Tasa-arvo - mistä sitä saa?

Naisten päivänä paasataan tasa-arvosta. Eikä vain paasata, sillä valtio on veivaamassa pystyyn peräti kansainvälistä tasa-arvopalkintoa, jos joku jossain haluaisi ottaa sellaisen rahan vastaan. Tulee ihan mieleen se outo, mutta isompi Millenium-palkinto, mikä on kyllä tainnut saajilleen kelvata.

Mihin se unohtui se jalo aate sukupuolinetraaliudesta? Sekin outous alkaa pikkuhiljaa tuntua hyvältä ajatukselta. Kyllä julkisen hallinnon ja hallinnoitavien pitäisi olla lakisääteisesti täysin sukupuolineutraaleja. Silloin vältettäisiin jo valmiiksi tasa-arvo-ongelmat ja syrjintä esim. (jonkin) sukupuolen perusteella kävisi mahdottomaksi. 

Todella sukupuolineutraali yhteiskunta säästäisi heti vuodessa vähintään kymmeniä miljoonia euroja. Paljon huippuosaajia vapautuisi hallintohimmeleistä oikeiden työmarkkinoiden käytettäväksi.

Se, mitä suomalaiset tarvitsevat jo kipeästi, olisi kansalaisvaltuutettu, jolle pitäisi perustaa vahva toimisto, mistä löytyisi asiantuntemusta joka lähtöön. Kansalaisvaltuutettua tarvitaisiin esimerkiksi torppaamaan ajoissa kansalaisille tuhoisa, hökälehtimällä väsätty lainsäädäntö ja osaamattomuus, kuten nyt Kelan sossukatastrofi. Vielä pahempi ja isompi sotku syntyy varmasti sotesta.

Julkinen valta on pullollaan lainoppineita ja kaikenlaisia byrokratiaelviksiä, siellä kyllä osataan nujertaa kenet vain. Tavan kansalaisten on vaikeaa tai mahdotonta puolustautua huonoja lakeja tai pönäköitä virkahenkilöitä vastaan. Kansalaisvaltuutettu kehiin ja kiireesti poliitikot, jos olette yhtään kansalaisten ja köyhien ystäviä! Vaan ettehän te ole!

Yksi surullinen esimerkki virkaperkeleistä.

***

Piti kirjoittaa kommentti toiseen blogiin, mutta se ei jostain syystä mennyt heti perille. Silloin muistelin, että olen jäpissyt tästä kansalaisvaltuutetusta aikaisemminkin. Sieltä se löytyi, intrigööristä lokakuulta 2011. Laitan sen tässä uusiksi:


Kansalaisvaltuutettu tarpeen!

Kuka huolehtisi tavallisten suomalaisten tasa-arvon toteutumisesta yhteiskunnassa? Kuntatalous lähipalveluineen on ministeriliigan silmätikkuna. Kunnissa on lyötävä hynttyitä yhteen, vaikka mitään säästöjä tai toiminnallista kehitystä ei olisi vuosikausiin luvassa. Kiirekin näyttää olevan, eikä siitä hyvää seuraa.

Myös Euroopan neuvosto näyttää olevan tuoreessa Suomen kunta- ja aluedemokratian tilaa koskevassa raportissaan huolestunut siitä, miten toteutetaan kansallisesti samantasoiset peruspalvelut Suomen rankasti velkaantuvissa kunnissa.

Mikä Suomen viranomainen oikeasti vastaa siitä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavoin eri palveluissa, kuten sosiaali- ja terveydenhoidossa? Tasa-arvon pitäisi toimia julkisissa palveluissa henkilön sosiaalisesta asemasta tai tilanteesta huolimatta. Näin ei ole, eikä siihen edes pyritä. Suomesta on tullut kovaa vauhtia eriarvoistuva, hyvin kova ja kylmä yhteiskunta, sen seurauksena on pikku jenkkilä tai kurjien kaalimaa.

Miksi Suomessa ei ole Kansalaisvaltuutettua tai  Ihmisoikeusvaltuutettua? Meillä on laillisuuden valvojina eduskunnan oikeusasiamies, sekä oikeuskansleri. Hierarkiassa niin korkealle kirjelmöinti on useimmille aivan ylivoimaista, vaikka olisi aihettakin. Taviksetkin tarvitsisivat omia oikeusasiamiehiä.

Ennen oli maakunnissa paikalliset olot tunteva lääninhallitus, josta kansalainen saattoi hakea ja saada mm. eri alojen tarkastajien apua. Nykyiset kuntien tai kuntaliittojen sosiaaliasiamiehet, sekä sairaaloiden potilasasiamiehet toimivat miten missäkin sattuu. Pian kai suomalaisten lähin kunnantalo sijaitsee Helsingissä, poliisi ja palokunta ovat maakuntakaupungissa ja lähin päätösvaltainen viranomainen seitsemän byrokratialukon takana Brysselissä? 

Sätkyukkohallituksemme nappulaliiga säästää ja supistaa vähitellen Suomen henkitoreisiin. Euroopassa, Afrikassa ja Telluksella on tietysti tärkeämpiäkin hoidettavia kohteita kuin suomalaiset ja heidän pikkumaiset omat asiansa.

* * *
Meillähän on toki Vähemmistövaltuutettu toimistoineen, Sisäministeriön alaisena. Tämä samalla myös juridinen henkilö on keskittynyt etnisten ja samalla uskonnollistenkin vähemmistöryhmien oikeuksien valvomiseen. Vähemmistövaltuutettu on ansioitunut erityisesti sanallisen "rasismin juurijana" ohjeineen, joiden mukaan mukaan melkein mitä tahansa voidaan halutessa määritellä rasismiksi. 

Samojen ohjesääntöjen mukaan kuumaverisiä suomalaisia on ylen helppo kiihottaa kansanryhmiä, kuten pottunenäsavolaisia tai rantaruotsalaisia vastaan.

Vastahan meillä valvottiin maahanmuuttajien ja erilaisten etnisten ryhmien oikeuksien toteutumista topakasti oikein oman ministerin ohjauksessa. Uusvähemmistöt ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa, kuten joskus ennen oli kotimainen työvoima.

Tasa-arvovaltuutettu toimistoineen valvoo Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena tasa-arvoa miesten ja naisten välillä. Erityisesti toimisto vahtii kai sitä, ettei miehiä syrjitä liikaa naisten kustannuksella. Kohtuullinen ja satunnainen syrjintä on tietysti jokaisen uroon kestettävä kuin mies. Tasa-arvovaltuutettu seuraa tietysti myös moninaisten sukupuolisten ryhmien oikeuksien toteutumista, sellaistenkin, joista kukaan ei ole täällä Euroopan perukoilla kuullutkaan.

Lisäksi STM:n tontille kuuluu Lapsiasiavaltuutettu toimistoineen. Vielä on Tietosuojavaltuutettu toimistoineen, tämä putiikki on lainsäädännössä viranomainen eli hyvin virallinen ja pysyvä toimielin. Tietosuojatoimisto seurannee tarkasti, ettei mitään tietoa tihku semmoisille, joille se ei kuulu. Kuluttaja-asiamies toimii oman virastonsa ylijohtajana valvoen kai, ettei mikään kuluteta kulutusyhteiskunnassa liikaa?

* * *
Tätä kirjoitettaessa Suomessa on melko petoeläimellinen meininki. Kansainvälisesti menestynein suomalainen firma on nyt kai Vihaiset Linnut? Nälkäiset sudet juoksentelevat koiria syömässä Etelä-Suomea myöten. Irvihampaiset ilvekset popsivat suihinsa kaikki koiraa pienemmät otukset. Pohjoisen porot on pitänyt laittaa aitauksiin. Metsäpeurat on Kainuun korvista jo syöty. Karhuja kupsaa kuusikoissa kuin entisaikoina oravia.

Mutta hätäkös meillä? Johtavat päättäjämme ovat hyvin huolissaan Kreikan vaikutuksesta Euroopan ja maailman talouksiin. Ihan erityisen syvästi he ovat kovasti huolissaan pankkien ja suurkeinottelijoiden hyvinvoinnista. Onneksi tähänkin ongelmaan on taas ensi viikonloppuna   tulossa ratkaisu, kuten melkein joka viikko aikaisemminkin
.
Eipä tässä taida enää köyhän ääni paljon kuulua, mutta koskapa se olisi kuulunut. Onneksi kaikki suomalaiset eivät vielä ole köyhiä, ei sinne päinkään. Silti suomalainen arkipäivän köyhyys koskettaa arviolta melkein miljoonaa ihmistä. Köyhyys on toki rumaa ja kiusallista, eikä se ole ollenkaan ihkua ja fantastista. Silti, köyhän asia on meidän asiamme, berlusconiksi kai La Cosa Nostra.

***
Köyhien määrä Suomessa on melkein tuplaantunut viidessätoista vuodessa. Vuonna 1995 Suomessa oli vajaat 400 000 köyhää. Nyt köyhiä arvioidaan olevan vähintään 700 000. Epäviralliset arviot ovat isompia. Koko ajan toimeentulotuen perusosa on pysynyt ennallaan jääden muusta ansiokehityksestä jälkeen noin 40 prosenttia.

Pikavippaamot kukoistavat ja ulosotot lisääntyvät. Kunnat laittavat kylmästi jo terveyskeskuksen maksutkin perintätoimistoihin kuluja kasvamaan, vaikka ne olisivat suoraan ulosottokelpoisia. Eipähän tarvitse enää antaa niille holtittomille maksuhäiriöisille köyhille lääkärinaikoja, menkööt päivystykseen, jos sinnekään pääsevät!

Muun perusturvan leikkausten takia toimeentulotuesta on tullut osalle tuen saajista pysyvä tulonlähde, vaikka sen pitäisi olla tarkoitettu tilapäiseen hätään. Mutta ensi vuonna maailma kirkastuu monien kohdalla, sillä sossun asiakkaat saanevat vihdoinkin roiman korotuksen, 25 euroa kuussa! Kyllä siitä jo lähikauppiaskin riemastuu.

Joku varmaan ajattelee, että mitä se intrigööri taas köyhyydestä jäpättää? Työttömyys ja köyhyys ovat väestömme suuria ongelmia ja samalla ne ovat kuin hyviä veljiä keskenään.

Mutta vastahan me valitsimme 200 "kansalaisvaltuutettua" eduskuntaan. Niin valitsimme, mutta miksi ihmeessä, koska niiden henkilöiden muisti yltää vain politiikan palatsin ryhmähuoneisiin asti, suuressa salissa ne tai he ovat jo herrakansaa. 

* * *
Valtion hallinnon lukemattomia lonkeroita nettisivuilta katsellessa löytyi nopealla katsannolla sellainenkin julkisoikeudellinen yhdistys kuin Tilusrauhoitusyhdistys, mikä vahtii lakia tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteolta. Pitäkäämme siis suosiolla sonnit ja lehmikarja pois naapurin kaurahalmeesta! Tämä sopii myös yleisiin talousnäkymiin, jotka painuvat alapäin kuin lehmän häntä. 

Poliitikkojakin olisi taas tässä hengessä ammuttava: AMMUUUUU!  

Linkkejä malliksi virallisesta tasa-arvoilusta: Yksi ja toinen.  

Tasa-arvo on naisten laji.

Sukupuolten eroja löytyi 6500 geenistä.

Yle hehkuttaa transuilun autuutta - jo lapsille.


Entä se neutraali vessa?

"Jako miesten ja naisten toiletteihin ei ole enää tätä päivää", kertoo Yle ja jatkaa, että "sukupuolineutraali wc sai vihdoin oman merkkinsä".

Sukupuolisilmälasit.

Intrigöörin kotona on ollut aina sukupuolineutraali huussi tai vessa, joten Ylen kaakatukset ovat siltä osin turhia. Mutta jako yleisiin tai julkisiin miesten ja naisten vessoihin on tätä päivää ja tulevaisuutta.

Julkisissa tiloissa voisi olla semmoinen neutraali pienvähemmistöille tarkoitettu koppero tai vessa, minkä käyttäjä voi varata eli lukita omien tarpeidensa ajaksi. 

Tuosta Ylen jutussa kehutusta uudesta vinkura-vessamerkistä ei kyllä kukaan tajua kakkaakaan! Parempiakin merkkejä on nähty.

S-neutraaleja avioliittoja solmittu syksyyn 2017 mennessä 1600, 
joista 450 uusia. TS:n juttu.

Homo vai ei? Homotutka näkee sen jo pärstäkuvista?

***

Femakkopuolue - ihanaa!

Kuvituskuvan neutraalishenkilö sulkee uudet puolueet, sekä
 kaikki muutkin, laajaan sydämeensä! ( linkki vimeoon )

Intrigööri tässä jatkaa hiukan uusien mielenkiintoisten puolueiden sukupuoli- ja muuten neutraalia esittelyä. 

Tänään on julkisteltu Feministinen Puolue, joka tiemmä aikoo jyrätä vanhojen puolueiden itselleen omimaa kenttää jo seuraavissa kuntavaaleissa. 

Vasta syksyllä tässäkin blogissa oli ilo kertoa lajineutraalin Suomen Eläinoikeuspuolueen perustamisesta. Linkki juttuun.

Kummastakaan uudesta puolueesta ei ole tänne susirajoille kertynyt havaintoja, eikä kokemuksia, joten on parasta vain neutraalisti linkittää molempien puolueiden sivuille: 

Tässä Feministinen puolue ja tuossa Eläinoikeuspuolue.

Mitäpä olisi moderni politiikka ilman tarpeellisten varoittavien sormien nostamista. Niinpä lienee paikallaan kertoa modernissa neutralistisessa länsimaailmassa kielletyistä asenteista ja puvuista, jotka saattavat syrjiä joitakin ihmiskunnan lukemattomista sukupuolisista suuntaumuksista, sun muuta.

Joskus jopa ihaillut urheiluhenkilöt saattavat ikäänkuin pilkata toista sukupuoli-identiteetin pääsuuntauksista, kuten heitä, joita ennen oli tapana määritellä naisiksi. Kyllä semmoinen sukupuolisuuntauksia pilkkaava härskittely pitäisi Suomessakin kiireesti ja ankarasti kieltää! 

Linkitän BBC:n urheilusivuille, joilla kerrotaan ja näytetään surullisia esimerkkejä moisesta tuhmiselvistelystä . 

***

Kun on uusista puolueista puhe, myös Kansalaispuolue on merkitty puoluerekisteriin. Hyvä Paavo!

Myös Itsenäisyyspuolue on saanut 5000 kannattajakorttia kasaan.

Koska intrigööri ei ole suuntautunut feministiksi, pitää laittaa linkki noita asioita paremmin tuntevaan ja tiedostavaan blogikirjoitukseen.

Ja linkitysten lopuksi - feministipuolueen puheenvuoro.

Kärsivä feministi.

***

Feminismi ruokkii ilmastonmuutosta

Intrigööri tyrkkää seksuaalipoliittisia ja muita uhkakuvia, kuten ilmastopolitiikkaa koskevan postauksen, koska tässä ajassa ja niin pois päin. Seksin ympärillä alati pyörivä pöyristelypyörre osoittaa ainakin iloisesti vääriksi teoriat, joiden mukaan sukupuolia ei olisi edes olemassa. On niitä. 

Toisaalta voisi ajatella, että suuret globaalit uhat, kuten äärifeminismi ja ilmastonmuutos ruokkivat ihmiskunnan yleistä henkistä muutosta, huonoon tai hyvään suuntaan.

Mutta vielä noista mieltämme alati raastavista uhkakuvista, joita mediat tarmokkaasti ruokkivat: Uhkia vaanii ja hyppii puskista kaikkialla kuin tivolin kummitusjunassa. Ihmisen itse ja ihan tahallaan aiheuttama ilmastonmuutoskin tuntuu päivittäisen paasauksen perusteella aiheuttavan jos vaikka mitä kauheuksia. Egyptin raamatulliset vitsaukset sopisivat niissä visioissa muihin satukirjoihin.

Onneksi pahimmat pelottelut ovat vain ennustajien hörinöitä. Ilmasto ei ole missään isosti lämmennyt, eivätkä meret. Yli äyräidensä paisuvat meret eivät ole hyökyinä hukuttaneet koko maailman rantaremmiä. Sen verran muutosta on ilmassa toki ollut, että jossain päin mantereilla sadanta on melkein lakannut ja toisaalla sataa alvariinsa kuin sammiosta kaatamalla.

Niin on pallolla käynyt satoja kertoja aikaisemminkin, kuivia autiomaita ja vehreitä vyöhykkeitä muodostuu ja sitten katoaa. Jopa ilmastonmuutoksista suurimpia, kilometrien paksuisia mannerjäitä muodostavia jääkausia on ollut parin miljardin vuoden aikana useita ja lisää on tulossa. Seuraava jääkausi saattaa tulla vasta 50.000 -100.000 vuoden päässä, mutta nyt jo hytisyttää. Sellaisia ne ilmastonmuutokset ovat.

Ihmiselläkin on osuutensa luonnon suurissa ja ikävissä muutoksissa, esimerkiksi sademetsien ja muiden ikimetsien kaatajana, Aral-järven kuivattajana, sekä yleisesti vesistöjen ja ympäristöjen saastuttajina.

Ilmastonmuutos, se hiilidioksiuskomus, on kuulema niin paha juttu, että siitä selviää vain oikein isolla rahalla. Rahat nyhdetään kehittyneempien teollisuusmaiden vähemmän kehittyneiltä eli helposti höynättäviltä veronmaksajilta.Sellaisiakin ovat ne uskomushoidot, tuossa tapauksessa.

***

Ylläolevan kuvaparin viestittämä pelkokerroin ei ole ainakaan ns. ilmastonmuutosta vähäisempi. Kuvankäpistelyllä on osuutensa toisessa kuvassa ja ehkä seksuaalisella suuntautumuksella toisessa. Kuvista voisi silti päätellä sen, myös evoluutiopsykologisesti ajatellen, että agressiivinen feminismi voi kiihdyttää rajusti ihmisen evoluutiota.

Naisista saattaa olla yleisemminkin tulossa karskeja ja karvaisiakin matriarkaatin sotureita. Miehet muuttuvat vähitellen kesyiksi silisbimboiksi. Naiset harrastavat jo innokkaasti höpöhyppely fitnessin tai irvistelyjoogan sijasta punttisulkeisia, nyrkillä mättämistä ja muita taistelulajeja. Nämä uuden sukupolven kovisnaiset jahtaavat ja säälimättä käyttävät hyväkseen miehiä, jos he sattuvat sille tuulelle.

Miehen osa on usein, ilman sen suurempia suuntaumuksia, vain naispuolen satunnaisen seksiobjektin tyly kohtalo. Jos miehelle vielä jostain perinteinen kotikolo löytyy, tuollaisen kesyhakuisen uroksen aika kuluu lieden, pyykkikoneen ja vaipanvaihtojen välissä. Tästä on jo riittämiin esimerkkejä.

Jos uros ei pidä huolta vähäisestäkään fyysisestä vetovoimastaan, hän joutuu uudenlaisten ärjyfemakoiden korkkarin kannan alle parkettia vasten hierottavaksi. Miessuku päätyy yhä useammin lähinnä lihasvoimaa edellyttävään suoritusportaaseen minimipalkoilla luuseroimaan. Pian äijäparat joutuvat kilpailemaan myös nopeasti kehittyvien työrobottien kanssa ja sehän tiedetään, miten siinä käy.

Hyvässä tapauksessa miehenpuoli voi saada aikansa kulumaan stressisenä koti-isukkina sillä aikaa, kun äippä käy jossain tienaamossa eli työpaikassa hankkimassa hillot kotitalouden ylläpitoon. Joskus illalla kotia tultuaan tuo vahvempi puoliso vain heitäkse divaanille olkkarin viihdekeskuksen ääreen, jotain terästettyä smoothieta silmät ristissä ryystämään. Jäitä pitää sitten löytyä. Isukki laittaa silloin kakrut nukkumaan.

Miehen ehkä joskus harvoin tai silloin tällöin mielimää keppanaa ei pian edes myydä kuin jossain sivujilla takakontista tai Virossa. Kyllä Hiskikin sen tiesi: "Ämmä se huutaa, juo ja mässää, minä vaan astioita tiskaan tässä..."

Käytännössä tämmöinen kehitys on jo pitkään ollut nähtävissä, kun tunnolliset tytöt valtaavat aina vain isomman siivun opiskelupaikoista ja vievät saman tien työpaikoista parhaat päältä. Naisten euro nousee ainakin 1,5 kertoimella ja miesten liksat ovat niitä mitkä joustaa.

Kukapa tietäisi, mihin tuo vääjäämätön kehitys lopulta johtaakaan? Eikä ole enää ihmistä karvoihin katsominen.

Ilmastonmuutosten paikallisia seurauksia voidaan ehkä jossain kohti hidastaa tai lieventää, ehkä myös härskeintä luonnon saastuttamista pystytään ehkäisemään? Sitä vain ei vielä tiedosteta, että ärjyfeminismin käynnistämä ihmisen evoluution loikka ei ole enää lainkaan hallittavissa, se etenee kuin oman universumimme alkuräjähdys. Tämäkin meidän on vielä nieltävä, kaikkine karvoineen.

***

Molempi parempi

Femakoita oli jo kauan sitten. Ja läppäreitä!

Nytpä tulikin blogin päivittelyssä pidetyksi pitkälti taukoa, vuorokauden verran. Heh. Olen jo usein ajatellut päästäväni jo tämän intrigöörin eläkkeelle, mutta toisaalta, eihän se tyyppi tässä näytöllä paljon paina.

Twitteriäkin kokeilin, mutta ei se oikein iskenyt kipinää. Twitter varmaankin sopii sellaisille ihmisille, joiden elämässä tapahtuu paljon ja jotka haluavat olla mielipiteineen koko ajan esillä. Aika paljon twitterissä näyttäisi olevan nk. pintaporukkaa, mihin meikä ei ole koskaan voinut samaistua. Joidenkin tietty tarttee olla framilla työnsä ja asemansa takia.

***
Ruukinmatruuna kirjoittaa blogissaan hollantilaisten Selviytyjät-ohjelmasta (Expeditie Robinson) ja kokeilusta, missä toinen heimo muodostettiin kokonaan naisista ja toinen miehistä. Naiset ja miehet laitettiin eri saarille selviytymään keskenään ja omillaan.

Naisten saarella ei kokeilussa saatu aikaiseksi kuin riitelyä ja joutenoloa, eikä mitään koko heimolle hyödyllistä. Naisten heimon saarikokeilu oli vaarassa päättyä katastrofiin, ruokakin oli loppumassa.

Miehet sen sijaan osasivat pian sopia, että jokainen sai tehdä sitä, mitä haluaa ja parhaiten osaa, jokainen edisti selviytymistä jotenkin. Miesten saaresta oli kai tulossa elinkelpoinen pienyhteisö.

Lopulta osa naisista siirrettiin miesten saarelle ja osa miehistä pääsi rakentamaan feministien "paratiisisaarta". Tuonkin vuonna 2002 tehdyn kokeilun tuloksena Ruukinmatruuna julistaa feministisen ideologian kauniiksi saduksi ja huuhaaksi. Toisin sanoen, ihmisyhteisöissä on aina molempi parempi.

Intrigööri uskoo suosiolla, ettei tuommoinen kokeilu voi toimia, ei ainakaan kunnolla. Jos feministit kuvittelevat pärjäävänsä loistavasti ilman miehiä, se saattaa onnistua, mutta yleensä vain keskellä miesten jo rakentamaa yhteiskuntaa. Miehetkin jäisivät keskenään paljosta paitsi, jos kohta yhteisön infra ja elinkeinot saataisiin toimivaksi.

Intrigööri ei ikuna opi ymmärtämään äärifemakoiden mesoamista. Miehissä on toki perusääliöitä ja sovinistisikoja, mutta ei sukupuolisen syrjinnän pohjalta länsimaissa mitään yhteiskuntia rakennella, rakenteilla nämä kaikki vielä ovat. Sen sijaan miesten pehmoilu uhkaa joskus mennä överiksi, imelästä äijäfeminismistä puhumattakaan.

***
Uskonnot, varsinkin naisia maailmassa ylivoimaisesti eniten alistava islam, ovat tietysti erikseen. Feminismille ei sellaisen patavanhoillisen uskonnon tai kulttuurin piirissä jätetä mitään sijaa. Suvaisevuutta on toki myös feminismin hyväksyminen, ei se oikeista asioista mesoaminen kenenkään päätä halkaise, ellei sitä ei tarvitse kotioloissa alvariinsa kuunnella ja lentäviä lautasia väistellä.

Onhan niitä eriytyneitä yhteisöjä eli munkki- ja nunnaluostareita niin kristityillä kuin buddhalaisillakin. Luostareita on suuressa mualimassa moneen lähtöön. Kreikan Athokselle ei naisia päästetä lainkaan. Suomessa ortodoksien Valamon ja Lintulan luostarit ovat vain asuintilojen osalta suljettuja, mutta muuten ne ovat hyvinkin avoimia, vilkkaita  ja yhteiskunnassa monin tavoin mukana.

En malta olla kehumatta, että kerran käytiin juttumatkalla toisen miehenkörmyn eli kuvaajan kanssa merkkipäiväjuttua tehdessä 90-vuotiaan nunnan kutsusta hänen asunnossaan, pienessä keljassa vanhoja valokuvia katselemassa. Lintulan luostarin silloinen pomo, igumenia Marina näki kyllä meidän visiittimme, mutta hän ei kieltänyt sitä, hymyili vain. 

***
Tuosta naisten saaren kokeilusta tuli mieleen, että kylläpä on sinne silloin sattunut harvinaisen avuttomia naisihmisiä. Osaisin luetella monta semmoista akkaa, että ryhtyivätpä he mihin vain, niin kyllä tapahtuu. Miehiäkin hyö osaavat käskyttää niin, ettei edes viitsi (tai uskalla) hanttiin laittaa. Nämä toimeliaat naiset ovat eri aloilta, yhteisenä piirteenä heillä on ehkä se, että puolensa he osaavat pitää, mutta he eivät he ole mitään feministejä. 

Tosiasia lienee sekin, että suoritusportaan ihmiset yleensä tai moniammattilaiset, kuten monet yrittäjät tai vaikka maatalojen emännät eivät jäisi missään pitkäksi aikaa taivastelemaan, vaan panisivat toimeksi. Tuskinpa tuollaiset naiset semmoisella selviytyjien saarellakaan toisiaan heti tappaisivat, vaan alkaisivat touhuta yhteiseksi hyväksi, vieden myös heikompia yksilöitä mukanaan.

Totta on sekin, että ihmisen taustalla on iso merkitys. Jos on tullut kouluttauduttua tietyille humanistisille aloille, noustua korkealle byrokratian askelmilla tai peräti sorruttua yleväksi kulttuurikuikeloksi, yms., ei siinä välttämättä saha tai vasara kätösissä kestä. Onkimadon koukkuun laittaminenkin saattaa olla ylivoimaista, jos matoja tai syöttejä edes jostain löytäisi. Simpukoita? Kasvaako niitä meressä?

Sama juttu se on miehilläkin. Jos elämän ja työelämän kokemus on vain valkokaulus- ja kirjoituspöytätasoa, sitä saattaa helposti jäädä käytännön hommeleissa hyvin avuttomaksi. Nähty on, enkä itsekään ollut alkujaan kovin monitaitoinen. Elämä on sittemmin vähän jyrännyt ja opettanut. 

Ruoan hankkiminen luonnosta tai sen valmistaminenkin voi olla urbaani-urveloille melkein mahdotonta, ellei harrasta metsästystä tai kalastusta. Marjastus ja sienestys ovat vähän sesonkiluonteisia elinkeinoja, mutta säilömällä tyhjää parempaa touhua.

Miesten etuna kotosuomessa on vanha mukava intti. Intissä opitaan ainakin tulemaan juttuun lajitovereiden kanssa. Perinteinen suomalainen mies on yksittäistaistelija, miksei paritaistelijakin, korpisoturi raju, jermu tai jotain sinne päin. Armeija kyllä opettaa, että aina ne asiat jotenkin lutviutuvat, kun ei hättäillä, miesporukassa. Miehet ovat melkein aina reiluja ja neuvovat toisiaan.

Preussilainen sotilaskuri ja simputus sen sijaan pistävät heti niskakarvat pystyyn. Sellaisia elkeitä ei nykyisin onneksi taida paljon ollakaan. Jätkäporukassa selviydyttäisiin  helposti vaikka miltä saarelta, rakennettaisiin edes lauttoja purjeineen ja melottaisiin saarelta pois. Tai mentäisiin kylään sinne ämmien saarelle. Isot pojat muistavat vielä pikkupoikien leikit.

Naisilla ei yleensä ole intin antamaa sosiaalista selviytymiskoulutusta takanaan. Siksi naisten saarella tarvittaisiin miehiä. Ja miesten saarella naisilla olisi aina paikkansa, muuten siellä tulisi poikien jutut piankin liian tutuiksi, koituisi motivaation ja muuta puutetta.

Iltasanomissa on tänään jutunpätkä ja video, missä miehet kuvittelevat, millaista olisi elää vähän aikaa naisena. Yksi miehistä toteaa: "Jos olisi tylsää, ei tarttis kuin mennä kauppaan, eikä enää olisi tylsää."

Muistinkin justiinsa, että tänään on myös Naistenpäivä! Hieno homma, mutta milloinkas se Miestenpäivä olikaan? (Tarkistin, 19. marraskuuta.)

***

Demareista femareita?

Demari-nettilehti säväyttää keskiviikkoaamuna kertoen, jotta mies voi hyvin liittyä sosialidemokraattisten naisten jäseneksi. Puolueen Naisliiton toiminnanjohtaja jopa toivottelee miehet tervetulleiksi joukkoon mukaan.

Kypsyneeseen ikään ehtineen 114-vuotiaan Sosialidemokraattisen Naisliiton liittokokous on viikonvaihteessa Lappeenrannassa. Yksi kokoukselle jätetyistä aloitteista esittää, että liiton nimi muutettaisiin Sosialidemokraattiseksi Feministiliitoksi.

Feminismi on demareille jo vanhaa kauraa, sillä jo vuonna 2003 on kuulema esitetty, että koko SDP muuttuisi nimeltäänkin feministiseksi puolueeksi. Tätä pitää kyllä jatkossa jännityksellä odottaa.

Tässä asiassa mennään nyt sellaiselle alueelle, mihin intrigöörillä ei ole selkeää, eikä paljon muutakaan kantaa. Vanhoillisesti toki ajattelen hiljaa itsekseni niin, että ihmiskunnassa on aika vähän kaksineuvoisia yksilöitä, joten sukupuolten roolit kannattaisi edelleen säilyttää pääosin erillisinä. Olisi hyvä, jos tietty luonnollinen säpinä kahden pääasiallisen sukupuolen välillä säilyisi. 

Voinhan toki olla väärässä, sillä joidenkin vähemmistöjen mielestä sukupuolia voi olla vaikka kuinka monta, eikä koko siinä jutussa ole paljon ollenkaan kysymys mistään suvun jatkamisesta. Vähemmistöjen edustajat ovat nykyisin maassamme kaikki kunniakansalaisia, joten heitä on syytä kuunnella, olipa kysymys melkein mistä tahansa vähemmistöstä.

Demaripuolueessa on vanhastaan katto korkealla ja seinät loitolla toisistaan. Nyt miehille aukenee auvoisa väylä valaistua demareissa feministiseksi, olisivatko he sitten ehkä femareita? 

Onneksi ei kai ole olemassa minkään puolueen sovinistista miesliittoa. Jos sellainen olisi, haluaisivatko jotkut naiset ehkä liittyä siihen, sitä en osaa sanoa. Päätän tämän pähkäilyni hedelmättömänä tähän. 

***
Mennä päivänä esille nousivat opetusministeriön kautta jaettavat puolueiden nuorisojärjestöjen avustukset, joissa vallitsee edelleen maatakaatava eriarvoisuus ja syrjintä. Demarit kunnostautuivat tässäkin lajissa kahmimalla nuorisolleen kaikkein suurimmat avustukset, yhteensä reilut 1,2 miljoonaa euroa.

Vähiten saivat perusnuoret, joille liikeni vain 29.000 euron avustuspotti. Perustelut tuolle syrjinnälle olivat suorastaan stalinistiset,  mutta niistä on netissä vatkattu jo aika lailla. Totesin eilen kommentissani Kumitontulle, että toisaalta demarinuorten suuren avustuksen ymmärtää, koska eihän demarien nuorisojärjestön jäsenillä muuten tahdo eläkkeistä riittää rahaa jäsenmaksuihin. Heh.

***
Oikeasti verorahoista puolueille ja niiden alaisille järjestöille maksettavat tuet eli valtionavut pitäisi kokonaan lopettaa. Puolueet ja niiden alaiset järjestöt voivat järjestää rahan hankintansa muuten, sellainen toiminta vain vahvistaisi puolueita ja yleisesti demokratiaa. Valtion rooliksi politiikassa riittäisi, että se järkkää vaalit ja huolehtii sellaisista kalliista jutuista kuin eduskunnan lisärakentelu ja eduskuntatalon rempat.

Eduskuntatalo onkin syytä säilyttää hyvässä kunnossa, sillä se jää Suomen itsenäisyyden ajan arvokkaaksi muistomerkiksi, kun liitymme,  poliittisen määräenemmistön riemusta kiljuessa, Neljänteen Valtakuntaan  eli Euroopan Liittovaltioon. Jäähän meille edes kauniita muistoja omasta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja muistomerkki sinne kauas etelään Mannerheimintien laitamille.

***