Jos tukien varassa rimpuilevia nuoria on varaa nimittää loisiksi tai kun niljakasta poliittista systeemiä ja pyhää EU:ta arvostelevia persuja sanotaan apinoiksi, intrigööri se tässä nimittää ahnetta ja turhapuromaista herrakansaa syöttiläiksi!
No niin, nyt meidän loisten, turhakkeiden ja syöttiläiden, sun muiden karva- ja kermaperseiden pitäisi kaikesta huolimatta unohtaa bimboilut ja tupauunoilut ja keskittyä kaikkien kannalta olennaisiin asioihin.
Missä on se järkevä ja toimiva valtiontalouden tasapainotusohjelma? Kuka sen meille kertoisi? Vai kertooko kukaan? Vaje on vaje, ei sitä hallitus saisi suhmuroida piiloon, kreikkalaiseen malliin. Kataistrofihallitus iskee pian tiskiin veret pysäyttävät säästö- ja leikkauslistansa, joita kyllä yritetään kovasti lykkiä myös etujärjestöjen harteille, jotta arvon poliitikkomme pääsisivät, taas, ikäänkuin toisten selän taakse piiloon.
En sano, että turvautumalla etujärjestöihin, ay-liikkeeseen ja työnantajien edunvalvojiin, poliitikot pääsisivät ainakaan kansan selän taakse piiloon. Ay-pajareilla ja Ek-satraapeilla kun on kovin vähän tekemistä tavallisen kansan kanssa. Ainakin ay-liike on pahasti vieraantunut historiallisista hyvistä saavutuksistaan ja kiilaa perinteisestä herrakansasta härskiydessä vasemmalta ohi, vaikka pirssistä kyljet ruttaantuvatkin. Köyhät ja kurjat ovat jo kauan sitten tippuneet ay-liikkeen rattailta tielle sinne muiden sontakokkareiden sekaan.
Sontakokkareista tuli mieleen keskustelu paskaduuneista. Työ ei ole koskaan sinänsä paskaduunia, vaikka esim. hevostalleilla lapioidaan sontaa joka päivä ja hoitopaikoissa pyyhitään hoidettavien päästöjä. Työ on aina vain työtä, jos se on hyödyllistä ja siitä maksetaan edes jotenkin säällistä palkkaa.
Paskaduuneja on toki olemassa, mutta ne ovat vain ja ainoastaan politiikkajohtoisen byrokratian keksintöä. Paskaduuni on sellaista "työharjoittelua" tai "tukityötä", mihin joudut orjan lailla pompoteltavaksi ja hyväksikäytön kohteeksi saamatta siitä edes palkkaa tai mitään oikeata etua omaa tulevaisuuttasi ajatellen. Tätä viranomaisten kyykytykseen, älyttömiin koulutusvaatimuksiin ja ainaisiin tuloloukkuihin kyllästyneet nuoret kai tarkoittavat paskaduuneilla.
Sanotaan, että kameli on byrokraattien kehitelmä hevosesta. Onneksi evoluution sormeilu otettiin jo kauan sitten pois byrokraateilta ja politsauruksilta, sillä muuten kamelista olisi kehitetty edelleen kolmikyttyräinen lihansyöjäkirahvi, jolla on sarvi otsassa.
Vain häivähdys demokratiaa
Ja takaisin asiaosuuteen, niin vaikeaa kuin asiassa pysyminen intrigöörille onkin: Valtion budjettia pitää siis karsia, eikä juustohöylä liene se oikea menettelytapa, koska se saattaisi romuttaa myös tarpeellisia toimintoja. Valtion ja kuntien tekemisten mielekkyyttä on kyllä vaikea kunnolla pohtia, koska poliittinen kulttuurimme perustuu paitsi valehteluun, myös hämäykseen ja salailuun.
Demokratiahan kestää taviskansalaisen kohdalta vain sen aikaa, kuin äänestyskopissa menee kerran neljässä vuodessa, korkeintaan yhden minuutin. Lopun aikaa olemme pelkkiä hallintoalamaisia. Hallinnon päätöksistä voi ehkä valittaa, mutta valitusten käsittely viruu ja venyy, jopa vuosia.
Poliittinen eliittimme, vallassa olleista puolueista riippumatta, on ajanut valtion sairaaseen ylivelkaantumisen tilaan. Taustalla ovat olleet tietenkin itsekkäät valtapyrkimykset ja sokea usko talouskasvun kaiken parantavaan voimaan. Jatkuvan talouskasvun aika on tietenkin ohi, se olisi jo syytä uskoa. Tulevaisuudessa on varmaa vain epävarmuus edestakaisin sahaavine kasvukäppyröineen. Poliittisen johdon olisi siis pystyttävä koko ajan muuttuvissa olosuhteissa pitämään yllä tervettä taloutta ja säilyttämään hyvinvointimaan jäänteet.
Sellainen vaikuttaa mahdottomalta ainakin nykymallisen hallituksen aikana. Veturipuolue kokoomus puksuttaa, mutta jo demarien konnarivaunussa on eripura ylimmillään. Lopuille junan vaunuista heitetään aina sen verran rasvaa laakereihin, ettei tappia vaunujen välistä vedetä irti. Valtapuolueiden puksujunassa on kai hauska matkustaa. Kansa jää haavi auki asemille.
Kaikesta huolimatta on yritettävä, sillä tärkeintä on kai liike, eikä päämäärä. Valtion taloutta on siis tasapainotettava, ettei pyhä eurostoliitto hajoaisi ainakaan luokan pikku priimuksen Suomen takia. Silloinhan joutuisimme pois sieltä ytimistä, eikä kukaan eurokokouksissa nyökyttelisi meille muuten kuin säälivästi - vai siitäkö on ollutkin koko ajan kysymys?
Lupa leikata
Siis leikkamaan, nips ja naps ja vaikka moottorisahalla ja sirkkelillä. Aloitetaan siitä, millä olisi tavallisen kansan joukossa oikeasti ehkä eniten kannatusta: YK:ssa on 189 jäsenmaata, joista vain yhdeksän ottaa vastaan pakolaisia vuotuisella kiintiöllä, Suomi on yksi niistä maista. Kiintiöpakolaisista voitaisiin siis hyvin luopua, sillä määrä ja kustannukset kertautuvat joka vuosi.
Kehitysapuakin voitaisiin leikata ja kohdentaa se vain kestävään kehitykseen, ihmisten elinolojen pysyvään parantamiseen, siemen ja kuokka -menetelmin. Turvapaikanhakijoita pitänee ottaa edelleenkin, mutta ilman koko muuta Eurooppaa ja maailmaa parempia herkkuja. Suomalaisen sossuturvan taso kaikkiaan on ilman muuta herkkua kaikille kehitysmaalaiden taviksille.
Koska saavuttaisin kai jo äskeisillä ehdotuksilla suurta kannatusta laajoissa kansalaispiireissä, jos minulla olisi laajalti lukijoita, jatkankin iloisesti: Nostamme kai alvia parilla prosentilla, mikä merkkaa jo 1,5 miljardia euroa. Alvista kertyy paljon pätäkkää valtion kassaan. Ketään ei haittaa, jos makkara on hiukan kalliimpaa, syömme sitä vähän vähemmän. Myös pieni tuloverojen korotus olisi paikallaan. Prossan tai parin veronkorotus ei kaada kenenkään omaa taloutta.
Ansiotulojen alapäätä tukahduttavia tuloloukkuja pitäisi tarmokkaasti poistaa. Kukaan järkevä ihminen ei toimi omia etujaan vastaan, joten lyhytaikaisen työn tai keikkatyön tekeminen ei saisi jatkossa suistaa omaa taloutta kuukausiksi pois raiteiltaan. Lyhyetkin oikeat työt poikivat tekijöille lisää ja pyörittävät yhteiskuntaa. Työn tekemisen kannustavuutta voisi lisätä myös kiristämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Pääomatulojen verotus pitäisi olla oikeassa suhteessa palkkojen ja muiden tulojen verotukseen. Verojen laajamittainen välttely mm. veroparatiiseissa pitäisi tehdä aina vain vaikeammaksi, sillä siellä se suuri raha pesii.
Turhat veroedut pois
Verovähennyksissä olisi paljon karsittavaa. Suomessa on käytössä noin 190 erilaista verotukea, joiden kokonaissumma on jopa 23 miljardia euroa! Asuntolainojen korkovähennyksistä ja oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta vähitellen luopuminen toisi valtiolle 1,7 miljardin lisät. Keinoja on ja konsteja löytyy.
Kokonaan oma lukunsa olisi julkisalojen palkkakatto, sekä eläkekatto ja valtionyhtiöiden palkitsemiskatot. Hallintomenoja on edelleen ihan liikaa sekä kunnilla että valtiolla. Kuntauudistus ei näyttäisi leikkaavan ainakaan hallintomenoja. Intrigöörin mielestä olisi järkevää poistaa kunnista edes muutamia hallintohirmuja ja palkata tilalle liuta suoritusportaan väkeä eri tehtäviin.
Isopalkkaista porukkaa eläköityy, isoille eläkkeilleen, valtiolta ja kunnista koko ajan. Miksi ei vapautuvia palkkarahoja käytettäisi yleisen työttömyyden lieventämiseen ja ihmisten käytännön palveluiden turvaamiseen?
Työttömyys on Suomen suurin ongelma. Työttömyyden poistamiseksi tarvittaisiin kaikki keinot. Esimerkiksi hyväkuntoisella golf-kansalla, eläköityvillä yrittäjillä olisi varmasti toimivia yritysideoita, jotka vähentäisivät työttömyyttä ihan sillä ikivanhalla luomukonstilla, tuotetaan, toimitaan ja työllistetään myös nuoria työharjoittelulla ja oppisopimuksilla. Paitsi yrittäjien joukossa, joka alalla on omat osaajansa, joiden luovuutta ja vapaa-aikaa pitäisi hyödyntää yhteiseksi hyväksi.
Hallituspuolueilta lienee turha odottaa mitään muuta kuin raippaa. Mutta missä ovat kepun ja persujen säästölistat ja esitykset työttömyyden vähentämiseksi? Välikysymyksillä ja välihuuteluilla saa kyllä otsikoita, mutta muuten sellaiset ovat tyhjän arvoisia ilman käypiä vastaehdotuksia.
Jatketaan tarkastelua, kun jaksetaan! Joskus tuntuu kyllä siltä, että yhtä hyödyllistä olisi esitellä jossain videoblogissa karjan kutsuhuutoja tai itäkarjalaisia itkuvirsiä. Ptrui, ptrui...
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti