28.11.2016

Älypipo ja masismyssy

(Nosto pienin lisäyksin, alkuteksti 11.2.2011.) 


Älypipo Impivaaran
alkuasukkaalla.
Taifuuneista, tulvista ja tulipaloista pahoin kärsineestä Australiasta kantautuu loistavia uutisia. Lajitoverimme maapallon toisella reunalla eivät ole lannistuneet, vaan ponnistelevat edelleen koko ihmiskunnan parhaaksi itseään säästämättä ja tavoitteistaan tinkimättä, jms.

Uutisyle kertoi (2011) , jotta sikäläiset pussi- tai myssytieteilijät ovat kehittäneet oikean mietintämyssyn. Pelle Peloton teki idean aikoinaan tunnetuksi, tosin siinä oli lintuja ja muutakin mukana.

Tänään marraskuun lopulla 2016 Yle kertoo, miten masennusta voitaisiin hoitaa johtamalla nuppiin myssyn kautta pientä tasavirtaa. Ehkä älykin samalla säkenöisi vikkelämmin? Siitä jutussa ei tosin kerrota mitään.

Tosielämän mietintämyssyn teknologia on yksinkertainen, kuten usein on laita kaikkein parhaissa keksinnöissä: Nuppiin vain johdetaan hiukan sähköä parilla piuhalla ja pääpannalla, mikä kiinnitetään pään ympärille kuminauhalla. Ajatteleva ja tiedostava ihmisyksilö voi mainiosti piilottaa mietintämyssyn tavallisen pipon tai lippiksen alle.

Mietintämyssyn kautta johdetaan tasavirtaa päähän ilman mitään kallonporauksia, siruistutteita ja kompuuttereita. Virran vaikutuksesta ihmisen oikea luovuutta ja kekseliäisyyttä harrastava aivopuolisko stimuloituu. Samaan aikaan vasemman aivopuoliskon tieto- ja älyvarasto tilapäisesti hiljenee. 

Kyllä mietintämyssy on jokseenkin vakavasti otettava laite, kuten tämä!

***
Intrigööri suosittelee suomalaisille päättäjille, kuten poliitikoille, etujärjestöjen agenteille ja muille lobbareille pikaista yhteistyötä australialaisten myssytieteilijöiden kanssa. Ellei patenttisotkuja synny, laitetta voitaisiin valmistaa Suomessakin nopeasti suuria määriä.

Bisnespuolella keksintö lieneekin jo huomioitu, sillä aika monia bonarien ja provikoiden perässä juoksijoita on viime aikoina nähty karvahatut ja pipot tiukasti korvilla. Tavallisesti he liitävät hiusgeelit ja älykapulat paljaina paltsusta, pubista ja porschesta toiseen. Mietintämyssyt ne siellä piilossa hehkuvat punaisina, uskokaa pois! Vai onko se vain pakkasen aiheuttamaa punoitusta naamassa?

Voi vain kuvitella sitä silmien loistetta ja uusien ideoiden älykästä säihkettä, kun kansanedustaja tai ministeri kimmahtaa jalkeille mietintämyssysession jälkeen torkkupeittonsa alta ja säntää eduskunnan kuppilaan kertomaan saaneensa siitä sun tuosta asiasta aivan uusia näkemyksiä. Siinä jäävät pottumatin ideahiihtoreissut toiseksi.

Sopii olettaa, että luovuus kukoistaa ja yhteistyökykyä löytyy Suomen pelastustalkoisiin puoluerajoista riippumatta. Keskinäinen kauna, kateus ja vallanhimo väistyvät yhteisten suurten tavoitteiden tieltä. Suomi ikäänkuin siirtää auvoisen tulevaisuutensa perästähiihtäjien pulkasta eteen umpihankea raivaamaan. Tai jotain siihen suuntaan.

Australialainen mietintämyssy voisi hyvinkin pelastaa Suomen, jolla on edessään suuria haasteita aina siitä lähtien, mitä valuuttaa käytämme sen jälkeen, kun ikiviriili Silvio Berlusconi joutuu väistymään ja saapasmaan todellisuus siirtää kerralla kreikkalaiset ja irlantilaiset nallekerholaisten sarjaan. Ai missäkö? No, siinä kuulema holtittomassa taloudenpidossa, ylivelkaantumisessa ja kaikenlaisessa suhmuroinnissa tietenkin.

***
Intrigöörillä on sähkömyssy vasta tilauksessa ja jos se viipyy, äkkiähän tuommoisen itsekin väsää. Mietintämyssyä odotellessa on vain käytävä vitamiinipurkilla ja vastentahtoisilla kävelylenkeillä dementian torjumiseksi. Rautaakin pitää nostella. Sisäisiä yömyssyjä ei enää nykyisin uskalla ottaa, kun lääkäri ne kielsi jo kauan sitten.

En tiedä, mitä suosittelen keväällä, jos myssyttely alkaa siihen mennessä vaikuttaa. Nyt hatun alla tuntuu siltä, että Suomessa kannattaa palata markkaan, mutta ei enää siihen ikäloppuun mummon markkaan, sillä huterohan se mummo alkoi jo olla.

Kun takaisin markkaan siirtyminen lopulta pakon edessä tehdään, tehkäämme se viisaasti. Sitokaamme jälleen kerran, lastuna maailmanhistorian vuolaan virran kuohuissa kohtalomme vahvaan Saksaan ja Saksan markkaan! Suomea odottaa silloin fantastinen tulevaisuus! On tietysti olemassa muitakin mahdollisuuksia.

Australiasta olemme saaneet viime aikoina paljon hyvää, kuten Wikileaksin. Nyt on mietintämyssystä tulossa globaali brändi. Mitähän seuraavaksi? Päivän uutisissa kerrotaan myös, jotta korvien kautta kaaliin ohjattava kirkasvalo saattaa lievittää kaamosmasennusta yhtä hyvin kuin tavallinen silmien kautta annettava kirkasvalohoito. Intrigööri ei ole seurannut alan tuotekehittelyä, mutta miksi ei voisi yhdistää tavallisia nappikuulokkeita kirkasvalokuulokkeisiin?

Entä älymyssyn, masismyssyn, kuulokkeiden ja kirkasvalohoidon yhdistäminen? Kun kirkasta valoa on aikomus johtaa korvien kautta ajatteluelimeen, kai kyllin vahva valo heijastuisi kallonkin läpi? Myssyyn vain vahvaa valoa vai pitäisikö käyttää ylikuumenemisen estämiseksi suojana vanhanmallista kampaamon tukankuivaajaa kylmäpuhalluksella, sellaista isoa tötsää kuin nurinpäin käännettyä ämpäriä tai saavia?


***

25.11.2016

Saaristo tyhjennetään?

Liikenneministeriö - tuo pelkkä sana aiheuttaa jo tavan ihmisille väristyksiä - aikoo kehittää saariston liikennettä. Kysymys on lauttaliikenteen maksukokeilusta ensi keväästä lähtien vuoden loppuun. 

Kokeilu olisi toteutuessaan saaristolaisille hyvin kallis ja saattaisi tehdä saaristossa asumisesta mahdotonta. Lomamökin pitäminenkin kauniissa saaristo-Suomessa lauttayhteyksien takana muuttuisi yhä enemmän eliitin harrastukseksi. Kaikenlainen yritystoiminta saattaisi käydä vesitien varressa mahdottomaksi, myös matkailuyrityksille taitaisi käydä kalpaten.

Ministeriö perustelee lauttamaksuja "palveluiden kehittämisellä", koska se haluaa tehdä palveluista markkinaehtoisia. Ainoa kehittäminen olisi se maksullisuus, millä paikattaisiin valtion vuotavaa kassaa. Liikenneministeri Berner on oikeassa todetessaan, ettei mikään julkinen liikenne ole ilmaista. No ei ole. Eikä ole halpaa mikään yksityinenkään liikkuminen, kävelykin vaatii silloin tällöin uusia kenkiä.

Elämme yhä enemmän pisneshenkilöiden ja robotinomaisten virkahenkilöiden maailmassa, missä valtio ja kunnat eivät ole juurikaan olemassa ihmisiä varten. Tavikset vain verotetaan kuiviin ja heitetään parhaan käyttöajan jälkeen, jos sellaista olikaan, lähes haaskiolle.

Sadevesimaksua peritään jo jossain, tuuliveroa maksamme sähkölaskussa ja seuraavaksi lienee auringonpaisteveron vuoro? Verottajan kekseliäisyys on yhtä loputon kuin joidenkin sattumaministerien pöyhkeys.

Mikkelissä on semmoinen ikivanha pappilan paikka kuin Kenkäveronniemi. Se nimi on kovasti enteellinen.

*
Lauttaliikenteen korkeat maksut eivät olisi laillisia, TS:n juttu 16.12.16

Kallis työmatka Turkuun,  IS:n juttu 29.12.16.

Berneri peruutti, MTV:n juttu 13.2.2017.




*** 

23.11.2016

Paksut ovat seksikkäitä

Kim "Paksu" Jong-un ja onnelliset naiset.

Pohjois-Koreasta kiirii usein jonkin sortin uutisia, vaikka maa on niin suljettu kuin se on nykyisin mahdollista. Näemme kuvia ja luemme siitä, kuinka ihmiset riehaantuvat "spontaaniin" riemuun, kun suuri Johtaja Kim "Paksu" Jong-un ilmaantuu maisemiin.

Pohjois Koreassa porukka lienee kovin tunteikasta, sillä myös hersyvä itku pillahtaa pintaan yhtä herkästi kuin ilo, kuten Paksun isukin taannoisissa hautajaisissa. Suruaika on onneksi ohi ja varsinkin naiset näyttävät hullaantuvan nähdessään aina riehakkaan iloisesti hymyilevän Paksun ja päästessään jopa koskettamaan idolinsa hihaa.

Intrigööri pähkäilee, että etenkin naisväen reaktioissa voi olla totta takana. Suuret johtajat, nyt jo kolmannessa polvessa, on P-Koreassa korotettu kansalaisten mielissä taantumuksen ajan jumalia korkeampaan asemaan, myös ainakin jo kolmessa polvessa. Vain sitkeimmät ja uskollisimmat kansalaiset ovat päässeet suuremmin lisääntymään ja täyttämään punikkiparatiisia. Jotkut heistä on jopa ylennetty autuuteen eli Puolueen jäseniksi.

Kaiken sen "ihanuuden" keskellä hysteerisiksi muuttuvia naisia, sotilaita ja muita, ei siis parane ihmetellä, kun he näkevät itsensä elävän valon eli tyytyväisyyttään loistavan Paksun keskellään. Se näky tuo toivoa paremmasta tulevaisuudesta, jolloin eteläiset imperialistien kätyrit on lopullisesti kukistettu.

*** 
Hermann "Paksu" Göring ja onnelliset naiset.

Sanotaan, että lihavat ovat leppoisia, mutta sitähän ei sovi yleistää. Paksuissa ja siten jopa inhimillisiltä vaikuttavissa suurissa johtajissa saattaa kuitenkin olla jotain mystistä vetovoimaa, mitä naisiin tulee? Kansalaisten ja erityisesti naisten eniten suosima johtohahmo natsiajan Saksassa oli tiettävästi valtakunnanmarsalkka Hermann Göring.

Göring oli nuorena ensimmäisen maailmansodan lentäjänä ja sen jälkeenkin salskea mies, jota sanottiin myös hyvin älykkääksi. Kun nahkanatsilan koviskäppänä, kasvissyöjä Adolf Hitler aloitti valtakautensa, Führerin ja Puolueen uskolliseksi seuraajaksi ryhtynyt Göring pääsi kunnolla lihapatojen ääreen ja pian se hänessä myös näkyi.

Kerrotaan, että saksalaiset naiset ilahtuivat ja jopa hullaantuivat vielä sodan kauhujen keskelläkin nähdessään Göringin, "meidän Hermannin". Tiedämme, ettei tuo natsiajan paksuin johtaja suinkaan laittanut aatteelle hanttiin, vaikka hänessä olikin joitain inhimillisiä piirteitä. Sota oli Göringille myös suurenmoinen tilaisuus ryöstää Euroopan upeinta taidetta ja muita kalleuksia. Lopulta hänelle jäi vain vähän hampaankoloon, syanidipilleri.

*** 
No, kuuluu sitä semmoistakin, että Pohjois-Korean paksukainen ja hänen paljolti koppalakkinen lähipiirinsä käyttävät keskenään suurimman osan maansa budjetista, joka haalitaan kasaan mm. aseiden valmistuksella ja myynnillä mihin vain. Ei se budjetti ihan mitätön ole, sillä saa oikein paljon konjakkia ja hanhenmaksapalleroita, huvipursia ja muita herkkuja.

Pieni valtaklikki näyttää aina pystyvän repimään itselleen rutiköyhästäkin maasta ja nälkäisistä kansalaisista huikean elintason, esimerkkejä siitä riittää monissa Kurjistaneissa. Mitä me tästä opimme? Ei paljon mitään muuta kuin sen, että keskivartalon bodaaminenkin saattaa tehdä onnelliseksi.


***

22.11.2016

Mihin vihreitä enää tarvitaan?

Vihertukisähköälyauto.
Katselin pitkästä aikaa aamutellua, jossa liikutusministeri Anne Berner kertoili toimittelijalle, miten autolla ajelun pitäisi sujua Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Se ainakin kävi selväksi, että koko ajan aiotaan mennä ikäänkuin perä eli päästötavoitteet edellä puuhun.

Sähköauto ei ole edes "puhdas", kertoo KL.

Samasta asiasta kirjoittaa ilmastoblogi Roskasaitti.

Autoista on nyt sähkö- tai kaasukäyttöisiä häviävän vähän. Täyssähköautoja lienee 0,02 - 0,03 prosenttia. Vuonna 2030 Suomessa pitäisi ennustaja-akkojen mukaan olla jo yhteensä puolisen miljoonaa autoa, joiden pyörät pyörisivät sähköllä tai biopolttoaineilla.

***
Liikenneministerin puheista voisi päätellä, että liikenteen tärkein tavoite olisi vain EU:n ja Suomen itse itselleen asettamien päästötasojen saavuttaminen. Niin ja tietysti jonkin sähköautojen tukihimmelin rakentaminen. 

Taannoin teitä siltarumpuineen rakenneltiin innolla pitkin ja poikin Suomea sitä varten, että ajoneuvoliikenne voisi sujuvasti siirrellä laajassa maassamme ihmisiä ja heidän tarvitsemiaan tavaroita, sekä hoitaa teollisuuden kuljetuksia. Viherutopian mukaisesti Suomessa sitten jatkossa pompotellaan rapistuvalla ja miten kuten paikatulla tiestöllä fiinisti tuuli- ja aurinkosähköllä tai jollakin tikkuviinapensalla, ehkä putinkaasullakin. Silloin meitä varmaankin suuri onni kohtaa ja maailma pelastuu?

Kaikilla suomalaisilla ei tietenkään ole varaa uudenlaisiin ajopeleihin, älysähköautoihin tai muihin trendihärveleihin, kun rahat eivät riitä edes vanhoihin kotteroihin. Kaikki kansalaiset eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan bussilippuja tai polkupyörää. Mutta siitähän poliitikot kakat nakkaa, koska aina ne köyhät ruikuttaa. Kömpikööt kurjat vain kitisemättä Hurstille ja muihin jeesusleipäjakeluihin ja kiittäkööt armeliaita herroja!

Vuoteen 2030 on aikaa enää 13 vuotta. Silloin meikäläinen, nykyisin keskimäärin yli 10-vuotias autokanta olisi muka uudistunut niin paljon, että se olisi valmis siirtymään liikenteen nollapäästöjen tavoitteeseen vuonna 2050. Päästöjä nolla? Hyvin puhuttu totuuden vierestä! Onneksi olkoon jo etukäteen, ministerit, kanisterit ja muut karmeat kamasaksat!

Mihin Suomessa enää tarvitaan vihreää puoluetta, kun lähestymme ensimmäisenä maailmassa politiikkojen yksityisajattelussa nollatoleranssia, jolloin kaikki ns. päättäjämme ovat mutkutettu ja hytkytetty mm. yltiövihreiden EU-tavoitteiden kannattajiksi? Joitakin änkyröitä vielä löytyy, mutta pian heidän vastarintansa murretaan ja ellei, silloin puhutaan jo entisistä poliitikoista.

Lisäyslinkki KL:n juttuun: Intian päästöt jo nyt suuremmat kuin EU:n.

Intrigöörikin muuten on jo yltiövihreä, ellei jopa syvänvihreä, koska se syö pelkästään biopohjaista energiaa ja sillä se myös kulkee, milloin mitenkin. Näin on.

***
Vähän tilastoa: Syyskuussa Suomessa oli liikenteessä vajaat 800 täyssähköistä henkilöautoa. Sähköpakuja oli 170. Pistohybridejä oli jo yli 1900. Viime vuoden lopussa henkilöautoista kulki noin 250 maakaasulla ja yli 1200 joko bensalla tai kaasulla. Näin kertoo jutussaan Savon Sanomat.

Sähköautoissa on paljon vähemmän osia kuin polttomoottoriautoissa, joten niiden pitäisi teoriassa olla halvempia myös kuluttajille. Toistaiseksi sähköautot ovat kalliita pienistä valmistussarjoista ja akustoista johtuen. Suuret ja painavat akustot lienevät lopulta vain pahanlaatuista ongelmajätettä. 

Jokin tekninen ratkaisu voisi olla pieni akusto ja lataava polttokenno, semmoisia autoja on jo tehty Japanin markkinoille. Sähköauton tai hybridinkään järkevyyttä Suomen kaltaisessa maassa on vähän vaikeaa perustella, koska meillä ei ole suurkaupunkeja illmansaasteineen. Vaikeaa oli myös kotitietokoneiden kauppiailla ennen internetin yleistymistä, mutta pian kaikki muuttui.

Puukaasulla kulkevia autoja eli häkäpönttöautoja ei liene tilastoitavaksi asti. On kuitenkin hyvä tietää, että pääministeri Juha Sipilä on rakentanut hienon häkäpönttöauton, joten semmoistakin osaamista ja kriisivalmiutta Suomesta löytyy. Höyryveturit on jo museoitu, ehkä joku niistä saataisiin vielä tulille junaa kiskomaan, ehkä ei? 

Lisäys: Parasta energiavalmiutta Suomessa olisi kuitenkin todella runsaiden turvevarojen järkevä hyödyntäminen. Linkki suoraan turpeeseen.

Linkki Ilmastorealismia blogiin 13.1.2017.

Saksan viherpuolue romahtamassa?


***
Suomalaisten poliitikkojen huruvihreys jatkuu. Ja jatkuu...

Kuka maksaa biointoilun? No autoilija tietysti.

Ripaus realismia peliin:  Mitä se maksaisi meidän taloyhtiössä?

Kyllä hybridillekin bensa kelpaa: Kauppalehden juttu.

Tyssääkö sähköautoilu koboltin puutteeseen? T&T:n juttu.



21.11.2016

Masis iskee? Mene robotille!

Pitäisikö sote-uudistuksessa ottaa kunnollinen jäähdyttelytauko, koska vanhakin malli toimii ja odotella terveydenhoidon tietotekniikan kehittymistä? Kauppalehti kertoo jutussaan, jotta koneoppimisen avulla on jo mahdollista löytää lähes kaikki itsetuhoiset henkilöt.

Kolmen koplan hallitus työntää terveydenhoidossa suurta osaa ns. vastuista julkiselta puolelta yksityisille firmoille. Molemmat ovat hyvin kalliita järjestelmiä, mutta firmojen on vielä lisäksi tehtävä voittoa. Verojen maksusta ei tunnetusti ole niin väliä, juu.

Terveydenhoidossa on paljon korkeaa osaamista ja kehittynyttä tekniikkaa vaativia alueita, mutta päälääkärin homma eli psykiatria se vasta vaikeaa on. Toisaalta sanotaan, ettei psykiatriassa lääkäriä erota potilaista juuri muu kuin se, että jälkimmäiset syövät enemmän pillereitä.

Tietotekniikka näyttäisi myös nuppitohtorina pystyvän sellaiseen, mihin ihminen ei usein pysty. Jos poliittiset päättäjät lopettaisivat turhat hötkyilyt, löytyisi ehkä uusien hirmuisten hallintohimmelien ja mm.12.000 euroa kuussa tienaavien keikkalääkärien lisäämisen sijasta uusia ja luotettavia teknisiä ratkaisuja, jotka tulisivat yhteiskunnalle halvemmiksi. Henkilöstöpulaa voitaisiin helpottaa muuten kuin erilaisin kepulikonstein.

Miksi emme ikäänkuin kääntyisi tarvittaessa robotin puoleen? Sotekakun leipomiseen ja paistamiseen toimivaan kuntoon ei hallituskauden jäljellä oleva puolikas riitä. Osaamme jo odottaa, ellei jännityksellä, niin ainakin terveellä pelolla, että jo reilun kahden vuoden kuluttua sotetaikinaa tulee vatkaamaan myös uusia intoa puhkuvia poliittisia toimijoita. 

Tunnelma on kuin hiekkalaatikolla: Yksi tekee mielestään hyvän kakun, mutta toinen iskee sen heti lättänäksi ja lällättää.


***

20.11.2016

Bana Alepposta


Google kertoo, että tänään on Lapsen oikeuksien päivä. Olen twitterissä vain kuulolla, mutta seurattavien joukossa on Syyrian Aleppossa sodan keskellä asuva ja sieltä ahkerasti twiittaileva pieni tyttö Bana Alabed.

Bana on näemä 86 tuhannen muunkin ihmisen seurannassa. Hän on postannut yli 600 twiittiä, kuvia ja videoita. Myös tykkäyksiä on kertynyt paljon, hellyttävimpiä niistä ovat toisten lasten Banalle ja hänen pikkuveljilleen lähettämät twiitit.

Aleppo on ensimmäinen sota, mitä olen seuraillut lähes suorana myös lapsen silmin, vaikka sellaisen tilanteen ajatteleminen pahaa tekeekin. Olin pari viikkoa pois twitteristä, mutta tuli mieleen, että mitenhän se Bana-tyttö pärjäilee. Piti ottaa twitteri taas käyttöön.

Lisäyksiä 

Myöhempää lisäystä 28.11. tähän sen verran, että Bana twiittailee kotikulmiltaan tietysti äitinsä avustuksella. Äiti lienee toiminut englannin kielen opettajana. Mahdollisista muista auttajista ei ole tietoa.

Lisäys 29.11: Intrigööri meni näemmä tässä Banan twiittailussa retkuun eli lankesi johonkin Assadin vastaisten kapinallisryhmien eli islamistien propagandaan. Pikku-Banalla näyttää todellakin olevan muitakin "avustajia" twiittailuissa kuin oma äippä. 

Tuo olisi pitänyt tajuta jo joistakin Banan twitter-tililtä postailluista sotimisen uhreina kuolleiden lasten kuvista, jollaisia tuollainen pikkulikka ei ainakaan itse kuvaisi, eikä varmaankaan laittaisi julki. Minulle kävi niin kuin oli tarkoituskin, että aloin ajatella vain lapsia ja perheitä sodan keskellä. Mutta silti - propagandaa tai ei, todellisuutta nuokin Banan lukuisat viserrykset heijastavat.

Linkki Banan twitter-toimintaa käsittelevään blogiin.

Kyllä Aleppossa ja muualla Syyriassa on paljon lapsia sodan keskellä.Lapsia hyödynnetään julkisuudessa, pitäisi olla tarkkana. Toki projekti Bana on ensimmäisiä omassa lajissaan. Sekin pitäisi muistaa, että synkimmät terroristijoukkiot jopa lähettävät lapsia itsemurhapommittajiksi, yms.

Sotaviihde kehittyy

Vietnamin sotaa 1960-70 -luvuilla sanottiin ensimmäiseksi tv-sodaksi. Netissäkin nähtävien sotien aikaa on eletty yli 20 vuotta. Twitter-sodat taisivat alkaa varsinaisesti vuoden 2011 arabikeväästä.

Mihin tekniikan kehitys meidät vielä viekään? Ehkä pääsemme näytöillä tai virtuaalilaseilla suoraan keskelle sotimista, vaikka lennokkien kyytiin tai sotilaiden kypäräkameroihin? Suoria pätkiä sotatilanteista nähdään tietysti jo nyt.

Sotimisen täytyy olla yhtä helvettiä, mutta samalla se on myös suurta globaalia viihdettä. Jokin mediamahti varmaan vielä joskus näyttää taistelutilanteita seurauksineen yhtä aikaa molemmilta puolilta. Syyriassa ja muissa arabikevään ja alueen sotien jälkijäristyksissä keskenään sotivia osapuolia on useampia kuin kaksi, joten valinnanvaraakin olisi.

Pääasia lienee, että ammutaan, pommitetaan, räjäytellään ja tapetaan ihmisiä, eikä sitä ikinä lopeteta? Kysymys ei ole pelkästä sotimisesta, vaan myös silkasta lasten ja aikuisten siviilien murhaamisesta? Syyriassakaan tappaminen ei lopu, vaikka pahin tautipesäke daeshin muodossa tuhotaankin.

Aleppossa on kuulema aikuisten ohella 100 000 lasta? (Lasten määrää lienee julkisuudessa liioiteltu, mutta onko sillä suurta väliä? Kuitenkin lapsia ja aikuisia siviilejä kuolee ja haavoittuu eri osapuolten iskuissa jatkuvasti.) 

Tässä linkki ylen juttuun, (jossa näkyy esiintyvän myös "kiva" lelu-Rami). 

Paljonko lapsia lienee muissa kaupungeissa, kuten Mosulissa ja Raqqassa? Päästäisivät edes lapsiperheet pois sotimisen keskeltä, mutta sellaiset tulitauotkin taitavat kiireisten sotatöiden keskellä olla mahdottomia? 
***
Lisäys: Kuka onkaan pahin pahiksista

Ps. Banan tili näkyy poistetun twitteristä 5.12.2016. Se sitten siitä ja tästä.

16.11.2016

Suomi tiukkaa sensuuria

Laitan tämän postauksen ja koko tunnisteketjun aluksi linkin Pentti Straniuksen blogiin 5.2.2017, missä kerrotaan suorasukaisesti "journalismin perikadosta"


***
Monet blogistit ovat viime aikoinakin olleet huolissaan vallanpitäjien hillittömistä haluista rajoittaa kansalaisten vapauksia sensuroimalla yhä tiukemmin ihmisten periaatteessa vapaata mielipiteiden ilmaisua. 

Sensuurin synkät juuret kasvoivat aikoinaan kirjapainotaidon yleistyessä. Nykyisin netin koveneva sensurointi koskettaa jo meistä useimpia.
Viharikosnettipoliisi
ja ePuudeli.

Poliisia käskytetään taas syynäämään tarkemmin taviksien nettikäyttäytymistä. On muistettava sekin, ettei synkinkään poliisivaltio ole tehokas ilman laajaa ilmiantajien verkostoa. Jälkimmäisellä on taipumus edetä kuin kulkutauti, ihmiset kyttäävät toisiaan ja tekevät nimettömiä ja nimellisiä ilmiantoja, pelkällä kiusallakin.

Ilmiantojen mahdollinen ilkikurinen hauskuus loppuu siihen, että perinteinen ihmisten väliseen luottamukseen pohjautuva suomalainen yhteiskunta muuttuu irvikuvakseen. Flunssaepidemia voi muuntua raivotaudiksi. Epäluottamus rakentaa vihaa ja vieroksuntaa, se ruokkii myös vihapuhetta ja rasismia, joista äänekkäät suvakkisolvaajat häpeilemättä syyllistävät ihmisiä. Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja kyllä huudetaankin, eduskuntaa myöten.

Sensuuria yli 300 vuotta

Sensuurilla on Suomessa vuosisataiset perinteet. Wikipedian mukaan sensuuri Suomessa alkoi virallisesti siitä, kun maahantunkeutuja eli Ruotsin kunkkukunta perusti vuonna 1686 censor librorumin viran. Tuommoisen kirjallisuutta sensuroivan virkaherran tehtävä oli valvoa sekä maassa julkaistua että maahan tuotua kirjallisuutta.

Painotuotteiden piti ennen niiden julkaisua tai myyntiä läpäistä sensorin ennakkotarkastus. Erityisen tiukka sensuuri oli uskonnollisilla ja akateemisilla julkaisuilla, joiden piti läpäistä myös paikallisen akatemian ja tuomiokapitulin seula. Myös teatteria sensuroitiin, tietysti ankarasti. Sanomalehdet olivat alusta asti valtiovallan määräämän sensuurin kontrollissa.
Venäjän vallan aikana kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov käski lakkauttaa peräti 24 suomalaista sanomalehteä, mm. Juhani Ahon kirja Rauhan erakko takavarikoitiin.

Ensimmäinen maailmansota toi Suomeenkin rankan sotasensuurin. Suomen sisällissodan julmina vuosina puna- ja valkobandiitit lakkauttivat kilvan toistensa julkaisemia lehtiä. Kirjapainot olivat silloin ja myöhemminkin terrorin kohteina. 

Nykypäivän Suomessa moni asia uhkaa yhteiskuntarauhaa. Köyhyys ja lähes totaalinen osattomuus uhkaa yhä useampia. Leipäjonoja ei meillä juuri nähty edes 90-luvun lamassa, nyt tuo kai tarpeellinen, mutta ikävä kyllä nöyryyttävä ruoka-apu näyttää tulleen jäädäkseen. Toisaalta yhteiskunnan ote kiristyy lähes kaikissa asioissa. Tällaisissa tunnelmissa sananvapauden eli mielipiteiden ilmaisun sensurointi aiheuttaa väistämättä myös pahoja purkauksia, jopa vihatekoja. 

Sekin wanha viisaus pitäisi muistaa, että ei haukku haavaa tee.

Pahinta mihin köpelöt päättäjämme virkakaarteineen näyttävät syyllistyvän on valikoiva sensuuri. Tiettyjä väestöryhmiä ja heidän oman uskontonsa tiukasti kahlitsemia elämäntapoja suositaan kylmästi kantaväestön kustannuksella. Nuo tavat ovat näemmä arvostelun yläpuolella, liittyipä niihin melkein mitä tahansa.

Ihan pahinta on eri tahoilta suomalaiseen perusväestöön, varsinkin köyhiin, työttömiin ja vanhuksiin kohdistuva viha ja halveksunta, myös arvovaltaisilta tahoilta, mitä ei juuri lainkaan sensuroida. Kansallismielisten ihmisten solvaaminen on tietyissä piireissä varsinaista kansanhuvia, myös monissa tiedotusvälineissä. 

Suomalaisen osa Suomessa näyttää liian usein olevan erilaiseen mielivaltaan alistuminen ja kärsiminen? Uskonnollista poliisia Suomessa ihan viimeksi kaivataan!

***
Linkitän kolmeen blogipostaukseen:

Sananvapaus ja uskonrauha, Jussi K. Niemelä.

Rasismi siellä, rasismi täällä, Korrektia ja epäkorrektia.

Fiktiosta todellisuudeksi, Yrjöperskeles.


***

9.11.2016

Merry Trumpmas!



Kansa äänesti, mutta nyt
pulinat vasta alkavat.

Intrigööri luuli vielä kesällä,
ettei voi tulla tällaista
joulua. Niin tässä
vain taitaa käydä.

***

Lisäys: Hillary Clintonin tappiolle on jo esitetty monta syytä. Yksi syy oli se, että raju vaalirumba vaatii kovaa kuntoa, mitä rouva ei aina esittänyt. Presidentin pitäisi virassaan olla vahva, joten äänestäjiä karkotti ehdokkaan ehkä etenevä heikkous? Linkit tuubiin, yksi ja kaksi.

1.11.2016

Hiilidioksidi pelastaa pallon

Postailen marraskuun aluksi linkkijutun tekniikka&talouden puheenvuorosta: Jutun otsikossa väitetään, että olemme uuden jääkauden kynnyksellä ja hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus pelastaa ihmiskunnan.

Hiilidioksidia on nykyisin ilmakehässä noin 0,04 prosenttia. Jutun mukaan kasvien kasvu tyrehtyy lähes kokonaan, jos tuo pitoisuus laskee alle 0,02 prosentin. 

Hiilidioksipitoisuus laski 1800-luvulla jopa alle 0,03 prosentin, jolloin elämän säilyminen oli jo uhattuna. Pitoisuuden nousu ja lisääntynyt lämpö on siis ollut hyvä asia, mikä näkyy mm. siinä, että vihreiden alueiden määrä maapallolla on kasvanut, puiden kasvu on nopeutunut ja viljasadot ovat entistä suurempia, mikä auttaa maapallon rajun väestönkasvun hallitsemisessa.

Kasveille ja ihmisille haitallista hiilidioksidipitoisuus olisi vasta suunnilleen kymmenkertaisina pitoisuuksina nykytasoon verrattuna. 

Tämä on vain intrigöörin valistumatonta päättelyä, mutta johtuivatko 1800-luvun suuret nälkävuodet Suomessakin ehkä hiilidioksitason vähenemisestä? Ilmaston kylmenemisestä nälkävuodet ainakin johtuivat, viimeksi näin kävi 1866 - 1868. Todella pahoja nälkävuosia oli myös 1600-luvulla ja sen etenkin sen vuosisadan lopulla.

***
Hiilidioksidia kartoitetaan nyt myös avaruudesta, Tähdet ja avaruus.


***