme vain toisten tyhjätaskumaiden ja velkareppujen kanssa pakosti mukaan globaaliin riistotalouteen, mutta kai kumminkin täysillä orjavaltion oikeuksilla. Jokin hyvältä haiskahtava selitys silloin varmasti kuultaisiin.

Kenen taskuun kuiviin kupattu Suomi sitten lopulta laitettaisiin, jos unioni hajoaa, sitä sopii miettiä. Ottajina olisivat ehkä vanhat mukavat naapurimme Venäjä ja Ruotsi. Saksakin saattaisi kiinnostua tästä pohjoisesta maasta virkistysalueena tai ehkä myös matujen reservaattina periaatteella, että kyllä Siperia opettaa.

Jopa USA tai Kiina voisi olla Suomesta kiinnostunut, erilaisten talousasema- ja sotilastukikohtien kannalta. Onhan meillä jo esimerkiksi kaivosteollisuudessa valtiontalouden kannalta melko kongolainen meininki?

Onkohan tarmokkaan liikenneministeri Bernerin vänkäämä hieno liikennekaari vähän samanlainen kuin sateenkaari, jossa on kulta-aarre molemmissa päissä, vaikka niitä päitä ei ole koskaan löydetty? Johonkin se aarre on liikennekaaressakin piilotettu, mutta ei se heti taviksille aukene. Ehkä asiasta tarkemmin tietävät noudattavat vanhaa sanontaa: "Kellä aarre on, se aarteen peittäköön".

***
Jk. Valtion omistusten myynnistä ja niillä pelaamisesta löytyy jo monia surullisia esimerkkejä. Suomi on pieni ja vissiin pääomista köyhä maa, siksi "oligarkitkin" ovat useimmiten ulkomaisia. Sitä eivät nuoret edes muista, kun valtion kansanosakeyhtiö Sonera ostaa rytkäytti Saksasta muutamalla miljardilla ilmaa. On meillä kyllä ilimoja piisannutkin.

Tuoreempi esimerkki oli Digitan myynti. Sähköverkkoja on mennyt vieraille omistajille. Kemiran pilkkominen johti Siilinjärven tuottavan kaivosteollisuuden myyntiin norjalaisille, siinä samalla meni tulevaisuuden jättipotti Soklin lannoitevaroista, jne... 

Talousihmiset osaisivat helposti luetella lisää. "On maamme köyhä ja siksi jää."

***

Nyt me tienataan

Intrigööri on vuosia länkyttänyt blogissaan Suomen vahvaa velkaantumista ja monenlaisia taloussitoumuksia vastaan. Nähtävästi tuo nimimerkki ja sivupersoona onkin ollut ihan pihalla modernista taloustieteilystä: Valtion velkoja kun ei kuulema tarvitse ikinä maksaa takaisin!

Talousguru ja nobelisti Paul Krugman kertoo, jotta pitää ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö. Tällä hetkellä korkotaso on äärimmäisen alhainen. Suomi on saanut lainoja jopa negatiivisella korolla. Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.

Tänä iltana intrigöörin taantumuksille mielipiteille tuli viimeinen niitti, kun se sattui vilkaisemaan Taloussanomia. Suomi tienaa ottamalla lisää velkaa! Sijoittajat siis maksavat vähäsen siitä, että Suomi suostuu ottamaan lisää velkaa.

Jos olisin Aku Ankan sukua, sanoisin, että käääk. Nyt pitää varmaankin lopettaa taloudesta höpinöinti vähäksi aikaa? Korotkin kun vissiin pysyvät ikuisesti lepotilassa tai miinuksella?


Lisäyslinkki: Taloussanomien Jan Hurri pohtii velkapumppausta.

***

Kikyä ja halpuutusta

SOS-hallituksemme hehkuttelee alkukesän kilpailukykysopimusta tyytyväisenä kuin katti aurinkoisella ikkunalaudalla. Persuleiristäkin kikyä luonnehdittiin järjen voitoksi ja vakauden lisääjäksi. Kikyn pitäisi kuulema nostaa Suomi ylös suosta. 

Ehkä kiky sen tekeekin, sillä niin teki myös paroni Münchausen, joka nosti itsensä ylös tukasta. Samalla roimalla yhden käden ja pohkeiden otteella nousi allikosta hevonenkin. 
Suomalaisessa sadussa hevosena on työllä raskautettu kansa, kaikkine kuihtuvan hyvinvointimaan rippeissä roikkuvine kanssakulkijoineen. 

Huikeasti valehtelevan paronin saapaissa ovat poliitikot, jotka ratsastelevat hevosillaan eli äänestäjillä kaudesta toiseen. Poliitikot kyllä osaavat suonsilmän kohdalla ketterästi hypätä satulasta pois jollekin kantavalle mättäälle.

***
Intrigööri on vanhana taloustunarina jo pitempään ihmetellyt suurten makkarakauppiaiden rasvaisia juttuja halpuutuksen asiakkaille tuomasta onnesta ja autuudesta. Lähikauppiaskin tuossa on useampaan otteeseen paasannut  asiakkailleen, jotta kuinka on taas halpuutettu niin monta sataa tuotetta kerralla. Voi olla, että on, mutta näkis vaan, siis näkis ne halpuutukset käytännössä!

Lähikaupat ovat kyllä mm. halpuutusten ja kasvaneiden aukiolojen takia ahtaalla. Kannattaisi käydä usein lähikaupassa niin kauan kuin sellaisia on!

Talouselämä-lehti kertoo Tilastokeskuksen tilastoineen, että me suomalaiset maksamme nyt elintarvikkeista kolmisen prossaa vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Halpuutus on siis edes tilastollisesti totta, eikä satua. Samaan aikaan kun kauppa on pitänyt meteliä vähittäishintojen halpuutuksista, myös tuottajat eli maanmiehemme maanviljelijät on hurjan halvalla pantu, he saavat kai tuotteistaan 14 prossaa entistä vähemmän.

Luonnonvarakeskus on jutun mukaan alustavasti ennustellut, että maatilojen yrittäjätulo supistui edellisvuodesta peräti 40 prossaa ja jäi viime vuonna vajaaseen 10.000 euroon tilaa kohti.

Julkisuudessa ( Oikean Totuuden Mediassa, OTM. ) on kerrottu lähinnä joidenkin maidontuottajien vaikeuksista, mutta maanviljelijöiden tulokertymä ei paljon naurata. Töitä kyllä riittää, mutta tekijän pussiin jää keskimäärin vain jokin kolmen euron tuntiliksa ja sijoitetulle pääomalle kertyy vajaan yhden prosentin korko. 

Vertailun pohjaksi jutussa mainitaan, että yksityisen sektorin tuntipalkka oli yli 16 euroa vuonna 2014.

***
Onkohan tässä vihdoin toteutumassa demarien ikivanha, jo markka-aikainen päikkäriuni siitä, että Suomeen kannattaisi oman maatalouden tukemisen sijasta tuoda kaikki ruoka ulkomailta? Intrigööri ei ole koskaan ollut samaa mieltä. Vaikka ei puhuttaisi mistään   kriisiajoista, kotimaista ruokaa tarvitaan aina. 

Toisaalta Suomessa tarvittaisiin nykyisten maatilojen lisäksi oikein paljon eri alojen pienyrityksiä työpaikkoineen, mutta sekin haave jäänee poliittisten päiväunien tasolle.

Kotimaisen ruoan laatuun voi luottaa ainakin enemmän kuin ruokahyllyiltä kaikille tuttujen vieraiden ja kaukaistenkin maiden halpatuotantoon. Eikä edes tarvitsisi mainita mitään siitä, että suomalainen ruoka on hyvää. 

Maatalous saa kokonaisuutena isoa tukirahaa valtiolta ja valtiolta EU:n kautta kierrätettyna, mutta ruoan jalostajat ja kauppa pitävät tuottajia kuin nyhtöpossuina. Koko ruokaketjun katteita ei ikinä avata, koska liikesalaisuus...

***
Johtava halpuuttaja on S-ryhmä ja K-kauppiaat seuraavat sitä hyvänä kakkosena. Intrigööri on molempien pikkuasiakas. Tiedä sitten, onko järkevää halpuuttaa kerralla satoja tai tuhansia ruokatuotteita, sillä harvempi tavallinen pulliainen ostaa ikinä niin paljon erilaisia eväitä ja niiden lisukkeita? 

Perusruoan järkihinnat ja muuten kunnolliset viikkotarjoukset riittäisivät. Ruokahävikkiäkin aiotaan yleisesti karsia, jotain kai sekin touhu haarukan ja vatsan välissä halpuuttaa? Jätettäisiin nyt kotimaiset maajussit oikeasti henkiin, eikä enää kidutettaisi heitä ennen heikoimpien tilojen toiminnan pakollista lopettamista! 

Huoltovarmuudesta pitäisi ehkä puhua, mutta turhalta se tuntuu, kun iso osa poliitikoista tuntuu olevan valmiita Natoonkin kuin lukkarit sotaan. Kansalaisilta ei lopulta kysytä tästäkään pienen kansan mahdollisesta kohtalonkysymyksestä mitään, koska kansalaiset ovat poliitikkojen mielestä tyhmiä ja siksi valittavat nälissään.

Loppuvuodesta täällä kotikylässä avataan suomalaisen ruoan halpuutuksen pioneerin Lidlin ( Kiitos vain hra Schwarz! ) uusi myymälä, jossa sielläkin pitää ryhtyä käymään sen sattuvan sijainnin  takia. Valinnanvaraa vähille ruokaostoksille riittää. 

Siwoja tulee muuten vähän ikävä, koska niihin kerkesi tottua. Siwa on melko järkevä ja toimiva pikkukauppa, paljon parempi kuin ei lähikauppaa olenkaan. Mutta minkäs tässä ihmispolo millekään voi, markkinavoimien muokatessa mualimaa.

***

Linkkejä:

Ei kiksejä kikystä.

Sutta vai sekundaa vai..?

Kamalasti Suomen "takuutuksia"

Suomen hallituksen säästötavoitteet kokivat viime kesänä pahan kolauksen maahantulijoiden vyöryn takia, vaikka senkin tilanteen hallitus tietysti koettaa hyssytellä olemattomiin. 

Hurjasti kasvanut maahantulo aiheuttaa kuitenkin valtiolle miljardiluokan kustannukset. Perheiden yhdistely kasvattaa noita täysin odottamattomia menoja. Kansainvaelluksen jatkosta voi sanoa vain sen, että se jatkuu.

Tänään valtiovarainministeriö kertoi valtion kaikkien takausten (Urpilaisen kuuluisien takuutusten) nimellisarvon tuplautuneen vain muutamina vuosina. Viime vuoden lopussa valtion antamat takaukset olivat 49 miljardia euroa eli melkein neljännes maan kokonaistuotannosta. 

Lisäksi Suomella on kansainvälisille rahoituslaitoksille on liki 18 miljardin pääomavastuut, jotka pitää maksaa vaadittaessa. (mm. EVM.)

Vvm ei sitä kerro, mutta antaa kaikkien itse ymmärtää, että moisten takausvastuiden langetessa maksettaviksi edes osittain kaataisi Suomen sillä kertaa unionin, keskuspankin ja IMF:n holhoukseen. Troikkaa pukkaisi tänne kurjistuvaa kansakuntaa kyykyttämään, kuten Kreikassa.

Täytyy vain kovasti toivoa, että nämä vanhat, mutta nyt julki tuodut takausuhkat osattaisiin vielä hyssytellä olemattomiin. Olemattomia niistä ei pelkästään toivomalla tule.

14.2.2019: Sipilä ja Orpo valmiiksi rähmällään isojen EU-maiden edessä.

29.1.2020: Prof. Kanniainen: Euro on vuosisadan virhe!


EU nappaa EVM-rahaston
pois valtioiden syynistä?

Saksa ja Ranska aikonevat tiivistää unionin otetta uhkaavasti hupenevista EU:n jäsenvaltioista. Vakausvälineeksi tarkoitettu Euroopan vakausmekanismi EVM muutettaneen valuuttarahastoksi. Siinä vaiheessa kansalliset ministerit jäisivät rannalle isoista yhteisistä raha-asioista ja heidän ns. hommansa hoitelelisi ehkä EU:n oma talousministeri?

Ennen kuin Suomenkin rahoittama EVM napataan EU:n plakkariin, siitä pitänee sopia jäsenvaltioiden kanssa. Siinä vaiheessa tarvittaisiin kansallista ns. vastuunkantoa, joitain muuta kuin joojoo-henkilöitä, vaan eihän meillä Suomessa sellaisia ole, ei ainakaan päättävissä asemissa. Joojoo.

Hurahuhhahhei, täällä euroliiton mailla..., 2.1.2019, TalSa.

Euron lökäpöksyjengi jatkaa pankkien pönkittämistä, 4.12.2018, TE.

Lisäys 22.6.2018: Lehdet kertovat, että Kreikka "seisoo taas omilla jaloillaan". 
Rahaministeri Orpon mukaan Kreikka aloittaa takaisinmaksun Suomelle vuonna 2020. Vuosittain maksettava summa on hänen mukaansa 50 miljoonaa euroa.

Suomen valtio antoi Kreikalle lainaa noin miljardi euroa vuosina 2010–2012. Suomi on antanut takauksia kriisiväline ERVV:lle noin 7 miljardia ja pääomittanut kriisimekanismi EVM:ää 1,44 miljardin verran. Linkki TalSaan.

Lisäys 9.4.2018: Syyte- ja vastuusuojaa nauttiva EVM pankki kummittelee yhä, eikä vain kulisseissa. Linkki blogiin.

Velkajenkkaa eli letkistä, linkki blogiin tammikuussa 2018.

EVM-, yms. asioista kertoi syyskuussa 2017 Kauppalehti.

3.3.2019: Eurosta ei paluuta markkaan, SK.

13.8.2019: Euro ei aina kelpaa käteisenä rahana.

€ € €

Luottoko meni?

Luottoa Suomella näyttää olevan. Lisäyskuva on
professori Matti Virenin US blogista 2.12.2017,
linkki blogiin.

Ei ole ihme, että Suomen luottoluokitus tippuu, koska hallituksen johtavat ministeritkin julkistavat harva se viikko synkkiä lausuntoja maan talouden tilasta ja kehitysnäkymistä. Suomi-brändistä ei enää puutu kuin itäkarjalaisia itkuvirsiä esittävä mummokuoro eduskuntatalon portailta.

Pääministeri Sipilä kertoo julki aikovansa jättää politiikan, jos kolmen ässän hallituskausi menee iteroinnista vatuloinniksi, kuten jo alkaa näyttää. Valtiovarainministeri ja EU:n isäntärenki Stubb julistaa maailmalle kerran toisensa jälkeen menettäneensä uskonsa Suomen eli "Euroopan sairaan miehen" uudistumiskykyyn.

Ulkoministeri Soini sähköttää jostakin maailman toiselta puolen, että "nyt meillä on velvollisuus onnistua, muuten meille ei jää kuin porot ja huonot tiet". Entä sitten jos sudet ja ahmat syövät ne porot, eikä routivia teitä pitkin pääse kuin jyräkällä nelivetotraktorilla. Ikävä kyllä monet trakvaattorit taitavat kohta olla kanissa?

Suomi on maailman huonoin maa! Vai onko? No, eikä hitossa ole. Ei meille ole tulossa nälkävuosia, jos emme itse halpuuta itseämme ja samalla maajusseja pois pelistä. "Halpuuttaminen" kohdistuu kaikenlaisiin tuloihin samaan aikaan kun yleinen epävarmuus lisääntyy ja kaikki kustannukset kasvavat. Ruoan paljon mainostetut pikkualennukset eivät ihmisille paljon merkitse.

Surkuttelun ja vollottamisen sijasta voisimme kevän kunniaksi järjestää pahiten loppuunpalaneiden kansanjohtajien vaihtoviikot! Kun poliittisilla johtajilla ei ole kokemusta, heillä voisi olla edes näkemystä! Siis voisi.

***

Kouluruokaa, jiihaa!

Köyhän, mutta kurjistuvan Suomen koululaitos osallistuu kiitettävästi maamme säästötalkoisiin. Kuulema yhtenä päivänä oppilaalle tarjottavan ruoan hinta on suurkeittiöissä saatu puristetuksi jopa 70 senttiin. Linkki ko. blogiin.

Tuo alkaa olla jo vaikuttavaa säästämistä. Suomalainen koululaitos on tiettävästi maailmanluokan vientituote, joten kyllä ruoassa säästämisessä pitäisi pystyä vieläkin parempaan. Talouskriisi runtelee monia suomalaisesta koulusysteemistä kiinnostuneita maita ja mistä ne säästöt uudistuksiin muualta revittäisiin muualta kuin lasten suista?

Isoista marketeista saa esimerkiksi uunilenkin reilusti alle euron, jollain 70 - 80 sentillä ja siitä riittäisi hyvinkin puolikas per lapsi. Nirpisteleville haarukalle tökkijöille riittäisi ehkä neljännes tuommoisesta lenkkimakkarasta. Tukusta moisia herkkuja saattaisi saada vielä halvemmalla?

Samalla hinnalla eli selvästi alle euron saisi myös pussillisen oivia lihapullia tai - pihvejä, sellaisia ehkä hieman kanannahkaisia, mutta hyvin säilyviä ja pomppivia. Pienen läppispitsan hintakin näkyy olevan halvimmillaan jotain 60 senttiä kipale, riittäisiköhän sellaisesta kahdelle keskenkasvuiselle?

Kalapuikkoja saa tavalliskaupastakin kymmenen puikon pakkauksen eurolla tai alle. Kalapuikkoja voi kai antaa lapselle kerralla enintään kolme, joten yksi puikko jäisi paketista yli. Kolmesta pakkauksesta ruokkisi siis vanhan laskutavan mukaan kymmenen lapsukaista.

Lisukkeita lautasella pitää tietysti olla. Halvempi makaroonipussi maksaa hypermarketissa jotain 15 - 20 senttiä ja siitä sitä riittää moneen lasten annokseen. Potutkaan eivät aivan karmeasti maksa, eivätkä porkkanat. Ketsuppia saa isoissa päniköissä halavalla, jne.

Kyllä kouluruoka-annos pitäisi pystyä tikistämään hinnaltaan johonkin 50 senttiin per lapsi päivässä! Samanlainen ruoka kelpaisi tietenkin laitoksissa ja myös erilaisissa vastaanottoloissa. Ehkä kuitenkin puurosörsseliä pitäisi tarjota isompia annoksia? Vanhusten vellien hintaa ei uskalla tässä edes arvioida, sillä suurkeittiömestarit keittoloissa pistävät parastaan ja siihen ei intrigöörin taito riitä.

***
Vakavasti puhuen, en kyllä oudoksu, jos kouluruoka ei kaikille lapsosille maistu. Jos noista olemattomista ruokien annoshinnoista vieläkin tingitään, en ihmettelisi sitäkään, jos suurkeittiöiden emännät heittäisivät kapustat nurkkaan ja leipäveitset kyökin oveen pystyyn. Sanoisivat silloin tietty, jotta tehkää itse pöperönne. Laitoskeittiöissä on kyllä korkeaa osaamista, siellä osataan tehdä pieniä ihmeitä, mutta mahoton on mahotonta.

Vaikka meillä on nykyisin piäministerinä uskovainen mies, vain itse mestari pystyi ruokkimaan muutamalla limpulla ja parilla kalalla tuhansia ihmisiä. Mannaa tyrkkää nykyisin harvemmin taivaasta, joten joku tolkku tuossa lasten ja vähäväkisten laitosruoassa säästämisessä pitäisi olla. 

Lapset ovat pieniä ihmisiä, mutta ne kasvavat koko ajan ja saavat uusia hampaita. Sitä varten voisimme hyvin pitää yllä myyttiä edes pienestä hyvinvoinnista valtiossamme. Jos kouluruokaa tai muuta laitosruokaa jää enemmälti yli, kyllä sille syöjiä löytyy, leipäjonoista päätellen. Tuleekohan noista leipäjonoista uusi Suomi-brändi, koska lähetystöissä ei tiemmä ole enää varaa kirkastaa kuvaa eli juhlia itsenäisyyspäivää? Aika paha!

Äkisti me putosimme Pohjolan hyvinvointivaltiosta köyhäläksi. Ruotsista en enää tiedä, nouseeko tuo siitä, mutta Tanska ja Norja ovat vielä voimissaan ja niin on myös tuhkapilvien keskeltä ylös ponnistava Islanti. Pitäisikö meidän Suomessa jo vaihtaa kansallislaulu kainuulaisten omimaan Nälkämaan lauluun?

***

Tsipras hipras manit pois?

Intrigööri on pidätellyt itseään, ettei yrittäisi kirjoittaa mitään päivän politiikasta, juuri nyt kreikkalaisten pääelinkeinosta eli miljardien herutuksesta toisilta euromailta, sekä kansainväliseltä valuuttarahastolta. Pitänee kuitenkin pistää julki valistumaton arvio siitä, että pääkanisteri Tsipras hipraa sittenkin manit pois eli nappaa maansa nimissä kiinni kymmenien miljardien ns. tukipaketista.

Kyllä vasemmistolaiset ovat aina osanneet olla lypsyaikoina maisemissa. Kun perinteinen vasurimeininki yhdistetään kreikkalaisten tunnettuun ja monipuoliseen "taloustaituruuteen", lopputuloksena täytyy olla yrmyjen saksalaistenkin hapan myöntyvyys. Suomalaiset politiikot jäävät tietysti tässäkin kohti pökeröinä pällistelemään, suu heillä kyllä käy, mutta järjen ääni ei jostain syystä pääse pihalle.

Menipä tuo miten vain, mutta siitä voi olla kohtalaisen varma, ettei kreikkalaisia päästetä luistamaan pois euroalueesta, itse unionista puhumattakaan. Natollakin täytynee olla oma jokerinsa päätöspöytien pakassa. Kreikka saanee, ehkä, taas isot tukirahansa. Kreikkalaisten kannalta lie melkein sama mistä tukieurot tulevat, vaikkapa suurelta osin siitä yhteisestä EVM-rahastosta. 

Intrigöörikin on vuosien varrella kirjoitellut tästä Euroopan vakausmekanismista, yksityisestä pankista, joka lienee muuten mainio pulju, mutta vakauttamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. EVM:n (Ei Voi Mittään) maksettu kapitaali on kai 80 miljardia, mikä saattaisi juuri ja juuri riittää tulevaan Kreikan tukipakettiin, mutta... 

Mutta mukavat eurovaltiomme ovat menneet lupaamaan EVM:lle yli 600 miljardin pääoman korotusvaltuudet ja sehän tarkoittaa tietenkin pankin jäsenten tai osakkaiden, kuten Suomen, takausvastuiden kasvattamista. Suomi ei voine yksin panna hanttiin, sillä rahasto ei pyydä meiltä mitään, se vaatii. (Hätätilamenettely.) 

Semmoiset sopparit on meidän nimissämme menty tekemään, niin ja sen ex-hallituksen aina jankkaaman "vastuullisuuden" nimissä. Nyt niitä vastuita saattaa Suomi-parallekin olla tosissaan tulossa, sillä eihän kreikkalaisten annettane yksin kupata EVM:n koko mainioita vippivaltuuksia. Leikillä sanottuna mahtikaukalolle voi olla tulossa muitakin possuttelijoita.

***
Katsotaan tämäkin kreikkalaisen tragedian kerjuuosio loppuun asti, mutta jotenkin tuntuu kovasti siltä, ettei vielä ryhdytä drakmoja painattamaan, omia rahanpainokoneitakaan ei Kreikassa  kuulema enää ole, nekin lienee myyty pois.

Euromaiden yhteiset vastuut ne vain kasvavat ja velat nousevat. Muuta unionissa ei paljon tapahdukaan, jos kokonaisuutta katsellaan. Kreikan kanssa on vatuloitu yli viisi vuotta, eikä sen koko touhuilun jälkivatutus ole ohi kymmenen vuoden päästäkään.

Kotimaan politiikasta ei tällä tarkkailuasemalla osata nyt sanoa mitään, josko semmoista enää on edes olemassa.  Pitänee antaa uudelle hallitukselle aikaa syksyyn asti, siksi kunnes ensi vuoden budjettia runnataan lopullisesti kasaan. Kovin hyvältä nuo hallitusherrojen satunnaiset päästöt eivät ole kuulostaneet. Mutta, EVM = ei voi mittään.

***

Kuka kuppaa tykimmin?

Euro-Mafia kirjan kansi, 
linkki kirjasta.

Intrigööri nostaa virinneen verokeskustelun kunniaksi ja silkkaa laiskuuttaan ylös vanhan, mutta  yhä ajankohtaisen juttunsa veronkiertäjistä, konnista ja miljardeista. Poliitikkoja tällaiset asiat eivät tietenkään oikeasti kiinnosta, koska eduskunnan kuppilassa ja ihanassa EU:ssa on vaikka mitä tärkeämpiä juttuja meneillään.

1.2.2019: Pauli Vahteran kirjoitukset karmeasta  suomalaisesta korruptiosta. Linkit osa yksi  ja  osa kaksi.

24.10.2018: Professorilta kirja Hyvistä Veljistä.

Huomasin äsken, että kolmen kovan hallitus taitaa lakkauttaa satakunta talousrikoksia tutkivan poliisin tehtävää. Harmaan talouden juurimisesta ei sitten ainakaan tule helpotusta Suomen talousmurheisiin. Tästä voisi jo sanoa, että väärin säästetty!

(Herää epäilys, ehkä aiheeton, että talousrikoksia tutkivien  poliisien virkoja olisi siirretty vihapuhepoliisien momentille? Jälkimmäisten määrästä ei ole saatu julkisuudessa selvitystä, on puhuttu suuremmastakin joukosta kuin sadasta poliisista.)

Voutilainen se oli!

Viime päivinä nyt kevään korvalla 2016 monet ovat blogeissakin muistelleet, kuka aikoinaan sanoi kuolemattomat sanat köyhistä asiakkaista, jotka vain tuovat kengissään hiekkaa pankin lattialle. 

Intrigööri muistelee, että tuo mainio siivousintoilija  oli edesmenneen KOP -pankin suuri johtaja Pertti Voutilainen. Niinpä koko koppi kopisteli ja siivoutui historiaan, kun 90-luvun alun pankkikriisiä imuroitiin veronmaksajien piikkiin ja tehtiin urakalla sekä toimivien yritysten konkursseja että kokeneista duunareista työttömiä.  

Ei vain hiekkaa, mutta korruptiota on niin, että rutisee: EU:n korruptio 990 miljardia.

***

Tässä sitä meikäläinen miljoonien lajitoverien lailla käyttelee "verojen optimoinnin" jättiläisten, kuten Googlen ja Microsoftin ohjelmistoja ja palveluita. Eipä ole paljon muita vaihtoehtoja. 

Näitä veroparatiisien parhaita asiakkaita maailmassa riittää ja tällaisille yritysjättiläisille pieni Suomikin pitää ovia levällään. Investointeja, nääs, vaikka vain datakeskuksia. 

Mutta ehkä sekin on parempi kuin vaikka  antaa kaikkien ilmaiseksi kupata Pölhölandian parhaat malmivarat ja maksaa sitten lopulta kaivostoiminnan jätösten siivoukset? 

Missä sitten kulkee verojen systemaattisen kiertämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden raja? Jättiyritykset toimivat nimellisesti laillisesti, ne kiertävät näennäisen taitavasti verotusta yritysjärjestelyiden ja verokeitaiden kautta. Sekä lailliset verojen kiertäjät että lakeja kylmästi kiertävät ammattikonnat kuppaavat pääosin samoja, vielä melko ostovoimaisia maita ja talouksia.

Rikollisuus Euroopan Unionin alueellakin on valtavaa. Pelkästään Italiassa konnat rosvoavat arviolta jopa 500 miljardia euroa. Summa vastaisi noin kolmannesta suuren teollisuusmaan koko kansantuotteesta.

EU-maiden yhteinen koko tuotanto oli toissa vuonna 12 600 miljardin euron luokkaa, mistä euroalueen maiden osuus oli 9 400 miljardia. Tienaavatkohan eurooppalaiset rikolliset yhteensä kolmanneksen koko maanosan bruttokansantuotteesta? Sen pitäisi panna jo talouden mannerjalusta tärisemään, mutta eipä siitä ainakaan kukaan poliitikko taida yöunia menettää.

Konnille tuhansia miljardeja

Osa eurooppalaisesta rikollisuudesta toimii globaalisti, tuotanto eli erilaiset hyödykkeet, sekä verovapaat tienestit liikkuvat sujuvasti mantereelta toiselle. Jokin osa konnista ja myyntiartikkeleista, kuten huumeista tai ihmisistä, jää aina kiinni, mutta sehän on kuin hävikkiä kaupoissa.

Vanhan tarinan mukaan huumekauppiaat eivät jaksa laskea rahojaan. Setelit lajitellaan, punnitaan ja paalataan. Kuskia ei silti naurata matkalla rahojen kanssa kuormurilla pankkiin, koska julman rikollisuuden eli aseellisen ryöstön uhka on sellaisissa käteisen rahan kuljetuksissa aina ilmeinen. 

Rahat lasketaan sitten rikollisten omistamissa pankeissa ja muissa rahanpesulaitoksissa. Suurin ongelma on siellä pesulapuolella. Rikollisesti tienatut käteisen rahan kuormat pitää jotenkin uittaa laillisen rahan kiertoon, mutta toisaalta, pelikenttänä on koko maailma ja pätevää ammattiapua löytyy.

Kansainvälisen rikollisuuden määrällinen arviointi on aina vain arvailua ja päättelyä. Aiheesta on toki kirjoitettu vuosien varrella hyviä koosteita, toimittajat ja kirjailijat ovat ahkeroineet, joskus oman henkensä kaupalla. Ehkä hiukan helpompaa ja samalla hiukan turvallisempaa on arvioida mustan rahan sijasta vain harmaata taloutta eli sitä suuryritysten systeemaattista verokiertoa.

EU-komissio arvioi viime vuonna varovasti harmaata taloutta ja laskeskeli, että vuosittain jää unionin alueella verottamatta yli 3 000 miljardin euron tulot ja samalla perimättä jää yli 1 000 miljardin verotulot. Muualla on esitetty selvästi korkempia arvioita. Tuhatkin miljardia lisää unionivaltioiden velkaisiin kassoihin olisi kova juttu. Kokonaisveroastettakin voitaisiin laskea reippaasti, mikä osaltaan kohentaisi Euroopan maiden heikkoa kilpailukykyä.

Pienessä, mutta sisunsa kadottaneessa Suomessa koko harmaa talous arvioidaan 14 prosentiksi koko taloudesta eli rahassa liki 30 miljardiksi euroksi. Siitä irtoaisi verotuloja ehkä kolmannes, mikä kyllä antaisi kyytiä kestävyysvajeelle.

Euroopan komissio ei kai halua korostaa koko unionialueen hallitsemattoman harmaan talouden asiaa, koska euromaissa on valmiiksi nuivuutta koko alueen yhteisten velkojen maksamisesta. Ehkei komissio halua nipottaa siksikään, että sen omat tilintarkastajatkin ovat nuivia, eivätkä ole kertaakaan hyväksyneet unionin omia rahanjakobudjetteja? Toisaalta pitäisi olla tarkkana ja sitten taas ei niinkään tarkkana. Konnat kuppaavat myös suoraan unionia.

Toppuuttelihan unionin keskuspankin päällikkö SuperMario äskettäin ihan avoimesti, taattuun Goldman-Sachsin tyyliin, ettei niissä euroalueen uusissa pankkitarkastuksissa tai stressitesteissä pidä sentään olla turhan tarkkana. Luut taitavat kolista liian monissa kaapeissa?

Laillista verokieroilua

Tämä postaus sai syttyjä Ylen esittämästä ja areenalla vielä 25 päivää pyörivästä dokkarista "Laillista veronkiertoa".  Siinä oli piinapenkissä kolme jättimäisen veronkiertäjän edustajaa ja veroparatiisien kanta-asiakasta, firmoista Apple, Google ja Starbucks. Samaan syssyyn voisi luetella paljon muitakin talousmaailman jättiläisiä.

Tiukka täti puheenjohtaja moitti herroja siitä, etteivät heidän firmansa maksa veroja  siellä, missä ne toimivat ja mistä ne suurimmat tulonsa keräävät. Googlen mieskin lopulta myönsi, että niin kyllä kuuluisi tehdä, että verojakin pitäisi maksella, ainakin meillä kotona, Bermudalla.

Taloussanomien toimittaja Jan Hurri käsitteli Euroopan ja Suomen harmaata taloutta jutussaan keväällä. Hurrin mielestä tunnollinen ja läpinäkyvä Suomi kärsii harmaasta taloudesta mm. maksamalla EU:lle suhteessa muita suurempia jäsenmaksuja ja saamalla vähemmän avustuksia kuin oikeasti kuuluisi.

Jos Suomi toimisi mm. Ruotsin tapaan tarmokkaammin harmaan talouden juurimiseksi, se voisi kerätä vuodessa ehkä kymmenen miljardia euroa enemmän verotuloja. Kestävyysvaje olisi pian muisto vain, siis teoriassa. Paksupäiset poliitikkomme tietäen, eduskunnassa ja hallituksessa kyllä osattaisiin tuulettaa noinkin iso lisätulo vaikka mihin ja äkkiä, vaikka uusiin euron tukipaketteihin.

Joululaulussa sanotaan, että monta on tontun tehtävää. Suomen kunnat ovat kai supertonttuloita, koska valtio on kasannut kunnille yli 500 erilaista tehtävää. Itse valtiollakin on  paljon hommeleita, joista se voisi tinkiä ilman, että kansakunnan hyvinvointi siitä paljon näivettyisi. Yksi nykyisen näivettymisen syy on juuri liian korkea verotus ja kustannustaso, sekä tietenkin koko ylettömäksi paisutettu julkinen sektori menoautomaatteineen.

Viisas valtio - vitsikö?

Jos ja kun, joskus, ehkä, laillistettua veronkiertoa ja monenlaista muuta harmaata taloutta saataisiin roimasti vähennettyä, viisas valtio kuntineen tyytyisi likimain entiseen verotulojen määrään ja laskisi kokonaisveroastetta lisätuloja vastaavasti useilla prosenttiyksiköillä. 

Keventynyt verotus saisi katajaisessa kansassa väistämättä aikaan lisää työhaluja. Yrittäjätkin virkistyisivät taas yrittämään, ottamaan riskiä ja palkkaamaan hommiin lisää porukkaa. Sitä, jos mitä Suomi todella kaipaisi.

Intrigööri on välillä kauhistellut itseään liiasta oikeistolaisuudesta, mutta joskus pelottaa, että olenko sittenkin vanhemmilla päivillä tulossa punikiksi. Vaan väliäkö hällä? Sen sortin sosialisti kuitenkin olen, että minun mielestäni vahva kansallisvaltio, olkoon se sitten vähän monikansallinenkin, on pienen ihmisen paras turva. Harmaata taloutta kannattaisi oikeasti kurittaa, mutta samalla valtion ja kuntien pitää ruoskia itseään tehokkaammaksi ja kevyemmäksi välttämättömien peruspalveluiden tarjoajaksi.

Suomesta ei saisi tulla kaikesta känisijöiden, valittajien ja ilmiantajien muodostamaa helvettiä, eikä toisaalta yhteiskunnallisen kyttäyksen ja holhouksen mahtimaata, mihin joillakin puoluepampulla olisi hinku. Minusta Suomessa pitäisi voida asua ja elää rennon turvallisesti pelkäämättä, että joku nappaa leipäpalan suusta tai jättää kakrut ja vanhukset huonolle hoidolle, eikä itsekään pääse lekuriin, jos sairastuu... Perusasiat vakaalle tolalle, sitten muu holhous pois!

Suomesta paratiisisaarille 300 Me?

Jossain arvioitiin, että täkäläiset veroparasiitit siirtäisivät Suomessa koottuja pääomia veroparatiiseihin yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Monet, ellei useimmat, näistä miljoonista on kerätty suoraan yhteiskunnan maksamista tulonsiirroista. Miljoonat ja miljardit kertyvät lopulta tietenkin sen kuuluisan kasvottoman yhden prosentin hallintaan ja jättipankkeihin poikimaan rahalla uutta bittirahaa.

Suurpääomia kerätään jättämällä verot väliin ja rokotetaan samalla vakavasti valtioita kansalaisineen. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä toisen kerran nämä ketkut rokottavat meitä lainaamalla valtiolle ja kunnille korkoja vastaan saman suuruisia, oikeudenmukaisuuden nimissä velan ottajille itselleen kuuluvia rahoja. Valtiolta siis viedään rahat, mitkä se joutuu lainaamaan viejiltä korkoa vastaan takaisin.

Samojen uhrien moninkertainen rahastus ja vieläpä laillisesti saisi kenet tahansa mafiasedän kateelliseksi. Mutta kukahan sellaisia veroporsaiden läpijuostavia lakeja säätää, eikä anna edes tarpeeksi rahkeita veronkiertäjien paljastamiseen? Maiden välillä ei tehdä tässäkään asiassa yhteistyötä kuin nimeksi. No, lakeja säätävät  meidän ihan itse valitsemamme poliitikot.

Sanoihan Al Caponekin aikoinaan, että yksi lakipelle salkkuineen tienaa paremmin kuin sata rivimiestä konepistooleineen. Sama pätee tietysti joihinkin tilintarkastajiin, luottoluokittajiin ja pankkiireihin. Samoissa pintapaikoissa ja pursiseuroissa hyö kaikki taitavat viihtyä.

Ja sitten nämä samat veronvälttelijät ovat tarkkoina siitä, että valtiolle ja kunnille annettujen lainojen korkojen ja lyhennysten pitää juosta ajallaan. Muuten tippuvat luottoluokitukset ja rahahanat sulkeutuvat. Silloin pahaista valtiota kurjine asukkaineen odottaa IMF:n käskytys ja avoin rikollisuus vie tuhkatkin pesästä, epäonneloiden Kreikan ja Argentiinan tapaan. 

Järjetöntä, eikö vain? Eikö kaikkien, rikkaiden ja köyhempien olisi parempi elää melko reilussa maailmassa, missä kaikki hoitaisivat velvoitteensa, edes kohtuullisesti? Homma pyörisi vähän pienemmillä katteilla, mutta vakaammin. Mutta ehkä meitä vielä onni kohtaa, Euroopan Liittovaltiossa, missä iloisesti maksamme velkaa, kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti?

Pian kai yhden prosentin sijasta yksi promille maailman väestöstä omistaa kaiken, myös välillisesti meidät! 

Pitää vissiin lopettaa ennen kuin aatostelu käy liian lämpimäksi ja helläksi, sillä joulu painaa päälle ja silloin arkiset totuudet unohtuvat. Uusi vuosikin kaiken muuttaa voi, ainakin huonommaksi. Mutta joulukarkit ovat jo kaupoissa!

Yksi miljardi on kilometrin pino seteleitä

Piti vielä tarkistaa vanhoista jutuista, paljonko on miljardi euroa seteleinä. Miljardi pyrkii setelirahasummana hämärtymään datan aikakaudella ja etenkin täällä suurten tukipakettien unionissa. 

Miljardi euroa olisi sadan euron seteleinä kilometrin korkuinen pino! Miljardilla eurolla, niillä satasilla, voisi päällystää 11 kilometriä moottoritietä. 

Sitä en jaksa arvuutella, miten pitkälle hullu miljardööri pääsisi, jos hän pudottelisi tielle yhden setelin metrin välein. Perästä tulijoita mahtaisi riittää.

Jos samat miljardi euroa satasina laitettaisiin tavallisiin asiapullosalkkuihin, tarvittaisiin monta riskiä salkunkantajaa, sillä täpötäysiä salkkuja kertyisi yli 800 kappaletta. Paperi on painavaa ja jos samat miljardin setelit kuskattaisiin kumipyörillä, pitäisi olla kunnollinen iso kuorma-auto, pelkkä katettu nuppi kai kumminkin riittäisi.

Pankeille ei raha enää kelpaa? Jan Hurrin juttu.

Intrigöörin blogissa: veroparatiiseista, yms.

***