Valtionyhtiöiden pomojen satojentuhansien ja jopa puolen miljoonan euron vuosittaiset eläkkeet pyyhkivät huikeasti yli sen mittapuun, minkä puitteissa meikäläinen osaisi olla edes kateellinen. Kun yhden ihmisen eläke on enemmän kuin kymmenen tai kaksikymmentä keskivertoeläkeläistä kerryttää yhteensä, sitä ei enää jaksa käsittää.
Kukaan ei voi olla kymmenen tai kaksikymmentä kertaa parempi kuin keskiverto hyödyllinen puurtaja, siis vielä eläkkeelläkin. Vaan kun on.
Lisäyslinkki 9.2.2018: Eläkettä 40.000 euroa kuussa!
***
Eläkkeen pitäisi turvata ihmiselle se, ettei hänen elintasonsa laske liikaa aktiivisten työvuosien jälkeen. Nykyisin eläke voi olla muhkean palkan ja bonusten suoranainen jatke koko elämän kestävälle ja seuraaviin sukupolviin jatkuvalle rikastumiselle. Silloin kun tätä rikastumista jatketaan yhteisistä eläkevaroista, on kysymys eläkefaaraoista eli nykyajan mubarakeista.
Öhkyeläkkeelle on tietysti lähdettävä niin pian kuin se on mahdollista, viimeistään siinä kuudenkympin kilahtaessa mittariin. Eläkeiän yleinen nosto ei koske heitä, ketkä pääsevät nostamaan huikeita eläkkeitä. No, eihän niitä lottovoitojen kokoisia vuosipotteja enää vanhana ehtisi käyttämään.
Eläke- ja veroasiat ovat kokonaisuutena vaikeita ja niiden kunnollinen hahmottaminen onnistuu vain asiantuntijoilta. Taviksilla on kuitenkin kohtalaisen terve käsitys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä lisää liikaa ja rumasti yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Arabi- ja muslimimaailman kiehuntakin osoittaa sitä, että ihmiset kyllä sietävät röyhkeyttä ja pöyhkeyttä pitkään, mutta eivät loputtomasti.
Eläkkeille pitäisi säätää kohtuullinen katto silloin, kun nämä eläkkeet maksetaan kaikille yhteisesti kuuluvasta eläkesysteemistä. Tämä olisi taas lainsäätäjien eli kansanedustajien asia ainakin niin kauan kuin kaikkea valtaa Suomesta ei ole siirretty ylikansalliselle EU:lle ja globaaleille rosvopankkiireille.
***
Toinen julkisen pohdiskelun aihe olisi, onko suomalainen eläkejärjestelmä enää pitkään aikaan kuulunut todella kaikille. Eihän se ole, vaikka niin kuitenkin annetaan mieluusti ymmärtää. Suomen sinänsä suuret eläkerahastot pyörivät kvartaalitalouden mustien aukkojen reunamilla. Ajattelemme, että oikeus eläkkeeseen olisi yleinen ja yhtäläinen kuin äänioikeus, mikä onkin jo pelottava asia nykyisen näennäisen demokratiamme kannalta. Meitä taviksia toki voi pelottaa monikin asia, kun oma elämä ei ole joka puolelta turvatyynyin pehmustettu.
On eri asia, jos ja kun joku maksaa itse itselleen muhkean eläkkeen palkastaan tai yrittäjätuloistaan. Sellainen ei lisää eriarvoistumista, eikä ole syömistä yhteisestä kuormasta. Rikastuakin Suomessa saa vapaasti ja on saanut aina. Nykyisin rikastumista suositaan kaikin keinoin myös lainsäätäjien taholta. Mikä siinä on liiallista, olisi ihan omien virsiensä väärti.
Amerikkalaiset republikaanit tulevat varmaankin pian opintomatkalle kauas pieneen ja pohjoiseen Suomeen. Täällä luodaan vauhdikkaasti heidän mieleistään ihannevaltiota pienessä mitassa. Republikaanit ja muut kaanit voivat puolestaan kertoa meidän politrukeillemme, miten viimeisetkin teoreettiset obamaismit torpataan ja kitketään yhteiskunnasta lopulta juurineen. Edessämme lieneekin paluu pohjoismaisesta hyvinvointivaltion hahmotelmasta ylikansalliseen uusorjuuteen eli sellaiseen systeemiin, missä orjat (tavikset) eivät itse edes tajua omaa asemaansa.
***
Ei muuta kuin leppoisia eläkepäiviä vain herrakansalle golfin, purjehduksen ja matkailun parissa, mitä kaikkea he monipuolisesti harrastavatkaan. Kannattaa ainakin laittaa oman limousiinin namiskuukkeliin sellaiset estot, ettei se anna lainkaan poiketa lähiöalueille. Se koskee erityisesti niitä ulkomaiden vartioituja eläkekeitaita ja muita riippuvia puutarhoja.
Suomalaiset lähiöt ovat vielä nykyisin kesyjä, mutta sielläkin saattaa sattua näkemään ikäviä asioita, joista herrahermanneille voi tulla paha mieli. Lähiöissä voi nähdä mummeleita rollaattoreineen lähikaupasta lontostamassa kanannahka-lihapullia ja viimeisen päivän alennuspiimää hakemasta.
Keppipappakin siellä saattaa olla leipäjonosta kotia käppäämässä lippis märkänä, koska bussilippuun ei ole varaa. Hävytön papparainen on vieläpä voinut poiketa ostamassa itselleen takuueläkkeellä jonkin purkin keppanaa. On se niin väärin, että valtion maksamalla eläketurvalla sillä lailla rillutellaan ja sitten humalassa kuseksitaan nurkille ja öristään!
Pahin näky hyvin palkituille entisille valtioyhtiöiden saneeraajille voi olla lauma erittäin paljon vihaisia nuoria miehiä ja naisia ostarin kulmalla. Jos silloin itselle tulee mubarakkimainen viilinki, kannattaa kiireesti polkaista kaasua.
***
