Näytetään tekstit, joissa on tunniste työttömyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työttömyys. Näytä kaikki tekstit

16.7.2019

Posetiivisesti työttömyydestä

Kevennellään tässä, kun kesäkin saattaa vielä alkaa uudestaan, sillä kelit meinaavat välillä lämmetä. Työttömyys on tunnetusti Suomen suurin ongelma. Onhan niitä harmeja muitakin, kuten leväperäinen maahanmuutto, mikä vain kasvattaa työttömyyttä ja pahentaa kestävyysvajetta.Työministerin tuoli on perinteisesti hallituksen hankalimpia istuttavia, sillä konstit ja temput eivät työttömyyttä torju, jos ei ole kunnon keinoja käytettävissä. Timo  Harakalla on siis työministerinä kovat ajan edessään. Kannattaa kuitenkin suhtautua ongelmiin posetiivisesti, sillä eivät ne murheet suremalla parane. Menestystä ja paljon oivalluksia herra Harakalle! Toivotaan, että tekemättömät työt tekijänsä löytävät!
Väitetään, että demarit ovat yritysten pyörittämisestä enemmän pihalla kuin lumiukko. Ei se se pidä paikkaansa, sillä lumiukot ovat harvinaisia, sillä ne eivät oikein pärjää enää lämpiävässä Suomessa. Linkki Veijon pakinaan.

***
14.3.2012


Uusia työpaikkoja

 Yksi työpaikka:


Lisäystä vanhaan vuoden 2012 postaukseen: Poisjuossut ex-pääministerimme Jyrki T. Katainen kaipaili puheissaan uusia pöhinöitä, milloin mihinkin. Nykyisellä hallituksellamme kieltämättä pöhisee ja pihisee teoriassa ihan hyvin. 

Mutta onkohan Sipilän häkäpönttöhallituksella varoventtiili auki, ettei tuosta kaikesta ideoinnista seuraisi vain poksahdus, lätsähdys ja paha katku? Siltä kyllä vähän haiskahtaa, ainakin mitä kepun kannatukseen tulee.

Toivottavasti kolmen ässän hallitus tekisi jotain myös ikäsyrjinnälle, ettei jo 45-vuotiasta työttömäksi jäänyttä tavista enää katsottaisi muka liian vanhaksi uusiin hommeleihin!  

Starttirahalla pitäisi osaavan ihmisen päästä helposti töihin, ellei yrittämisen, niin uudenlaisen tuetun työsuhteen kautta. Nuorten pitäisi päästä nopeasti oikeisiin töihin, palkallisen harjoittelun ja oppisopimusten kautta, eikä ketään pitäisi pakottaa palkattomiin pellepuuhasteluihin!

***
Alkuperäinen juttu:

Satunnaisia otantoja pääministeri Jyrki "Jytkähdys" Kataisen puheesta keskiviikon 14. maaliskuuta Vero 2012 -tapahtumassa:

"Osaammeko luoda positiivisen tekemisen meiningin, pöhinän, vai surkastummeko puolustamaan taaksejäänyttä menneisyyttä?

Suomen julkisen talouden kestävyyden kannalta kestävä talouskasvu ja nykyistä korkeampi työllisyys ovat aivan keskeisiä kysymyksiä. Meillä on aihetta olla Suomen kilpailukyvystä huolissaan.

Suomen yksityinen sektori on jatkuvan rakennemuutoksen keskellä. Hyvinvointimme säilyttäminen edellyttäisi, että Suomeen syntyy uusia, yhä korkeamman tuottavuuden ja suuremman lisäarvon työpaikkoja. Viime vuosien aikana olemme todistaneet tuhoa.

Suomalaisten viesti on ollut toreilla ja sähköpostissa se, että tarvitsemme johtajuutta, päättäväisyyttä, vastuunkantamista ja tulevaisuudenuskoa. Tällä asenteella pärjäämme kyllä.

Tärkeintä on ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet edellyttävät suuriakin muutoksia. Hyvinvointiyhteiskunta voidaan kyllä turvata, kunhan uskallamme uudistua. Monien silmissä nämä muutokset tuntuvat vaikeilta, pelottaviltakin.

Kaikkein pelottavin näkymä on kuitenkin se, jos emme uudistuisi. Se olisi taantumisen, velkaantumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen harmaa tie."

* * *
Blogin virallisen osuuden täten päätyttyä intrigööri ottaa levon ja esittää suoraan uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelun suorittamiseen ryhtymistä. Näin voisimme välttyä siltä Jyrkin mainitsemalta rappeutumisen harmaalta tieltä. 

Nythän rahalla toisten yrityksiä jyräävien bisnesenkelienkin toiminta lienee saamassa uusia ihania verohelpotuksia! Rahaa siis löytyy, sitähän ei maailmassa ole ilman enkeleitä? Toisaalta joskus sanottiin, että hyville ideoille löytyy aina varastaja, eikun rahoittaja. Miten lienee tässä uudessa euromaailmassa?

Suomessa on viime vuosina nähty monia loistavia innovaatioita ja menestystarinoita, mm. kapuloilla ja nyttemmin myös läppäreillä saatavien pikavippien muodossa. Niin niitä kiskurivippejä joku jossain luonnehti. 

Koronkiskonta ja saatavien monistaminen iänikuisessa pakkoperinnässä ei kuitenkaan liene ihmiskunnan uusimpia innovaatioita? Gangsterimallista perintääkin Suomessa jotkut harjoittavat.

Intrigööri ei kuitenkaan esitä tässä ihan kaikkiin maailman vanhimpiin ammatteihin ryhtymistä, mutta vanhassa voi olla vara parempi. Vanha jalostettu idea voi olla parempi kuin säkillinen uusia. 

Taannoin 90-luvun laman syövereissä suunnittelin itsekin posetiivin tai säkkipillin hankkimista ja kiertäväksi katusoittajaksi ryhtymistä. Avustaja olisi voinut musisoinnin aikana paistaa lettuja ja myydä niitä ohikulkijoille, mutta se jälkimmäinen taitaa olla nykyisin hygienia- ja verotussyistä laitonta. Ponuakaan ei nykyisin kuulema kannata pienessä mitassa keitellä, eikä myydä. Höpöheinistä ei ole kertynyt kokemuksia.

Kävipä mielessä sellainenkin bisnesidea, että kadun varren kivijalkakauppiailta olisi voinut pyytää pientä summaa siitä hyvästä, että lakkaisi soittamasta sitä säkkipilliä tai menisi toisen kortteliin. Miten vain, mutta yksi työpaikka voi aina synnyttää uusia. 

Väännetään nyt lisää rautalangasta, jos vaikka joku poliitikko sattuisi vahingossa tässä epähienossa ja sivistymättömässä blogissa poikkeamaan:


Kaksi työpaikkaa:



Monta työpaikkaa:


* * *

Posetiivereista on tehty myös vanhaa taidetta, kuten alla. Jonkin sortin posetiivereita  oli jo Rooman valtakunnan aikoina.


24.1.2019

Työttömien tylytys jatkuu

Moniosaaja raksalla.
Suomalaisten työttömien tylytys jatkuu ja pahenee, koska huhtikuusta lähtien tänne suorastaan houkutellaan halpatyövoimaa ulkomailta lupaamalla mahdollisen työn kylkeen Kelan tukipakettia.

***
Lisätty kappale: Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas moittii blogissaan 1.4.2019 porvaripuolueita. Hän toteaa mm., että "Suomen sadat tuhannet ilman omaa tahtoaan työttömänä olevat halutaan panna samalle viivalle maailman miljardien työttömien ja persaukisten työnhakijoiden kanssa."

***
Työperäisen maahanmuuttajan nimikkeellä Suomeen tulevan tarvitsee tienata vain noin 700 euroa kuussa päästäkseen kelatukien piiriin. Aiemmat määritykset työsuhteen vähimmäiskestosta ja viikkotuntimääristä on karsittu pois.

Jos tuommoinen ei ole leväperäistä maahanmuuttoa työperäisen nimellä ja halpatyövoiman suosimista, ei sitten mikään. Ei siis enää ole puhettakaan, että tänne tulleen pitäisi työllä elättää itsensä tai perheensä. Entä sitten mahdolliset perheenyhdistämiset tulijoiden lähtömaista?


Mahdollisuus työllistyä tukien avulla ei ole enää vain osa suomalaisten sosiaaliturvaa, vaan se kuuluu kaikille koko maailmassa. Lakimuutos myös päästää oleskeluluvan saaneet heti sosiaaliturvan saajiksi ja Suomeen saapuneet työntekijät työttömyysturvan nostajiksi puolen vuoden jälkeen. 


Postauksen lähde on tämä US:n blogi. Vahvistusta tiedoille en jaksanut kaivaa, mutta luotan blogin kirjoittajaan. Eipä taaskaan hyvältä näytä!

Löytyi tästä aiheesta lehtijuttujakin, tässä Helsingin Uutisista 16.1.2019. 
  
Toinen aiempi juttu.

***

17.5.2019, KL: Verotusta keventämällä 15.000 uutta työpaikkaa halvempaan päähän palkkahaitaria?

29.4.2019: Freelanceri? Semmoista ei ymmärrä Kelakaan.

23.1.2019:  Halpatyövoiman takia pidetään työttöminä mm. suomalaisia laivanrakentajia.

25.1.2019:  Uuninpankkopoika kertoo, miten työttömyysaste voi olla yhtäaikaa 5,4 prosenttia ja 13 prosenttia.


26.2.2019: TEM toteaa, että laaja työttömyys koskettaa 370.000 henkilöä.

28.3.2019: Hallitus helpottaa tarmolla ulkomaalaisten työttömyyttä.

Töihin pitäisi mennä, mutta mihin ja mitä siellä tekemään? 




***

7.6.2018

Helpommin töihin ja yrittäjäksi




Intrigööri kirjoitteli jo vuosia sitten yrittäjäpalveluista, joita nyttemmin kutsutaan kevytyrittäjyydeksi. Taloussanomat kertoo, jotta kevytyrittäjyys on kasvussa, osin perinteisen yritystoiminnan kustannuksella. Byrokratia saattaa jarrutetella kevyttäkin yrittämistä kai siksi, etteivät ihmiset vain olisi liian aktiivismallisia, eivätkä työllistyisi liian kevyesti.

Yllättävää tietoa työllistymisestä:  Jopa 70 %  sai oikeita töitä vuonna 2018???

Eikö Suomessa muka jo ole koulutettua ja kielitaitoista työvoimaa?

3.1.2019: Rakennusliiton Kössin vaaliblogi.

23.1. 2019: Blogilinkki "ulkomaisen työvoiman naarauksesta".

23.1. 2019: Hallitus on ihan älyttömän viisas!

***

Tästä alkaa vanhan 
15.11.2012 jutun nosto:  

Työllistyminen ja samalla oman pienyritystoiminnan aloittaminen voi onnistua vaikka uusien yrittäjäpalvelujen kautta. Valtiolla ja kunnilla on taloustaantumassa hihkuva pula verotuloja tuovista uusista työpaikoista. Työvoimapulaa Suomessa ei isommin ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Pikemminkin on kysymys siitä, etteivät työt ja tekijät pääse kohtaamaan. Koulutusta yritysten tositarpeisiin voidaan aina järjestää.

Sivumennen sanoen, kun Suomessa on alettu kohkaamaan työvoimapulasta, on aina armoton lama irvistänyt nurkan takana. Näin kävi 90-luvun alussa ja niin näyttää käyvän nyt parikymmentä vuotta myöhemmin. Jos historia muutenkin toistaa itseään, seuraavalla nousukaudella työntekijöille esitetään jo sellaisia vaatimuksia, mitkä eivät enää ole lainkaan tästä maailmasta.

Jos olisikin töitä, riittääkö palkka?

Pienipalkkaisia töitä ja keikkatöitä olisi aina tarjolla, enimmin tietysti Etelä-Suomessa, missä järkevän hintaisen ja sijainniltaan edes jokseenkin sopivan asunnon löytäminen on pienillä tuloilla jopa mahdotonta.  Julkinen sektori, valtio ja kunnat palkkasivat uusia tekijöitä laajasti viimeksi yli 20 vuotta sitten. Lamat ja tulostavoitteet ovat sittemmin puristaneet yhteiskunnan suorittavista töistä löysät pois ja lisää säästöjä tikistetään kuin vettä kivestä. Tällöin puhutaan tietysti suoritusportaan työpaikoista, ei eliitin suojatöistä.

Toki kunnissa ja valtiolla tavisten työpaikkojakin on suojattu paremmin kuin yksityisellä puolella koskaan. Kuntaliitosten varalta luodut henkilöstön viisivuotiset irtisanomissuojat ovat luku sinänsä. Kyseisille ihmisille itselleen irtisanomissuojattu työpaikka on tietysti hyvä juttu, mutta se on samalla kuntaliitoksilla tavoiteltujen säästöjen este ja työvoiman vaihtuvuuden tulppa.

Työttömyyttä ei ratkaista puolessa vuodessa, eikä kokonaan koskaan. Työttömyys, työllisyys, näiden asioiden ratkaiseminen on aina moniselkoista ja vaikeaa. Tässä epävarmojen työpaikkojen ja pätkätöiden maailmassa tarvittaisiin enemmän käytännöllisiä, joustavia  ja elämänläheisiä ratkaisuja. Helppohan näin on sanoa, mutta revipä sitten siitä kunnollisia ideoita. Tiukassa on!

Pitkän ja monipuolisen työurankin tehneille ja työttömiksi joutuneille on uuden pitkäaikaisen työn löytäminen yleensä todella vaikeaa. Taantumassa työllistyminen se vasta taitoa ja tuuriakin kysyy, jos vielä aikoo työllistää itse itsensä.  Työvoimatoimistoista saa lähinnä pakkopullakurssitusta, hyvin harvoin on esissä oikeita töitä. No, on siinä isompi onnistumisen mahdollisuus kuin loton jättipotin tavoittelussa.

Osuuskunnat ja yrittäjäpalvelut avuksi

Yrittäjäksi ryhtymisessä on ainakin ensikertalaisille vastassa huima byrokraattinen kynnys, mistä tuloloukut ovat vain yksi osa. Starttiraha saattaa auttaa sen aikaa, kun sitä saa. Helposti päädytään tilanteeseen, missä työn vastaanottaminen ei ole järkevää. Toisaalta lyhytaikaisen työn tarvitsija, teettäjä, ei voi työllistää liian byrokratian ja kustannusten takia. Tämä ruokkii aina vain myös harmaan työn tekemistä ja teettämistä, mitä Suomessa harjoitetaan nykyisin jo melko massiivisesti.

Jo tutuiksi tulleita vaihtoehtoja työttömyyden ja työvoiman tarpeen kohtaamiseksi ovat työvoiman vuokrausyritykset ja työosuuskunnat. Nyt uusimpina ovat nousussa yrittäjäpalvelut, joissa voi toimia työntekijänä, mutta yrittäjän tyyliin, esimerkkinä tästä on Eezy. 
Yrittäjäpalvelussa duunari, alan kuin alan työntekijä, toimii kuin yrittäjä löytämällä omat työnsä ja tekemällä ne itsenäisesti. Laskutuksen ja kaikkinaisen byrokratian hoitaa yrittäjäpalvelu, johon asiakkaana oleva työntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa sen ajan kuin työ kestää. Työntekijälle palvelu maksaa kai yleisesti noin 10 prossaa työn laskutuksesta.

Mielenkiintoista tässä on sekin, että jos homma toimii hyvin ja laskutusta kertyy, siitä työntekijän omakin yrittäjän ura ehkä urkenee. Toisaalta moni kätevä ja osaava käytännön suorittaja on joutunut laittamaan hanskat naulaan ja työkalut varastoon verovelkojen takia. Pienenkin firman pyörittämiseksi pitää olla verottajan ennakkoperintärekisterissä ja verovelkaiselle se ei vaan käy. Toiminta yrittäjäpalvelun kautta ratkaisee tämänkin töiden laskutukseen liittyvän työllisyysloukun.

Omassa yritystoiminnassa epäonnistunut, mutta muuten osaava ihminen ei jäisi yrittäjäpalvelussa verovelkojen takia peukaloita pyörittelemään ja jollain niukalla sosiaaliturvalla kitkuttamaan. Jos hienosti sanotaan, ihminen voisi uudelleen hyödyttää itseään, perhettään ja yhteiskuntaa.

Yrittäjäpalvelusta voisi tulla tärkeäkin tekijä työllistämisessä, työntekijöitä on pelissä mukana jo useita tuhansia.

Kuka kotiäitien työt tekisi?

Kokoomus näyttää viime aikoina jopa pääministerin suulla käyneen kotiäitien kimppuun. Intrigööri lukee päivittäin monia blogeja. US:n Puheenvuoron kirjoittaja Tuure Piittinen näytti keksineen Kataisen kohellukselle hyvän vastahyökkäyksen.

Jos kotiäidit rynnistäisivät joukolla töihin ja veisivät mukulansa päikkäriin, siinä olisivat jo heti valmiiksi päiväkodit ja päivähoitajat hepakassa. Ja joku ne kotiäitien työt tekee silloin, kun heillä on ns. vakituinen työpaikka. Miten käy näille kotiäideiksi jääneiden työllistämille  pätkätyöläisille? Päiväkoteihinkaan ei ole kovin helppo työllistyä, kun koulutuskouhotus etenee lapsenhoitoonkin. Sanopa se Jyrki!


***
Että näin on näreet! Vanhoista jo olevista työpaikoista ei ole monille jakaa, jos aina on kenellekään. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja paljon, niiden kehittelyssä saa moni vielä aivolihasta pullistella.

(Nykyajan kotkotuksia tosin on se, että (halpa)duunarit pitäisi välttämättä saada ulkomailta ja mieluiten kaukomailta. Autuaallisinta ainakin poliitikkojen mielestä olisi palkata maahanmuuttajia, joita mm. siirtolaisiksi kutsutaan?)


Ulkomailta tulevista halpatyöläisistä ei ole paljon hyviä kokemuksia työn tilaajilla, vierasväestä itsestään tai suomalaisista duunareista puhumattakaan. Näin Olkiluodossa.

Aktiivimallin kehittely tuntuu sekavalta puliveivaamiselta. Kannataisiko palata ajassa taaksepäin ja tutkia 90-luvun kriisin toimia työttömyyden helpottamiseksi? Jotain hyvää siltäkin ajalta voisi löytyä tähän päivään tuotavaksi. 

Linkki Ylen työttömyysjuttuun 14.9.2018.

Pientä on ja keskisuurta, blogi 2.1.2019.

Oppisopimus helpommaksi väyläksi työhön? KL 14.1.2019.



***

18.5.2018

Köyhien lapsille potkupalloa



Jalkapalloilu on köyhien lapsille liian kallis urheilulaji. Pienituloisten perheiden jälkikasvun pitää tyytyä pelailemaan vain potkupalloa siellä, missä siihen on ilmainen tai halpa mahdollisuus. Kuopion Kaupunkilehti kertoo otsikossaan, jotta "Juniorijalkapalloilu maksaa tuhansia".

Kolmen junnun äippä kertoo jutussa, että jalkapalloharrastus vie jopa 4.500 euroa vuodessa ja lisäksi tehdään paljon talkootyötä. Kuopiosta ja jalkapallosta puhuttaessa on kai kysymys lähinnä KuPSin junioreista. Junnun lisenssimaksut ovat 320 - 450 euroa vuodessa. Eikä siinä vielä kaikki: Joukkuekohtaiset kuukausimaksut e-junioreilla ovat 45 euroa, siis kuukaudessa.

Vanhempien kanttia vaativat myös varustehankinnat ja kuljetukset harjoituksiin. Vanhemmat tekevät seurassa jatkuvaa vapaaehtoistyötä kulujen kattamiseksi. Seuran stipendirahastosta voinee hakemalla saada tukea kuluihin. Seura päästi aiemmin junnut ilmaiseksi liigapeleihin, oppimaan isommilta, mutta nyt otteluihin pääsyyn tarvitaan 20 euron sirukortti.

Yksi junioreiden pelireissu Helsingin seudulle maksaa lehtijutun mukaan 3.500 - 4.000 euroa. Sellaisia pelireissuja on kahdeksan kertaa vuodessa, joten pelimatkoja varten pitää kerätä talkootöillä noin 30.000 euroa.

***
Lehden esille nostama aihe liippaa liki, koska meikän lähipiirissä on jalkapallosta pitävä ja tiemmä siihen lahjakaskin junnu. Isänsä totesi taannoin, ettei hänellä ole niin paljon käypäsiä ja pakko se oli papankin tunnustaa.

Pelaamaan poeka kuulema kuitenkin pääsee, joten ehkä harrastus vielä jatkuu jollakin tasolla. Kai siinäkin touhussa liikunta ja pelaamisen ilo ovat tärkeimpiä asioita. Eipähän tarvitse niin paljon otsanahkaa rypistellä lapsen harrastuksen suhteen, kun nahkalämiskässäkin on sileet kannet, usein vastakkain.

Intrigööri ei ymmärrä jalkapallosta mitään. Kakruna ja nuorena ollessa pelattiin koulun kentällä pesistä ja urheiltiin vähän muutenkin. Kylien pienillä kentillä mätkittiin lentistä iltamyöhälle asti. Tyttöjäkin oli ja kyllä me välitettiin niist...

Molemmissa peleissä kyllä riitti lystiä, lentiksessä ihan sitä oli aikuiseksi asti. Jalkapallon ja jääkiekon pelailu katkesi meikältä muutamiin kokeiluihin.

En tietenkään moiti keitään kotijoukkoja siitä, jos heillä riittää paukkuja ja aikaa edistää lastensa harrastuksia. Sehän on hieno asia! Tasan eivät ole koskaan käyneet ihmisten onnenlahjat, eivätkä muutkaan lahjat. 

Olisihan se kyllä jaloa ajatella, että vain lapsen lahjakkuus ja into jossakin urheilulajissa tai muussakin lajissa ratkaisisi hänen mahdollisuutensa. Joskus on jossain voinut niin ollakin, mutta mikään ei ole aina niin, miltä se näyttää. 

Mutta on niitä olemassa halvempiakin lajeja kuin jalkapallo tai jääkiekko. Hyvällä onnella nuori voi saada myös osaavaa vapaaehtoista valmennusta. Ja pyöree se on potkupallokin!


10.1.2018

Työttömille vihatylytystä ja rasismia


Työttömien aktiivimallia ja sitä seuraavia rajumpiakin ihmisarvoa koettelevia toimia vängällä puolustelevat elitistioletetut ovat jo saattaneet syyllistyä vihapuheisiin tai kansanryhmiin kohdistuvaan kiihotukseen. Esimerkkejä sellaisista puheista löytyy helposti mm. eräiden tunnettujen päättäjien puheita googlettamalla.

Vihapuheet ja pohjoismaista ihmisyyskäsitystä loukkaavat kommentit saattavat heilahtaa jopa synkeästi rasismin puolelle. Täytyy muistaa, ettei työttömien satoihin tuhansiin nouseva joukko koostu pelkästään kantasuomalaisista. Työttömiksi ilmoittautuneista on varovasti arvioiden kymmenisen prosenttia taustoiltaan maahanmuuttajia.

Tilastotietojenkin mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna. Työttömiä mamutaustaisia henkilöitä on Suomessa koko joukko, kuitenkin useita kymmeniä tuhansia. Työtä hakemassa hekin ovat. Ei mulla muuta.

Hallinnon ei enää tarvitse olla työttömille inhimillinen.

Kunnissa työllistäminen onnistuu, mutta miten käy maakunnissa?

7.1.2018

Älä koskaan vanhene!




Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa, ettei suomalaisista ole tullut työn karttelijoita. Ongelma ei ole suomalaisten laiskistuminen, vaan ikääntyminen.

Jutun mukaan aktiivimallia kehittänyt valtiosihteeri Hetemäki on sanonut, että "suomalaisten olisi hyväksyttävä tuloerojen kasvu". 

Jos historiallisen korkean työllisyysasteen saavuttamisessa ei onnistuta, on hänen mukaansa lähdettävä leikkaamaan eläkkeistä ja ikääntyneiden palveluista.

29.4.2019: Eläkepommi-uhkailuista tuli suutareita.

19.3.2019: Jokohan eläkepommi purkautuisi?

***
Intrigööri otaksuu, että politiikan ihmetohtoreiden on siis tehtävä vielä paljon uusia vaativia leikkauksia, vaikka iloista nousuhuumaa muuten taloudessa eletäänkin. Mistään valtion jo sovituista eli pakollisista ja jatkuvista miljardimenoista ei tingitä, vaikka sellaisia kyllä riittäisi, sekä kotimaassa että maailmalle jaettuina. Monien menokohtien lopettaminenkin olisi mahdollista, ikuisia sitovia sopimuksia ei tehdä missään.

Eläkerahastojakin Suomessa on kerätty niin, ettei pytylle taivu, mutta ei niitä miljardeja ainakaan köyhille jaeta.

Hallitus lataa ja varmistaa, että jatkossa valtion "niskalaukausten" yms. näivettämistoimien kohteina ovat työttömien lisäksi pieneläkeläiset, sekä osin jo valmiiksi säästöjen riuduttamat vanhukset? Ehkä lopulta säästetään ruutia ja pannaan eutanasiapillereitä tai -rokotteita tulemaan? Kun varautuu ajoissa pahimpaan, ei pääse pettymään!

Isoista julkisen sektorin palkoista ja eläkkeistä ei Suomessa tietenkään koskaan leikata, sillä herrakansa läpilobattujen poliitikkojensa kera joutuisi lopulta kärsimään itse tohtoroimistaan leikkauksista. Herra paratkoon! 

Missä olikaan se Kelalle kallein kunta? Linkki blogiin.

Tanskan malli on inhimillinen, Suomen keinot ovat rankaiseminen ja kyykytys. Linkki HS:n mielipidejuttuun.


***

31.12.2017

Torkkupeitto-Batman 2017



Vuosi on vähissä, mutta intrigööri nimittää kansanedustaja Juhana Vartiaisen (ent.sdp, nyk. kok) Vuoden 2017 Torkkupeitto-Batmaniksi. Onneksi olkoon hra Vartiainen!

Taloussanomien jutussa hra Vartiainen, jolla on muuten söpöt rillit, kehua retostaa työttömien aktiivimallia ja uskoo sen alentavan työttömyyttä.

Hra Vartiainen pystyisi varmasti laulamaan meikän suohon tilastoveivauksiin pohjaavilla talousteorioillaan. Toki Vartiaisella on järkevän kuuloista ajattelua.  Työttömyys ei saisi olla kenenkään uravalinta ja tarvittaessa työnhakijan olisi "laskettava rimaa" eli joustettava omista vaatimuksistaan. 

Vartiainen sanoo mm., että aktiivimallilla tulee olemaan vaikutusta. Tosi on, sillä vaikuttaahan se malli vahvasti jo nyt, ennen koko kouhotuksen alkamista. 

Kansanedustaja Vartiaisen mukaan "ympäri maata on tarjolla runsaasti esimerkiksi puhelinmyyntityötä ja erilaisia suorittavia töitä". On mahdotonta arvata, millaisia nuo hyvinkin tarpeelliset suorittavat työt ovat ja miten paljon niitä on tarjolla. Sitä ei intrigöörin tarvitse arvailla, millaista on tuo mainittu puhelinmyyntityö.

Kamalalla 90-luvulla tuttujen uutispaperitöiden sakattua meikäkin laski tai nosti rimaa ja läksi pokkana sellaisiin hommiin, joista ei ollut mitään aiempaa kokemusta. Erilaisten suorittavien töiden ohella tuli kokeiltua pari vuotta myös myyntityötä eräässä lehtivirityksessä markkinointipäällikön tittelillä, mutta hassunhauskalla suorituspohjaisella palkalla. Ihmeekseni opin aika hyvin myymään, kun asiakkaiden kanssa pääsi nokikkain, mutta harmikseni en puhelinmyyntiä kunnolla oppinut, enkä opi.

Lopulta onnistuin värväämään remmiin pari oikeaa puhelinmyyjää. Minä ja firman omistajat olimme äimän kägösinä, sillä tuo kaksikko todella möi ja paljon. Myynti oli silkkaa yritysmyyntiä ja sen tuloksia sai ihmetellä.

Siinä sivussa kuulin myös kokemuksia alalta, eikä puhelinmyyntiä todellakaan voi suositella kenenkään äkkinäisen leipätyöksi. Jotkut harvat siihen pystyvät, joiltakin jää se luuri nostamatta edes ensimmäistä yritystä varten. Alalla tehdään kyllä rahaa, mutta vain harvat myyntimörssärit itse siihen pystyvät. En tiedä, voiko työkkäri nykyisin pakottaa ketään moisiin provikkapalkkaisiin ns. töihin. Toivottavasti ei voi. 

Myyntityö on "olemassaan" oikein hyvä ala, mutta se vaatii myös luontaista lahjakkuutta ja vähintään oppimishalua. Jos yleensä osaat myydä jotakin, osaat myydä mitä vain. Kannattaa ehkä kokeilla, aktiivisesti!

Wanhoina hyvinä aikoina, ne olivat oikeastikin hyviä, ihmiset vain ryhtyivät joihinkin töihin, ilman alan koulutusta, jos semmoista edes oli. Työhön opastettiin aluksi mestoilla sen verran kuin ehdittiin, työkaverit neuvoivat jos osasi kysyä. Vielä 1980-luvulla työtä löytyi halukkaille ja töistä sai lähes aina sellaista palkkaa, että sillä pystyi jotenkin pärjäilemään.

Siitä saattoi alkaa pitkä työura ja ajan kanssa saattoi kehittyä huippuosaajaksi. Nykyisin tuommoinen suora inhimillinen toiminta on liian monissa töissä mahdotonta mm. kovien koulutus- ja lupavaatimusten takia. 

Mutta kukahan niiden tavallistenkin töiden  vastaanottamisen on tehnyt niin mahdottomaksi? Ei se ainakaan yksin hra Vartiaisen vika ole, on siellä taustalla paljon muitakin torkkupeittoilevia politiikan taitajia ja Suomen ikioman Stasin rakentajia.

***
Sata vuotta sitten, kun intrigööri toimi vielä sanomalehtineekerinä, sanottiin, että nyt on muodikasta tehdä "human interest" -juttuja. Ensin piti tietysti kysyä viisaammilta, että mikä se semmoinen on. Luullakseni seuraavassa linkissä on semmoinen juttu hra Vartiaisesta.


Elämisen ja työn halpuutus jatkuu.

Työttömän ihmisarvoakin poljetaan, linkki Demariin.

Suomi-Stasi torppaa itsensä työllistämistä.

Romuttaako lain tulkinta toimivat yrittäjäpalvelut?

Varhempia rakentavia arvosteluja.


***

8.6.2017

Karjuva työvoimapula?

Työvoimapula vai kestävyysvajeko se
noin pistää karjumaan?
Taloussanomien toimittaja ihmettelee jutussaan tilastokeskuksen työttömyyslukujen ja todellisuudessa maksettujen työttömyyskorvausten välistä räikeää epäsuhtaa. Työttömyyskorvauksia maksetaan paljon enemmän kuin on työttömiä. Hassu juttu tai sitten ei yhtään?

Jutussa päädytään siihen lohduttomaan näkymään, että Suomessa on noin puoli miljoonaa työtöntä ihmistä. Tuo on kyllä blogipalstoilla ollut tiedossa jo pitkään, suunnilleen sama työttömyyden suuruusluokkakin. Silti toisaalla julkisuudessa vaahdotaan syntyvyyden laskusta, työvoimapulasta, kestävyysvajeesta, huoltosuhteen heikkemisestä ja ihan vaikka mistä. 

Ilman jatkuvaa lisäväestön tuontia maahanmuuton myötä, keitä ja mistä vain, meitin kuulema kävisi köpelösti. Vaan eipä enää kävisi, sillä köpsästi on jo käynyt. Näin on huolimatta siitä, että viralliset talouskäppyrät sojottavat juuri nyt yläviistoon oikealle. Velkalastikin kasvaa koko ajan. 

Mutta minkäs tuollekin tavis tekee, sillä äänestämällä ei voi vaikuttaa?

Hyvä se on, että talous on nousussa pitkän taantuman jälkeen. Mutta vanhasta muistista voi päätellä pienenkin kasvukauden johtavan siihen, että poliitikot alkavat supista jakovaroista ja viskoa velalla maailman pihamaille sellaisia rahoja, joita ei ole vielä saatu, eikä kenties koskaan saadakaan. 

Mutta kun hyvin menee, niin menköön, mitään ei liiemmin tarvitse tehdä. Kaikki ongelmat hoituvat kuin itsestään, kun valtion ja kuntien laariin ropisee. Vai maakuntien laareihinko jo sataa? 

Ainakin EU:n laareihin satelee, Suomestakin pari miljardia euroa vuodessa. Ja lisää  pannaan menemään?

Paljonkohan Suomessa on köyhiä? Sitä onkin vaikeampi selvittää, koska pienituloisten työtä tekevien tilanne vaihtelee paljon, eikä ole olemassa kiveen hakattua köyhyysrajaa. Köyhiksi voisi arvioida ehkä noin miljoona suomalaista ihmistä. Erilaisten sosiaalitukien tarvitsijoiden ja ruoka-avunkin hakijoiden määrä kasvaa. Sosiaalitukia kuitenkin leikataan, eikä ikävä kyllä edes leipäjonoista enää riitä kaikille.

***

Työttömyys jopa 600 000 henkilön tasolla: Kansallinen epäonnistuminen.

Aloite eduskunnasta syksyllä 2017: Mamuja mistä vain, lisää mamuja työvoimapulaa paikkaamaan!

Syynä jossain esiintyvään työvoimapulaan saattaa olla myös palkkataso, linkki SU:n juttuun.

Intrigööri kirjoitti vuosia sitten kirkuvasta kestävyysvajeesta. Koska kaikki kehittyy ja yleensä huonompaan suuntaan, nyt vajeet ja muut pulat varmaankin jo karjuvat?


***

26.7.2016

Päivän pöyristely

Palkkoja ja tunteja -nolla!
Yle kertoo aamulla varhain, kuinka Akavan pomo ja työoikeuden proffa makustelivat sitä kauhistusta, että Nokia oli kai maksanut liian pientä palkkaa joukolle ulkomaalaisia "asiantuntevia" ihmisiä.

Tarkempien tilanne- ja asiatietojen puuttuessa asiantuntematon intrigööri ei ota kantaa siihen, oliko tuo tuommoinen palkkaus miten rumasti tehty vai eikö se ollut. Nääs, kun ei ole asiantuntija.

Päivän pöyristys tulee siitä, että yhä harvempi julkisuuden paisteessa puhuva pää on huolissaan siitä, että suurella joukolla suomalaisia teetetään jatkuvasti ilmaista työtä.

Monet suomalaisista työläisistä tai työttömistä ns. kuntoutettavista työntekijöistä saavat toki reilun 9 euron päivärahan, eikä muuta. Toinen osa työkansasta voi jännityksellä odottaa, tuleeko työsoppariin tässä kuussa muutakin kuin lähes pyöreitä nollatunteja.

Siis palkkaa nolla tai ehkä nollatuntisopimus tai mikä se oli. Intrigööri on hyvin pöyristynyt.

***
Liekö sitten tosiaan tehty härskimpi hommeli?

Mutta kun "intialainen on viisi kertaa halvempi".

Linkki 4.5.2017, TS: Työttömät kohtaavat rakenteellista rasismia.



***

28.1.2016

Muuta Impivaaraan!

Kaupungistuminen on yksi vihervasurihuuruisen yleispolitiikkamme avainsanoista. Niinpä uusien omistus- ja vuokra-asuntojen rakentaminen keskittyy Helsingin seudulle ja suurimpiin kaupunkeihin, kasvukeskuksiin.

Onneksi moni suurtrendi voi "hovissa" muuttua, jolloin suurten muutoksen tekijöinä ovat oikeat tolkun ihmiset, eivätkä ideologioitaan kihisevät poliittiset pökeröt. Suomalaisia asuu tulevaisuudessakin myös maaseudulla, jolloin elämä on parempaa sekä maalla että kaupungeissa. Linkki Ylen juttuun 29.2.2020.

***
Nykyhölmöläisten mielestä Impivaarassa oli jotenkin niinqu tunkkaista, mutta ennen oli sentään melko turvallista! 

Turvallisuutta on myös hyvä suomalainen ruokaturva. Välimeren maissakin on hienoa ruokakulttuuria, mutta siellä myös tehtaillaan ruokaväärennöksiä. Pahimmasta päästä on italialaisten mafioiden perinne myrkkyjätteiden kätkemisestä peltoihin.

***
Kasvavissa kaupungeissa olisi myös suurin osa pienempituloisten suoritusportaan ihmisten tarvitsemista työpaikoista, mutta siedettävän hintaiset vuokrakämpät puuttuvat.
Vuokratalojen omistus keskittyy voimakkaasti. Kohtuullisen hintaisia kunnallisia asuntoja on vaikea saada. "Markkinaehtoinen" vuokrakuppaus vain lisääntyy, myös ulkomaisten kiinteistöhaiden takia. Niinpä esim. Helsingin seudun palveluja pyörittämään halukkaat ihmiset sisemmästä Suomesta jäävät tulematta.

Pienipalkkaisen pitäisi jaksaa painaa useita töitä limittäin ja lomittain, jolloin työllistyminen on alati epävarmaa. Olisi myös löydettävä sossun maksama asunto maksimaalisilla asumistuilla, mikä on mahdollista lähinnä mamukansalle, jota tulee ennusteidenkin mukaan isoissa kivikylissä riittämään. Ehkäpä poliitikot ovat siksi läpeensä (tai johonkin) tyytyväisiä?

Toista se on oikealla maaseudulla, mitä nyt ruuhkaa joskus pukkaa.

Pienituloisimmat suomalaiset joutuvat elämään jatkuvassa paineessa, koska asuminen kustantaa helpostikin yli puolet palkoista, työttömyysrahoista tai eläkkeistä. Pian yhä useampi eläjä saa laulella kuin Simo Salminen, että nälkä on meillä aina vieraanamme, muttei oo jano vielä päässyt yllättämään. Janokin voi vielä tulla, ellei tyydy hanavettä ryystämään.

Myös J. Vartiainen kannustaa maallemuuttoa!

***
Työttömyyskorvauksien ja asumistukien, sossurahojenkin yllä roikkuu uhkaavia mustia pilviä. Eläkkeet eivät ainakaan nouse, vaikka Suomella on jo enemmän eläkerahastoja kuin naapurillamme suuröljyvaltio Venäjällä on valtion varantoja. Meitä uhkaa lähivuosina kreikkalainen tukanleikkuu, mitä ei kai sentään tehdä kaulaa myöten, kuten Syyrian ja Irakin nk. kalifaatissa.

Jos myös erilaisten maahantulijoiden virta jatkuu hallitsemattomana, kuten pelotellaan, ei Suomessa ole näkyvissä yleistä elpymistä. Valtiolle ja kunnille koituvat miljardien lisämenot ovat miljardien suuruisten sinne-tänne -vakimenojen ohella tulppana tiellä.

Poliitikkojen poppoo ei kykene tekemään niin suuria päätöksiä, että niillä voitaisiin luoda kunnollista pohjaa julkistalouden elpymiselle. Niinpä meidänkin pitäisi toistaiseksi vain jotenkin sopeutua kituvaan ja supistuvaan talouteen, eikä odotella ihmeparantumista.

Suomi on kuitenkin pinta-alan suurvalta suhteessa kantaväestöönsä. Valmiiksi rakennettuja erikokoisia taajamia asuntoineen ja peruspalveluineen löytyy Hangosta Utsjoelle. Ketään ei saisi pakottaa muuttamaan pois isoista kaupungeista. Mutta kuinka moni köyhempi voi edes teoriassa käyttää esimerkiksi keskustojen parhaita kulttuuririentoloita tai muita hyviä palveluja, kuten muotipuoteja tai ravintoloita?

***
Miksi ei suosittaisi muuttoa maaseudulle, Impivaaraan? Asuminen on kaikille isoin menoerä, mutta köyhille ja pienituloisille asumismenot ovat kohtalonkysymys. Pienissä kaupungeissa ja kirkonkylissä asunnot ovat vielä siedettävän hintaisia ja saattavat halventuakin. Omaa autoa ei välttämättä tarvita, eikä bussejakaan ole aina pakko käyttää. Kaikki tarvittava löytyy melko läheltä.

Pienemmät taajamat ovat vieläkin ja tulevat olemaan rauhallisempia ja turvallisempia kuin suuret kasvukeskukset, vaikka luontoarvoista ei niin välittäisikään. Jos ei mennä ihan kuihtuneimpiin kyliin, palvelutkin ovat vielä kohtuullisella tasolla. Jos johonkin pieneen kaupunkiin tulisi enemmälti uusia asukkaita, siitä elpyisivät monet muutkin kuin paikalliset makkarakauppiaat. Kotimainen maassamuutto voisi etätyönkin kasvun myötä elvyttää monta paikkakuntaa. 

Saattaahan tuettu maassamuutto jäädä vain valjuksi aatosteluksi, mutta mistä sen vielä tietää. Joukkopako pökeröpoliitikkojen ja virkaperttien suunnittelemista kasvukeskuksista voi vielä olla tulossa, monistakin syistä, sillä vähemmän väen elo voi käydä yhä ahtaammaksi. Eläkeläisistä saatettaisiin kunnissa odottaa kasvavia terveyskustannuksia ja pitkäaikaistyöttömistä tulisi ehkä muita haittoja. Joitain pieniä palloja on kyllä tavisten maassamuuton jaloissa, mutta vapaa liikkuvuus meillä pitäisi toimia tasa-arvoisesti kotimaassakin!

***
Pahin jarru saattaa olla juuri tuo asumisen tukipolitiikka. Vaikka asunnon vuokra laskisi reippaasti, pienentyvä asumistuki tekisi pienituloiselle nolon tempun. Koko homman taloudellinen mielekkyys saattaisi sulaa siihen. Toinen juttu olisi, jos hallituksemme katsoisi, ettei mm. asumistukeen enää riitä rahaa, syystä siitä, tästä ja tuosta. Silloin vähätkin hillot pitäisi jotenkin venyttää kattamaan asuminen. Slummiutuminen käynnistyisi.
Jos vielä toimeentulotuenkin tasoa laskettaisiin, se olisi kai ainakin pulakapinan paikka. Arkijärjellä ajateltuna maassamuutto olisi hyödyllistä, asuntoja vapautuisi sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Asujia, vuokrien maksajia, kuluttajia ja tuhannen sortin harrastajia saataisiin sinne, missä heitä tarvitaan.

Mamutkin saisivat Helsingin seudulla enemmän asumisen valinnanvaraa. Tietenkin heitä pitäisi ohjata myös parhaisiin kaupunginosiin, sinne missä muutkin poliittisesti etuoikeutetut tiedostajat punkkupullojensa ja pupunruokiensa kanssa asustavat. Jos sellaista kehitystä joku kultahammaskortteleissa tai hallinnossa vastustaisi, häntä pitäisi maan tavan mukaan mätkiä rasismilla päähän niin että tuntuu! Hah. 

Porkkanoita toissuuntaiseen, ankeasta kaupungistumisesta pois, maassamuuttoon pitäisi olla. Mutta miten moiseen mahtaa suhtautua esim. nykyinen vastuupuolue citykepulaiset? Onko kepun tavoitteena koko maan pitäminen asuttuna vaiko eikö? 

Politsaurusten puuhastelu keskittyy EU:n hökellyksen lisäksi erilaisten hallintohärveleiden rakenteluun, vaikka niitä pitäisi pienessä maassa keventää. Sotea sotketaan ja maakuntamallia maalataan, jotta roiskuu. Potilaat ainakin taitavat jäädä mopen osalle, jos ei ole massia. Niin siinä käy!

Ketä muuten mahtaa innostaa jostain maakuntahallinnosta äänestäminen? Ei ainakaan intrigööriä. Kunnan vaalit ovat periaatteessa olleet tärkeitä, eduskuntavaaleista en enää tiedä, sillä siellä Arkadianmäellä on aina vain sama kolkko kaiku askelten. EU-parlamentin kälätykset eivät kiinnosta, ei niitä kukaan toimittelijakaan osaa tai ei välitä kansalle selkokielellä suomentaa.

***
Pitäisikö lyödä vetoa, valmistuuko ensin Suomessa ensin Olkiluoto kolmonen vai soteratkaisu? Veikkaisin ydinvoimalaa, josta taitaa olla suomalaisille enemmän hyötyä kuin kohtuullisesti toimivan julkisen terveydenhuollon hallinnon rukkailusta ja sen sotkemisesta maakuntapolitiikkaan.

***


***