Ikääntyville työsulku?

Työantajat aiotaan laittaa maksamaan ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisesta entistä raskaammin. Ministeri Risikko (kok) kertoo Ylen jutussa, että uudella lailla halutaan pidentää työuria ja vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymiseen.

Tuokin uusi lakiviritelmä, entisen pykäläviidakon lisäksi, kuulostaa äkisti ehkä hyvältä vähän vanhemmista puurtajista, jotka ovat onnistuneet säilyttämään työnsä vielä, kun eläkeikä jo häämöttää, ainakin kangastuksena horisontissa.

Toisaalta uusi laki tekisi karhunpalveluksen niille tuhansille ja taas tuhansille, jotka ovat joutuneet hiukan vanhempina työttömiksi. Kuinkahan moni yritys uskaltaisi enää palkata vähänkin ikääntyneitä työttömiä töihin, jos uusi laki hyväksyttäisiin? 

Sen sortin työllistämisuskallus on muutenkin vähissä, ellei nyt jotain satunnaista hoitsupulaa tai siivoojavajetta lasketa. Ennen ihmisen työkokemusta arvostettiin, nyt siitä voi tulla entistä raskaampi painolasti. Mutta ilman työkokemusta nuorten on paha päästä palkkaa tienaamaan. Mikähän tässä vielä toimii?

***
Lakiesityksen mukaan yritys joutuisi maksamaan jopa 90 prosenttia yli 56-vuotiaana pois laitetun työntekijän työttömyyskorvauksista, ellei irtisanottu henkilö saisi uutta työpaikkaa ennen eläkeikää. Eipä ole mikään halpa nakki! Samaan aikaan useimpien vanhempien työnhakijoiden tilanne on jo valmiiksi toivoton ikääntymisen ja ikitaantuman takia. 

Hallitus lisää löylyä ja nostataa eläköitymisen alaikärahaa vissiin vielä tällä vaalikaudella. Kannattaako tosiaan leipoa uusia lakiesityksiä, joiden todellisista ja lopulllisista vaikutuksista ei ole kuin epämääräisiä arveluita? Suomessa on jo voimassa aika monta surkeasti valmisteltua ja huonosti toimivaa lakia. EU:sta tulee tietysti loistavia tirektiivejä, jotka ovat menestystarinoita jo syntyessään? Heh.

Jos intrigööri olisi tuhma, sanoisi hän, että tässä sitä aiotaan tasoittaa ns. paremman työväen silta eläkkeelle ja sitten ihan viimeisen päälle. Eikö pikemminkin pitäisi helpottaa vaikka nuorten työllistymistä, jotta hekin pääsisivät joskus eläkettä tienaamaan? Tai järkätä pykäliä niin, ettei jokin 50 ikävuoden pyykki olisi mikään hidaste uuden työpaikan saamiselle.

Pitäisiköhän eduskunnassa ja hallituksessa vaikka esimerkiksi opetella ulkoa Himasen epistola kaikkine mantroineen, ellei siellä edustajillemme kerta kaikkiaan löydy mitään muuta tähdellistä tekemistä? 

Onhan siellä isossa talossa kaikenlaisia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia, kuntosali, voikkasali  ja saunat esimerkiksi, mitä uutta lieneekään. Lekuriinkin pääsee omalle terkkariasemalle, sen kuin menee vain, jos vaikka työuupumus yllättää. Torkkupeittoja en tässä edes mainitse, mutta pitäisköhän ne vanhat hurstit silti jo tuulettaa tai uusia? Kunhan edustajamme edes olisivat pois pahanteosta!

Lisäys 12.11: Kallistuu, ei kallistu, kaatuu...

***

Eläkeläiset hoitamaan vanhuksia

Tässä sitä pähkäillään vanhusten hoitoa, eläkeläisten työllistämistä ja vähän päättäjiä, Kataistakin. Enkä väitä, että Katainen pitäisi jo laittaa hoitoon, se asia kuuluu ammattilaisten harkintaan. Suomalaisilla päättäjillä näyttää taas olevan kaikki pelivälineet hakusessa.  Velkaantumiskierre pitää kuitenkin katkaista, kuten piäministeri Katainen sunnuntaina radiossa julisti, vaihteeksi. 

Kataisen ja hänen perästähiihtäjiensä puheet muuten ovat usein kuin suoraan pankkipellejen suusta, sillä aivan kaikkea mitataan ja määritellään "markkinoiden" eli suurpääoman etujen näkökulmasta. Päättäjien aivoputsaus on ollut tehokasta.

Tämmöistä ehdollistetun ajattelun sarjaa edusti jo kokoomuksen ajatushautaamon poikien taannoinen väläytys, minkä mukaan Venäjä ei ole suurvalta, koska sen talouslukemat yllä kunnolla edes Hollannin tasolle. 

Pari päivää sitten intrigööri katseli tarkasti rikkaiden G20-maiden Moskovassa pidetystä kokouksesta otettua pönötyskuvaa. Kataista ei siellä näkynyt, liekö hänellä ollut silloin joitain eurokiireitä siellä ytimessä? Ehkäpä valmistaudumme nyt kiireesti ja yhteisesti tukemaan köyhiä venäläisiä oligarkkeja ja muuta kansainvälistä tummanharmaata taloutta Kyproksen kaatumaisillaan olevissa pankeissa.

***
Pääministerin haastattelutunnilla Katainen ilakoi sillä, että Irlannillakin menee nyt hyvin, sillä Irlanti on "päässyt markkinoille". Takavuosien taloustiikeri oli taas saanut markkinaehtoista lainaa. Luullakseni useimmat irlantilaiset olisivat ikionnellisia, ellei heidän maansa olisi koskaan päässyt muualle kuin vanhan ajan reaalitalouden kitsaille markkinoille? Pankkipiirien keinottelukuprusta johtuva ja valtiollistettu Irlannin velkalasti on vieläkin hirmuinen.

Toki talous on tärkeä asia, mutta luulisi poliitikkojen päänuppiin mahtuvan muitakin arvoja, edes nyt, kun Pohjoismainen hyvinvointi on meillä ränsistymässä. Pääpaino pitää Kataisen mukaan olla kasvussa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Pieniä kantoja kaskessa on sen takia, että talouskasvu on katkennut ja saattaa kääntyä välillä negatiiviseksi. 

Suomessakin kaikki systeemit on laskettu pysyvän kasvun varaan. Uuden kasvun eväät edellyttäisivät politiikaltakin muuta kuin pitämistä kiinni vanhoista rautakankirakenteista. Muuten joudumme lähivuosina toteamaan, että betonia rapisee yhteiskunnan katoista, seinät horjuvat, hallit kaatuvat ja sillat notkuvat. Talot ovat jo osin homehtuneet, eikä ainakaan uusia vuokrakämppiä paljon rakenneta.

Tarvittaisiin paljon uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille eli myös uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä, mutta miten sellainen temppu käytännössä tehdään, sitä ei tiedä kukaan. Julkisella puolella ei ole verotulojen lisäksi olemassa muuta tukevaa taikaseinää, mistä repiä rahaa hyvinvoinnin ja muiden velvoitteiden hoitamiseen. Valitettavasti irtisanomisuutiset ovat lähes jatkuvia. Työttömien määrä hipoo 90-luvun suuren laman aikoja, nuorison työttömyys on pahempi kuin koskaan.

Ongelmia "vastuun kantajilla" riittää. Kuntauudistuksen hallintosäästöt tyssäävät jo heti viranhaltijain pitkään irtisanomissuojaan. Jos montakin kuntaa lyödään yhteen, ei siellä pääkallonpaikalla ole ainakaan pomoista puutetta. Sote-uudistuksen lopputulemasta vain Luoja yksin tietää. 

Yksi ongelmista on huoltosuhteen heikkeneminen, millä kansalaisia muistetaan pelotella joka käänteessä. Vanhusväestön määrä kasvaa meillä siinä missä kaikissa muissakin länsimaissa, olemme tässä jopa Euroopan "johtavia" valtioita.

***
Työurien jatkaminen molemmista päistä ja yleisen eläkeiän nostaminen on yksi osa hallituksen pelastuspakettia. Luultavasti ay-änkyrätkin taipuvat lopulta eläkeikän rajan nostamiseen ainakin kahdella vuodella 65 ikävuoteen, mikä on nykyisinkin vanhuuseläkkeen alaraja.

Pitkä kokemus on kumminkin osoittanut, että jos ihminen jää työttömäksi viiden-kuudenkympin välillä, normaalisti työllistyminen on ihme ja kumma. Näin oli jo 2000-luvun alun kasvun vuosina, euroliiton onnen päivinä. Toisin voi olla tietyn sortin herrakansalla tai joidenkin ammattialojen erityisosaajilla, sekä yrittäjillä.

Työttömyyseläkkeistäkin taidetaan olla luopumassa, joten eläkeikän nostaminen vaikka vain kahdella vuodella merkitsee työttömille ikääntyville  lisää kurjuutta ja huonompaa eläkettä. Samalla jonot toimeentulotuen luukuilla ja leipäjakeluissa kasvavat. Taannoin meillä heitettiin tuhansia ja taas tuhansia työtä vaille jääneitä noin 55-vuotiaita siihen  kuuluisaan eläkeputkeen, josta jäi pikemminkin luu kouraan. Putki toimi, mutta sen päässä ei odottanut tolkun eläkettä.

Tonnin ja alle tienaavien eläkeläisten joukko vain kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyys syö miestä ja koi raiskaa vanhat vaatteetkin. Samaan aikaan mm. asuminen ja sapuska kallistuvat. Osa-aikaisiakaan töitä ei ole vanhemmalle väelle tarjolla, kun niitä ei riitä nuorillekaan. Hallituksen ja työnantajien (Vai olisiko parempi puhua työn tarjoajista?) haluama "vuosisadan eläkeuudistus" merkitsisi vain lisää puutetta, kurjuutta ja elämisen epävarmuutta työttömille ikääntyville.

Valtiontaloudelle ja suurpääomalle eläkeikän nostaminen lienee hyvä asia. Eihän siinäkään kai olisi laitaa, jos suhteessa euroalueen suurimmista eläkerahastoista jouduttaisiin pulittamaan jotain sellaisiin turhuuksiin kuin eläkkeisiin. Massiiviset suomalaiset eläkerahastot lienee tarkoitettu pelkästään sijoitustoimintaan ja kasinopeliin?

***
Ratkaisuksi kaikenlaisiin Suomea vaivaaviin ongelmiin esitetään ihmeen usein maahanmuuton lisäämistä. Intrigööri ei vain tyhmyyttään ymmärrä, miten maahanmuuttajat voisivat auttaa esimerkiksi huonoa huoltosuhdetta, ellei uusia oikeita tuottavia työpaikkoja ole tarjolla. Onhan Suomeen aina saanut tulla töihin vaikka Borneon sademetsän siimeksestä, puutetta on vain siitä sopivasta työstä. 

Jos ruoasta on pulaa, ei nälkä vähene kutsumalla pöytään lisää ruokavieraita. Mutta ehkäpä nälkäkin onkin Suomessa vain nationalistista harhaa? Ei sinulla voi olla nälkä, sinusta vain tuntuu siltä!

Demarivartiaisten ja muiden ääri-änkyröiden heitot jopa 78-vuoden eläkeiästä voi heittää tollouden piikkiin. Näkis vaan joku joskus, että Vartiainen tai nykyiset kovasti kiivailevat kokoomusnuoret olisivat itse töissä vielä 78-vuotiaina, molemmathan ovat poliittisesti pääosin samoilla linjoilla.

Hallituksen linjailuista nyt ei ota selvää vanha kehnokaan, paitsi, että kaikkien hallituspuoleiden mielestä kansaa on kovasti kuritettava. Eikä kansalta saa ikinä kysyä yhtään mitään mistään tärkeästä asiasta. Ei, vaikka meillä on yksi maailman virkuimmista ja myös parhaiten koulutetuista pienistä kansoista,  moniosaajista, pääpaino on siinä osaamisessa.

***
Mutta koska ikääntyvät ja vanhukset ovat tärkeä osa Suomen suurta ongelmaa, miksi siinä ei nähtäisi myös ratkaisua? Vanhusten ei-lääkinnällinen hoiva ei edellytä lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkintoa, hyväkuntoiset ikääntyvät ihmiset pystyvät hoivaamaan yhtä lailla vanhuksia kuin lapsiakin. Useimmat varhaisvanhuksista, eläkeikäiset tai sitä lähestyvät, osaavat sellaiset hommelit hyvin jo heti valmiiksi.

Tosiasia on, että vanhusten hoitaminen laitoksissa on ihan jumalattoman kallista. Kolme, neljä tonnia kuussa per nupoli jossain hoitokodissa, jos edes riittää. Käytännössä hoidon ja hoivan hinta on niin hirmuinen, että korkeintaan yksi kymmenestä vanhuksesta pystyisi kokonaan itse kustantamaan pitkäaikaisen hoitopaikkansa.

(Linkki Ylen juttuun, lisäys 3.4.)

Kunnat pihtaavatkin hoitopaikkojen määrärahoista siinä määrin, etteivät edes "kipeästi kaivatut" kotosuomalaiset lähihoitajat saa vakituisia työpaikkoja hoitopaikoista, vaan henkilöstöä pompotellaan pätkätöissä missä mitenkin. Poliitikkojen puheet ovat löysiä ja vallitseva käytäntö retuperälästä. Märät vaipat vain haisevat, aina vain, mutta eivät ne haise päättäjien ilmastoiduissa ja hygieenisissä työhuoneissa.

Intrigööri kuuli jo vuosia sitten, miten eräskin "yleishyödyllinen toimija" kunnostautui kaupungin sosiaalitapausten, kuten pulsujen ja pahemmin mielihäiriöisten hoitajana. Päästäkseen tukiasuntoon, piti ensin saada sossun maksusitoutumus, summaltaan em. vanhusluokkaa. 

Hyvä se on, että ihmisistä huolehditaan, millä tavoin vain, mutta hyväntekeväisyyden ja yleishyödyllisyyden naamiot pitäisi jo heittää pois ahneuden ja verorahojen kuppaamisen tieltä. Suomessa kaikki maksaa, vielä toistaiseksi, sikana.

Eläkeläiset oikea voimavara

Koska rahaa ei tulevaisuudessa riitä sikahurjana, paitsi tietysti eurooppalaisiin yhteisvastuisiin ja maailman pelastamiseen, pitäisi etsiä uusia kotimaisia yhteisöllisiä ratkaisuja. Arkijärjen käyttö herättää yleensä oppineiston eliitin kiivaan vastustuksen, koska kansalaisten omatoimisuus sotii Ruotsin herrakansalta ja tsaareilta perittyä pyhää byrokratiaa vastaan. 

Kansalaisten toimeliaisuus syö oppineiston pöydistä ja heikentää virkaeliitin arvovaltaa. Niinpä päivystävien dosenttien ja professoreiden sekakuoro tyrmää varmuudeksi kaiken kansalaistoiminnan heti ketoon ja hyppii sen päällä tasakäpälää. Niinpä mm. ruoan lusikoiminen dementikon suuhun tai lattian kuuraaminen vaatii kansalaiselta välttämättä vähintään kaksi- tai kolmivuotisen koulutuksen.

Vanhusten hoiva ei tietenkään työllistä kaikkia ikääntyviä työttömiä, jos eläkeikiä pitää nostaa. Kuitenkin osalle heistä vanhustyössä voisi olla ratkaisu työuran jatkamiseen, vaikka osapäiväisesti. Itse homman päätarkoitus, vanhusten tilanteen kohentaminen, onnistuisi taatusti. On varmasti monia muitakin aloja, joilla senioreista olisi hyötyä.

Intrigööri ei lähde tässä esittämään malliratkaisuja, sellaisten laatiminen olisi hoitoalan käytännön ammattilaisten, sekä uuden toiminnan pyörittäjien heiniä. Jos tämmöistä asiaa kuin vanhusten hoidon järkevöittämistä joskus pohditaan toimikunnissa, poliitikot ja poliittisten virkojen haltijat pitäisi potkia niistä pellolle. Kyllähän nämä omaa arvovaltaansa pönkittävät "päättäjät" ovat kuitenkin heittämässä hiekkaa kehityksen laakereihin.

***
Jotain ehkä kuitenkin: Vanhuksia vaivaa myös yksinäisyys. Yksi ratkaisu olisi asuttaa useita vanhuksia samaan osoitteeseen, vaikka isoon kerrostalokämppään tai kokonaiseen kerrokseen, missä tehtäisiin tarpeelliset rempat. Kimppa-asumisen kustannukset olisivat silloin useimpien eläkeläisten itsensä kannettavissa, edes pääosin. 

Vanhukset voisivat auttaa toisiaan monissa käytännön asioissa, virallinen kotihoitokin pääsisi helpommalla, kun käyntikohteita olisi vähemmän. Taannoin Suomessa oli vireitä vanhustentaloyhdistyksiä, Suomeen rakennettiin satoja ja tuhansia vanhustentaloja, usein rivitaloja. Ei sekään niin kamalalta asumismallilta vaikuta. Jokaisella on oma pieni ja järkevän hintainen asunto. Kotiterveydenhoito pääsee siinäkin helpommalla.

Moni vanhus tarvitsee myös kallista laitoshoitoa, sitten loppuvaiheessa, kun lähtö lähenee. Tässäkin kolmas sektori, vaikkapa vireät seniorit, voisivat olla osaltaan taakkaa kantamassa ja yhteiskunnan kamalia kustannuksia keventämässä. 

Maailmalla toimii paljon ei-lääkinnällisen vanhustenhoidon yrityksiä, sellaisia kuin  esimerkiksi tässä linkissä. Suomeenkin näitä firmoja on jo tullut. Miksi ei voisi olla enemmän myös yhdistyspohjaisia, kustannuksiltaan yrityspohjaisia kevyempiä paikallisia hoivarinkejä?

Josko tästä koskaan mitään tulisi, kun virallisen hoitotahon asenne on sellainen, että ennemmin vanhuksille hommataan pihalle kävelykone hevostallien tyyliin, kuin päästetään vapaaehtoisia amatöörejä edes ulkoiluttamaan vanhuksia käppäily- ja juttukaverina tai pyörätuolin työntäjinä.

Vanhustenhoidosta saataisiin ehkä työurien jatkoa tai ainakin hyödyllistä tekemistä ikääntyville ja hyväkuntoisille ikääntyneille. Mikään ei estäisi ottamasta hoivarinkeihin mukaan nuorempia pitkäaikaistyöttömiä, sekä  nuoria työttömiä.

Ei-lääkinnällisen hoivan oppiminen kursseilla ja käytännössä ei lie ongelma kenellekään, jota moinen homma ylipäänsä kiinnostaa. Onhan ikääntyvässä poppoossa myös sitä lääkinnällistä osaamista ja kokemusta. Jotain kolmannen sektorin töiden tekijöidenkin pitäisi netota, palkkaa tai ainakin lisuketta leivän päälle, se olisi yksi pohdittavista asioista.

Vai onkohan virallisen tehon, poliittisen ja byrokraattisen, ainoa vastaus tähänkin se, että kotimainen pitkäaikaistyötön ja vanhentuva rupusakki on ikäänkuin täysin menetetty? Pitää "ottaa" siihen ja tuohon tarkoitukseen miljoona mamua?

Työperäistä maahanmuuttoa Suomessakin tarvitaan lisää, jossain, mutta kotoperäisiä asioita ja ongelmia pitäisi arkijärjen mukaan hoidella mahdollisimman pitkälti omin voimin. Kyllähän maailmalla tulijoita riittää, rutiköyhiä ja kurjia ihmisiä on pallolla ainakin miljardi, mutta lystin maksajia on vähän vähemmän. 

Toisaalta, kun  haalimme työperäisiä tulijoita, viemmekö esimerkiksi hoitsut ja lekurit sieltä, missä heistä ja muista osaajista on jo valmiiksi ankarin puute?

* * *

Uusia työpaikkoja

 Yksi työpaikka:

Lisäys vanhaan postaukseen: Poisjuossut ex-pääministerimme Jyrki T. Katainen kaipaili puheissaan uusia pöhinöitä, milloin mihinkin. Nykyisellä hallituksellamme kieltämättä pöhisee ja pihisee teoriassa ihan hyvin. Mutta onkohan Sipilän häkäpönttöhallituksella varoventtiili auki, ettei tuosta kaikesta ideoinnista seuraisi vain poksahdus, lätsähdys ja iso paha katku?

Toivottavasti kolmen ässän hallitus tekisi jotain myös ikäsyrjinnälle, ettei jo 45-vuotiasta työttömäksi jäänyttä tavista enää katsottaisi muka liian vanhaksi uusiin hommeleihin!  

Starttirahalla pitäisi osaavan ihmisen päästä helposti töihin, ellei yrittämisen, niin uudenlaisen tuetun työsuhteen kautta. Nuorten pitäisi päästä nopeasti oikeisiin töihin, palkallisen harjoittelun kautta, eikä palkattomiin pellepuuhasteluihin!

***
Alkuperäinen juttu:

Satunnaisia otantoja pääministeri Jyrki "Jytkähdys" Kataisen puheesta keskiviikon 14. maaliskuuta Vero 2012 -tapahtumassa:


"Osaammeko luoda positiivisen tekemisen meiningin, pöhinän, vai surkastummeko puolustamaan taaksejäänyttä menneisyyttä?


Suomen julkisen talouden kestävyyden kannalta kestävä talouskasvu ja nykyistä korkeampi työllisyys ovat aivan keskeisiä kysymyksiä. Meillä on aihetta olla Suomen kilpailukyvystä huolissaan.


Suomen yksityinen sektori on jatkuvan rakennemuutoksen keskellä. Hyvinvointimme säilyttäminen edellyttäisi, että Suomeen syntyy uusia, yhä korkeamman tuottavuuden ja suuremman lisäarvon työpaikkoja. Viime vuosien aikana olemme todistaneet tuhoa.


Suomalaisten viesti on ollut toreilla ja sähköpostissa se, että tarvitsemme johtajuutta, päättäväisyyttä, vastuunkantamista ja tulevaisuudenuskoa. Tällä asenteella pärjäämme kyllä.


Tärkeintä on ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet edellyttävät suuriakin muutoksia. Hyvinvointiyhteiskunta voidaan kyllä turvata, kunhan uskallamme uudistua. Monien silmissä nämä muutokset tuntuvat vaikeilta, pelottaviltakin.


Kaikkein pelottavin näkymä on kuitenkin se, jos emme uudistuisi. Se olisi taantumisen, velkaantumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen harmaa tie."

* * *

Blogin virallisen osuuden täten päätyttyä intrigööri ottaa levon ja esittää suoraan uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelun suorittamiseen ryhtymistä. Näin voisimme välttyä siltä Jyrkin mainitsemalta rappeutumisen harmaalta tieltä. 


Nythän rahalla toisten yrityksiä jyräävien bisnesenkelienkin toiminta lienee saamassa uusia ihania verohelpotuksia! Rahaa siis löytyy, sitähän ei maailmassa ole ilman enkeleitä? Toisaalta joskus sanottiin, että hyville ideoille löytyy aina varastaja, eikun rahoittaja. Miten lienee tässä uudessa euromaailmassa?


Suomessa on viime vuosina nähty monia loistavia innovaatioita ja menestystarinoita, mm. kapuloilla ja nyttemmin myös läppäreillä saatavien pikavippien muodossa. Niin niitä kiskurivippejä joku jossain luonnehti. 

Koronkiskonta ja saatavien monistaminen iänikuisessa pakkoperinnässä ei kuitenkaan liene ihmiskunnan uusimpia innovaatioita? Gangsterimallista perintääkin Suomessa jotkut harjoittavat.


Intrigööri ei kuitenkaan esitä tässä ihan kaikkiin maailman vanhimpiin ammatteihin ryhtymistä, mutta vanhassa voi olla vara parempi. Vanha jalostettu idea voi olla parempi kuin säkillinen uusia. 


Taannoin 90-luvun laman syövereissä suunnittelin itsekin posetiivin tai säkkipillin hankkimista ja kiertäväksi katusoittajaksi ryhtymistä. Avustaja olisi voinut musisoinnin aikana paistaa lettuja ja myydä niitä ohikulkijoille, mutta se jälkimmäinen taitaa olla nykyisin hygienia- ja verotussyistä laitonta. Ponuakaan ei nykyisin kuulema kannata pienessä mitassa keitellä, eikä myydä. Höpöheinistä ei ole kertynyt kokemuksia.


Kävipä mielessä sellainenkin bisnesidea, että kadun varren kivijalkakauppiailta olisi voinut pyytää pientä summaa siitä hyvästä, että lakkaisi soittamasta sitä säkkipilliä tai menisi toisen kortteliin. Miten vain, mutta yksi työpaikka voi aina synnyttää uusia. 

Väännetään nyt lisää rautalangasta, jos vaikka joku poliitikko sattuisi vahingossa tässä epähienossa ja sivistymättömässä blogissa poikkeamaan:

Kaksi työpaikkaa:

Monta työpaikkaa:

* * *

Syrjäytyminen on sikakallista

Lukaisin tänään Oikotiedon listan kautta sisäministeri Päivi Räsäsen blogin, jossa hän kiitteli uuden presidentimme huolenpitoa syrjäytyneistä nuorista. Ministeri mainitsi, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle hurjasti, semmoiset 1,2 miljoonaa euroa.


Toissa vuonna (2010) syrjäytyneitä 15 - 29 -vuotiaita nuoria laskettiin olevan yli 50.000. Syrjäytyneiksi luetuista reilu kolmannes oli  työnhakijoina.  

Ikäsyrjintää on sekin, etteivät nuoret pääse töihin tai työntekoa harjoittelemaan!

***
Ovatko koulupudokkaat ja työnhakijat syrjäytyneitä? Ei minusta. En haluaisi moittia ripari-ikäistä teiniä tai vähän vanhempaakaan nuorta syrjäytyneeksi, vaikka hän ei olisi peruskoulussa viihtynytkään. Muitakin polkuja pitäisi olla. Kaikki suorittavat työt eivät vaadi ihmeitä, lyhyt työhönopastus riittäisi, mutta työnantajan tai palkanmaksajan nekin työt  vaatisivat.


Mutta tilanne on kyllä huolestuttava. Jos yksi nuori maksaa Suomelle 1,2 miljoonaa euroa kalliisti velkana ulkomailta otettua rahaa, tuhat nuorta maksaa jo 1,2 miljardia euroa. Yksi viidennes eli 10.000 yksilöä syrjäytyneistä nuorista kustantaisi 12 miljardia euroa. Koko 50.000 nuoren joukko tulisi maksamaan koko aikana peräti 60 miljardia euroa! Reilusti enemmän kuin yhden vuoden valtion budjetti.


Intrigööri ei tiedä, miten ja missä on päädytty siihen, että yksi nuori maksaisi valdelle 1,2 miljoonaa euroa. Luultavasti  jossain viisaiden kerhon kokoushuoneissa on laskettu, että nuori luuseri maksaa tonnin kuussa, siis ennen kuin hänestä tulee jonkinlainen vanhempi luuseri? 

Entä sitten, kun Suomeen otetaan vängällä ulkomailta kaikkiaan tolkuton määrä uusia valmiiksi syrjäytyneitä ihmisiä elätettäviksi? Osa tulijoista ei koskaan sopeudu meikäläisen yhteiskunnan osallistujiksi, systeemin pyörittäjiksi. Humanitaarinen tai sosiaalinen maahanmuutto ei tule ainakaan halvemmaksi kuin kotimaisten syrkisten auttaminen.

***
Tonnin verran kuussa ja kertaa sata elinvuotta... No, oikeinhan se meni, siitä kertyy 1,2 miljoonaa. Kyllähän useimmat syrjäytyneetkin nykynuoret elävät satavuotiaiksi tai melkein. Kiusallakin. Vaikka laskelma 1,2 miljoonan euron kustannuksista per nuori ei kaiketi ole todellinen, johonkin sen täytyy perustua, ei kai sitä ole hatusta otettu? Perusteita ei julkisesti kerrota, mutta käytetään nyt tätä annettua summaa.


Katsotaan ongelmaa vielä vuositasolla. Yksi nuori reppana maksaisi siis pyöreesti tonnin kuussa ja vuodessa 12 000 euroa. Kun nuoria on vaikka se 50.000 yksilöä, yhdessä vuodessa laskua kertyisi semmoiset 600 000 000 euroa eli suomeksi tai populistin kielellä sanottuna 600 miltsiä. 

Miten sattuikaan: Summa on suunnilleen sama, minkä Yleisradion pyöritys vuodessa kustantaa, onko se tulevan yleveron kertymä jotain 500 miltsiä vuodessa. Ensi vuonna se summa jo kasvaa, koska säästöthän eivät mitenkään kosketa poliitikkojen ikiomaa mediataloa tai -palatsia.


Intrigöörin mielestä olisi suomalaiselle yhteiskunnalle paljon hyödyllisempää ratkaista 50.000 syrjäytyneen  nuorten ongelma kuin pyörittää nykymallista Yleisradiota kai 3 000 (?) henkilön voimin. Annetaan siis nuorten hoitaa koko Ylen toiminta, silloin he eivät ole enää ollenkaan syrjäytyneitä ja koko joukolle varmaan riittäisi mielekästä tekemistä vaikka monessa vuorossa. 


Ties mitä tuo vielä poikisi? Työ nääs inspiroi ja opettaa. Mutta ei sitten sitä musaa ihan joka kanavalta, kuten nyky-ylessä urheilua. Kiitos! Suomi kestää hyvin noin 3 000 tilapäisesti työtöntä yleläistä, mutta emme kestä pitkän päälle 50 000 syrjäytynyttä nuorta. Tosi on! Suurin osa yleläisistä, ainakin pomoporras, löytäisi työtä harrasteensa politiikan, kuten punavihertelyn ja ötökkälaskennan parista. Tekninen väki voisi ehkä jäädä työn ohjaajiksi vaikka sovitellun päivärahan turvin. 


Päivän poimintoja


Ryhdikäs neljän tähden kenraalimme Puheloinen mainitsi jossain tänään, että ei ole mitenkään perusteltavissa, että vuonna 2015 meillä olisi kolmetuhatta tyhjää varusmiesten koulutuspaikkaa, ellei järkeistyksiä tehtäisi. Puheloinen kysyikin, jotta "eikös se ole veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä, jos maksamme tyhjästä kapasiteetista emmekä keskitä toimintoja?"

Intrigööristä kenraalin huoli on turha, sillä jo ensi vuonna meillä on paljon enemmänkin tyhjiä varusmiesten koulutuspaikkoja eri puolilla maata. Valtio kai niidenkin kasarmien lämmityksen maksaa, ellei niitä räjäytetä pioneerien harjoitustyönä?


* * 
Vasemmistoliiton entinen kuntaministeri Korhonen asettui kokoomuslaisen hallituskumppanin kuntaministeri Virkkusen linjalle, sillä Korhosen mielestä hallintomme on kirkkoveneajalta.  Meillä on kuulema 20 miljoonan ihmisen hallinto viittä miljoonaa ihmistä varten. 

Asia jäi hieman epäselväksi, sillä Korhonen ei tiettävästi piirtänyt siitä, siis kirkkoveneestä, mallia paperille? 


* * 
Erään työväen oikeistopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vapaavuori  kertoi blogissaan ystävällisesti, että kaksi miljardia euroa on paljon rahaa. Suomi maksaa jo nyt kaksi miljardia euroa valtion velkojen korkoja. Summa saattaa olla vuonna 2015 jo kolme miljardia euroa vuodessa. Valtion velkojen koroilla saisi Vapaavuoren mielestä rakennettua vaikka 15 Guggenheim-museota joka vuosi.


Hieno juttu, mutta mistä saataisiin kävijät noihin museoihin? Entä mitä ne Suomen velkojat sanoisivat, jos me vain rakentaisimme uusia museoita jokaiseen suurkuntaan? Kreikassakin vain tuunataan kiltisti hyvinkin vanhoja museoita. 

Eikö museon pitäisi olla jonkin vanhan ja arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten? Jokin hirmuliskoluikeron jätökseltä näyttävä yltiötaiteellinen ja hullun kallis uudisrakennus olisi siihen tarkoituksen aivan sopimaton.

* * *