Köyhyys perinnöksi

Tutkiskelijat ovat taas panneet parastaan. Tutkistelusta on sitten tuskiteltu nettilehteen juttu, minkä otsikossa todetaan tyhjentävästi, jotta "köyhyys ei ole ylisukupolvisen huono-osaisuuden taustalla".

Siispä köyhyydellä ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, että perheiden sosiaalinen huono-osaisuus periytyy eli ikäänkuin ikävästi tarttuu lasten vaatteisiin. Keskeisiä elementtejä tutkimuksessa ovat olleet matala koulutustaso eli pelkkä peruskoulu, työttömyys ja toimeentulotuen eli sossun asiakkuus.

Tutkimuksessa korostetaan "kasautuneen huono-osaisuuden" eli heikon sosiaalisen aseman voimakkaita ylisukupolvisia vaikutuksia. Toisaalta vanhempien tuloköyhyys ei tutkimuksen mukaan sinänsä näyttäisi muodostavan merkittävää riskiä lasten hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Että semmottista pyörittelyä. 

Tutkijat toteavat jutussa, jotta "toimeentulotuen asiakkuuden ylisukupolvisessa vaikutuksessa on pikemminkin kyse piilevästi mitatun vanhempien kasautuneen huono-osaisuuden vaikutuksesta, eikä köyhyyden vaikutuksesta".

Otapa tuosta nyt selvä! Tutkimusaineistoa lienee ainakin ollut riittävästi, koska otos rekisteriaineistosta oli yli 157 000 henkilöä. VU:n jutusta löytyy linkki tutkimukseen, jos joku jaksaa sitä pähkäillä.

25.3.2019: Ulosotossa jo reilusti yli 577.000 ihmistä!

15.3.2019: Kepulit pysäyttivät ulosottolakien uudistuksen.

6.3.2019: Ulosotto perii velallisilta pääomien ja kovien korkojen lisäksi myös omia provikoitaan.

17.1.2019:  Perinnässä härskejä käytäntöjä. Perintä ja ulosotto rankaisevat taviksiakin armotta.

***
Toki perheissä voi olla ja on muitakin ongelmia kuin pelkkä köyhyys, se etteivät rahat riitä kaikkeen tarpeelliseen. Matala koulutustaso merkitsee nykyisin yleensä myös työttömyyttä, eivätkä ihan kaikki lapsukaiset selviä kerralla läpi edes siitä peruskoulusta.

Ennen wanhaan, vielä 1980-luvulla, kun tekijöistä saattoi olla pulaa, työhalullinen nuori tai aikuinen, koulutuksesta riippumatta, saattoi marssia johonkin firman, tehtaaseen tai raksalle töitä kysymään. Usein töitä myös löytyi, saatettiin ryhtyä heti suorittamaan, kokeneiden duunareiden kevyellä opastuksella. 

Harjoittelijoitakin firmoihin otettiin, eikä mistään byrokraattisista oppisopimuksesta silloin edes puhuttu. Jos jokin työ kiinnostaa, silloin ihminen kysyy ja ottaa asioista selvää. Työhaluinen lajitoveri oppii ainakin suoritusportaassa tekemään melkein mitä vain.

Hyvinvointivaltio meillä periaatteessa vielä on, mutta väistämättä se rapistuu, koska valtion raskaan rahoitustaakan pyörittäminen näyttää aina vain käyvän valtiolle liian kalliiksi. Sosiaaliturvan jakajia halutaan näemmä yhä edelleen haalia maailmalta tänne nurkka-pohjolaan, eikä tulijoista ole puutetta. 

Työ ei vain ole lisääntyvä luonnonvara, ei toistaiseksi. Kaikki on meitillä vaikeaa ja takkuuntuu entisestään. Pelkästään asuminen on tässä kylmässä maassa ihan liian kallista. Eikä meitä köyhempiä lohduta se, että isoimmat vuokrakämppien omistajat, kuten ammattiliitot, tekevät aivan huikeita voittoja. 

Vuokrasääntely edes järkevien kattovuokrien muodossa ei näytä oikein kenellekään konstiksi kelpaavan, ei tässä kassakone-yhteiskunnassa. Ehkäpä ratkaisu löytyy slummiutumisesta, jospa slummiutuminen ei periydy yli sukupolvien? 

Lisäyksiä:

Kuntalehti 4.9.2019: Kuntakin voi yrittää ehkäistä ylivelkaantumista, kuten Ruokolahti.

MTV 9.7.2019: Liki 400 000 terveyskeskusmaksua ulosotossa.

Kunnat piiskaavat köyhiä terveysmaksuilla ja ruokkivat perintäbisnestä.

Ulosotto jatkuu ja jatkuu, mutta velka ei lyhene. 

Perintähelvetti on jo kansallinen häpeä ja sitä aiotaan pahentaa.


Intrigöörin juttukooste teemalla perintä ja ulosotto.

***

Köyhille kurjuutta, tättärää!

Köyhien ystävät löytyvät muualta kuin Kelasta tai kunnista. Kela aikoo runtata köyhimmille liikaa maksamansa tuet kerralla ulosottoon, ellei saatavia makseta heti kerralla. Kela ei aio enää tehdä maksusopimuksia takaisinperinnästä toimeentulotukea saavien asiakkaidensa kanssa.

Kela hurskastelee, että ulosotossa säilyisi asiakkaan oikeusturva niin, jotta kuntien maksama toimeentulotuki jäisi kokonaan ihmisten käyttöön. Niin se on jäänyt tähänkin asti. Toimeentulotuki alittaa ulosoton suojaosuudet, joten siitä ei ainakaan nykyisten lakien mukaan saa ulosmitata.

Vähimmäisturva eli toimeentulotuki siirtynee Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistus on sinänsä tarpeellinen ja se kai lisää eri puolilla maata asuvien ihmisten tasa-arvoa laitimmaisessa perusturvassa. Sittenhän Kela pystyy ihan itse päättämään, kuka saa soppaa ja kuka ei tai kenet laitetaan ulosottoon.

Velalliselta ulosotossa menevät luottotiedot punaiselle, ellei luottokelpoisuus ole hukkunut jo ennen kelan velkomisia. Mutta ei virkaherra siitä välitä. Velallinen on sitten yhä enemmän kuntien sossun luukun varassa, sillä harkinnanvarainen sosiaaliapu jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Ilman sossun apua tai tukea jäisi maksuhäiriöisiltä ihmisiltä vuokra-asuntokin usein saamatta.

Missä määrin tällainen köyhien ankara syrjäyttäminen vielä tuo slummiutumista ja paljonko se lisää pikkurikollisuutta, se jää nähtäväksi. Useimmat köyhät kyllä yrittävät elää kiltisti ja kuvalleen.

Linkki 13.12.2018: Kela on perinnässä kylmä, mutta tyly köyhimmille.

***
Kunnilla on toisella lailla pullat palamassa uunissa. Tähän saakka kunnissa on melko kärkkäästi laitettu mm. pienet terveysmaksurästit perintäfirmojen hoidettaviksi. Pois silmistä, pois mielistä? Nyt on kuulema aloittamassa uusi kuntien omistama perintäyhtiö. Pian kai se nähdään, kasataanko tässä vain uusi häkkärä entisten päälle vai koituuko tuosta hankkeesta käytännön hyötyjä?

Miksihän kunnat ovat sitkeästi halunneet tukea ulkomaisessa omistuksessa olevia perintäyhtiöitä? Kunnalliset maksut ovat usein suoraan ulosottokelpoisia, joten kunnille ei koituisi lisäkuluja maksujen siirtämisestä viralliseen ulosottoon. Joissain tapauksissa velallinenkin voisi sopia ulosoton kanssa velkojen lyhennyksistä.

Silti maksut on haluttu siirtää poikimaan perintälafkoille. Karhufirmat kerryttävät kylmästi korkoja ja kuluja velallisten kuntalaisten niskoille vuodesta toiseen, ne pitävät pieniäkin velkoja yllä vaikka maailman tappiin. Jotkut terkkarimaksutkin voivat kuluineen ja korkoineen paisua satasiin tai tuhansiin, eivätkä minimituloiset pysty sellaisia summia koskaan maksamaan. Kunnalliset ja julkisyhteisöjen perimät velat vanhenevat yleensä viidessä vuodessa, mahtaneeko perintätoimistossa roikottaminen pidentää vanhenemisajan todella loputtomaksi?

Ulosotossa velalliselta saataisiin perityksi edes pieniä veronpalautuksia. Jos velkainen sitten joskus tienaisi työllä, kuten ainakin nuoremmille voi käydä, ulosoton tietsikka raksuttaisi sotun perusteella jo ensimmäisten palkoista tehtyjen veronpidätysten jälkeen. Silloin velkoja eli tässä tapauksessa kunta (tai se kelakäla) saisi oikeasti omiaan pois, jo ihan nykyisellä systeemillä. Samallahan siinä velallisenkin kuorma hiljalleen kevenisi.

Perintäfirmoista koituu pikkuasioissa pelkkiä turhia kuluja kaikille. Perintäfirmalla, siis laillisella, ei itsellään ole oikeutta saatavien ulosmittaamiseen, vaan se homma täytyy hoitaa virallista tietä. Ulosottopäätös tuomioistuimessa maksaa setelirahaa ja ensi vaiheessa sen maksaa yksityinen velkoja. Joitain lakimuutoksia lienee tulossa, ainakin velkojen lopullisen vanhenemisen suhteen, mutta ne ovat vasta tulossa. Ihmisten velat ovat jo menossa.

Rikoslaissa ei liene sellaisia köyhien erityisrangaistuksia kuin syrjäyttäminen tai elinikäinen velkamasis, mutta maan tapa on toinen. Köyhien ystäviä Suomesta vielä löytyy, ainakin leipäjonojen pöytien takaa.

Köyhien ystäviä olisi kyllä juuri nyt olevinaan isokin  joukko, mutta sunnuntain vaalien jälkeen politiikan tuuli on käynyt yli useimpien hilseen, eikä heitä enää ole. Köyhille kova kuri, byrokraatilla parempi mieli!

***

Perinnän mätäpaise puhkaistava, persut ja vihreät kerrankin yhdessä asialla.

Alin kasti ovat ylivelkaiset

Koditon kitaristi.

Alinta kastia Suomessa olivat ennen, vielä 1960-luvulla, kansalaisluottamuksen menettäneet. 

Nyt tuota käsitettä ei ole, mutta sen tilalle on tullut ihmisille vieläkin haitallisempi luottokelvottomuus. Luottokelvoton ylivelkaantunut voi ostaa vain käteisellä tai käteiskortilla. 

Vuokra-asunnon saaminen ja moni muu asia on tuollaiselle "kelvottomalle" ihmiselle vaikeaa. Ulosottovelkojen vanhentuminen kestää kauemmin kuin elinkautinen vankeustuomio vakavasta rikoksesta, kuten murhasta.

Yksikään vaikutusvaltainen poliitikko ei ole tosissaan ja kunnolla lieventämässä ihmisiä hyvin syrjivää ylivelkaantuneiden kohtelua. Empatia on lähinnä teeskentelyä.

Linkki ajankohtaiseen blogiin velkaantumisesta.

*****

4.5.2012: Intrigööri on ollut jo pitemmän aikaa kummissaan siksi, että vanhasta mukavasta Suomenmaasta on tullut näytösoikeudenkäyntien ja ilmiantajien, sekä ihmisten ja ihmisryhmien leimaajien ja monenlaisten "oikealla asialla olevien" julkivihaajien maa.
Ei demokraattisessa Suomessa, vielä äsken oikeassa hyvinvointivaltiossa, pitäisi vainota toisinajattelijoita ja lisätä eriarvoistumista. Vai onko tarkoitus vain pitää ihmisten mielenkiinto pois todella tärkeistä asioista? 

Näytösoikeudenkäyntejä järjestetään valikoivasti mm. poliittista korruptiota vastaan, mutta osa tuota korruptiota riemumielin kuitanneista tai itselleen ja toisille ärkänneistä poliitikoista jätetään syyttämättä. 

Täysin korruptiopuheiden ulkopuolella ovat maan tavan mukaiset ainaiset poliittiset virkanimitykset, jotka ulottuvat suoritusportaan työhönotosta yhteiskunnan huipulle saakka. Poliittisin perustein tehty virkanimitys on usein elinkautinen lahjus, se kestää koko työuran ja jatkuu senkin jälkeen tuhdin eläkkeen muodossa. Uskollisuus palkitaan.


Pari lahjuksia jakanutta, toki aika erikoisesti toiminutta entistä liikemiestä, laitettiin äskettäin pitkäksi aikaa tiilenpäitä lukemaan. Tuostahan tämmöinen yksinkertaisempi ihminen voisi päätellä, että lahjuksen antaminen on kamala rikos, mutta sen vastaanottaminen ei ole kummoinen erhe. Toisaalta vanhan sanonnan mukaan hullu ei ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Lahjoman saaminen ei siis olisi hulluutta?  Hulluus ei sinänsä ole  rikos. Hullu juttu!


Suomessakaan ei voida vielä oikein kunnolla julkisesti vainota toisinajattelijoita, niinpä rasismista ja kuvitellusta natsismista on saatu oiva astalo sekä ihmisyksilöitä että -ryhmiä kohtaan. Jopa ulkomailla tehdyistä käsittämättömistä hirmuteoista syytetään täysin niihin osattomia, mutta muuten valtaeliitin kannalta kiusallisia suomalaisia. Hyvähän se on harjoitella, että kaikenlaiset änkyrät saadaan hiljaisiksi, kunhan se aika koittaa.


Rasismi on intrigöörin ja useimpien muidenkin mielestä inhottavaa, koska kaikilla ihmisillä tämän pallon päällä on yhtäläinen ihmisarvo. Ihmisiä ei pidä sorsia millään etnisillä perusteilla. Ei, vaikka  esim. julkisista velkavaroista kustannettavassa maahanmuutossa olisi paljonkin arvosteltavaa. Kaikenlaista julkista toimintaa, myös eri uskontojen karseita piirteitä, pitää voida kritisoida - siis pitäisi. 


Salattu avoimuus

Yhtä inhottavaa on se, että suomalaiseen "avoimeen" yhteiskuntaan on pesiytynyt synkkä salailu, vaikka julkisten varojen käyttö siihen liittyvine toimineen pitäisi demokratiassa olla avointa. Mm. maahanmuuton järjestelyjä ja sen kustannuksia on vuosikausia salailtu hyvinkin pontevasti ja pöyhkeästi. Suomesta on haluttu tehdä koko maailman sossu, vaikka sitten velkarahalla. Kovin kestävää kehitystä se ei silti liene?

Viimeksi meillä salattiin tärkein osa Kreikan lainojen vakuussopimuksista. Tämä nostaa tietysti esille kysymyksen siitä, miten paljon muuta Suomessa salataan, hämätään tai pimitetään kokonaan pois julkisesta keskustelusta.


Ihmisten eriarvoistuminen ja salailu pienen maan sisällä nostattaa katkeruutta, mitä muuta voisi edes odottaa. Suomessa on karkeasti arvioiden noin miljoonaa köyhää, joista osa tarvitsee ainakin ajoittain mm. toimeentulotukea. Jokainen siihen tilanteeseen joutunut tietää, kuinka tarkkaa ja kuinka niukkaa näiden viimesijaisten tukien jakaminen on. Kun tietyille ryhmille tukia jaetaan jopa ylenmääräisesti, ei siinä tartte paljon kavereilta kysellä, ollaanko sitä katkeria.

Katkeruus näkyy myös netin erilaisissa keskusteluryhmissä. Nuorisosta ehkä viidennes syrjäytyy ja jää ikäänkuin ulkopuolelle leirin. Vanhemmat pitkäaikaistyöttömät eivät kurjuusloukusta hevillä irti pyristele, pienelle eläkkeelle tipahtaneet nauttivat siitä loukusta koko lyhyen loppuikänsä. Työssä vielä puurtavilla, jos keillä, pitäisi olla asioista sanansa sanottavana. Siinäpä sitä onkin sitten ilmiantajille ja syyttelijöille pelikenttää kerrakseen,  helppo paikka iskeä kiinni keskustelijoihin. 


Eipä tarvitse olla kovin kaukaa viisas, jos ennustaa, että erilaisia maan tapoja arvostelevia keskusteluja ei pian käydä lainkaan julkisissa nettiryhmissä. Mihin sitten vedetään netissä rajaa, mikä on julkista keskustelua ja mikä on yksityistä? Kaikki on kai julkista, jos vain joku innokas ilmiantaja luikeroi sisään.


Sossun stasi

Sosiaalitoimeen liittyy maan tavan mukaan varsin perusteellinen sisäänrakennettu salaus. On oikein, ettei kenenkään yksilön tai perheen saamia sosiaalitukia julkisteta. Kustannuksista pitäisi kuitenkin voida kertoa kokonaisuutena ja pääluokittain. Tätä lienee silti turha odottaa, sillä eri väestöryhmien eriarvoista kohtelua ei kerta kaikkiaan uskalleta julkistaa. Eipä kerrota, ei. Sossun salaus on ehdoton ja sillä on pitkät perinteet.


Sosiaalitoimen salaus mahdollistaa myös sen, että hiukankin häiriöiselle perheelle voidaan tehdä vaikka ilmiannon pohjalta gestapot tai stalinit eli mennä väkisin kotiin ja ottaa lapset huostaan. Tällaisistakaan äärimmäisistä toimista ei sossun tarvitse tehdä tiliä kenellekään. Kukaan ei uskalla, eikä voi puuttua sosiaalitoimen jyrkkiin päätöksiin. Sellainen mahdollistaa järkevienkin pakkotoimien lisäksi myös väärinkäytöksiä. Koira ei perään hauku, eikä tavisten protesteista tarvitse välittää.


Huostaanotettujen lasten määrä onkin maassamme jo järkyttävä. Yhtä järkyttävää kaikkien kannalta on, että pelkästään tuon pakkohuostaanoton kustannukset kohoavat satoihin miljooniin euroihin. Missä raha, siellä paha! Lähtökohtana pitäisi olla lastensuojelu, mutta yhtä lähtökohtaisesti siinä pilataan lopullisesti sekä kohteeksi joutuneen perheen että huostaan pakotettujen lasten oma elämä. Hoitopaikoissa kyllä netotaan.


Maksuhäiriöstä elinkautinen


Tässä piti puhua eriarvoistumisesta ja erilaisista "kasteista", mutta tyydyn nyt vain raapimaan pintaa. Kaikkein alin kasti suomalaisista on se satoihin tuhansiin nouseva joukko ihmisiä, joilla luottotiedot ovat tai ovat hiljattain olleet punaisella. Suomi on aina ollut hyvin ankara maa sille, joka "jättää velkansa maksamatta".

Maksuhäiriöistä ihmistä saa kuka tahansa kaupan kassakaisa tai puotipertti vapaasti syrjiä ja tölviä. Yleensä se tylytys tehdäänkin jossain kassajonossa, isoon ääneen. Kaikki pitää ottaa irti siitä, jos jossain kohti saa valtaa toisen yli. Luottohäirikkönä et saa mitään luottoa, et vakuutusta, et luuria, et ehkä edes pankkitunnuksia. Maksat kaikesta käteisellä ja raskaimman päälle, jos vain pystyt. Sossu ei ainakaan jousta. Velkajärjestelyyn pääsee, kuka pääsee.


Nykyisin maksamaton ulosottovelka vanhenee 15 vuodessa. Vastikään yksi nuori naisihminen päivitteli, miten hänen alunperin parinkympin luokkaa ollut heräteostonsa ja sen maksun  laiminlyönti onkin nyt ulosotossa monen sadan euron hintainen ja kasvamassa tonneihin. Töihin pitäisi mennä, mutta edessä on vuosien piina ennen kuin kaikista veloista ehkä selviytyy kuiville. Yrittää kuitenkin pitää.


Kun tällaisia, alkujaan pieniäkin rästejä kertyy sopiva nippu, tuomio on on tosiaan se 15 vuotta. Rikosoikeudellisesti semmoisen 15 vuotta voisi joutua lusimaan murhasta. Saman verran kärsii, tosin ilman lukkoja ja kaltereita, kun jättää syystä tai toisesta pikku ostoksia maksamatta. Vapaus velkaisella säilyy, mutta käytännössä se on hyvin rajoitettua, koska ei ole varaa matkusteluun tai kummoisiin harrastuksiin.

Maksuhäiriöisellä on kyllä omat kalterinsa. Luottohäiriö ehkäisee mm. vuokrakämpän saantia tai tekee siitä takuuvuorineen liian kallista. Vaikka yhteensä vain muutaman tonnin ulosotto saattaa myös ehkäistä kokonaan pienipalkkaisen työn tekemisen. 

Harmaa talous on silloin ainoa järkevä vaihtoehto, jos Suomessa enää pääsee lainkaan töihin, edes harmaasti. Lähimaista tulevat puolipimeät firmat täysharmaine orjineen tekevät halpatyötkin vielä halvemmalla. Sellaista meillä oikein suositaan, myös poliittisesti, maan hallituksessakin toimivan varsinaisen omistavan äärioikeiston taholta.

Velkaista rahastetaan häijysti

Ulosotossa olevat velat on on lastattu ensin perintätoimiston räikeillä perintäkuluilla, jotka nämä laillistetut raadonsyöjät kasvattavat mahdollisimman äkkiä tappiin. Myös kunnat työntävät hanakasti pienet lääkärimaksunsa sun muut saatavansa perintätoimistojen paisutettaviksi, vaikka kuntien (kaupungitkin ovat kuntia) saatavat olisivat suoraan ulosottokelpoisia.


Ulosotossa tämmöiselle alkuperäisestä jopa moninkertaistuneelle saatavalle juoksee rankka viivästyskorko, ainakin jotain 11 prossaa. Ulosottomies kuittaa joka lyhennyskerrasta oman palkkionsa. Hyvän lykyn velkamälli ei ehdi lainkaan pienentyä, ei edes sen 15 vuoden aikana.


Vielä kieromman kohtelun kohteeksi ulosottovelallinen päätyy, jos velkoja, vaikka jokin pikavippaaja, päättääkin olla laittamatta pientä saatavaansa lainkaan ulosottoon. Jos velallisella on ennestään paljon velkoja, uusi velka pidetäänkin vain perinnässä, jolloin se ei vanhene koskaan, mutta kasvaa koko ajan uusintakuluja ja korkoja. 


Velkojen vanheneminen koskee nykyisen lain mukaan vain ulosottovelkoja, ei tuommoisia perintätoimiston loputtomasti pyörittämiä saatavia, jotka pidetään voimassa vain lähettämällä  huomautuskirje määräajoin. Velallista saattaa odottaa ikävä yllätys, jos hän on vaikka jotenkin sinnitellyt sen 15 vuotta ja odottaa jo vihdoin pääsevänsä kuiville. Ajatelkaa - 15 vuotta on ihmiselle hurjan pitkä aika!


Intrigööri muistelee lukeneensa, että Saksassa ulosottovelalliselta peritään vain velkojen pääoma. Jämptien saksalaisten mielestä on tärkeää, että velkainen ihminen voisi edes ajan kanssa vapautua veloistaan ja toimia sen jälkeen vielä normaalisti yhteiskunnassa. Myös kapitalismin ihmemaassa jenkkilässä ihminen voi tehdä henkilökohtaisen konkan ja aloittaa sitten tyhjästä uudestaan. Velasta ei saa ainaista leimaa otsaan, eikä keltaista tähteä palttooseen.

Ulosotto ei saisi olla ankara ja loputon rangaistus velalliselle, kuten Suomessa, vaan sellainen toimi, jonka avulla ylläpidetään yhteiskunnan pelisääntöjä. Velkojilla pitää olla mahdollisuus saada omiaan pois ja velallisen pitää päästä aikanaan takaisin tavisten joukkoon.


Mutta näin ei tehdä meillä Suomessa. Ihmiselle ei anneta uutta mahdollisuutta, jos se vain voidaan jotenkin estää. Pitääkö vielä ihmetellä, miksi niin harvat haluavat lähteä yrittäjiksi minkään startti-velkarahan turvin. Kautta bisnesenkelin ja start-upin - luottohäiriöiselle yrittäjäksi alkaminen on liki mahdotonta. Niin se on myös niille ex-yrittäjille, jotka voisivat kokemustensa turvin ehkä vielä onnistua.

Lisää maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottopäätöksiä tulee kuin rännistä. (uusittu linkki)


Kurjuutta köyhille

Yhteiskunta on köyhille mätä. Suomi on kansalaisilleen jo hyvin eriarvoinen maa ja nykymenolla touhu vain kovenee. Mitä tapahtuu sitten, jos koko Euroopan talous painuu vuosiksi tyyten pakkaselle ja yleinen velkatsunami jyrää alleen valtioiden vielä toimivat rakenteet? Ovatko meistä monet sitten melkein kuin romanikerjäläisiä?


Mutta otetaan edes oppia kerjääjistä. Siinä on oheistoimintoineen yksi ikivanha porukalla pärjäämisen metodi. Muitakin keinoja voi olla. Toisaalta EU-Suomessa selvitäkseen voisi myös heittäytyä selälleen ja heiluttaa häntää. Ehkä ei kannata leikkiä kuollutta, taviksista mitään piittaamaton gestapo ottaa senkin vielä tosissaan ja jos erehdys huomataan, se korjataan?


Oli kyllä ikävää, etteivät kokoomuslaiset saa tukea verorahoilla upporikasta amerikkalaista Guggenheim-säätiötä. Jospa sellaisen ihqun G-pistepalatsin tilalle saataisiin johonkin näkyvälle paikalle  elävää kansantaidetta, kuten vaikka oikein iso kerjäämiskeskus ja sen ympärille pitkät päivittäiset leipäjonot. Se olisi edes jotenkin vastuullista.

Lisäyslinkit: 

Asuntoa on melkein mahdotonta saada.

Ylivelkaista painetaan yhä syvemmälle.

***

Pikavipit pitäisi kiireesti kieltää

Eduskunnassa valmistellaan pikavippien kieltämistä. Sitä aikomusta pitää ilolla tervehtiä. 

Suomi on pieni maa, mutta politiikassa ei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee. Kaiken irvokkuuden huippu on, että pikavippifirmoja on tuettu myös valtion eli veronmaksajien rahoilla.

Kerrankin päättäjät edes olivat suunnittelemassa jotain, mikä hidastaisi köyhien ja ongelmaisten ihmisten kurjistumista. Keskustelun asiasta käynnisti jokin aika sitten kokoomuksen Sampsa Kataja. Kepukin lienee myötämielinen tälle uudistukselle, ainakin tuoreen Suomenmaa-lehden kirjoituksesta päätellen.


Pikavipit ovat seurausta luottomarkkinoiden sääntelyn vapauttamisesta Suomessa 1980-luvun puolivälin tienoilla. Seuraukset tästä olivat 90-luvun alun lamassa kammottavia. Samat seuraukset vaikuttavat yhä vieläkin varsin monien ihmisten elämään.


Samoihin aikoihin 80-luvulla Suomesta alkoi tulla pikkujenkkilä. Firmojen nimet vaihtuivat ison maailman mukaisiksi, jostain "karvahattuna" tunnetusta juottolasta tuli komiasti "Virginia" ja sitä tehden. Onkohan muuten yhdenkään oluttuvan nimi ollut koskaan muuten kuin kansan suussa Karvahattu tai Karvalakki? Semmoinen olisi reilu nimi.

***
Isossa jenkkilässä "pay day loan" on ollut yksi suurimpia köyhien kurjistajia, jo 1960-luvulta lähtien. Rupuhommista maksettavat palkat eivät riitä siellä elämiseen, eivätkä riitä enää meilläkään. Kun köyhä joutuu ottamaan pikavippejä, iso siivu hänen pienistä tuloistaan valuu korkoina näiden "kunnianarvoisten" laillistettujen koronkiskureiden plakkariin. Köyhä ihminen tai perhe joutuu loputtomaan velkojen ja ylisuurten korkojen kierteeseen ja kuten monesti käy, myös perinnän ja ulosoton kohteeksi. Tarvitseeko vielä sanoa, että siitä alkaa liukumäki syrjäytymiseen.


Pikavipit ovat selkeästi koronkiskontaa, mikä on myös gangsterismin vanhimpia muotoja maailmassa. Suomessa on otettu joitakin askelia tällaisten perinteisten elinkeinojen rajoittamiseksi, kuten on kielletty seksin ostaminen. Uudistusta ei kuitenkaan viety loppuun, eikä kielletty seksin myymistä eli prostituutiota, mitä saa vieläkin tehdä julkisesti. Tarkoitushan oli kai äärifemakkojen tyyliin rangaista vain panohaluisia  miehenpuolia. Sutenööreistäkään ei tietenkään ole niin väliä, ei varsinkaan ns. etnisistä sellaisista, juu.


Jos sosiaalisia ongelmia ja ihmiskauppaakin aiottaisiin ehkäistä, prostituutio pitäisi kieltää kokonaan. Puolittaiset toimet eivät johda kunnolliseen tulokseen. Pikavippien rajoittamisessa on sama juttu. Ei siinäkään auta kuin täyskielto. Pikavippejä ei oikeasti tarvita yhtään mihinkään.


Vihreiden entinen oikeusministeri Tuija Brax ajoi ansiokkaasti läpi velkojen vanhenemisen 15  vuodessa, mikä katkaisi ylivelkaantumiseen liittyneen elinikäisen rangaistuksen periaatteen. Suomessa ollaan velka-asioissa hyvin ankaria, moni muualtakin kuin pankkipiireistä kannattaisi edelleen elinikäistä velkojen ulosottoperintää. Oikeastaan käytäntö ulottui ja ulottuu vähin vieläkin ihmisen kuoleman rajan taakse, perunkirjoitukseen asti. 


Vanhan ulosottolain mukaan velalliselle ei olisi tarvinnut jättää kuin keittiönpöytä ja raamattu, mitä olisi sitten voitu seisten lueskella pöydän ääressä päivänvalon aikaan. Onneksi lakia ei enää viime vuosisadan lopulla tulkittu niin ankarasti. Nykyisin ei ulosotossa kai puututa esim. normaaliin maksettuun koti-irtaimistoon.

Sittenkin ikuinen velka


Velkojen vanhenemislakiin jäi kumminkin aukko, mikä koskee myös näitä ihania vapaan markkinatalouden esikuvia, pikavippaamoita. Aika moni pikavippifirmojen asiakkaista joutuu kierteeseen, eikä selviydy enää vippipääomien tai huippukorkeiden korkojen maksamisesta. Ovatko vuosikorot jopa yli 1000 prosenttia? Niinpä monet köyhät ja elämäntavoiltaan syystä tai toisesta epävakaasti elävät ihmiset, nuoret ja vanhemmatkin, joutuvat perintään ja sitä tehden ulosottoon.


Velkojan ei kuitenkaan kannata laittaa ulosottoon pieniä saatavia, jotain satasta tai paria. Ei varsinkaan jos näyttää siltä, jos henkilö elää erilaisten sosiaalitukien varassa, eikä häneltä voida säännöllisesti periä mitään. Niinpä näitä pikku saatavia ei likikään aina haeta ulosottoon, mistä aiheutuisi velkojille kuluja, herra paratkoon, suunnilleen pari sataa euroa per yksi siviilioikeuden päätös. Eikä olisi varmuutta, saako edes kulut konsana takaisin.


Niinpä tällaisia pieniä saatavia roikutetaan perinnässä korkoa kasvamassa loputtomasti, on siellä muitakin saatavia kuin niitä pikarosvousvippejä. Ulosottovelkojen vanheneminen ei koske lainkaan näitä roikutettavia saatavia, kun vain muistavat karhufirmat soitella ja kirjoitella, kerran kolmessa vuodessa ainakin. Nuoren ottamat pikavipit saattavat aiheuttaa tälle käytännössä elinikäisen velan. Pikkuvelat ne vasta pahoja velkoja ovatkin. Pikavipit sun muut kasvavat perinnässä kuin pajupuskat tai nokkoset ojan pientareilla. Satasesta tulee äkkiä viisi sataa, jne. 


Helposti siitä kertyy monen tonnin velka, suurempiakin kuulema on. Velka kasvaa koko ajan, ei milloinkaan vanhene ja on siis aina tulppana elon taipaleella. Tämmöinen tulppa saattaa estää kokonaan ihmisen halut opiskella ja työllistyä, kun työmarkkinat ovat muutenkin epävarmat. Kaikki tietävät, mitä pysyvä luottohäiriömerkintä aiheuttaa ihmiselle tässä armottomassa rahavallan yhteiskunnassa. 


Joskus muinoin oikeus saattoi tuomita ihmisen kansalaisluottamuksen menetetyksi määräajaksi, se olisi nykyisin pikkujuttu siihen nähden, että menettää luottotiedot. Samalla ihmisestä tulee laillistetun syrjinnän kohde, jota kuka tahansa kaupan myyjä, vakuutusvirkailija, vuokranantaja, jms. saa vapaasti mollata, vaikka toisten asiakkaiden kuulleen. Tarvitseeko enää etsiä muita syitä siihen, jos ihminen syrjäytyy loppuikäkseen ja voi aiheuttaa siinä samalla yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Velkakierre lisää tietenkin myös päihdeongelmia ja rikollisuutta, lisää se jopa itsemurhiakin.


Oikeusministeriö on kuulema tietoinen tästä velkalakeihin jääneestä aukosta. Toivottavasti uusi ministeri hoitelee kiireiltään tämänkin asian kuntoon. Keskeneräisiä ja puutteellisia lakeja ei saisi roikuttaa voimassa, vaan korjata niitä sitä myöten, kun virheet todetaan. Virheitä ja puutteita lainsäädännössä on. Korjatkaa entiset lait ja tehkää sitten vasta uusia. Kiitos!

Lisäys 2015: Velkakin edes joskus vanhenee.



Kunnatkin kurjistavat köyhiä


Monissa kunnissa tuntuu olevan käytäntö, että pienetkin saatavat, kuten lääkärimaksut ja muut laitetaan äkäisesti perintätoimistojen  hoidettaviksi. Näin tehdään, vaikka kunnalliset saatavat ovat lähes aina suoraan ulosottokelpoisia. Ulosoton kautta velkoja saa tavisvelallisilta usein rahansa korkoineen, vaikka pitkällä viiveelläkin. Perintätoimisto on näissä asioissa täysin turha ja kallis välikäsi.


On vaikeaa ymmärtää, miksi jo valmiiksi vaikeuksissa oleville ihmisille heitetään ikäänkuin rangaistuksena niskoille korkeat perintäkulut. Toki virallisessa ulosotossakin syntyy korkeita viivästyskorkoja ja kuluja, mutta ulosoton kautta kunnat saisivat saatavansa tai edes osan niistä perityksi. Kyllä ulosottoviranomaiset osaavat asiansa, he nappaavat ainakin veronpalautukset, ellei muuta ulosmittavaa kerry. Jos ihminen joskus työllistyy, ulosmittaus toimii nopeasti ja ottaa lakisääteisen siivunsa. 

Viisitoista vuotta on varsin pitkä aika, pitkä tuomio olla melkein kuin lainsuojattomana, sitten normaali ulosottovelka  vanhenee.

Ulosotossa yleinen ongelma on, että aina vain juoksevat korkeat viivästyskorot pitkittävät saatavien maksamista. Velkojan asema on turhan hyvin suojattu. Sillä, saako ihminen velkansa koskaan hoidetuksi, ei ole niin väliä. 

Tiettävästi esim. Saksassa velkojan vastuu toteutuu niin, että ulosottoon joutunut velallinen maksaa pois vain pääoman ja korot jäävät ainakin osittain huolimattoman velanantajan tappioksi.


Pikavippien sijasta kunnissa pitäisi kehittää  sosiaalista luototusta, mistä taitaa kokeiluiden perusteella olla kohtuullisen hyviä kokemuksia. Tiedämme, että oikeiden pankkien porhot eivät paljon hyödy köyhistä asiakkaistaan, jotka tiemmä tuovat vain hiekkaa pankkisalien marmorilattioille. Köyhät eivät myöskään käytä uusimpia älyvimpaimia. Kamalaa!

Ministeri Paavo Arhinmäki voisi kollegoidensa kanssa kehitellä lisää taannoista ideaansa köyhien pankista tai kansan pankista. Hyvä Paavo! Paavoissa on alkuvoimaa, myös presidenttikisassa. Kuka ehdokkaista olisi paitsi työväen, myös köyhien ja kurjien presidentti? 

( Porvarien puolta kyllä pitävät kaikki ehdokkaat, joten ei kannata herrojen ja rouvaswäen huolestua. )

* * *

Uudempia linkityksiä:

Joko lainahaiden hampaat tylsyvät ensi syksynä? Karjalainen, 4.7.2019.


Härskiä härskimpää, rikollista?

Vippikähmyily vain pahenee!

Mistä apua perintähelvettiin?

Vatulointi jatkuu, vuorossa oikeusministeri.

Henkilökohtainen konkurssi olisi perintäpirun painajainen.

Kauppalehden juttu: Pikavippifirmoilla tolkuttoman hyviä tuloksia.

Linkki TalSan juttuun: Kielletään, ei kielletä... Velkaantuminen jatkuu ja jatkuu.

***