Mulla oli jo Corona

Esa Pakarinen ja Corona Mark II.

Oli mullakin Corona, jo kaukaisella 70-luvulla. Toyota Corona oli aikoinaan jokaiselle autoista tietävälle tuttu malli. Japsiautoissa ei 60 - 70-luvulla ollut aina paljon kehumista, mutta vuosi vuodelta ne kehittyivät ja vastasivat pian tavan vaatimuksia ajo-omituisuuksiltaankin.

Vielä 70-luvulla kaikki autot eivät olleet hyviä ja turvallisia ajettavia, vaan mm. tuuli ja urat saattoivat viedä autoa enemmän kuin sen kuski. Coronan muistin, kun jossain kuukkelin kuvahaussa tuli vastaan Severi Suhonen eli Savon suurviihdyttäjä Esa Pakarinen uutta autoaan mainostamassa. Uutuus oli samanlainen kuin minulla, väriä myöten. 

Esa on kuvassa sen verran auton maskin edessä, etten näe, oliko sen Corona Mark II:n mallikin ihan sama, minulla se oli 2,3-litraisella kuutoskoneella. Toinen versio olisi ollut 2,6 -litrainen kutonen. Nelikot olivat 2-litraisia.

Olin omaan Coronaani hyvinkin tyytyväinen, oli se kyllä vähän kallis, vielä ostaessa vuoden vanhanakin. Corona oli siihen aikaan hyvissä jousissa, tukeva ajettava, kiihtyi sähäkästi kuin Covid 19 ja kulki ihan riittävästi. 

Monista muista nuoren hempan kaasujalalla pääsi ohi, jos tahtoi, mutta ei bensapumpuista. Kerran pysäsi polliisi, oli nääs päällä jonkin muka energiakriisin aiheuttama tyhmä yleinen kattonopeus.

Eikä tässä vielä tiedä, saanko uudestaankin Coronan. Sillähän sitten saattaisi päästä vaikka taivaaseen vai mihin meidät vanhat kävyt nykyisin kyyditään?

Coronaa oli 1960-luvulla maaseudulla taksinakin.

***

Ostaisitko Kalashnikovin?

Venäjän vastaus Teslalle eli sähköauto Kalashnikov C-1 ei ulkonäöllään nosta  autokuumetta. Voihan tämä olla vain ennakkoluuloa, sillä valmistajan muut tuotteet kopioineen ovat tappokaluina päteviä ja maailman suosituimpia.

Venäläinen sähköauton mallikappale tuo elävästi mieleen vanhan Neukku-Mossen, joka oli ylvään kapitalistisesti nimetty Eliteksi. Vielä 90-luvulla joku kaikkein itsepintaisin junttipunikki saattoi rutistella menemään punaisella  Mossella. Modernimmat bolsut olivat jo silloin vaihtaneet Ladaan.

Intrigöörin tietämys nykyautoista alkaa olla aika ohutta. Toisin oli joskus ennen, kun tuli toimiteltua myös auto- ja liikennepalstaa yhdessä maakuntaläpyskässä ja autourheilukin kiinnosti. Silloin sai kokeilla melkein kaikki uudet tavisautot ja joitakin erikoisuuksiakin. Ajoin myös Elitellä mutkaisen ja mäkisen testilenkin  kapealla päällystetiellä.

Mosse Elite oli aikanaan ehdottomasti paras elokuva-auto. Vauhti ei ollut häijy, eikä kiihtyvyys vatsaa litistänyt, mutta autossa oli raju tunnelma. Elite kallisteli kurveissa villisti niin, että kynnyskotelo lähes raapi tietä. Renkaat vonkuivat hulluina löysissäkin käännöissä. Vaihteisto oli silkkaa arpomista, jne. 

Sähkömosselta voisi odottaa joitain lajityypillisiä omituisuuksia, vaikka jousitusta näyttääkin mallikappaleessa lasketun? Nyt on vain jäätävä jännityksellä odottamaan uuden Kalashnikovin ensimmäisiä nettitestejä. Ei se ole niin tärkeää, miten auto kulkee tai toimii, vaan miltä se tuntuu.

Linkit: 
Ylen juttu.
Kalashnikovin mediasivut. 
Carskoopsin juttu, missä mainitaan, ettei AK-47 tule auton mukana.

***

Sähköauto saattaa olla vaarallinen, jos sillä suistuu vahingossa veteen. Akuissa on kovat virrat, joten miten käy autossa oleville, kun akkusysteemi uppoaa  ja menee oikoseen? Sähköauton palo on aina sammuttajillekin vaarallinen.

Linkki sähköauton palosta.

Toinen linkki autopaloista Norjasta.

***
Sähköautoille vaaditaan paljon latauspisteitä myös pysäköintihalleihin ja -taloihin. Sähköautojen paloja sattuu toisinaan. Palava sähköauto olisi hallissa vaikeasti sammutettavissa ja sytyttäisi ehkä tuleen koko paikan.

Linkki latauspaikkojen vaatimuksesta.

Sähköautojen paloturvallisuus pohdinnassa.



***
Lisään vielä kuvan 70-luvun lopun Moskvitsh Elitestä. Suunnilleen tämmöistä rakkinetta tuli kokeiltua. Monet niillä ajoivat siihen aikaan oikeasti, jotkut saattoivat olla tyytyväisiäkin, ainakin jos auto oli oikeamielisen punainen.

Halvoista kansanautoista huonoilla teillä jämerimpiä kulkupelejä olivat mm. kuplat ja ladat. Venäläisiin autoihin löytyi ainakin 90-luvulle asti halvalla varaosia ja niitä oli helppo itsekin korjailla. Vieläkään ei Ladalla jää Venäjällä pitkäksi aikaa tien päälle, sillä osia ja monttööreitä löytyy. VW kupla oli  teknisesti simppeli ja kaikkiaan pätevä kulkine.

Suomessa pikkuteiden kunto saattaa syrjemmillä seuduilla olla nykyisin !  kauheinta koskaan. Nelivetotraktori on kallis peli, joten kestävät ja helppohoitoiset autonkotterot olisivat taas tarpeen. 

Pikkuteillä tulee usein vastaan paluu menneisyyteen.

***

Autoalan linkkejä:

18.9.2019: Tulevaisuus on polttokenno-sähköautoissa.

26.2.2019: Dieselien päästöt mitattiin, kieltäminen on turhaa!

29.1.2019: Kaasuttele järkevästi kaasuautolla!

22.1.2019: Robottiautot ovat vielä "peltiheikin" asteella.

Diesel on ympäristöteko!

Liikenneministeriö pölhöilee. 

10.6.2019: Liikenteen polttoaineita saa vedestä ja ilmasta, ei kuitenkaan ilmaiseksi.

Puolueissa vihertää

Vihertukisähköälyauto.

Katselin pitkästä aikaa aamutellua, jossa liikutusministeri Anne Berner kertoili toimittelijalle, miten autolla ajelun pitäisi sujua Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Se ainakin kävi selväksi, että koko ajan aiotaan mennä ikäänkuin perä eli päästötavoitteet edellä puuhun.

Sähköauto ei ole edes "puhdas", kertoo KL.

Samasta asiasta kirjoittaa ilmastoblogi Roskasaitti.

Autoista on nyt sähkö- tai kaasukäyttöisiä häviävän vähän. Täyssähköautoja lienee 0,02 - 0,03 prosenttia. Vuonna 2030 Suomessa pitäisi ennustaja-akkojen mukaan olla jo yhteensä puolisen miljoonaa autoa, joiden pyörät pyörisivät sähköllä tai biopolttoaineilla.

Sähköauto on elitismiä.

Sähkö- vai hiiliauto?

Ovatko sähköautojen akut ongelmajätettä?

Täyssähköautoja Suomessa vajaat 3000 keväällä 2019.

***
Liikenneministerin puheista voisi päätellä, että liikenteen tärkein tavoite olisi vain EU:n ja Suomen itse itselleen asettamien päästötasojen saavuttaminen. Niin ja tietysti jonkin sähköautojen tukihimmelin rakentaminen. 

Taannoin teitä siltarumpuineen rakenneltiin innolla pitkin ja poikin Suomea sitä varten, että ajoneuvoliikenne voisi sujuvasti siirrellä laajassa maassamme ihmisiä ja heidän tarvitsemiaan tavaroita, sekä hoitaa teollisuuden kuljetuksia. Viherutopian mukaisesti Suomessa sitten jatkossa pompotellaan rapistuvalla ja miten kuten paikatulla tiestöllä fiinisti tuuli- ja aurinkosähköllä tai jollakin tikkuviinapensalla, ehkä putinkaasullakin. Silloin meitä varmaankin suuri onni kohtaa ja maailma pelastuu?

Kaikilla suomalaisilla ei tietenkään ole varaa uudenlaisiin ajopeleihin, älysähköautoihin tai muihin trendihärveleihin, kun rahat eivät riitä edes vanhoihin kotteroihin. Kaikki kansalaiset eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan bussilippuja tai polkupyörää. Mutta siitähän poliitikot kakat nakkaa, koska aina ne köyhät ruikuttaa. Kömpikööt kurjat vain kitisemättä Hurstille ja muihin jeesusleipäjakeluihin ja kiittäkööt armeliaita herroja!

Vuoteen 2030 on aikaa enää 13 vuotta. Silloin meikäläinen, nykyisin keskimäärin yli 10-vuotias autokanta olisi muka uudistunut niin paljon, että se olisi valmis siirtymään liikenteen nollapäästöjen tavoitteeseen vuonna 2050. Päästöjä nolla? Hyvin puhuttu totuuden vierestä! Onneksi olkoon jo etukäteen, ministerit, kanisterit ja muut karmeat kamasaksat!

Mihin Suomessa enää tarvitaan vihreää puoluetta, kun lähestymme ensimmäisenä maailmassa politiikkojen yksityisajattelussa nollatoleranssia, jolloin kaikki ns. päättäjämme ovat mutkutettu ja hytkytetty mm. yltiövihreiden EU-tavoitteiden kannattajiksi? Joitakin änkyröitä vielä löytyy, mutta pian heidän vastarintansa murretaan ja ellei, silloin puhutaan jo entisistä poliitikoista.

Neljännes sähköstämme tuotetaan ydinvoimaloissa,
tuontisähkön viipale on melkein yhtä suuri.

Lisäyslinkki KL:n juttuun: Intian päästöt jo nyt suuremmat kuin EU:n.

Intrigöörikin on jo yltiövihreä, ellei jopa syvänvihreä, koska se syö pelkästään biopohjaista energiaa ja sillä se myös kulkee, milloin mitenkin. Näin on.

***

Tilastoa: Syyskuussa Suomessa oli liikenteessä vajaat 800 täyssähköistä henkilöautoa. Sähköpakuja oli 170. Pistohybridejä oli jo yli 1900. Viime vuoden lopussa henkilöautoista kulki noin 250 maakaasulla ja yli 1200 joko bensalla tai kaasulla. Näin kertoo jutussaan Savon Sanomat.

Sähköautoissa on paljon vähemmän osia kuin polttomoottoriautoissa, joten niiden pitäisi teoriassa olla halvempia myös kuluttajille. Toistaiseksi sähköautot ovat kalliita pienistä valmistussarjoista ja akustoista johtuen. Suuret ja painavat akustot lienevät lopulta vain pahanlaatuista ongelmajätettä. 

Jokin tekninen ratkaisu voisi olla pieni akusto ja lataava polttokenno, semmoisia autoja on jo tehty Japanin markkinoille. Sähköauton tai hybridinkään järkevyyttä Suomen kaltaisessa maassa on vähän vaikeaa perustella, koska meillä ei ole suurkaupunkeja illmansaasteineen. Vaikeaa oli myös kotitietokoneiden kauppiailla ennen internetin yleistymistä, mutta pian kaikki muuttui.

Puukaasulla kulkevia autoja eli häkäpönttöautoja ei liene tilastoitavaksi asti. On kuitenkin hyvä tietää, että pääministeri Juha Sipilä on rakentanut hienon häkäpönttöauton, joten semmoistakin osaamista ja kriisivalmiutta Suomesta löytyy. Höyryveturit on jo museoitu, ehkä joku niistä saataisiin vielä tulille junaa kiskomaan, ehkä ei? 

Lisäys: Parasta energiavalmiutta Suomessa olisi kuitenkin mm. todella runsaiden turvevarojen järkevä hyödyntäminen. Linkki suoraan turpeeseen.

Linkki Ilmastorealismia blogiin 13.1.2017.

Saksan viherpuolue romahtamassa?

***

Suomalaisten poliitikkojen huruvihreys jatkuu. Ja jatkuu...

Sähköautojen haluttaisiin kulkevan uusiutuvilla, kuten tuulisähköllä. Tuulisähkössä  suomalaiset kuppaavat suomalaisia, sillä 70 prossaa tuulivoimaloista on kotimaisessa omistuksessa.

Sähköautoilussa talvisin tulee ainakin taukoja riittävästi. Näin kertoo Suomenmaa-lehden testiajelu Helsingistä Kolille.

Vetyautossa olisi kunnolla ytyä, tankkausasemat puuttuvat vielä.

Roskasaitin uudempi blogipäästö, 5.11.2018.

***

Auto läksi poliisia karkuun

Suomessa ja maailmalla kohkataan kovasti itsestään ajelevista robottiautoista. Monet luulevat niiden suurestikin yleistyvän, jopa Suomessa, kuten pelkällä sähköllä käyvien autojenkin. Kuski voisi vain nousta tuommoisen hirmuviisaan roboauton kyytiin, laittaa ajotietokoneeseen määränpään ja ryhtyä läppärillä töihin tai luuria räpläämään.

Viileempi tyyppi voisi vaikka alkaa torkuille tai jopa tutustua kehityskeskustelujen merkeissä lähemmin sihteerikköön, vaikka sukupuolineutraalisti, sillä älykone kyllä herättää määränpäässä. Vastuu ajamisesta siirtyisi  silloin kokonaan "erehtymättömille" sähköaivoille.

Itsestään ajelevat autot ovat kyllä jo ikivanha idea, mikä on Suomessakin keksitty jo ainakin puoli vuosisataa sitten. Kautta pyörillä kulkevien polttomoottorien historian, lehtien toimittelijat ovat kirjoittaneet loputtomasti kolariuutisia, joiden mukaan autot törmäilevät keskenään, suistuvat tieltä johonkin, hurjastelevat ylinopeutta ja telovat onnettoman pyöräilijän tai jalankulkijan. Lehtien sivujen täytteiksi kuvattuja ruttupeltejä riittäsi moneen kertaan maapallon ympäri.

Tänään otsikoitiin, että auto otti ja lähti poliisia karkuun, ikävin seurauksin.

***

Lehdissähän pitää olla toimittelijoiden tekemiä tai uutistoimistoilta napsittuja juttuja, sekä kuvia siksi, etteivät ilmoitukset hölsky. Lehtien, myös nettilehtien (poisluettuna Yle), kustantajat julkaisevat tuotteitaan vain ja pelkästään noiden maksullisten ilmoitusten takia, vaikka muuta puhuisivat. Tilausmaksuilla tai netin pienillä lukijamaksuilla hankitaan vain pois osa kustannuksista, niillä ei tienata.

Intrigööri muistaa hämärästi, kuinka hän oli harjoittelijana ja tuuraajana yhdessä uutispaperissa joskus melkein sata vuotta sitten, no oikeasti yli 40 vuotta sitten. Siihenkin aikaan valistuneissa lehtiyhtiöissä edes vähäsen koulutettiin tuotannon eli toimituksen porukkaa.

Yhdessä semmoisessa valistustilaisuudessa nostettiin kaljanjuonnin ja saunomisen ohella esille tämäkin asia: Autot eivät koskaan aja itsekseen, eivät törmäile, eivätkä karkaa tieltä. Tieliikenteen onnettomuuksien syy löytyy melkein aina ratin ja selkänojan välistä. Intrigööri yritti aina muistaa sen, edes useimmiten.

Kaikkihan on nyt muuttumassa ja päällimmäisenä oleva kuvakaappaus otsikosta voisi hyvinkin pitää paikkaansa. Luultavasti modernien mediamurjaanien (vanha lehtineekeeri -nimitys on kai tuhma sana) koulutuksessa huomioidaan myös omin päin ajelevat autot kaiken muun sälän ohessa.

Sitä muuta ovat mm. työnantajan määräilemä mielipidemanipulaatio, mikä voi olla myös nykyajan luontevaa itsesensuuria, sekä suurenmoinen toimituksellinen vapaus tunkea omia oikeita mielipiteitään joka juttuun, joko suoraan tai epäsuorasti. Eihän toimittelija voi kuitenkaan koskaan olla objektiivinen ellei hän ole itse kuvia ottava toimittaja tähyilemässä kameran linssien läpi. Joten paskat siitä, edes kohtuullisen objektiivisuuden yrityksestä! 

Tämä auto oli tosi pahis:

***

Sinut on nähty!

Konenäkö oppii ja kehittyy, myös robottiautoissa. Mutta jos roboauton oppiminen yleensäkin tapahtuu erheen ja opin tietä, lienee syytä olla kaduilla tarkkana ja ottaa ritolat puskan puolelle nähdessään liikenteessä auton, jossa ei ole kuskia tai kuski puuhailee ihan jotain muuta kuin ajamista.

Ei se yliajettua jalanliikkujaa tai pyöräilijää paljon lohduttaisi, ettei robotti muka tekisi samaa virhettä toista kertaa. No, uusilla teknisillä systeemeillä on oikeasti tarkoitus välttää vahinkoja ja opettaa robottirakkineet luovimaan yhä paremmin ihmisten vielä hallitseman liikenteen seassa.

Tekniikka ja Talous kertoo Gizmagia lainaillen, että robottiautoille kehitetty uusi algoritmi tuo yhteen konenäkömallit ja oppimisen, jotta jalankulkijat tunnistettaisiin liikenteessä yhä tarkemmin ja nopeammin. Hyvä homma, kai! Linkki videoon.

Mitä näkee tappotyökone?

Intrigööri on alati hiukan epäluuloinen jäppinen, joten tuosta robottiautojen tekemästä ihmisten tunnistuksesta tuli heti mieleen se, kuinka sotilaspuolen tutkimuslaitokset ja -firmat hyödyntävät kehittynyttä ja oppivaa konenäköä. Sen ainakin uskaltaa sanoa, että paljon ne sitä tarvitsevat.

Vihulaisen aikainen varma havaitseminen ja tunnistaminen sotakoneista, kuten panssarivaunusta, lentohärvelistä tai laivasta on ainainen suuri haaste. Toisaalta ainakin yhtä vaikeaa on kätkeä edes vähäksi aikaa omat taistelijat ja sotahärpäkkeet vihollisen katseilta. Kilpailu alalla on ankaraa ja tosipaikassa se on tappavan kovaa.

Näilläkin sotaroboilla on oikein hyvä näkö.

Kehittyvä konenäkö on saanut vuosien varrella paljon sotilaallisia ja poliisityön sovelluksia, ehkä jotain uutta on tullut sinne myös robottiautojen kehityksen myötä. Robottiautoja tekevät suuret ja edistyneet valmistajat, omien alojensa huipulta. Poliisit ja sotilaat ovat aina kiinnostuneita uusimman tekniikan tuomista mahdollisuuksista, kovan luokan rikollisia tietysti unohtamatta.

Sotatoimialan tutkijat eivät tuotekehityksestä juuri huutele. Tiedämme uusista suurista saavutuksista tappotieteiden alalla, sitten puunuijan, vasta sitten joskus, kun nuo hyväkkäät kehuvat itse itseään, oman rahoituksensa turvaamiseksi, sekä mahdollisten vihulaisten pelottelemiseksi.

***
Jo joskus 1970 - 80 luvuilla kehuskeltiin, että satelliiteista pystyi näkemään paikalle osuneen toverin Punaisella torilla lukeman Pravdan tekstin. Nyt pystyisi olemaan piilossa vain tarpeeksi syvällä maan alla? 

Viime vuosina on hämmästelty sitä, miten hyvin robotin ohjaamat peltihärvelit pystyvät puikkelehtimaan liikenteessä. Sinut ja minut nähdään, kuullaan ja tunnistetaan aina vain tarkemmin, missä vain, liikenteessä, ulkona ja ja sisällä. Isoveljeltä on paha päästä piiloon.

Taannoin pelkkä vanhemman amerikkalaisen näyttelijän, silloisen pressan, uhkailu uudella tekniikalla, ihmeellisellä tähtien sodalla, rampautti aikoinaan hyödyllisen naapurimme, Neuvostoliiton. Siitä lähtien meitillä onkin taantumaa ja kurjuutta riittänyt. Tekniikan kehityksellä on aina myös varjopuolensa.

***

Lisälinkki: Robottikuskille vihreää jenkkilässä

.

Autopalsta, eestaas-auto

Daf-139, vm. 1940 proto koeajolla jäisessä joessa.

DAF-139 prototyyppi on yksi erikoisimmista autokulkineista, mikä on tullut vastaan kuvahakuja plaraillessa. Tuossa viime maailmansodan kynnyksellä koejoihin ehtineessä  hollantilaisten keksimässä nelipaikkaisessa ajokissa oli ohjaus hallintalaitteineen molemmissa päissä. Lisäksi auto oli maasturi ja uiva eli amfibio.

Autossa oli edistyksellinen keskimoottori (Citroen) ja kaiketi jonkin sortin nelivedon sai päälle. Kun oli ensin sovittu, mihin suuntaan ajetaan, takimmaisen pyöräparin saattoi lukita suoraan ajoasentoon turhien kiemurtelujen välttämiseksi.

Tuommoisella jos ajelisi koko laajennetun ydinperheen eli anopin kera, pitäisi tosiaan päättää pitävästi, mihin suuntaan lähdetään ja kumpi ajaa. Ainakin kesämökille pääsisi teoriassa mallikkaasti, koska huonot tiet ja pienet vesiesteet eivät haittaisi.

***
Tarkemmin ajatellen eestaas-auto DAF-139 olisi Suomen nykyiselle pätkä & tynkä -hallitukselle sopiva ministeriauto. Kaikki neljä hallituspuolueiden puheenjohtajaa eli ministeriä mahtuisivat yhtä aikaa kyytiin. Puoluepomot joutuisivat kerrankin sopimaan jostakin, edes menosuunnasta, jotta hallitus pääsisi edes johonkin päämäärään. Vai onko heille vain liike tärkeää, eikä päämäärä?

Toisaalta tuommottinen daffi kestäisi melkoista poliittista höykytystä ja talven liukkaita mutkia, eikä se uppoaisi ennen ensi kevättä, vaikka myrskyt mylvisivät ja tyrskyt tyrkkisivät. 

Tuon ihmeellisen autokeksinnön kantava idea ei ole intrigöörille vielä tätä kirjoittaessa valjennut. Oli pakko ottaa siihen poliittinen näkökulma, sillä politiikassa kaikki järkivapaa touhuilu on teoriassa mahdollista tai jopa todennäköistä.

Ps. Jospa tässä olikin takana sotilaspoliittinen oivallus? Kahden ohjaamon maasturilla voisi kunniakkaasti edetä ja tarvittaessa nopeasti perääntyä, silleen ovelasti mutkitellen. Saisi tuohon vehkeeseen kai kuularuiskunkin asennettua?

Lisää kuvia DAF-ihmeautosta tässä ja tuossa.

***

Miljoona robottibussia?

Joskus omassa korvien välisessä avaruudessa muhii hassuja ideoita, joita ei lopulta viitsi työstää edes virtuaalisesti sen pitemmälle. Onneksi ne aatokset yleensä unohtuvat. Tai sitten niillä voi ehkä kiusata blogin lukijoita.

Siinä on jotain samaa kuin nuorempana intrigöörin ja kavereiden kaljakööreissä, missä illalla tai yöllä saatiin huikeita ideoita ja kehuskeltiin kovasti toisiamme. Aamulla ne aatokset eivät tuntuneet ollenkaan niin hienoilta. Oma olokin oli kuin flunssaisella zombilla.

Mutta piti melkein mennä putsaamaan lukulasit, kun lukaisin jutun siitä, että Suomessa voitaisiin korvata miljoonalla robottien ohjaamilla pienbussilla nykyiset melkein kolme miljoonaa henkilöautoa. Siis ne samat ajoneuvot eli henkilökulkineet, joita liikenneministeriö aikoo ryhtyä seuraamaan satelliiteista tienkäyttömaksujen rahastamiseksi valtion reikäiseen velkakassaan.

Miljoona robottibussia joskus vuonna 2030! Loistavaa ajatusten tonavointia vai onko se viemäröintiä! Tuommoinen menee yli ja ohi taviksen hilseen kuin komeetta öisellä taivaalla. Ihan tuli mieleen erään pääministerin takavuosien uljas visio 1,8 miljoonasta uudesta maahanmuuttajasta Suomeen. Toki tuo jälkimmäinen taitaa pian toteutua?

***
Intrigööri ei mene väittämään, etteivätkö roboautot ja sellaiset pienbussitkin olisi Suomessakin joskus, sitten joskus käytössä, pienessä määrin. Kuskien ohjaamiin autoihin ainakin tulee lisää automaattisia turvaominaisuuksia.

Lisäyslinkki 27.10.2019: Suomalainen robobussi palkittiin miljoonalla taalalla!


Jotenkin tuosta jonkin työryhmän ehdotuksesta haiskahtaa se sama letkeä tuoksu kuin esimerkiksi maaseudun jätevesimääräyksistä, sekä niin monista muista vihertävistä pakkopullahankkeista, joissa kiivetään yleensä perä edellä puuhun niin, että oksat vain rapisevat ja liito-oravat saavat sydäreitä. Työryhmä luulottelee nytkin hirmuisia säästöjä ja kaikkea hyvää. Hatusta nekin höpinät on revitty.

Robottibusseja perustellaan lähinnä siten, että kuljettajien palkat säästyisivät.  Intrigöörin mielestä bussikuskit ja junakuskit ovat ihan yhtä välttämättömiä työhenkilöitä kuin lentsikkakuskitkin, pelkästään matkustajien turvallisuuden kannalta. Inhimillisiä virheitä sattuu, mutta ammatilaisille niitä osuu kohdalle hyvin harvoin, vaikka Suomessa liikenteen olosuhteet ovat vuoden mittaan ihan erityisen hankalia ja vaihtelevia sekä kaupungeissa että maalla.

Kaupungeissa pärjää ilman omaa autoa, omasta tilanteesta riippuen. Suomen pitäisi kuitenkin tulevaisuudessakin olla sen verran vapaa maa, että ihmiset voivat valita mm. asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja liikennevälineensä. Henkilöauto on hyvin monille välttämätön elämisen ja toimeentulon apuväline, eikä sitä käytännössä korvaa mikään bussikyyti. 

Ei henkilöautoja muuten olisi Suomessa pian kolmea miljoonaa, sen verran kalliita ne peltihäkkyrät ovat ostaa ja ylläpitää. Eikä siinä touhussa ruinata yhteiskunnan raha-apuja, päinvastoin, sillä verotus on rankka.

***

Henkilöautotkin kuluttavat ja saastuttavat aina vain vähemmän ja myös niihin mahtuu kerralla kyytiin monta ihmistä. Kaupungeissa toimii jo taksien ohella pienbussien verkosto kuljettajien kera. Maaseudulla pikkubusseja kulkee ja niitä kuskaavat lähinnä taksiyrittäjät.

Intrigööri veikkaa, että roboautoille käy samalla lailla kuin sähköautoille. Hintaa kertyy hirmuisesti ja kulkineiden käytännön toimivuus on vielä pitkään huono. Ei se digiheikki robottikaan ilmaiseksi sompaile. Ja osaa robottiinkin vika tai datavirus iskeä.

Suomalaisen tiestön kunto heikkenee joka vuosi siinä määrin, että liikkumisen turvaamiseksi tarvitaan robottien sijasta enemmänkin nelivetoja ja maastureita. Tulossa olevat hirviörekat rikkovat vielä loputkin tiestön osat ja sillat. 

Rataverkollekin haluttaisiin henkilöliikenteen kilpailua, mutta rapistuvien ratojen kunnossapito ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Lopputulos siitäkin jo tiedetään. Onneksi lentoliikenteessä ilmakuopat eivät lisäänny, vaikka valtio-omisteisella Finnairillakin taitaakin olla muutoin takanaan loistava tulevaisuus. 

Tai mistä minä tiedän, josko ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen järkyttävistä seurauksista alati meitä muistuttava ilmatieteen laitos alkaa kohta antamaan myös ilmakuoppavaroituksia? 

***
Ja hemmetti! Kyllä bussi kuskin tarvitsee, vaikka tuplaturbaani päässä, kunhan näkökenttä ja korvat pysyvät auki! Sekin pitäisi muistaa, että julkisessa liikenteen käyttäjissä on monta henkilökohtaisen helpin ja palvelun tarvitsijaa, kuka missäkin ongelmassa. 

Intrigöörinkin käyttämällä vakiolinjalla on joskus eräs äänekäs naisihminen, jonka henkilökohtainen, koko ajan kehittyvä ja vivahteikas sairauskertomus on tullut useimmille kuskeille ja meille muille matkustajille tutuksi. Ja tuo puhelias naisihminen on vain yksi meistä ongelmaisista lajitovereista. Robolle olisi kyllä tylyä jutella vai osaisiko se vastailla?

Robotit hoitavat maailmassa jo nyt monta asiaa ja niillä on paikkansa, mutta palveluammateissa ihmisen pitäisi olla aina etusijalla. Mahtoiko robottibusseja visioinut työryhmä ajatella Suomen ja koko EU:n suurtyöttömyyttä? Tehdassaleissa robot ovat syöneet ihmisten töitä jo hyvinkin 30 vuotta, mutta ei päästetä niitä rattiin!

Miten olisi miljoona uutta pikkubussin monitoimikuljettajan työpaikkaa tai vähän vähempikin riittäisi aluksi? Suomessa tarvitaan työpaikkoja ihmisille, eikä palvelurobotteja ainakaan julkisella tuella ja rahoituksella! 

Yhteiskunnan ja liikenteen pitäisi olla meitä ihmisiä varten, Ihmiset ja kansalaiset eivät ole orjajoukko vain pääomapiirien voittojen maksimoimiseksi. Siihen valitettavasti EU:ssa ollaan etukenossa menossa. Kele!

***
Asiaosuus, lainausta Tuulilasin jutusta:

Suomessa oli liikenteessä oli viime vuoden lopussa 4,91 miljoonaa ajoneuvoa eli 1,4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kertovat Trafin tilastot. Henkilöautoja näistä oli 2,56 miljoonaa. Henkilöautojen määrä saavuttanee kolme miljoonaa vuonna 2020. Henkilöautoja oli vuoden vaihtuessa liikennekäytössä 2 560 190, mikä oli  1,1 % edellisvuotista enemmän.

Hybridihenkilöautoja oli vuoden 2012 lopussa liikenteessä 6 114, mikä on 36,8 % edellisvuotta enemmän.  Muidenkin vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien henkilöautojen määrä on kasvussa, vaikka niiden osuus kaikista henkilöautoista on edelleen pieni, vain 0,1 prosenttia.

Mopoautojen määrä on kasvanut jopa 24,2 % vuoden takaisesta. Myös bensa-etanolikäyttöisten eli flexifuel- henkilöautojen määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoden aikana, ja niitä oli liikenteessä vuoden lopussa 2 443. Maakaasukäyttöisiä henkilöautoja oli liikenteessä 144, bensiini-maakaasukäyttöisiä 686 ja sähköautoja 109.

***

Ei pakkia

Peel P50 (bailout) - ei lainkaan pakkia.

EKP:n pääjohtaja Draghi: "Euro on peruuttamaton..."

SP:n pääjohtaja Liikanen: "Euro on peruuttamaton..."

Presidentti Niinistö: "EU on Suomelle peruuttamaton valinta..."

Ministeri Stubb: "Suomi on peruuttamattomasti sitoutunut euroon..." (Yllättävä mielipide!)

Puheenjohtaja Soini: "Euro ei ole peruuttamaton..." (Yhtä yllättävää.)

Viikon uusvanha vitsi: Kreikka vakuuttaa säästöjen syntyvän... (Ei jaksa naurattaa.)

Vitsin lisuke: EKP:n saksalainen johtokunnan Asmussen: "Kreikan euroero olisi hyvin kallis Kreikalle, Euroopalle ja Saksalle..." (Voisiko ero olla kalliimpi kuin tuki?)

Kansanedustaja Zyskowicz (kok): "... tukipakettipiikki Kreikan osalta pitää panna poikki..."

Rankempi uutinen euron ihanuudesta: "Eurokriisin runnomat portugalilaiset etsivät parempaa elämää Angolasta..." (Hyvä, ettei Zimbabvesta!)

Mitä sitä pakittamaan?

Maailman pienin sarjavalmisteinen auto, brittiläinen Peel P50 ilmaantui teiden tukoksi vuonna 1962. Kolmipyöräisessä kulkineessa on tilaa kuskille ja kassille. Pienokaista valmistettiin vain 50 yksilöä. Auto on kestävä, sillä suurin osa noista 50-vuotiaista peltitoosista on vielä starttikuntoisia.

Äskettäin Peel Engineering valmisti toiset 50 Peeliä, joten peruuttamattomilla euroherroilla ja -rouvilla on vielä toivoa. Peel P50 olisi heille mitä sopivin bailout-auto, sillä siinä ei ole lainkaan pakkivaihdetta. Ei muuta kuin täysillä eteen! Sitten ehkä jarrua, uukkari ja lätkä lattiaan!

Hinta ei tietenkään ole euroherrojen eliitille mikään este, mutta sitä kertyy kuulema noin 12.000 taalaa. Luulisi, ettei uusia Peelejä enää saa tehtaalta, joten hintaa voisi huutokaupassa kertyä enemmänkin? 

Tuommoinen pikku peltipolle saattaisi kestää paljon euroa pitempään? Isompi ukko ei kyllä tahdo mahtua kyytiin. 

Junckerille tai Kataiselle Peel olisi soiva peli!

Video miniautoista, mm. älyttömän pienestä Peelistä. 

Linkki Peelin sivuille.


Suomen ainoa Peel on kallis auto.

***

Euroa ja tukipaketteja kritisoiville, kuten Soinille ja Zysselle, kelpaisi varmaan vaikka intrigöörin jo aiemmin esittelemä molemmista päistä ajettava eestaas-kupla? 

Volkkarilla olisi hyvä veivata, meni sen kurjan euron rempan kanssa miten vain. Kupla ei kuitenkaan helposti puhkeaisi.

Alempana on kunnon viherkupla, herneeltä se vähän näyttää ja volkkariltakin.

Lisää kuvia pikkuruisista autoista.

Viherkupla. Saa sähköistää!

***

Ennen wanhaan rakennettiin Romaniassa edistyksellinen ja hyvin aerodynaaminen auto nimeltä Persu. Uudempikin moderni kolmipyörä Persu löytyy ja hybridinä. Laitan vanhuksesta kuvan ja linkkejä:

Autoilun kehittäjä Aurel Persu.

Kuvahaku Persu-autosta.

Persuauto tuubissa.

Toinen aerodynamiikan ihme Schlörwagen rakennettiin Saksassa vuonna 1939. Laitan siitä kaunottaresta myös juttulinkin. Ja linkin pienoismallin tuulitunnelikokeeseen tuubiin.

Ja kuvat tähän alle.

***

Euro, velka ja nälkä

Volgan komia keulakoriste.

Meillä maalla kasvaneilla nurmivasaroilla oli ennen kylillä paljon palveluja. Oli koulu, siellä sivukirjasto ja kauppoja ainakin kaksittain, lisäksi kiersi kauppa-auto tai kaksikin. Jollain vähän vöyreemmällä kylällä oli neuvola ja kirkko ja osuustoiminnallisten lisäksi kolmaskin kauppa, se yksityinen. Kahvila tai baarikin oli useimmiten. Tietenkin löytyi taksivossikka tai montakin.

Leukailtiin, että taksimiehellä oli Volga, velka ja nälkä. Vielä sitä ennen oli kuulema Popeda, pantti ja pelko. Nälkää kylillä ei oikeasti nähty.


Volga oli kyllä pienen pojan mielestä makee auto. Massiivisen keulan päällä oli upea hopeanvärinen peura tai kauris ja ruplahymyn kromin loiste häikäisi muutenkin. Volgassa oli turvallinen olo, isompana käsitin, että se muistutti paljon telaketjuilla kulkevia esikuviaan.

Panssarivaunua hiljaisempi Volga kyllä oli. Talvisin lämmintä  tuli sisään kuin tropiikin tuulta. Piti sillä hirmuisella bensamäärällä lämmintäkin syntyä. Ajoinkin 70-luvun saippualaatikon näköisellä Volgalla, kyllä se oli tuhti junttura.


Eurodigiajan Suomessa meillä on euro, velka ja joillakin on jo nälkä. Palveluja poistetaan kautta linjan, koska ei niitä tarvita, sillä elämme kokoomuksen paremminvointivaltiossa. Velanottovaran pitää riittää euroapuun, jakaminen on muotia, kuten piratismikin. Vastuullisuus, no, miten senkin sitten ottaa.


Velkaa on ja aika monella sitä on liikaa. Nälkäkin voi vielä tulla. Kun tuottajajussi saa tänä vuonna potusta hyvän hinnan, melkein kokonaisen euron kilolta, reilu lähikauppias Tarmo rapsauttaa siihen vielä kolme euroa päälle. Kauppa se on, mikä kannattaa ja varsinkin hehtaarihallissa tehty etukorttiuskovaisen kuluttajan kurmootus. Kunnon katovuosi on ruokakaupan paras katevuosi.

Paksu kauppias on leppoisampi

Mutta surkeeta se olisi, jos kaikilla menisi huonosti, eikä kukaan pääsisi kunnolla tienaamaan. Parempi kaveri on paksu kauppias kuin laiha lainahai. Suomalaisessa paremminvointivaltiossa ei ole enää paljon korjaamista, joten johtavat tai muuten vain ministerit joutavat hyvin osallistumaan viikottain iloisiin eurovelkatalkoisiin. Ja maailmaa pelastamaan. Loput ministereistä ajavat ajankuluksi alas vaikkapa kuntia, terveydenhoitoa ja vanhusten palveluja.

Joku ministereistä on kyllä varsin ahkera keksiessään yhä uusia jippoja. Niitä pitää olla, jotta köyhillä ei olisi ainakaan enää asiaa autolla maantielle torveilemaan, koska se ajopelin pito kaikkine turva- ja seurantavarusteineen, se vasta maksaa. Bussitkin korvataan pian kätevillä kimppatakseilla, koska mittariauto tulee jo kaksin ajellessa halvemmaksi. Ministerit kansanedustajat itsekin ajelevat mielellään pirssiautolla.

Pyörällä saa vielä kelata, jos on potta päässä ja heijastinliivit päällä ja muuten uskaltaa. Varsinkin jotkut akat oikein tähtäävät ratin takaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. No, jotkut ukot kanssa.


Joku toinen ministeri puolestaan keksii itseään säästämättä aina vain uusia rajoituksia kansalaisille. Kaupan kassoilla menee nykyisin aika kaljavarkaita kytätessä ja röökejä koneesta arpoessa. Joku saa kolme toppaa väärää lajia ja toinen ei saa yhtään sitä oikeaa. Jono kassalla kasvaa. Ja kasvaa... 

Vain Alkossa kilisee iloisesti. Ei sitä muuten voitaisi hurskaasti päivitellä, että kyllä se tyhmä kansa kittaa.

Uusia lakeja ja rajoituksia keksivät kyllä töikseen kaikki muutkin ministerit. Melkein haastavinta lie miettiä, miten sähköä ja lämpöä voitaisiin tuottaa mahdollisimman hankalasti ja kalliisti. Kotimaisten yrittäjien hoitamat kuljetukset on jo melkein torpattu polttoaineverotuksen avulla. Litra bensaa tai dieseliä maksaa pian saman kuin litra viinaa. Pian seisahtuu myös se kai pelkällä rikkikaasulla jyskyttelevä laivaliikenne, vaikka Suomi onkin oikeasti saari.


Energian tuotantoon ns. uusiutuvilla revitään aina rahaa verorahojen taikaseinästä. Ei niitä kaikkia häkkyröitä muuten hullukaan rakentelisi. Verorahan jakoon saadaan moraalinen valtuutus siitä, ettei maapallon ilmakehä lämpene kuin korkeintaan kaksi astetta, kunhan vain tarpeeksi maksetaan. Se on fakta, eikä sitä edes epäillä saa! Muuten joutuu vihreiden mustalle listalle. Tosi on!

Saastuttaminen on kasvuala

Ympäristön saastuttamiselle ei rajoja löydy. Jätteitä ei saa polttaa, koska se olisi järkevää. Ihmisten aiheuttamat saasteet eivät lämmitä ilmastoa. Eivät, vaikka niitä kasautuisi luontoon metrinen kerros ja kymmenen senttiä pintavesiin. Vain se lämpeneminen yksin on ihmiskunnalle turmiollista.

Toisaalta, vaikka niinhän ei kukaan kai ajattele, sopiva määrä estrogeeneja ja muita myrkkyjä juomavedessä hillitsee mukavasti väestön liikakasvua ja rajoittaa myös ikääntymisongelmaa. Suomalaisten lisääntyminen on muutenkin helposti ulkoistettu.

Ihmisten ikääntyminen on kai Suomen suurin ongelma. Muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa väestön vanheneminen tapahtuu hillitymmin ja sivistyneemmin. Johtuisiko se siitä, että siellä vanhuksista ja sairaista vielä vähän välitetään? Sekään ei koske meitä suomalaisia!


Meillä vanhuuden aiheuttama rupsahtaminen on pakko hoitaa enemmän tai vähemmän kemiallisesti, pääasia, että hoidokit pysyvät hissukseen. Kyllä valtio hoivaa meistä kehdosta hautaan, ainakin jos hoidokilla on massia takana. Jos ei ole, no lopulta kemiallinen ongelma sekin olisi.


Joku nykyisistä ministereistä pääsi kyllä valitsemaan viisaasti. Neljä vuotta huippuliksalla pelkkää potkupalloa ja kulttuuria. Se jos mikä moniarvoistaa entistä änkyräduunarien puoluetta. Enää ei vain vilkuilla kelloa, josko jo on kahvitunti tai tuijotella tilinauhaa. Eikä illalla vain kadehdita naapurin ooppelia tai haeta siwasta lenkkiä ja kepakkoa. Monilla työn raskaan raatajista olisi työttöminä aikaa vaikka kulttuurille.


Raavaan duunarin entisillä vakimestoilla raksalla miihaavat lähinnä vain nälkää paossa olevat  lähimaista kalastellut onnettomat Toomakset, Mihailjevit ja Juusefit. Kuka heistä on mitäkin vaativaa ammattityötä tekemässä, ihan siitä vain ja verottomasti. Vaikka ei olisi paljon työkalujakaan. He ovat oikeita jokapaikan moniosaajia. 


Ministeristä lankkumaalariin - siinäkin ennen niin punaisessa puolueessa kaikki ovat kai samalla viivalla: Ei ole lainkaan tärkeää tekeekö jotain, kunhan on tekevinään, puuhastelee tai harrastelee.  Puolueessa punoittavat enää vain puheenjohtajan lenkkarit. Ja jäsenmaksun maksaneiden duunareiden niskat.

Halpamies tunaroi, suomipoika korjailee

Kyllä suomalaiselle työläiselle aina keikkatöitä löytyy, jos on valmis yötä ja viikonloppuja myöten vaikka paikkaamaan halpaukkojen sätöksiä. Tai uusiutumaan uraputkessa puhelinmyyjänä tai verkostokaupan virtuoosina. Hyppytyötkin pitävät pirteänä, tunti siellä, kolme tuolla ja teepä  sitten heti työkkärille ja kelalle ja ehkä sossullekin tilitys kaikesta! Lähde aina keikalle, kun soitetaan, muuten töitä ei tipu tai saat karenssia. Loppukuu menee miettiessä, syödäänkö meitillä huomenna millä ensi kuun vuokra maksetaan. Ei siinä ehdi ihminen tylsistyä ja luukutusrumbasta syrjäytyä.


Lähiajan tavoitteita paremminvointivaltiossa tukevat kaikki hallituspuolueet vasemmistosta oikeistoon asti. Poikkipuolista sanaa ei kuutosten rintamasta kuulu. Työttömyyskään ei EU:n Suomi -provinssissa tunnu niin katkeralta kalkilta, koska ei ole paljon enää niitä oikeita työpaikkoja. Kaikki elävät tietysti tulonsiirroilla. Taskusta toiseen, luukulta toiselle ja verot välistä pois.


OIkeita kokopäivätöitä on vain julkissektorilla, missä pian vaaditaan vähintään tohtorin tositteet kaikilta, myös kesätyöntekijöiltä. Henkisesti palkitsevaa työtä tarjoaa myös alati kasvava humanitaarinen aherrus vähemmistöjen ja multikulttuuristen rientojen parissa, tuulivoiman tarkastelu, lintujen lajilaskenta, ötiäisten ja uhanalaisten elukoiden papanoiden etsintä kaava-alueilta, sekä seksityön, tupakoinnin ja lirukaljan myynnin valvonta. Turkistarhaajia voi vihata ja ihan vaikka ketä. Poliisin tai veroherran ilmiantajana voi kansalainen kunnostautua, siihen kyllä kannustetaan. 

Puhaltakaamme siis vastuullisesti yhteen hiillokseen. Mikä sinun on, on myös Luigin ja Kyriakosin! Potin korjaavat mm. verovapaat kreikkalaiset laivanvarustajat, erilaiset italialaiset yhteisölliset ja hyvin aseistetut yritysryppäät (vain hullut maksavat veroja). Lopulta kaikkien rahat kotoutetaan johonkin Caymanille tai Jerseylle. 


Kaikilla suomalaisilla voi olla vielä paha olla, mutta ei hätää. Se ei ole totta, siltä vain tuntuu! Ja tottuu siihen! Sekin voi olla pelkkä kemiallinen ongelma. Voimme aina nostattaa mielialaa sillä, että olemme toimineet äärimmäisen vastuullisesti toisten etuja ajatellen. Kun meillä on massit mässätty, kyllä tottahan meitäkin autetaan? Totta varmana?

Rauhan asialla

Intrigööri on niin usein moitiskellut (rakentavasti) poliitikkoja ja EU:n läpeensä demokraattista politiikkaa, että kyllä nyt on pakko löytää siitä jotain myönteistä sanottavaa. Ainakin siitä EU:sta.


Kyllä EU on oikeasti rauhan asialla, mitä se nyt osallistuu joskus pienehköihin rauhaan pakottamisiin ja kevyisiin pikku pommituksiin maailmalla. Yksikään EU:n jäsenmaa ei ole vielä hyökännyt Suomeen ja se on merkittävä saavutus, koska me tavikset olemme niin hankalia änkyröitä. Se taitaakin olla meille vähän kuin kansallinen erityispiirre?


Historiasta muistamme, ettei aina ole ollut näin onnellista. Vasta vuonna 1940 silloiset emäimperialistit, britit ja ranskalaiset olivat tosissaan höökimässä Suomeen muka Stalinin joukkoja karkottamaan. Silloin saksalaiset meidät pelastivat ja käskivät Iivanan keskeyttää hyökkäyksensä. Sakuilla oli kiire päästä Norjaa valtaamaan, silloisena välitavoitteena.


Siksi norjalaiset eivät halua vieläkään mihinkään oikeaan kimppaan sakujen kanssa. EU ei norjalaisille kelpaa. Eikä euro tanskalaisille tai ruotsalaisille. Eikä kumpikaan viritys, ei liitto eikä sen raha, kelvanne enää islantilaisille?


Maailmansotien myllerrykseen joutunut Suomi saavutti torjuntavoiton ja toisenkin säilyttäen itsenäisyytensä. Sen saman itsenäisyyden, minkä Suomi nyt myy mm. kokoomuksen ja demarien johdolla kansainvälisille suurkapitalisteille ja finanssikeinottelijoille niitä edustavan EU:n eliitin kautta. Kiitos ja ylistys EU:lle! Kautta Kardemumman!

€ € €