Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suur-Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suur-Suomi. Näytä kaikki tekstit

24.2.2016

Finnlands Lebensraum & Suur-Suomi

Viime vuosina eräät ovat ääniä säästämättä julistaneet, että Suomesta on tulossa fasistinen valtio, missä natsit hyppivät puskista pelotellen mm. pellejä ja keppihevostelijoita, sekä muita räyhä-anarkisteja ja kirjastojen ystäviä.

Intrigööri lorauttaa nyt vähäsen lisää vettä pelkomyllyyn. Hain yhtä yksittäistä tietoa maantieteilijä Väinö Auerista, kun törmäsin tietoihin minulta jo unohtuneesta saksankielisestä teoksesta "Finnlands Lebensraum" eli "Suomen elintila".

Sattumoisin kirja julkaistiin sotavuonna 1941 ja sen laatimiseen osallistuivat Auerin lisäksi historioitsija Eino Jutikkala ja kansantieteilijä Kustaa Vilkuna.

Viriävän hurmeisen revanssin eli jatkosodan hengessä kirjoitetun opuksen kirjoittamisesta teki aloitteen kaikkeen varautuva presidentti Risto Ryti. 

Kirjoittajat valitsi pääministeri Jukka Rangell poliittisen sihteerinsä L.A. Puntilan kera. Suomen elintilaa pohtineella teoksella oli siis jämäkkä taustajoukko ja kirjan tekijät valittiin aikansa edustavimpien tieteilijöiden joukosta.

***
Teoksen tarkoituksena oli Wikipedian sanoin osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi.

Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä "Das geographische und geschichtliche Finnland" eli  "Maantieteellinen ja historiallinen Suomi". Kustantaja vaihtoi nimen paremmin natsi-saksalaiseksi, tekijöiden nimiehdotus sai tilaa kirjan alanimekkeenä.

Wikipedian mukaan presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan, sekä Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä "Die Ostfrage Finnlands", ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin myös Norjan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen! Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuuden takia julkaistu.


Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin kirjassa elintilalla. Suomen väestönkasvu oli väitetysti silloin niin rivakkaa, että lisää elintilaa idästä tarvittaisiin välttämättä. Sellaiset väitteet sopivat hyvin ainakin aseveliakseliin. 

Akseliveljet lienevät suunnitelleet tekevänsä suomalaisista oikean siirtomaariistäjän, jos he olisivat voittaneet sodan. Entisestä Belgian Kongostakin kerrotaan puhutun. Siinä sitä olisi ollut suomalaisille lääniä ja riesaa kerrakseen! Ehkäpä ne olivat vain hurupuheita?


***


Joitain yhtäläisyyksiä voisi 1940-luvun alun tilanteesta löytyä myös tähän päivään. Suomessa syntyvyys on vielä jokseenkin ylittänyt kuolleisuuden, mutta väestönkasvu saattaa jatkua lähivuona vahvana maahantulon ja siitä seuraavan maahanmuuton ansiosta.

Venäjäkin taitaa jostain syystä auttaa pientä Suomea sen väestön vähenemisen uhkakuvien kanssa, mutta ehkä emme itse hae mitään revanssia, tällä kertaa. Uusien eli tulevien Suomen kansalaisten määrää ei tiedä vielä kukaan, mutta viime vuosien lukemat ainakin kasvavat roimasti.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 471 753 asukasta, joista 2 691 863 oli miehiä ja 2 779 890 naisia. Väkiluku kasvoi 24 596 henkilöllä. Elävänä syntyneitä oli 57 232, kuolleita 52 186, maahanmuuttajia 31 947 ja maastamuuttajia 13 893. Vuonna 2013 Suomen kansalaisuuden sai 8 930 henkeä.

Suomi ei tarvitse lisää elintilaa naapurimaista, mutta uusia elämisen ja elättämisen mahdollisuuksia tarvittaisiin kipeästi. Ei siis lisää "lebensraumia", vaan "die möglichkeiten des lebens", jotain sellaista.

***
Ps. Saisikohan EU:ta apurahaa jollekin hyvälle suomentajalle em. saksankielisten teosten kääntämiseksi? Heh. Olisi mukava noitakin lueskella historiallisesta mielenkiinnosta, mutta saksankielen tankkaaminen olisi itselle liian suursuomalainen urakka. Hyvät sanakirjatkin ovat hukassa.

Kaikki suureen suomalaisuuteen liittyvät asiat leimataan tietysti nykyisin natsismiksi, kuten mitkä tahansa muutkin satavuotiaan maamme nykyisin sallitusta liturgiasta hiukankin poikkeavat asiat. Natsismia ei kuitenkaan ollut vielä keksitty, kun ensimmäiset suomalaiset heimosoturit jo painelivat tuoreen rajantapaisen yli Venäjälle suurta Suomea rakentelemaan ja heimoveljiä vapauttelemaan. Turpiin siellä vierahilla laulumailla heille enimmältään tuli.

Laitanpahan kuitenkin lopuksi hieman natsihenkisen kuvan, jotteivät mahdolliset leimoja läiskivät lukijat, ne kaikki kolme, pääsisi pettymään. Wehrmachtin tai ehkä Luftwaffen soltuilta nuo "MC-Nazi" pojat kuvassa kyllä näyttävät, eivätkä SS:n pääkallomiehiltä, mutta jospa he hyvinkin olivat sisimmässään natseja. 

Niinhän se oli, että Neuvostoliitossakin kaikki kannattivat ylen innokkaasti kommareita. Melko pitkään lähes kaikki Suomessakin olivat muka Neukkulan ylimpiä ystäviä. Natseja suomalaisista ei milloinkaan ollut kuin pieni joukko, nyt sen sortin sakki sopisi pariin bussiin.




18.6.2013

Löyhötyksen suurvalta - Suomi

Suomi - suurvalta. Kopsittuja otsikoita, näitä riittää:





Suomi on olevinaan julkisissa puheissa ja median otsikoissa milloin minkäkin asian "suurvalta". Sellaisia asioita putkahtelee julki tämän tästä, joitakin esimerkkejä on yllä saksittujen otsikoiden koosteessa. Jokainen niitä hehkutuksia muistaa. 

Suomi on monenlaisen löyhötyksen ja toisaalta nipotuksen suurvalta. Suomi on myös tavallisten ihmisten kyttäyksen, käskytyksen ja verotuksen suurvalta. Kuten Viini-lehden jutun otsikossa todetaan: Suomi on holhouksen suurvalta.


Jonkin sortin päättäjien idiotismia ilmentävät myös ihan itse tehdyt eri alojen yksiköiden nimeämiset "osaamiskeskuksiksi" tai jopa "huippuyksiköiksi". Millaisiahan ne pohjayksiköt sitten mahtavat olla tai tunarointikeskukset? Osata voi nääs huonostikin ja huipulla se on kukkokin tunkiolla.


Mutta kaikessa on aina jotain tottakin takana, sillä tutkijoiden työn tuloksena on käynyt ilmi, että Suomessa on Euroopan suurimmat luonnonvaraiset metsät. Suomi on siis luomumetsien eurooppalainen suurvalta, ellei Venäjää ei lueta Eurooppaan.


***

Kunnianarvoisat lääninhallitukset eri osastoineen piti jo vuosia sitten lopettaa ja niiden seuraajat nimetä elyiksi ja aveiksi vai hilujako ne ovat. Lääninhallitukset olivat olemassa myös ihmisiä eli kansalaisia varten. Koppavissa kunnanvirastoissakin oli pakko korvat luimussa kuunnella, jos lääni antoi jostain asiasta nuhteita, vaikka ihmisten valitusten perusteella.

Vastaavia uudistusvimmaisia esimerkkejä löytyy muitakin ja kaikesta päätellen lisää hassunhauskoja uudisnimityksiä on tulossa, sillä vanhat mukavat ja ihmisten tarvitsemat kunnat palveluineen, kuten terveyskeskuksineen, jäänevät vielä historiaan. 


Voi kettu! Suomessahan kaikki vanhat perinteet mielellään museoidaan, vesitetään tai unohdetaan kokonaan.


Neuvostoliitossa valtio puuttui ihmisten jokaikiseen asiaan ja ilmiantajien armeija piti silmällä tarkasti jokaista kansalaista. Kyttämummo tai -äijä istui jo jokaisen kerrostalon aulassa. Korttelikyylät olivat erikseen ja heitä riitti. Oikeita palkallisia kyttiäkin oli suhteessa väkilukuun melkein yhtä paljon kuin jenkkilässä nykyisin. Viranomaisten, kuten KGB:n tehokkuus, perustui kansalaisten ilmiantoihin. Gestapon taustalla hääri myös innokas kansan ilmiantaja-armeija.


***

En edes häveliäänä mainitse, että eräs itänaapurin entisaikojen kyttäyskoneiston korkea edustaja on tulossa taas arvovieraana Suomeen. Erityisen paljon naapurissa kytättiin ennen harvinaisia ulkomaisia vieraita. Suomalaisia kännituristeja ei oikeastaan kytätty, sillä he eivät olleet harvinaisia, eivätkä he olleet mikään uhka sosialismin maailman valloitukselle.

Kyttäys, himoverotus ja nipotus eivät ole Suomessa mitään uutta. Vain pieni esimerkki siitä on, kun eräs lamantekijä-ministeri ehdotti 90-luvulla, että tavisten marjanpoiminta pitäisi verolle laittaa. Verottaja aikoi jo silloin poimia marjankin maasta. Silloin ja yhä edelleen myös monet maaseudun suomalaiset saavat marjanpoiminnalla sivuansioita, tekemällä siinä hommassa kovaa sesonkityötä.


Talkoiden tekeminen on jo kauan ollut hyvin kyseenalaista toimintaa, varsinkin työttömille. Silloin talkoita kiitellään, kun jotkut paikkakunnan paremman väen kenokaulat kekkulointikerhoineen tekevät jonkun näennäisen pikku tempauksen ns. vähäosaisten auttamiseksi. Sellaista  suorastaan jalopeuramaista tai ritarimaista tekoa ihmettelemään ja kuvaamaan kutsutaan ensimmäisenä paikalliset lehtineekerit, kunhan heillä vain on kamerat kaulassa.


***

Arkadianmäen sylttytehtaalta pukkaa lakia ja asetusta niin, että järkevämpiä hirvittää. Eikä siinä kaikki, sillä Brysselistä tyrkkää koko ajan sitovia parakraahveja. Kaikki ne EU:n direktiivit ja digestiivit otetaan meillä käyttöön mieluiten etuajassa. Mutta eipä vain oteta, jos EU sattuukin ihan epähuomiossa päättämään jotain sellaista, mistä tavan suomalaisille olisi ihmisille pientä hyötyä.

Suomessa vähäisimpäänkin mummon mökkiin pitää rakentaa melkein mökin hintainen paskalaitos, jos siihen mökkiin ottaa putkella vettä omasta kaivosta. Muutenhan kaikki maakunnan vesistöt saastuisivat  kertalinttuulla, ilima pillaantuisi laajalti ja liito-orava tippuisi myrkytyksen saaneena puussa valkoselkätikan niskaan. Norpat olisivat jo kuolleet Saimaan saasteisiin.


Itämeren paskoontumista valvoo nykyisin tiukasti kaikissa ympärysvaltioissa mm. eräs varakas helsinkiläinen mediakonserni, joten se homma on hyvässä hoidossa. Yleispakkoveroradio puolestaan on saanut tehtäväkseen estää, jos mahdollista, suomalaisten asekaupat ja tukahduttaa koko sen alan teollisuuden. Kansalaisten mielipiteiden vapaus on tietenkin tukahdutettava, elleivät mielet myötäile ns. sallittuja mielenilmauksia.


Kyllä tietynlainen kyttäys alkaa meillä olla hyvin hanskassa. Molemmilta mediatahoilta löytyy myös yhteisiä agendoja, kuten muka väkinäisesti peitelty natottelu herrojen mieliksi. Ihmisten ihan tahallaan aiiheuttamalla ilmastonmuutoksella pelottelua ei enää lasketa, se on päivittäistä peruskauraa.


Jos on taviksella aikeita ja rahoitusta rakentaa peräti omakotimökki, kannattaa ensin miettiä, tehdäänkö siitä asuintalo ja/vai nolla- tai plusenergialla toimiva pienvoimalaitos metrisine eristeineen, ilma- ja maalämpöpumppuineen, tuuligeneraattoreineen ja aurinkopaneeleineen. Kaikki rakenteet laitetaan tietysti muovipussiin, ettei lämmin ilma pääse harakoille. Homeetkin pysyvät alusta asti hyvin sisällä ja lisääntyvät tehokkaasti.


Pääasia on kaikkien myrkynvihreiden päättäjien mielestä, että homeita riittää rakennuksissa vielä jälkipolvillekin. Rakentamisen laadulla ei ole mitään väliä, kunhan vain aikataulu pitää ja muodolliset tekniset määräykset täytetään. Niin ja rakennuksen turhake-energiatodistusta ei pitä unohtaa! Eikä paskakaivoa, yms.


***

Suur-Suomea on rakenneltu ja maata valloitettu ennenkin. Aina on tullut vastaan Karjalan mänty tai jokin muu realiteettien paksu puu. Suomalaiseen tapaan ei ole koskaan kerrasta uskota, vaan koetetaan aina uudestaan, josko pää jo olisi tiukkasyistä puuta paksumpi. 

Niin se on nytkin kaikissa näissä suurhankkeissa, sillä Suomesta ei koskaan tule minkäänlaista suurvaltaa. Se vain taitaa unohtua, että pieni ja monipuolinen voi olla kaunista ja kannattavaa ilman tukiaisiakin. Toista kansakuntaa nostattavaa "Nokiaa" ei kukaan täällä näe, mutta oli hyvä, kun nähtiin edes se yksi iso ja mahtava. Pikku-Nokioita meillä onneksi on ja lisää sikiää.


***


Intrigööri kyllä ymmärtää, että valtiolla eli maan hallituksella on hirmuinen hätä verottaa, kun ei uskalleta säästää mistään sellaisesta, mistä ihmiset eivät ihan suoraan liian pahasti kärsisi. Hyvä ihme! Siinähän poliittisten eliittielvisten pääomaseksuaalinen vetovoima haalistuisi. Kansainvälisissä kokouksissa ei pääsisi enää leikkimään Pohjolan taskukokoista ja kaikenlaisten asioiden suurvaltaa!


Taskukoosta tuli mieleen, että saksalaisilla oli tehokkaita "taskutaistelulaivoja", kuten Admiral Graf Spee, minkä oma miehistö joutui lopulta vissin ylivoiman uhatessa upottamaan Uruguayn rannikolle viime maailmansodan alkukahinoissa. Hitler olisi kyllä mielellään "kunniakkaasti" upottanut koko miehistönkin taistelussa, kuten nykyiset Euroopan vallanpitäjät haluavat upottaa omat heikommat kansansa kurjuuteen. Saksan sotalaivan päällikkö oli kumminkin oikea ihminen ja pelasti miehistönsä.


Miljardileikkauksia valtion menoihin voitaisiin tehdä nopeastikin, kuten varsin moni netissä roikkuva kansalainen on vuosien varrella eri tavoin esittänyt. Mutta eihän se sellainen poliitikoille käy, kun on Suomi on muka "sitoutunut" siihen ja tuohon ja tähän, maksajaksi, aina vain. Mitä kalliimpaa kaiken maailman pelastelu on, sitä parempi kehuskelun aihe se on.


Maksajia kaikenlaiselle kouhotukselle haetaan tietysti yksityisellä puolella työtä tekevistä taviksista ja pienemmistä yrityksistä, koska muualta niitä on paha löytää. Julkisella puolella herra vähäsen antaa, mutta ottaa toisella kädellä takaisin aina enemmän. Sama juttu se on työpanoksensa jo pääosin antaneella senioriväestöllä. Osa nuorista ei pääse edes kunnolla yrittämään työllä tienaamista ja se tässä ns. kehityksessä on kaikkein surullisinta.


***

Monia meistä koskettaa verottajan aie kouria osansa työn vaihtamisesta, kuten ikiaikaisesta naapuriavusta, mikä on järkevänä toimintana tullut yhä enemmän julkisuuteen. Pankkien ja finanssien valtakautta kun eletään, tätäkin vaihdantaa sanotaan aikapankiksi. Valtion ja verottajan mielestä naapuria ei pitäisi auttaa, jos siitä on jotain edes teoreettista vastiketta vailla. Muuten siinä on kysymys verojen välttelystä, vähintään. Pienillä ihmisillä ei sitten ole verokeidasta missään. Tai on - harmaa ja musta talous, mitä kai halutaankin suosia.

Liekö kysymys vain siitä, että kansalaisten tulonsiirtoja nakerretaan meilläkin AAA-maassa joka puolelta. Kaikenlaiset ennen nk. julkiset palvelut maksavat yhä enemmän. Niinpä erilaista vapaaehtoistyötä tai ainakin voittoa tavoittelematonta toimintaa tarvittaisiin paljon lisää, näin kansalaisten kannalta.


Mutta eihän valtio tai kunta enää olekaan ihmisiä varten, vaan ihmiset ovat hallintoa ja valtiaita varten. Niin ne olivat entisajan maaorjat ja torpparitkin saaden kurjan elatuksensa vain ankarasti raataen, kirkon, herrojen ja aatelin armosta?


Työn vaihtaminen, talkoot ja naapuriapu on selvästi uhka Suomenkin vampyyrihallituksen tavoittelemalle kansalaisten kuiviin imemiselle. Röyhkeimmät ministeritkin ovat jo sanoneet julki, ettei "meillä" ole enää varaa hyvinvointiyhteiskuntaan. Vielä parikymmentä vuotta sitten tuommoinen ministeri olisi naulattu kravatista kiinni lankkuaitaan.


Eihän "heillä" eli raha- ja valtaeliitillä ole enää varaa kaikkien hyvinvointiin, eikä olisi milloinkaan ollutkaan. Mutta "meillä" eli taviksilla olisi kyllä varaa edes ajoittaiseen lievään "hyvinvointiin", ilman eliitin kalliita kotkotuksia.


***

Siispä lausuvat nuo Herodekset nyt  niin, että kaikki naapuriapukin on verolle pantava. No hyvä on sitten. 

Mennä talvena eräs tuhdin puoleinen naapuri oli kunnon kännissä kaatunut tuossa pihalla mahalleen oikein liukkaalle jäätikölle, missä hän teki epätoivoisia pelastautumisliikkeitä pääsemättä mihinkään. Meikä sattui siihen ja veti poijan pois jäätiköltä, autteli pystyyn ja saatteli kotia kohti. Naapuri ei kai muista siitä mittään, mutta minä muistan. Voisin kyllä ilmiantaa meidät, jos siinä jotain verotettavaa syntyi.


On me täällä salaa harjoitettu rahanlainaustakin ja käyty joskus hakemassa naapureille kaupasta jotain. Pikku vipeistä ei ole peritty korkoa. Paljonkohan parinkympin korottomasta naapurivipistä pitäisi maksaa verottajalle? Ja kumpi maksaa, naapuripikavipin antaja vai saaja? Ehkä molemmat maksavat? 


Tarkempia ohjeita naapuriavun antamisen verotuksesta toivoen, intrigööri. Taidettaisiin kyllä tarvita kokonaisia ohjesääntöjä, täällä kaikenlaisten sääntöjen suurvallassa Suomessa? Vapaaehtoisia valvojia eli luikeroita ilmiantajia meillä riittää.



***