Pääseekö Suomi Natoon?

Trumpin pappa pistää paitsi USA:n hallintoa, myös maailmaa uusiksi siihen tahtiin, että pian Suomi taitaa päästä helposti Naton jäseneksi? Voisimme nimittäin näppärästi ryhtyä  puolustamaan yhtä eurooppalaisen Naton nurkkaa. Ruotsalaisille siitä voisi kertoa myöhemmin ilmoitusluonteisena asiana, koska siellä ei ole hallitustakaan.

Suomalaiset eivät ole isosti lämmenneet kovan Naton jäsenyydelle USA:n pelon takia. Pikemminkin se on toki Venäjän pelkoa. Pitkän itärajamme muuttaminen Venäjän periaatteellisen vihollisen rajaksi saisi joka tapauksessa aikaan jyrkkiä reaktioita Itäkarhun kansan ja sen oligarkki & silovikkijohdon keskuudessa.

Jos Trumppi vetää amerikkalaiset sotilaat Afganistanista ja Syyriasta, jo siten  hän jättää poteronsa siellä eurooppalaisten puolustettaviksi, jos niitä joku vielä puolustaa ja keneltä. Seuraava trumpituksen vaihe saattaisi jopa olla amerikkalaisten vetäytyminen koko Euroopasta, ehkä Britanniaa lukuunottamatta. 

Pientä käytännön häskinkiä tuosta aiheutuisi ja Suomen vanhojen natottajien pettymys olisi suuri. Sotilasliiton eurooppalaiset jäsenmaat jäisivät silti omine sotarojuineen niille sijoilleen. Mitäpä siinä muuta voisi kuin tehdä nopeasti uuden diilin, mistä jenkit olisivat ulkona mörköilemästä. 

Suurvallat USA, Venäjä ja Kiina saisivat jäädä pelottelemaan toisiaan ydinaseilla  ja muilla uusilla kuolontähti-aseillaan. Europpalaisilla sitäkin sorttia olisi takataskussa urhoollisten ranskalaisten ja brittiläisten ansiosta. Britit ajaisivat ehkä kaksilla rattailla, sekä jenkkien että eurooppalaisten kumppaniensa kanssa.

Maassa, ainakin Euroopassa, ja Venäjän läntisissä osissa olisi taas rauha. Ehkä Ukrainakin asettuisi jonkinlaiseen rauhantilaan? Hyvää tahtoa saattaisi vähäksi aikaa löytyä, ainakin kaupallisesti. Venäjän kauppa ja järkevät yhteistoimet terrorismin torjunnassa, yms, saataisiin taas käyntiin. 

EU ehkä hajoaisi ihan rauhanomaisesti, mutta mm. maiden välinen puolustuksellinen yhteistyö saisi jäädä ja kehittyä. Yhden valtion turmio ei ole 
tässä pienessä maanosassa toisen onni. 

Mitä, eikö muka saa olla päiväunia?

***
Keräsin muutaman linkin, koska ajattelin ensin kirjoittaa totisilla näppäimillä, mutta en oikein osaa. Sen verran sekavalta näyttää kahvinporoissa juuri nyt, että ei taida osata moni muukaan?

Linkkejä:

Tuore, mutta ei uudenlainen uutinen Kabulista.

Syksyinen MOT-kooste Afganistanista.

Suomen armeijan katsaus.

UM:n matkustustiedote.

Lisälinkki 26.12: Turkin armeija on menossa Syyriaan kurdeja hätistämään, kertoo Guardian.

28.12: Syyrian kurdit pyysivät ja saivat apua Damaskoksesta.

9.1.2019:  Trumppi käänsi kelkkansa, Erdogan kiukutteli.

16.1.2019:   Trump haikailee pois Natosta, mutta ei kai USA halunne jäädä ilman liittolaisia?

***

Ei tapa, vaan vahvistaa

Suomalaiset viestimet ovat taas ylenpalttisessa viisaudessaan julistaneet, ettei Trumpista tykätä, eikä kyllä varmana tykätä Putinistakaan. Trump julistetaan julkisuudessa edelleen isosuiseksi öykkäriksi, joka tuhmasti ahdistelee viime vuosikymmenien tilanteeseen itsensä hyvin asemoineita  eurooppalaisia natolaisia ja unionisteja.

Mahtaako sitten euronatossa riittää tarpeeksi ymmärrystä ylivoimaisesti suurinta aseveljeä Yhdysvaltoja kohtaan? Trumpin huutelut toki ylittävät sovinnaisia poliittisia rajoja, mutta niillä taitaa sittenkin olla selvät ja vissit tavoitteensa Ameriikan malliin. Pääviesti on, että jos tahtoo rauhaa, on liittokunnassa riittävästi valmistuduttava sotimaan.

Kauppasodat ja talouspakotteet eivät tietenkään koidu suureksi yhteiseksi hyväksi. Oikeaan, mutta onneksi kovin teoreettiseen suursotaan valmistautuvassa Natossa ei ainakaan enää lilluta kuin haaleassa vedessä, missä jenkkien laivasto höyryää tarvittaessa apuun, jos mörkö alkaa liikaa mikkihiiriä ahdistaa.

Presidentti Niinistö ja pääsihteeri Stoltenberg näyttävätkin sanovan, jotta Trumpin mekkaloinnista huolimatta tai siitä johtuen Nato näyttää jopa vahvistuvan, ainakin rahallisesti. Ei Trumppi halunnutkaan hylätä parhaita liittolaisiaan! 

Intrigööri seuraa hiljalleen pätkä pätkältä, mitä suurisuu-Donaldin Euroopan kiertue vielä tuo mukanaan. Tylsä kesä olisi muuten ollut tulossa. Helteetkin jäävät alle kolmenkympin, uimavesissä on sinilevää ja järvisyyhyä. Syksy sieltä kalenterista pian saa.

***

Lisäys: Uhkakuvia ja oligarkkeja syksyllä 2018, blogi.

Natottaako? Esko Seppäsen postauksen lukeminen helpottaa!

Marssikompassi

Lukaisin tuossa alkuviikolla, että puolustusministeri Jussi Niinistö lahjoitti kollegalleen Yhdysvaltain James Mattisille keväällä suomalaisen sodanaikaisen marssikompassin. Muistin, että on  minullakin semmoinen suursotaherrojen suosima kapine jemmassa. Sieltä se kaapin kätköistä löytyi, hyväkuntoinen suomalainen Suunto-marssikompassi, isän peruja.

Laitoin kompassin roikkumaan nahkahihnastaan seinälle. Sillä vanhalla kompassilla ei vieläkään suunnasta eksyisi. Ennen osattiin tehdä kestäviä ja toimivia laitteita. Miten se intin komentohokema menikään: "Ryhmä Rämä, suunta tämä!"

Nyt sitten Suomessa suunnistetaan entistä tarkemmin Naton määritysten mukaisesti ja kompassia se Pohjois-Atlantin liiton tunnustähtikin muistuttaa. En tiedä, mitä tai ketä ministeri Niinistö muistuttaa, mutta kuvista päätellen ainakin hymy oli herkässä länkkärien kovimman sheriffin vieressä seistessä.

Mattis on oikea sotasheriffi, joka vetää Coltinsa tiukan paikan tullen, Trump on korkeasta asemastaan huolimatta vain tukka hulmuten sinne tänne ratsasteleva poliittinen operettihahmo.

***
Suomen Natoon liittymiselle ei nähtävästi voi enää mitään, vaikka päälläänsä nurkassa seisoisi ja Finlandia-hymniä silmät ja kädet ristissä viheltelisi. EU:n puolustusta ei ole, eikä sitä tule ja miksi tulisikaan, toista puolustusliittoa toisen päälle? EU:n turvatakuut ovat vain poliitikkojen hyvää tarkoittavia tuulentupia, eikä mitään turvatakuita.

No, suomalaiset ovat osallistuneet kansainvälisiin sotatoimiin ennenkin. Suomi-poika on vuotanut ja vuodattanut verta historiallisena aikana ruotsalaisten, venäläisten ja saksalaisten puolesta. Jälkimmäisen, toki eritoten isänmaallisen sodan veteraaneja on vielä joukossamme. Viime vuosina olemme pienellä joukolla tukeneet USA:n ja sen kumppaneiden  sotatoimia ainakin Afganistanissa, joten vanha sotaliittolainen se jenkkikin on.

Suomalaisten vänkyrävasureiden mielestä jenkki on aina iso, paha ja ruma, Isis-tappajat ja muutkin murhailuhullut terroristit ovat kai aina parempia kuin amerikkalaiset. Tulipahan tuommoinenkin asia esille taannoin vähän yllättäviltä tahoilta, mutta selvästi. Jos on Suomessa vanhaa ryssävihaa, on sitä sitkeää jenkkivihaakin.

Intrigööri ei vihaa kumpiakaan noista lajitovereista, mutta ehkä Suomella olisi hyvä olla selkänojaa  eli tukea, kun maailmassa myllertää. Rauhan aikanakin tulee paljon uusia uhkia. Eurooppaan olisi miljoonia tulijoita köyhistä ja sotien runtelemista kehitysmaista asutettaviksi ja elätettäviksi. Uusia ratkaisuja siinäkin kaiken aikaa muhivassa keitoksessa tarvittaisiin, eikä EU:sta ole näemmä mihinkään tosielämän vaatimiin toimenpiteisiin.

Uusi Korean sotakin saattaa leimahtaa koska vain. Nyt sitä kauhua reunustaa ydinaseiden käyttämisen pelko. Mikä vain on mahdollista, sotiminen voi levitä laajalle, eikä pahoina aikoina ole hyvä olla yksin.

*** 
Intrigööri, se blogin sivupersoona, on ollut vanhastaan aika nihkeä sotakouhotukselle ja on sitä vieläkin. En oikein jaksa uskoa, että Venäjä haluaisi vasiten hyökätä läntiseen Eurooppaan, mutta jos se sen tekisi, se tapahtuisi äkkiä ja suurella voimalla. Kai sitä pitää tosiasioiden edessä antaa periksi. Suomi on pitempään ollut Naton kanssa silleesti ja jossain vaiheessa se suhde virallistetaan, eikä siihen naimakauppaan kysytä lupaa kansalaisilta, kuten ei kysellä paljon muutakaan.

Natomaa Norjakin on pystynyt neuvottelemaan ja sopimaan isoista asioista uuden Räyhä-Venäjän kanssa. Miksi ei Suomikin siihen kykenisi? Tuskin venäläisetkään uskovat ihan aikuisten tosissaan, että Suomi koskaan hyökkäisi Pietaria ja Moskovaa valloittamaan, ei sotahullujen ruotsalaisten kanssa, eikä edes natolaisten mieliksi. Laitettaisiin vain malliksi vähän lisää sotaroinaa pitkän rajan kahta puolta, tuskin siinä ihmeesti muuta tapahtuisi. Mitä nyt edelleenkin pidettäisiin puolin ja toisin kansakunnan mieltä nostattavia (tai kääntäviä) suursotaharjoituksia.

***
Norjalaiset ovat kuulema satsaamassa pikku siivun, 500 miljoonan erkin verran öljyrahoistaan amerikkalaisten F-35 hävittäjien hankintaan. Vuoteen 2024 mennessä Norjan taivaalla lentelee kai uutta huippukallista sotatekniikkaa 52 yksikön verran.

Toivottavasti Suomi ei seuraa norjalaisten esimerkkiä, vaan muistaa, että maan talouden ainoa varsinainen vahvuus ovat ökysuuret eläkerahastot. Sikakallista ja vieläkin keskeneräistä konetyyppiä halvempaa, mutta tietysti toimivaa kalustoa pitäisi kehittää käytännön syistäkin. Suomi ei tarvitse supervallan arsenaalin osaksi kehitettyä hyökkäysasetta, vaan monitoimisia hävittäjiä oman maamme erityisiin puolustustarpeisiin.

Norjalaisilta voisi saada ostetuksi soivaa F-16 kalustoa juuri niinä vuosina kuin Suomen pitäisi uudistaa Hornettinsa. Olisi niitä hyviä ja edullisia käytettyjä sotakoneita saatavissa muualtakin, eikä niillä tietenkään saisi olla parasta ennen likikään ohi.  Olisi ruotsalaisilta saatavissa kai järkihintaan sitä Jas Gripenin uusinta malliakin. 

Miten olisi puolet uusia Superhornetteja, sillä sitä osaamista Suomessa on, sekä toinen puoli uusia Gripeneitä, sopivassa suhteessa tietysti? Asiakkaan tukea ja vastakauppoja  tulisi kai järkevästi. Asealustoja ne uusimmatkin hävittäjät ovat  ja sotatorvien soidessa niitä pitäisi pystyä käyttämään myös vaikeilta varalaskupaikoilta eli korpikentiltä. 

Natoon sitä kai kumminkin kohta marssitaan, kompassilla tai ilman?

Lisäyksiä: 

Suomen nykyisiä Hornettejakin voisi päivitellä 2030-luvulle asti. Sitä tehdään myös USA:ssa.

Saksan sotakone yskii flunssassa.

***

Lisää linkkejä:

Ari Pesosen blogit, US.

Haavit auki Natoon? Veikko Huuskan blogi 26.1.2018.

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma laittaa faktoja pöytään.

EU onkin puolustusliitto? 

Ai mitkä turvatakuut?

Ruotsirumbaa ja Natopolkkaa.

Mattisin marssikompassi yms, IL:n juttu.

Armeijoilla voisi olla muutakin tekemistä kuin sotiminen?

***

Kova kyty natoon

Kaikkihan me tiedämme, että nato tarkoittaa wanhassa suomen kielessä naisen aviomiehen sisarta. Intris ei kyllä tiennyt, että aviomiehen veli olisi nimeltään kyty, mutta nyt tiedän. Nykyisin kun kaikenlaiset naimaliitot ovat melkein sukupuolineutraaleja, kumpikaan ikivanha nimitys ei tarkoittane mitään. Paitsi tuo Nato on jotenkin tuttu sana.

Puolestamme uupumatta taistelevat kansanedustajat ovat kuulema leipomassa lakipakettia, mikä mahdollistaisi Suomelle sotilasavun antamisen ja ottamisen unionin turvatakuiden myötä. EU:n valtioiden lisäksi lakiesityksessä mainitaan kansainvälinen järjestö. Sellainen olisi tietenkin nykyajan Nato. No, on muitakin, kuten sekin YK.

Lakipykälien vispaajia kai syyhyttäisi velvoittaa tai pakottaa puolustusvoimien henkilökunta eli kantapeikot tarvittaessa sotatöihin ulkomaille. Kovanpuoleisia palkkojakin jossain uutistuutissa vilauteltiin, tarkemmin tässä. 

Soltuilla on tietysti asiasta omat näkemyksensä, mutta yleensä vapaaehtoinen sotiminen muiden maiden tai järjestöjen puolesta, jonkinlainen palkkasoturin rooli, katsottaneen pakkoa paremmaksi. Velvollisuus koskee vanhaan malliin, toistaiseksi, vain Suomen puolustamista.

Kyllä on taas joillakin tai monilla kova kytö tai kyty Natoon! EU:lla ei ainakaan vielä ole olemassakaan mainittavaa yhteistä puolustus- tai hyökkäysliittoa. EU:n nk. nopean toiminnan joukoillakin lie tähän mennessä ollut kiire ainoastaan syömään ja lomille? Ja hyvä niin. 


Lisäilyjä: 

Naurettavia kansanäänestyksiä? Linkki blogiin.

Ajopuu ei sammaloidu. Linkki IL:n juttuun.

Demareilta lakiuudistukselle moitteita. Linkki VU:n juttuun.

***

Nato - mitä se kansalle kuuluu?

Suomen kansa, se mitä ei kuulema ole edes olemassa, on liian hömelöä, että eliitti sallisi sille kansanäänestyksiä yhtään mistään asiasta. Ei Natosta, eikä nyt ainakaan EU:sta ja eurosta.Toisaalta, eihän olematonta kansaa voisi edes äänestyttää. Taviksia kuitenkin on ja meitä vain höynätään höpöpuheilla ja turhakkeilla, kuten kansalaisaloitteilla.

Ruotsalaiset ovat päättäneet kasvattaa maansa puolustusmenoja noin 50 miljoonan euron satsauksella tänä vuonna.  Puolustusvoimien komentaja vaatii asevoimille miljardeja kruunuja eli satoja miljoonia euroja lisää jo vuoteen 2020 mennessä.

Suomen huiman suuret hävittäjähankinnat ovat vielä pitkään vaiheessa, mutta ainakin keskustelu Natoon liittymisestä kiihtyy. Yksi tunnetuimmista natottajista on tohtori Jukka Tarkka, joka kirjoitteli pari päivää sitten, että Naton jäseneksi päästäisiin ihan näppärästi ilman turhaa kansanäänestystä.

Ei siitä YYA-sopimuksestakaan Neukkulan kanssa mitään kansanäänestystä pidetty. ( Eikä aikaisemmin äänestelty myöskään sopimuksista Hitlerin Saksan kanssa. ) 

***
Jukka Tarkan mielestä Natoon liittyminen olisi järkevää ja hyödyllistä, vaikka suurin osa kansasta sitä vastustaisi. Demokratiaa siinä hommassa olisi riittävästi, kun kansanäänestetty presidentti valmistelisi asian, vaaleissa valitut hallitus ja eduskunta sitten ostaisivat kihlat. 

Kansalla ei kuulema ole mitään edellytyksiä päättää näin tärkeästä asiasta. Osa Natoon liittyvistä asioista on pidettävä tiukasti salassa ja vain pienen päättäjien piirin tiedossa. No, olisihan se melko ketkua, jos Naton sotilassalaisuudet vuotaisivat kaikkien tietoon. Mutta kyllä ainakin Kiina ja Venäjä niistä salaisuuksista paljon tietävät, vaan nekin pitävät tietonsa tykönään.

On siinä Tarkan ajattelussa tottakin takana, eikä kansanäänestystä taida olla tulossa. Suomihan on sotilasliiton kanssa muutenkin lähellä toista kuin napa ja maha, saamatta kuitenkaan turvatakuita. Ovatkohan ne muuten edes saatavissa? Haluaako Nato Suomen pitkällä ja sotilaallisesti tärkeään pohjoiseen ulottuvalla rajalla napit vastakkain Venäjän kanssa? Mitä sellainen asetelma merkitsisi Suomelle? Ruotsalaisten ja norjalaisten, sekä tanskalaisten kanssa yhteispeli on selvempi.

Nato-kysymykseen ei ole yksinkertaisia vastauksia. Siitä kertoi myös Olli Ainola melko perusteellisessa kirjoituksessaan Iltalehdessä. 

Tällä tarkkailuasemalla tuntuu siltä, että moni suomalainen olisi halukas tietämään salaisuuksista esimerkiksi sen verran, että miksi jenkkilän johtama Nato-liittouma on juuttunut Afganistaniin loputtomasti. Kuten lopulta ilmenee valitettavasti, tuo jumi kaikkine raskaine uhrauksineen on tehty melkein turhan takia. 

Afganistan vaipuu taas eripuraisten sotalordien keskinäisiin kahinoihin, sehän on siellä maan tapa. Pääosapuolina sinne toisiaan murhailemaan jäävät ainakin Taliban ja Daeshin ääri-islamistit. Nato kannatti myös uskollisesti jatkuvia Obama-pommituksia kauko-ohjatuista lennokeista monissa terroristeja suosivissa maissa. Nyt ne ovat Trump-ohjuksia, jos se ketään lohduttaa.

Irakin ja Syyrian Daesh-kalifaatti on onneksi pian historiaa, mutta pienten ryhmien tekemää terrorismia tulee riittämään siellä ja Euroopassa. Turkin diktaattorikin tai pikemminkin kansa on saanut osansa terroristien pommeista, vaikka Turkki tuki vuosien ajan murhakalifaattia, mm. sallimalla varastetun öljyn kaupan rekkakaravaanien kuljetukset rajansa yli. 

On vielä vaikea uskoa, että jonkinlainen ottomaanien kalifaatti syntyisi uudestaan Turkissa. Ihan oikeakin vallankumous siellä kyllä saattaa vielä olla tulossa? 


***

Aiemmassa kirjoituksessaan Jukka Tarkka kauhisteli persujen puheenjohtajaksi ehdolla olevan Sampo Terhon vihjailua mahdollisesti tulevasta EU-kansanäänestyksestä. No, sellainen olisi kuin ilmestyskirjan peto useimpien suomalaisten poliitikkojen mielestä. Toinen ehdokkaista, Jussi Halla-Aho ei lie ainakaan loivempi EU-onnelan epäilijä. 

Yksi puolue ei kuitenkaan missään asiassa kesää tee, jos kaikki muut ovat vastakarvaan. Suomi purkaa unioni-kytkynsä vasta joskus pakon edessä ja yrittänee sitä ennen edes päästä Saksan osavaltioksi tai jotain muuta semmoista. Johonkin suuntaan Suomen herrojen pitää aina kyyristellä. 

Kantakansalaisille kelpaisi jopa vanhanaikainen itsenäisyyskin. Puolueettomuus saattaa käsitteenä olla menneisyyttä, mutta sotilaallinen liittoutumattomuus olisi jo jotakin. EU ei ole sotilasliitto, vaikka sellaistakin jo ahkerasti mussutetaan.

Vero-ylekin jaksaa halveerata maksajiaan esimerkiksi niin, että ei “kansa” missään kohdin mitään tiedä, se vain tuntee. Se vai heijastaa vajavaisia, manipuloituja, valheellisia ja harhaisiakin näkemyksiä ja tunteita, joita populistiryhmät ovat kannattajilleen syöttäneet.

***
Lehdet kertoivat sunnuntaina, että mm. tuhmasti kansallista etua ajavat Unkari ja Puola ovat ovat "niskurimaita", joilta pitäisi ehkä jäädyttää EU-tuet. Tätä mieltä on osa suomalaisista mepeistä. Ministeri Orpokin totesi jossain, ettei kansallismielisyyden noususta ole koskaan seurannut mitään hyvää. 

Mutta ellei Suomessa ei ole kansaa, ei silloin voine olla kansallismielisyyttäkään?
  
Suomessa on oikeasti vähän kovia nationalisteja tai kansalliskiihkoilijoita. Useimmat tavalliset ihmiset vain toivovat Suomen säilyvän itsenäisenä valtiona EU:n, markkinahirviön eli globalismin pyörteissä. Suomi saisi useimpien asukkaidensa mielestä myös pysyä kansallisvaltiona niin, ettei kansaa vaihdettaisi, vaikka tulijavyöryjä maailmalta on vielä tulossa.

Suomalaisia on täällä asutun maailman laidalla vain murunen, eikä meitä sekalaisten maansa myyjien mielestä pitäisi olla ollenkaan. Pitäisikö kaikkien edes jokseenkin järkevien perustavisten muuttaa johonkin reservaattiin? Melkein tyhjää tilaa ja myös valtion maata olisi omien rajojemme sisäpuolella, idempänä ja ylempänä? Muitakin ideoita tähän suureen muutokseen voisi liittää, mutta niiden aika lie myöhemmin.

Herraskainen kansa ja sellaiseksi itseään luulevat perästäpyöräilijöineen saisivat jäädä piehtaroimaan onnessaan siellä ihanalla Helsingin seudulla, melkein metropolissa ja Euroopan ytimessä.

Linkki IL, 21.3: Nyt sitä ollaan niiin Nato-fiiliksissä, eikä siipeilemässä?

***

Upseerit jo nihkeämpiä Natolle?

Vakaalta ja vastuulliselta medialta loppui taas alkuunsa yritys tehdä oikeita uutisia, jos sitä yritystä olikaan. Mediosot, mm. TS, kertoivat tänään, että hieman yli puolet puolustusvoimien upseereista kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

Mielenkiintoista tässä on se, että vielä viime helmikuussa Suomen Kuvalehti kertoi "liki 80 prosentin" upseereistamme kannattavan Natoon liittymistä. 

Kokoomuksen Verkkouutiset lainasi 26.2.2016 SK:n juttua ja otsikoi innokkaasti, että "Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut voimakkaasti upseereiden keskuudessa".

Nyt lähestymme vasta toukokuun puoltaväliä ja upseeriston natohinku näyttäisi kyselyn perusteella reippaasti hiipuneen, sillä enää vain vähän yli puolet haluaisi sotilasliittoon. Muutos on todella suuri, jos kyselyn menetelmä on alkuunkaan yhtenevä. 

***
Naton nykyinen kannatus upseeristossa on suunnilleen sama kuin vuonna 2013, jolloin Venäjä ei ollut vielä miehittänyt Ukrainan Krimiä. Natolaisiksi haluaisivat kai eniten meriupseerit, toiseksi myönteisempiä ovat kyselyissä olleet ilmavoimien upseerit.

Sellainenkin outo aatos pilkahti päässä, että josko ammattisoltut vieroksuvat sitä, että heidät ehkä velvoitettaisiin pian osallistumaan sotiin vierailla mailla. Suomalaisethan sotivat kauan ja raskaasti tärkeänä osana historiallista Ruotsia. Suomalaiset kelpasivat myöhemmin mainiosti myös Venäjän Turkin sotiin. Nyt sitten tie uusiin ja vanhoihin taistoihin kävisi Naton nimissä.

Enpä tiedä, mistä on kysymys, kun toistaiseksi ei ole näkynyt juttua siitä, miksi Naton kannatus näyttäisi vähenevän voimakkaasti upseeristossamme. Siinä se oikea uutinen seisoisi! Mutta ehkä intrigööri hätäilee ja mediamohikaanit vielä iskevät kyntensä tuohonkin asiaan? 

Upseerit eivät ehkä halua laajemmin kommentoida Nato-kantojaan omalla nimellään ja naamallaan julkisuudessa? Taitava toimittelija voisi silti tehdä haistelevaa journalismia ja kuulostella riittävän paljon solttujen mielipiteitä nimettömästi. Upseereiden ammattilaiset mielipiteet ovat tietenkin paljon painavampia kuin joidenkin poliitikkojen tai tämmöisten blogiukkojen.

Vai onko kysymys siitä, että sattuneista syistä ei mediataloissa uskalleta tai voida hypistellä liian kuumaa perunaa? Suomen jäsenhakemus kun on monien isojalkaisten (ja joidenkin mediamokulien) mielestä jo kirkoissa julistamista vailla.

***
Laitoin postauksen kuvitukseen Nato-paitoja, joita näkyisi löytyvän suuri määrä, puolesta ja vastaan. Rautarouva Angela Merkelin faneillekin olisi paitataivaassa tarjolla jos vaikka mitä lystikästä. Siitä vain valitsemaan ja tilaamaan, kovin se on kaupallista tämä elämä muutenkin.

Ps. Olisiko tässä ideaa kotimaiselle paitatehtailijalle?

***

Puolueettomuus, loistava tilaisuus

Kansanedustaja ja rahaministeri Cai-Göran Alexander Stubb on huolissaan siitä, että Suomi uhkaa jäädä hänen mielestään mottiin, jos Ruotsi hakee Naton täysjäsenyyttä. 

Stubb maalailee turhia uhkakuvia, sillä jääminen pysyvästi eurooppalaisen Naton ja Putinilaisen Venäjän välimaastoon on Suomelle huima mahdollisuus. Siis pelko pois, Rosmarie!

Suomi voisi ryhtyä ensimmäisen kerran oikeasti puolueettomaksi valtioksi, mikä rooli sopisi meille erinomaisesti. Voisimme erota EU:sta ja sen tuhoisasta rahaliitosta, sekä omaksua terveen itsekkään sveitsiläisen asenteen. 

Toisaalta kannattaa muistaa, ettei EU ole mikään sotilasliitto, eikä siihen kuuluminen merkitse sotilaallista asemointia ketään vastaan, toisin kuin monet Suomessa ovat jo kauan ikäänkuin antaneet ymmärtää. 

Nato on sotilasliitto, pelkkää ruutia ja rautaa. Natoon päin Suomi on kyllä pahemmin rähmällään kuin ennen Neuvostoliiton suuntaan YYA-sopimuksen aikana.

***
Puolueeton tai liittoutumaton pieni Suomi pystyisi voittamaan kuvitteellisen maailmojen sodan ampumatta yhtään laukausta. Suomi omine terävine armeijoineen toimisi tulppana ja rauhan enkelinä kahden hirmuisen sapelinkalistajan välissä. Venäjällä ei olisi vastakaan mitään järjellistä syytä ajella panssaripiknikille Suomeen, eikä sitä olisi myöskään Natolla. Molempia hillitsisi tietenkin aito pelko vastakkain joutumisesta ja toisen tuomiopäivän aseista.

Taitavalla politiikalla, mikä kyllä edellyttäisi myös uusien kykyjen löytämistä, Suomi pystyisi hienovaraisesti painostamaan Venäläisiä Naton nyrkillä. Natolle voitaisiin tarvittaessa väläytellä Putinin kovia painiotteita. Ne uudet hullun kalliit hävittäjätkin meidän kannattaisi hankkia molemmilta suunnilta, sekä natolaisia että venäläisiä. Kiinalaisiakin sotakoneita saattaisi olla kaupan? 

Intrigööri kannattaa uusimpien ruotsalaisten Jas Gripen -hävittäjien hankkimista. Ruotsi ei vielä ole natolainen. Kai niihinkin vehkeisiin, lentäviin asealustoihin, saa mukaan uusinta sotatekniikkaa, huomioiden sekin, että emme sentään joutune jenkkilän tai natomaiden hyökkäyksen kohteeksi. Painostusta toki saattaa esiintyä lännenkin suunnalta.

***
Kahden kanssa kauppaa meillä on tehty sotaväen hankinnoissa aiemminkin, ennen kuin meidät muilutettiin EU:n ja vielä härskimmin rahaliiton jäseneksi. Epäonnistumisen partaalla keikkuva EU onnettomine yhteisvastuineen ja pakottavine suurmamuiluineen saisi jo hajota maiden välisen normaalin yhteistyön tasolle. Yhteistyötä ja monia sopimuksia maiden välillä tietysti tarvitaan, mutta ei mitään komission ylikomentoa tai väkinäistä liittovaltiota.

Intrigööri ymmärtää kyllä, että suomenruotsalainen laitaoikeisto kokoomuksen ääripiirien kanssa haluaisi muiluttaa meidät mitä kiireimmin Natoon ilman kansanäänestystä. Armorikas eliittimme on aina halunnut nujertaa rehdin kansanvallan omansa ja samalla vieraiden valtiaiden käskytyksen alle. Oma kuviteltu etu heillä on tietysti mielessä, tyhmä kansa jupisee, mutta seuraa pakosti perästä. Toisin ja pahasti kävi viimeksi sata vuotta sitten.

Naton jäsenyyden jälkeen meillä ei olisi enää paluutietä läntisen maailman ja globalismin taloudellisen rautasaappaan alta. Suomesta tulisi taatusti pelkkä taantuva provinssi, puskurivyöhyke ja tukikohtien tarjoaja Venäjää vastaan. Me olemme puskurina jo nyt!

Valmiiksi epäonnistunut jähmeä jättiläinen Neuvostoliitto voitiin 1980-luvulla lopulta painostaa hajalle lännen taloudellis-teknisellä ylivoimalla uhkaillen. Reagan hyvä näyttelijä huippuroolissaan ja toteutti tismalleen haukkamaisten herrojensa antaman tehtävän.

Nykyinen Venäjä ei taivu samalla tavalla, vaan se voi vain siirtyä entistä enemmän Intian ja Kiinan liittolaiseksi. Venäjä voisi karata henkisesti ja aineellisestikin kokonaan lännen hyppysistä. Sellainen Venäjä olisi painostettuna hyvin vaarallinen. Nyt on vielä toivoa järjen käytöstä, yhteistoiminnasta ja liennytyksestä.

***
Jos Suomi mutkuilisi itsensä Naton jäseneksi, Venäjältä päin katsellessa lännessä olisi vastassa yhtenäinen vihollisraja Turkista Jäämerelle asti. Nyt rajarintamassa on vielä 1300 kilometrin aukko  Suomen kohdalla. Toki Natomaa Norjalla on pohjoisessa parinsadan kilometrin yhteinen raja Venäjän kanssa, jälkimmäisen kannalta sotilaallisesti tärkeän Kuolan kohdalla.

Ei ole järkevää, että kaksi itsessään äärimmäisen tuhoisaa sotilasmahtia ajettaisiin napit vastakkain Suomen itärajalla, minkä pitäisi kaikista ongelmista huolimatta säilyä rauhan rajana. Suomessa tunnetaan aika hyvin sekä Nato että Venäjä, mutta miksi meidän pitäisi liittoutua kummankaan kanssa? 

Parasta rauhan säilymisen kannalta taitaisi olla, jos Venäjäkin liittyisi Natoon, edes kumppaniksi. Taannoin sellaisiakin huru-ukkojen tarinoita viriteltiin. Itse Putinkin puheli joskus pehmoisia tulevaisuudessa kasvavasta integraatiosta ainakin EU:n kanssa. Silloin  voitaisiin ratkaista myös suomalaisia hiertävä menetetyn Karjalan kysymys.

***
Ukrainaan pitää vääntää rauha millä konstilla tahansa, kyllä Kiovassakin lännen eli käyvän rahan ääntä kuunnellaan. Venäjän ja Naton ei tarvitsisi joutua vastakkain missään nykyistä enempää, ei myöskään Puolan rajalla. EU-maista ehkä pahiten Suomea syövät talouspakotteet pitää saada vaiheittain puretuiksi.

Eurooppa tarvitsee Venäjää ja päinvastoin. Terrorismia ei ole lähimainkaan nujerrettu, vaikka paholaiskalifaatti Isis pian kaatuisikin. Uusia murhanhimoisia soluja ja ryhmiä sikiää sillä aatesuunnalla kuin myrkkysieniä sateen jälkeen. Terrorismin uhka kohdistuu kyllä eniten taviskansalaisiin, joten soltut ja poliitikot pitänevät sitä vain uhkana muiden joukossa.

Natoilussa Suomi leikkii kaikkien kannalta nyt vakavilla asioilla. Jäitä vain hattuihin ja pöksyihin rahaministerille, sekä entiselle puolustusministerille öykkärikavereineen!

***

Lisäys 16.5. 2016: Joku toinenkin on suunnilleen samaa mieltä puolueettomuudesta. Onkohan meitä montakin? Mielipide TS 3.12.2016.

Lisäys 28.1.2018: Kansa on taas väärässä? Puolueettomuus lensi kuulema romukoppaan EU-jäsenyyden takia 1995. YYA-aikana Suomi oli tietenkin kovasti puolueeton? Linkki Verkkouutisiin.

Rajakimppaan Norjan kanssa!

Venäjä on sulkenut Norjan vastaisen rajansa pakolaisten palautuksilta. Venäjän raja on siis auki länteen päin, mutta takaisin palaajilta raja on kiinni. Maahantulijoita pyöräili Venäjältä Norjaan viime vuonna noin 5 500. Norjalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 196 km ja yksi rajanylityspaikka Kirkkoniemessä.

Suomella ja Venäjällä on rajaa keskenään 1 340 km. Maahantulijoiden määrä Venäjältä pohjoisten raja-asemien Raja-Joosepin ja Sallan kautta Suomeen lienee vielä yhteensä sadoissa, mutta viimeistään keväällä heidän määränsä noussee roimasti. Kuinka roimasti, sitä vasta pähkäillään.

Venäjällä on tiettävästi vähintään useita tuhansia länteen tuloa aikovia kriisimaista lähteneitä pakolaisia, sekä iso joukko muiden maiden siirtolaisia, joilla on oleskelulupa Venäjällä. Venäjä aikonee kylmästi päästää kaikki nuo tulijat Suomeen ja Norjaan. Ehkäpä öljyvaltiolla ei ole enää perinteiselle vierasväelle töitä?

Koska Suomen ja Venäjän korkean tason neuvottelut pakolaisista eivät näytä johtavan mihinkään, taitaa olla parasta neuvotella tästä lähtien tiiviisti Norjan kanssa siitä, kuinka kevään ja kesän pakolaisten tulva pysäytetään.

Venäjä voi sulkea rajansa pakolaisten palautuksilta Norjasta ja Suomestakin. Kyllä rajan sulkeminen pitää olla mahdollista myös toisin päin. Se olisi myös oikein sekä venäläisiä että pakolaisia kohtaan. Miksi sotaa pakenevia ihmisiä tai elintasopakolaisia pitäisi pompotella tai yrittää palautella, koska myös suurvalta Venäjä kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia oikein urakalla? Vai eikö muka kunnioita? (Ai eikö?)

***
Kyllä tässä vanhakin alkaa kuontua Natoon liittymisen puolelle. Venäjä on jo sen verran outo ja arvaamaton, että rankkoihin liikkeisiin on syytä varautua, vaikkei pahaa sotaa veikkaisikaan. Neuvostoliiton talousrojahduksesta selvittiin, mutta Putinstaniltakin voi vielä pudota pohja pois. Kipuilevan jättiläisen vieressä on kääpiön paha rauhassa pötkötellä.

Sotilasliiton väriä saattaa olla pakko virallisesti tunnustaa, jos edes jotain sinivalkoista haluaa täällä kotimaassa säilyttää. Ihanan kallista ja ongelmaista se natolaisuus saattaisi olla, mutta se olisi vain yksi Suomen itse itselleen järkkäämistä pohjattomista kaivoista. Johan Suomi on jo pitkään ollut Naton kanssa silleesti! Mitä siitä, jos joutuisimme entistä useampien ydinaseiden kohteeksi?

***
Lisäys: Oma pikku näkemykseni Natosta on silti edelleen vatulointia eli ehkä tai jos on pakko, jotain sellaista. Vastikään kommentoin asiaa blogissa Ihmisiä telineillä:

intrigööri kirjoitti 29.1.2016 klo 16.36

Suomi näyttää vain lisäävän Naton lääppimistä. Jo nyt me ollaan Naton kanssa kuin perskannikka paidan alla. Ruotsi on se toinen kannikka. Mitäpä tuosta muuta voisi seurata kuin se, että Suomesta tulee sotilasliiton täysjäsen ja ilman kansanäänestystä.
Samalla Suomi pääsee entisen vahvan kauppatoveri Venäjän silmissä viholliseksi, osaksi ihtiään suurta saatanaa. 

Mitä siitä sitten seuraa, ei se ainakaan ole meille mitään hyvää. Venäjän kannalta rauhallisin pitkä raja jää historiaan ja kansallinen sotauho siellä pakosti vahvistuu. Suomen lamppupäät ostavat sitten velaksi natomaista kalleinta mahdollista sotaroinaa ja paljon. Ehkä se on sitten talouslukkari Saksankin silmissä hyväksyttävää, koska se on niiin natolaista, kuten Kreikassa. Eikä siitä sitten puutu enää kuin se sota.

***

Linkkejä: 

14.2: Kolmekymmentä kansallisuutta, IS:n juttu.
15.2: Venäjän painostusta? Ylen juttu.
15.2: "Keinolla millä hyvänsä.", VU:n juttu.

Ruplasuklaata

Polttopuita pilkkomaan.

Suomen natottaminen voi paksusti ja vahvistuu. Päivän median teksteissä, tässä Kalevan juttu, "arvostetut tutkijat" eivät enää ole vain huolestuneita, vaan vakavasti huolestuneita Suomen turvallisuudesta. 

Heidän mukaansa Suomen on varauduttava pahimpaan eli Venäjän Suomeen kohdistamaan aseelliseen hyökkäykseen. Tutkijat painottavat Venäjän mahdollisen yllätyksellisen toiminnan voimaa.

Tutkijoiden mukaan sodanuhka on jälleen palannut Eurooppaan. Vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa tarvitaan. Suomen on kuitenkin asetettava länsisuhteet selkeästi idänsuhteiden edelle. Tutkijat ovat tutkineet, jotta suhde Ruotsiin on Suomen läntisten suhteiden ytimessä.

***
Intrigöörin tarkkailuaseman havaintojen mukaan Ruotsi ei ole lähdössä ainakaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Mitä se sotilaallinen yhteistyö sitten käytännössä eli tosipaikassa tarkoittaisi, sitä ei toivottavasti tarvitse koskaan testata. Suomi voisi kyllä välttyä lopulliselta konkelolta ostamalla aikanaan ruotsalaiset hävittäjät Hornetteja korvaamaan uusien amerikkalaisten ökykoneiden sijasta, jos ne Jas-Gripenit sitten ilmavoimille riittäisivät, mutta eivät kai ne riitä?

Tutkijoiden luomaa rankkaa mielikuvaa vahvistaa Iltalehdessä oleva dosentin kirjoitus, minkä mukaan (tavallisesti ehkä jopa luotettava lähde) CIA arvioi, että Venäjän asevoimien toimintakyky on olennaisesti kohonnut entisestä. Venäjä pystyy arvion ja tuoreiden havaintojen mukaan kasvattamaan iskukykyään nopeasti myös arktisilla alueilla, Suomen rajan lähistöllä.

Iltalehden kirjoituksen mukaan Venäjä irtaantui tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta sunnuntaina 11. maaliskuuta. Näin ollen sopimuksen määräykset joukkojen vahvuuksista, ennakkoilmoitukset suurista sotaharjoituksista ja rajamaiden tarkastusoikeudet eivät sido sitä enää. Kirjoituksessa luetellaan lisäksi Venäjän asevoimien hyvinkin vaikuttavia vahvuuksia.

***
Kaikesta Nato-trollauksesta huolimatta tämä tarkkailuasema katsoo, että Venäjän uhka on toistaiseksi perin teoreettinen. Moskovassa ymmärretään hyvinkin se, ettei EU-Suomi uhkaa Venäjää mitenkään muuten kuin mahdollisena Naton astinlautana, ehkä joskus tulevaisuudessa. 

Onhan mahdollista, että Suomen poliittinen johto vielä sivuuttaa kansalta kyselemiset ja solmii älyneutraalin avioliiton Naton kanssa eduskunnan enemmistön turvin. Suomen jäsenyys saatettaisiin hyväksyä sotilasliitossa nopeutetusti, jos Putin & Venäjä jatkaa lihastensa pullistelua. 

Mitä silloin tekisi ystävämme Ruotsi? Eivät he sitä tiedä itsekään. Ehkäpä Ruotsi jäisi hehkutteleman suuren maailmanparantajan ja edistyksellisen pakolaisten asuttajan autuaassa roolissaan keskelle natomaiden muodostamaa suojavyöhykettä. Nyt Ruotsi tyytyy yhä vain kurkistelemaan sormi pystyssä idän suuntaan paksupäisen Sven Tuuvan eli Suomen selän takana. 

Suomi kyllä puolustautuu aina kaikkia hyökkääjiä vastaan, tulivatpa ne sitten koillisesta, idästä tai kaakosta. Etelästä päin kansallinen puolustus on vähän vuotanut, mutta ei sotilaallisesti.

Uhkaamme siis Venäjää edelleen lähinnä sapuskoilla, kuten juustoilla ja jogurteilla, sekä erilaisilla teknologioilla. Emme ala suosiolla nauttia kuuluisan tuplamme sijasta ruplasuklaata. Olisiko se ruplapatukka ehkä Ukrainan hra Poroshenkon tehtaiden tuotantoa?

En tiedä, saako tällaisella pähkäilyllä jo Venäjä-trollin arvonimen? Kaviaaria ei ole ollutkaan voileipäkeksin päällä pitkiin aikoihin! Pääsiäistä vasten mieluisampi nimitys kuin Venäjä-trolli olisi kyllä Suomi-trulli. 

***

Poliitikot ilman kansaa

Hiipuva hallituspuolue Kansallinen Kokoomus voisi jo unohtaa nimestään tuon kiusallisen etuosan, missä mainitaan kansa. Mihin tuommoiset paremmiston poliitikot oikeastaan enää kansaa tarvitsevat?  

Mainostoimistovetoista entistä kykypuoluetta on usein nimitetty ylikansalliseksi kokoomukseksi, koska sen johtohenkilöt tarvitsevat vähäistä isänmaataan vain astinlaudaksi monikansallisiin herkkuhommeleihin, kuten EU:n erilaisten verkostojen satraapeiksi.

Kokoomus, kuten yleensä myös seitsemän suomalaista puoluetta kahdeksasta, on ilomielin myymässä maansa, ihan kirjaimellisestikin, milloin mihinkin, missä vain on reilusti pääomia takana eli vääntöä masiinassa. 

Ylen jutun mukaan kokoomuskonkarit, Sasi, Salolainen, Kanerva ja Zyskowicz olisivat halukkaita kiskomaan suomalaiset Natoon kuin pässin narussa, ilman mitään joutavaa kansanäänestystä. Eivätkä nämä seniorit ole puolueessaan tai eduskunnassa yksin.

Ymmärtäähän sen, ettei kansa tuollaisten pintahiivapoliitikkojen mielestä ole kuin jarruttamassa politsaurusten jaloja aikomuksia. EU-kansanäänestyksessä kansalaisille valehdeltiin sen minkä vain osattiin, huippukalliit Hornetitkin ostettiin pienen klikin kusetuksella. Rahaliittoon meidät vietiin niinikään muutaman äykkäpäisen ukon jyräyksellä, missä ei vastalauseita kuunneltu.

Tässä sitä nyt ollaan, kaulaa myöten EU:n hulevesissä, eikä muuta voida, koska meillä ei muka unionin jäseninä ole omia pelivälineitä. Pian uidaan myös kaikissa mahdollisissa muissa vastuissa, mitä Brysselin hovista ikinä vain julistetaan. Globaalit suuryritykset hallitsevat pian oikeasti maailmaa, eikä poliittinen eliitti vastaan vikise.

***
Ja eipä aikaakaan, kun meidät maalitetaan uudestaan hyökkäyskärjille, ohjuksille ja ydinaseille Naton täysjäsenvaltiona, hyvin kriittisenä rajamaana kahden sotilasmahdin välissä. Koko pitkää rajaa ja maata ei kuitenkaan voitaisi puolustaa, ei edes Naton jäsenenä, jos sellainen kauhea tilanne tulisi joskus eteen. 

Kokoomuksen konkarit eli nuo pahuksen papat puhuivat myös suursodan uhasta. Jos semmoinen uskomaton suursota joskus roihahtaisi, mistä sitä Natollakaan enää riittäisi sotakoneita ja ukkoja jokaisen jäsenmaansa puolustukseen? 

Sellaiset puolustuksen yhteisvastuut ovat löysiä puheita, vaikka niitä päästelisi itse suursmurffi Obama. Itse meidänkin tsuhnien on aina Suomea puolustettava, lisää sotatyökoneita voitaisiin ehkä saada jostain Naton pakista.

Naton sotilasmahti ja pelote on tiukan tullen lähes täysin ydinasearsenaalin varassa eli pääosin se on USA:n rautahanskassa. Niin se on naapurissakin, sillä ilman Venäjän vanhastaan yliraskasta ydinasepelotetta, hra Putin olisi vain ison ja ärhäkän, mutta kehittymättömän öljyvaltion "sheikki" ilman kauhanaa ja turbaania. 

***

Putin jaksaa natottaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin, entinen tiedusteluagentti, saattaa olla nyt Naton laajentumisen asialla. Jos venäläiset todella suorittavat vedenalaista tiedustelua Ruotsin sukellusveneiden ja pintalaivaston tukikohtien tuntumassa, se merkitsee paluuta kylmän sodan aikoihin.

Venäjän mahdolliset toimet ajavat Ruotsia ja samalla myös Suomea yhä lähemmäksi puolustusliitto Naton täysjäsenyyttä. Ruotsalaisten hysteriasta tuskin lienee nyt kysymys, sillä heidän puolustusvoimillaan, kuten suomalaisillakin, täytyy olla hyvin realistinen käsitys Itämeren alueen sotilaallisesta toiminnasta ja tilanteesta. 

Ydinasesuurvalta Venäjän Itämeren laivaston reitti maailman merille on kapea ja matala, eikä se siitä parane. Kriisin tullen Naton voisi luulla pystyvän sulkemaan Venäjän laivaston Itämerelle, ellei aivan Suomenlahden pohjukkaan, kuten viimeisen ison rähinän aikoihin, jolloin saksalaiset ja suomalaiset vetivät lahden poikki sukellusveneverkon. Venäläisillä on etunaan nyt Kaliningradin laivastotukikohta.

Ruotsi on toistaiseksi ainoa Naton ulkopuolinen Itämeren sotilasvoima, jolla on käytössään nykyaikaisia sukellusveneitä ja kokonaisuutena varsin kehittyneet puolustusvoimat. Niinpä venäläiset ovat hyvin kiinnostuneita mm. ruotsalaisista laivastotukikohdista.

***
Suomalaiset eivät sattuneista syistä paljoa venäläisille hauista näytä. Eivät ne soldaatit silti ole Suomessakaan ole istuneet 70 vuotta koko aikaa bunkkerissa sököä pelaamassa. Monenlaista soraroinaakin Suomen puolustusvoimilta löytyy, ei kuitenkaan sukellusveneitä. 
Rauhansopimus laittoi aikoinaan romuttamaan suomalaiset sukellusveneet, paitsi museoidun Vesikon.

Myöhemmin 80-luvulla CIA torppasi meikäläisiltä sen lajin huipputekniikan kehitystyön. Suomalaiset syvänmeren sukellusveneet, aikansa ylivoimaisesti parhaat tutkimusalukset, eivät silloin olleet silkka siviiliasia, käytössä ne Mirit ovat vieläkin, ne sopivat merien pohjalla muihinkin kuin rauhantöihin.

Jos Ruotsi ja Suomi lyövät lopullisesti hynttyyt yhteen Naton kanssa, se kiristää sotilaspolitiikkaa Venäjän kannalta merkittävästi. Tanska ja Norja ovat jo vanhoja ja tiukkoja natokumppaneita, kuten jo myös pieni, mutta urhoollinen Virokin. Että kiitos vain nyt kauhiasti, että selvennätte suomalaistenkin Nato -kantoja, herra Putin!

***
Valitettavasti näitä sotilaallisia asioita pähkäiltäessä täytyy aina muistaa, että Venäjällä arvioidaan olevan noin 5.000 ydinasetta, sellaisia isoja rumia ohjuksia. Koko maailmassa tällaisia ydinaseita arvioidaan olevan yli 16.000, joista Yhdysvalloissa ja Venäjällä on yhteensä yli 90 prosenttia. Ydinaseiden määrä maailmassa lisääntyy, eikä vähene, kuten piti!

Jos ruotsalaiset nyt kyllästyvät jahtaamaan venäläisiä sukellusveneitä kotoisilta kalavesiltään ja  käytännössä estävät sellaisen uhittelun liittymällä Natoon, se voi olla vaikka yksi pieni kananaskel kohti ihmisen itse aiheuttamaa maailmanloppua.

Luulisi venäläisillekin rauhan riittävän niin Mustanmeren kuin Itämerenkin piirissä? Kaikille muille se ainakin nyt näyttäisi riittävän. Pienet aseelliset äärijärjestöt, kuten Ukrainan "separaattorit" ja kalifaatin murhaajat, ne olisi kumminkin melko helppoa hoidella porukalla pois, jos niin haluttaisiin.

Syttyjä postaukseen tuli tämän linkin takaa.

***
Kevennys: Jospa ruotsalaisten huoli on turha, siellä vain joku kurvaili Ladalla?

Nato kurkkii nurkalta

Puolustusministeri Carl Haglungin mielestä Suomi on nyt lähempänä Natoa kuin koskaan. Hangossa Rkp:n puoluekokouksessa puhunut Haglund sanoi, että puolueenkin on otettava kantaa Natoon vuoden sisällä.

Haglund kuulema toivoi, että suomalainen keskustelu Natosta jatkuu ensi kevään eduskuntavaaleihin asti, koska maan puolustusta pitäisi pohtia vakavasti.

Niinhän se on, kuten ministeri sanoi. Vakavasta asiasta on kysymys. Luultavasti keskustelu Natosta jatkuu Suomessa vielä seuraavan hallituskaudenkin yli. Sitten on yhä lähempänä mm. Hornet-hävittäjien älyttömän kallis korvaaminen, mihin Suomella ei edelleenkään liene varaa.

Nato ei osta Suomelle uusia hävittäjiä, eikä muutakaan sotaroinaa, verorahoista niiden hinta on revittävä, kuten tähänkin asti.  Jotain voimme saada Naton jäsenmaista käytettynä halavalla, kuten viimeisimmät Leopardit Belgiasta. 

Mutta uudetkaan ruotsalaiset hävittäjät eivät taida suomalaisille kelvata, ei kai sitten? Muuttuuko asia miksikään, jos ruåtsalaiset hakevat piankin Naton jäseneksi?

Tämän linkin takana olisi asiasta ehkä vähän toisenlaisia näkemyksiä.

***
Ennen uusinta panssarihankintaa Suomi osti ruostumaan ison määrän Neukkulalta Itä-Eurooppaan jääneitä venäläisiä panssareita, joiden romuttaminenkin oli myöhemmin monin tavoin ongelmallista.

Tulisikohan halvemmaksi hankkia uusia sotilasoppeja Vietnamista tai Afganistanista, joissa resupoikien laumat osaavat yhä vieläkin antaa suurvalta-armeijoille kyytiä. Niin Neukkulalle, korjaus: Venäjälle, kävi myös ensimmäisessä Tsetsenian sodassa. Georgiasta ei sitten venäläisille paljoa vastusta ollut. 

Paras keino voittaa sota olisi luovia pelinapulat niin, ettei tarvitsisi sotia ollenkaan. Olemme  eläneet harvinaisen pitkän rauhan ajan Suomessa ja melkein koko Euroopassa. Kaikkia rauhankyyhkyjä ei ole vieläkään alas ammuttu.

***
Puolustusministeri Haglund kunnostautui hiljattain pukeutumalla Ukrainan väreihin, keltasiniseen solmioon, ikäänkuin protestiksi Venäjän suurvaltarymistelylle. Kuvahaulla huomasin, että kyllä Naton ystävillekin löytyy solmioita. Tyrkyllä olisi muitakin natohenkisiä fanituotteita.

Nyt olisi jo aika tunnustaa värejä, jos vain on jo pähkäillyt valmiiksi oman kantansa Suomen Naton jäsenyyteen. Intrigööri ei ole, ei vieläkään.

Lisäys 19.5: Jos kaikki vain jahkailevat, ehkä talvisodan ajan historia toistuu ja Suomessa jaetaan taas reserviläisille kokardit ja tussarit, ehkä jousipyssyt. Sotakalumme vanhenevat, mutta ei sentään päästetä reikärautoja ruostumaan.

***
Uutistuutti kertoi, oliko se eilen, että hra Putin vaatii Ukrainalta (eli käytännössä viimeistään ensi talvea vasten EU:lta) käteismaksuja seuraavista öljy- ja kaasutoimituksista. Tulipahan mieleen, että mikä on Krimin niemimaan hinta?

Kaipa yhdellä Krimillä sotasatamineen, lentokenttineen ja armeijan tukikohtineen saisi Ukrainaan monta pitkää putkellista venäläistä kaasua ja öljyä? Onhan Krimin niemimaalla muitakin käypiä arvoja kuin sotilaallista painoa. Hra Putinin ei ehkä pitäisi olla noin saita ja ahne, jos hän onkin hanakka tuppautumaan toisten maille rellestämään.

Eihän suurvallan massissa muutama ykkösmiljardi veljeskansan velkoja paljon paina, jos sotavoimien uusimiseenkin aiotaan laittaa satoja miljardeja, eurorahassa laskettuna. Ennen suurvaltojenkin maailmassa oli sellaisia edes teoreettisia, arvoja, kuten reilu peli ja säädyllisyys. Vai eikö Venäjä ole suurvalta muuten kuin alueellisesti?

***