30.4.2015

Nikola Teslan sähköauto


Nikola Tesla.

Minulle tuli kakruna Aku Ankka jo ennen kuin osasin lukea. Suosikkihahmojani olivat Keksijä-Pelle ja se pieni lamppupää. Minulle luettiin aluksi myös Jules Verneä, ainakin Nemoa ja Nautilusta. Siitäkö lie juontunut pysyvä kiinnostus uuteen tekniikkaan, käytännön keksintöihin, vaikka kotona ymmärrettiin parhaiten polkupyörä- soutuvene- ja hevostekniikkaa.

Yksi kiehtovimmista henkilöistä lähihistorian keksintöjen taustalla oli nerona pidetty kroatialais-amerikkalainen tohtori Nikola Tesla (1856 - 1943). Vaihtovirta, radiotekniikan kehitystyö, sekä mm. Niagaran voimalaitos ovat Teslan tunnettuja meriittejä. Niitä riittää, sillä Teslan nimiin kertyi kai jopa 1200 patenttia USA:ssa. Maailmalla on vielä nykyisin paljon Tesla-faneja erilaisine teknisine viritelmineen.

Erityisesti mieleen jäivät kertomukset Teslan aivan mystisestä sähköautoilusta vuoden 1931 uudella hienolla Pierce-Arrowilla. Kertomusten mukaan Tesla otti autotallissaan yhdessä veljenpoikansa kanssa pois auton polttomoottorin ja asensi sen tilalle ison sähkömoottorin, mutta ei laittanut lainkaan akkuja, jotka olivat välttämättömiä varhaisissakin sähköautoissa. 

Teslan aikoina, viime vuosisadan alkupuolella sähköä käytettiin melko yleisesti autojen voimalähteenä, erityisesti kaupungeissa. Sähköautojen painavat akut ja lyhyt toimintamatka olivat silloinkin ongelmia.

Hyppysähköä lootasta


Pierce-Arrow 1931.
Tesla tunnetaan myös teoreettisen langattoman sähkönsiirron eli monien asentajien turhaan kaipaileman "hyppysähkön" isänä.  

Keksijä laittoi rakentamansa mysteerilaatikon auton etuistuimelle. Lootan kerrotaan olleen 24 tuumaa pitkä, 12 tuumaa leveä ja 6 tuumaa korkea. Laatikossa oli yksi 1,8 metrinen antenni, sekä kaksi lyhyttä metallitankoa.  Lootan sisällä sanotaan olleen "joitakin kymmeniä" tyhjiöputkia ja muita silloisia sähköhärpäkkeitä.

Ihmelootasta meni kuulema kaksi johdinta isoon sähkömoottoriin, mikä oli "40 tuumaa pitkä ja halkaisijaltaan 30 tuumaa". Asennustyön lopuksi Teslan kerrotaan sanoneen veljenpojalleen, että "meillä on nyt sähköä" (voimaa). Keksijä huristeli sähköautollaan käämit kuumana, sillä ihmeellisellä hyppysähköllä, viikon päivät.

Vauhtia ajokkiin kerrotaan löytyneen kokeiltaessa jopa hurjat 90 mailia tunnissa. Niinikään väitetään sähkömoottorin kiertäneen 1800 rpm ja kuumentuneen aika lailla, joten sen jäähdyttäjäksi tarvittiin tuuletin.

Jossain jutussa auton sanotaan (kiinnostavasti) päätyneen isolla maatilalla noin 20 kilometrin päähän Buffalosta, siis lähelle Niagaran putouksia ja niiden voimalaitosta.

Nikola Tesla ei tiettävästi koskaan paljastanut uteliaille, mistä hänen huima sähköautonsa sai energiansa. Kokeilujen jälkeen hän purki sähkömoottorin pois ja pani bensakoneen autoonsa takaisin. Mysteerilaatikon kohtalosta ei ole tietoa, sen Tesla kai purki osiinsa ensimmäiseksi?

Mistä se langaton energia tuli? Siitä sitä on riittänyt arvauksia ja epäilyjä. Jotain perää tarinoissa kuitenkin lienee. Sähkön lähteeksi on arveltu jotain epämääräistä universaalia energiaa, maan magneettikentän hyödyntämistä, ns. nollapiste-energiaa tai gravitaatioaaltojen valjastamista, jne.

Linkki tuubiin, sähköauton salaisuus.

Poks ja tups

Sähkö- ja radiovelho Tesla oli myös melkoinen poksauttelija, näytöksiäkin hän järjesteli. Kokeiluissa salamat sinkoilivat, magneettikentät resonoivat ja laitteet räjähtelivät, jopa kokonaisia voimaloita myöten. Tesla rakensi Long Islandin koelaboratorionsa yhteyteen korkean tornin, sekin taisi jotenkin oudosti poksahtaa. Sen kaltaisia voimatorneja nousi kokeiluja varten tiettävästi myös joidenkin tavallisten sähkölaitosten viereen. 

Voisi siis olettaa, että ainakin kokeiluvaiheessa Tesla koetti kanavoida tavallista voimalassa tuotettua sähköenergiaa langattomasti lähistöllä oleviin laitteisiin, kuten joistakin kuvistakin päätellen loistavaan hehkulamppujen mereen tai vaikka sähköautoon. 


Teslan labra Long Islandilla
loistonsa aikoina.
Intrigöörin oma pikku päätelmä tai otaksunta on, aiheesta lueskelun ja joidenkin dokumenttien katselun perusteella, että Teslan huikea kokeilu sähköautolla tehtiin läheisen Niagara Fallsin voimalan sähköenergialla. Jos nääs se oletus pitää paikkansa, että Tesla tarvitsi langattomalle sähkölle vissin lähteen eli jonkin tavallisen voimalan. Kun sähköä oli, hän pystyi ehkä jotenkin siirtämään sitä radioaaltojen tapaan lyhyitä tai lyhyehköjä matkoja.

Miten se sähkö ilmasta napattiin auton moottoriin niin, että sitä riitti, muut saa sen selittää. Ai niin, ehkä se taikalaatikko...

Teslalla oli suuria suunnitelmia langattoman sähköenergian käytöstä. Hän olisi kai halunnut jakaa ilmaista energiaa kaikille koko maapallolla? Semmonen anteliaisuus ei suinkaan bisnesmiesten mielestä käy päinsä, ei ikinä.  Ei nykyisinkään saa jakaa edes halvalla tuottajilleen epätasaista, mutta kallisarvoista tuulisähköä, mistä pitää saada paljon tavallista sähköä korkeampi hinta.

Nikola Teslaan liittyy kilometreittäin salaliittoteorioita, joista osalla voi tietysti olla jotain pohjaa. Väitetään mm., että langatonta sähkön siirtoa olisi oikeasti kokeiltu jopa satojen mailien matkalla. 

Tesla kaiketi suhtautui rahaan neroille ominaiseen tapaan liian leväperäisesti. Rahoittajien kiinnostus keskeisiin uusiin hankkeisiin saattoi lopahtaa ratkaisevalla hetkellä, jos näköpiiriin osui jotain sillä hetkellä tuottoisampaa.

Kerrotaan, että Tesla olisi kumminkin myynyt patenttejaan jopa 15 miljoonan silloisen taalan arvosta eli todella suurella rahalla, patenttien ostajiakin tiedetään. Silti keksijänero oli kai rahaton kuollessaan vuonna 1943 tutussa hotelliasunnossaan (nro 3327) New Yorkissa. Mysteeriksi sitä voisi ainakin sanoa ja ehkä voisi epäillä joksikin muuksikin?

***
Lisäys: Teslan sata vuotta sitten keksimästä "hyppysähköstä" saattaa tulla taas totta, Kauppalehden juttu.


Lisää Nikola Teslasta: Teslan tutkimustyön sanotaan edistäneen robotiikan, kauko-ohjainten, tutkan ja tietokoneen kehitystä sekä vaikuttaneen ballistiikan, ydinfysiikan ja teoreettisen fysiikan kehitykseen. 

Tesla kehitti jo varhain radion perusperiaatteita ja sai siihen liittyviä patentteja. Vuonna 1928 hän patentoi pystysuoraan nousevan lentokoneen.

Teslan toteutuneisiin unelmiin kuului Niagaran putousten vesivoimien valjastaminen. Tesla pyrki aikanaan ratkaisemaan fossiilisten polttoaineiden käytön ongelman vesivoimalla ja "avaruusenergialla". 

Kuolemaansa saakka hän työskenteli kehitystyönsä, death ray -superaseen parissa, mikä ei koskaan valmistunut. Teslalla oli yli 700 rekisteröityä patenttia pelkästään sähkötekniikassa. Patenteista moni oli niin edistyksellinen, että ne onnistuttiin tuomaan käytäntöön vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Useista fobioista kärsinyt Tesla ei koskaan mennyt naimisiin eikä liene saanut jälkeläisiä. Hän kuitenkin tutustui esimerkiksi Mark Twainiin sekä piti yllä kirjeenvaihtoa muun muassa Einsteinin, Röntgenin ja Lordi Kelvinin kanssa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1891.  

Teslan mukaan on nimetty magneettivuon tiheyden yksikkö tesla sekä sähköautojen valmistaja merkki Tesla Motors. Serbian Belgradissa voi vierailla Nikola Tesla -museossa.

Linkkejä: Vapaa energiagalleriaa ja wikipedia, sekä Teslasta Smithsonian sivuilla.


Kymmenen kuvaa Nikola Teslasta.


T

27.4.2015

Sukupuolineutraali patsas - kiitos!

Paasikivet.
Tiedostavilta tahoilta väitettiin takavuosina, että perussuomalaiset leimaavat nykytaiteen peräti rappiotaiteeksi. Taisivat persut itse antaa siihen aihetta, sanoivat sitten kohta, että hehheh, leikillisesti? 

Puolueen nuoret ovat kuitenkin osoittaneet moiset ennakkoluulot panetteluksi esittämällä, että tulevan Helsingin keskuskirjaston edustalle pystytettäisiin ikoninen Tom of Finland -tyylinen homppelipatsas.

Samalla voitaisiin kai unohtaa ukkopuolueen puheenjohtajan mennä vuonna esittämä slogan, että persuilta ei hersu, vai miten se meni. Nuorethan ovat kovasti vapaamielisiä, joten mikä lienee sitten se mainittu pilke silmänurkassa, patsasesitystä tehtäessä.

Miten vain, mutta intrigööri vanhasuomalaisena jäpikkäänä ehdottaa, ilman pilkkeitä, että tuommoiselle kulttuurisesti arvokkaalle ja näkyvälle paikalle laitettaisiin jokin kaunis ja ketään loukkaamaton sukupuolineutraali veistos tai muu ulkotaideteos.

Helsingin kupla-asiat eivät minulle kuulu, kuten eivät melkein kaikki muutkaan asiat, mutta Helsinki on sentään aika monille matkailijoille portti varsinaiseen Suomeen. Ja sukupuolineutraalisti sitä on Suomessa toimittu näissä patsas-  ja monumenttiasioissa aikaisemminkin.

Katsotaanpa vaikka Paasikivi-monumenttia, mistä satunnainen vierailija voisi ehkä päätellä, että se on keskusjohtoisen maan poliittisen kulttuurinjalostuskomitean pitkällisen työn tulos. Komiteassa ei vain ole osattu päättää, mitä niistä kahdesta isosta kivenjärkäleestä pitäisi veistää. Niinpä tyydyttiin kiillotuttamaan taiteilijalla niiden materiaaliksi lohkottujen järeiden paasien pinta.


Sibeliuksen putkisto.
Entä sitten maailmalla tunnetuimman suomalaisen kulttuurihenkilön Sibeliuksen suuri ja näyttävä monumentti? Intrigööri muistaa sen nähdessään haikeesti entistä emäntäänsä, joka möi töikseen suomalaisia ruostumattomia teräsputkia maailmalle. Suomessa osataan tehdä haponkestäviä ja vaikka mitä putkia, mihin tahansa tarkoitukseen. Huippulaatuisista suomalaisista putkista saa aikaan vaikka komeita taiteellisia monumentteja.


Luku sinänsä on aikansa kiintotähti Kekkosen muistomerkki hänen syntymäkaupungissaan Kajaanissa. Tuo lyttyyn isketty pitkä torvi on hauskan (savoksi: haaskan) näköinen , eikä siitä kukaan satunnainen matkailija ikinä itsekseen arvaisi, mitä tai ketä sen on tarkoitus esittää. Kukaan ei ainakaan kiihotu siitä torvelosta tai vänkyrästä, ellei sitten naurusta repiä.

Paasikivistä tai Sibeliuksen putkistostakaan ei arvaisi niiden tarkoitusta muuten kuin lukemalla teosten jalustojen kirjoitukset. Sellaista se on taiteessa oikea ja ketään loukkaamaton suomalainen sukupuolineutraalius!

No, intrigööri on varma, ettei kukaan noteeraa tämmöisiä mielipiteitä mitenkään. Varmasti ne poliitikot laittavat siihen kirjaston edustalle jonkinlaisen patsaan, kunhan ovat aikansa siitä jahkanneet. Jos se patsas sittenkin pitää olla jokin Tompan tyylinen juttu, en ole siitä oikein innossani, koska nuo hahmot ovat mielestäni aika nössöjä. 

Löysin kuvahaulla sukukansamme Unkarin Budapestin patsaspuistosta sirppi- & vasarakautisen teoksen, brutaalihahmon, joka tallaisi tuommoiset pumppulihaksiset koppalakki-nahkahomot saapaidensa alle. Tuo Unkarin karski mieshahmo ei ole mistään kohti yhtään nössö.

Ellei mikään mainituista patsashahmoista iske, toisessa kuvassa sieltä samasta puistosta olisi malliksi omituinen, mutta räyhäkkä petopatsas, minkä kroppa on jellonasta ja yläosa petolinnusta, siitähän tulee mieleen ainakin ns. Neljäs Valtakunta eli EU. 


Urkin lytätty torvi Kajaanissa.


***

25.4.2015

Nollasopimuksia mediassa

Turun Sanomat käynnistää seitsemännet yt-neuvottelut kuuden vuoden sisällä. Vuodesta 2009 lähtien toimituksen väki on kuulema puolitettu ja sieltä aiotaan höylätä vielä lisää säästöjä. Siis yhdet yyteet vuodessa ja kahdet pahimmassa.

Jatkuvien kululeikkausten taustalla saattaa olla lehtikonsernin omistajien heikko taloudellinen tilanne, sillä tiettävästi he ovat voineet viime vuosina nostaa itselleen vain vaivaisia ykkösmiljoonien eurojen osinkoja aiempien runsaampien saantojen sijasta? 

Turun Sanomat on muiden lehtitalojen tapaan lisännyt digisisältöä, minkä tuottaminen on vain kasvattanut toimituksen työmäärää. Vakituisia toimittajia on korvailtu määräaikaisilla tehtävillä ja ns. nollasopimuksilla, jolloin töihin tullaan vain tarvittaessa. 

Jäljelle jääville vakinaisille työntekijöille kasautuu tietysti entistä enemmän töitä, eikä aikataulutus jousta, vaikka se digisisältö elääkin pitkin päivää. Öisin uutistoimituksilla on sentään aika hiljaista. Digisivutkin on tehtävä ja taitettava, niiden sisältö on valikoitava ja sovitettava toimituksellisesti uudistuvaan ja aina vain kaupallisempaan kuosiin.

Toimittajien eli sisällöntuottajien lisäksi uusimpien yt-neuvottelujen tavoitteena lienee vähentää väkeä myös teknisestä tuotannosta. Työmarkkinoiden käytettäväksi eli työttömiksi saattaa tällä kertaa joutua TS-yhtymästä 26 ihmistä, joista kymmenkunta lienee toimittajia, kuvaajia ja graafikoita.

Intrigööri on entisenä lehtineekerinä pahoillaan ennen niin vakaiden lehtitalojen jo pitkään jatkuneesta näivettymisestä. Lehtirotaation eli painokoneen jyskytys on itselle vieläkin sytyttävä ääni, kun sellaisen joskus onnistuu kuulemaan. Telexin eli kaukokirjoittimen rätinää en kyllä kaipaa.

Turun Sanomissakin on koko porukalla ja toimittajilla ollut kestämistä, sillä jatkuva uhka työpaikan menetyksestä on raskas kantaa. Sellaista se on monilla muillakin työpaikoilla nykypäivän Suomessa. Lisääntyvät työpaineet on silti hoidettava kunnialla, jos aikoo vältellä vielä seuraavatkin yt-hirvitykset.

***
Maakuntalehdet vetäytyvät yhä enemmän maksumuurien taakse, myös Turun Sanomat. Vain osa lehden sisällöstä jää vapaasti luettavaksi. Paikallisilla sanomalehdillä ja pienemmillä paikallislehdillä on vielä omat tilaajansa ja ilmoittajansa, mutta nuorempi lukijapolvi tiiraa uutisensa  pääosin näytöltä. Mistä sisällöstä nuoremmat ihmiset saadaan maksamaan vai eikö mistään? 

Vaikka nuoret tekevät sisältöä paljolti itse, sosiaalista ja vaihtoehtoista mediaa on tarjolla hirmuisesti, kaikkea ei sillä konstilla voi saada. Ammattimaisesti tehtyä, kohtalaisen luotettavaa ja niin muodoin kaupallisesti käypää sisältöä, uutisia ja muuta aina tarvitaan.

Tuskin nuoret aikuiset jaksavat kauan istua kuuntelemassa räppäreiden ja vloggaajien pölötyksiä, eivätkä he ainakaan lue jonkun puolihullun blogiukon jaarituksia. Ehkä sentään kiiltokuvamaiset muotiblogit, nuo jonkinlaiset naistenlehtien jatkeet, keräävät aina vain rutakasti kävijöitä? Mistäpä tuon tietäisi, sillä tulevaisuus on kuin huomispäivän eilistä.

Jos sanomalehden digisisällöstä pitäisi maksaa, olisi niillekin euroille saatava vastinetta eli laatua. Kunnon sisältö ei synny itsekseen. Inhimillisiä ja oikeasti osaavia, niitä kalliitakin sisällöntuottajia tarvitaan ja sellaisista saattaa tulla vielä uupelo.

Joillain nollasopimuksilla ei saa aikaiseksi tarpeeksi laadukasta eli myyvää sisältöä. Ihmisessä ei (vielä) ole säätönappeja, täysillä eteen pari päivää ja sitten viikoksi kotia ja lepotilaan.

Toimitusroboteista ei vielä pitkään aikaan ole lehtiparonien pelastajiksi, sellaiseksi kuin digitaalisen sivunvalmistuksen vyöry oli 90-luvun alussa. Se oli tietoteknisen kehityksen syytä, mutta ei internetin vika, netistä ei vielä silloin tiedetty mitään. 

Työmarkkinoille vapautui kirjapainojen sivunvalmistuksesta digin myötä nopeasti hurja määrä ennen arvostettuja ammattilaisia, jopa kokonaisia ammattikuntia. Useimmilla pienemmilläkin sanomalehdillä oli ennen omat kirjapainot ja lehtipainokoneet, sellaisia on enää harvassa.

Toimitukset joutuivat terävän leikkurin uhreiksi vasta 2000-luvun ensimmäisen kympin lopuilla. Lehtitalojen ja niiden julkaisemien lehtien sisältöjen keskittyminen lienee kumminkin vasta alussa. Omaleimaisuus katoaa yhteisesti tuotetun, sekä markkinoilta ostetun uutis- ja juttumassan ja -mössön tieltä. Surku se on, eikä ollenkaan hupaista. 

Hei, mutta joillekin köyhemmille lehtiparoneille vinkkinä, mistä sitä saisi loputtomasti ilmaista, aika vakuuttavan näköistä sisältöä, juttuja, kuvia ja videoita. No, setä Putinin trollitehtaaltahan sitä saa! Kyllä sellaisia tehtaita muualtakin maailmalta löytyy, äkkiä niiden avulla saa läpyskät täyteen ja halavalla. Silloin se hieno maksumuurikin pysyy ehjänä.


Linkki Ylen juttuun Turun Sanomien toimituksesta.


***

24.4.2015

Autuas on EU, se ei huku

Libyasta ja muualta Pohjois-Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien pakolaisten tilanne on järkyttävä. Libyassa on alkanut jo viides "arabikevät" peräkkäin. Kaikkien arabikeväiden tapaan Libyassakin kärsitään kymmenien aseellisten ryhmien, heimosotureiden ja sekä islamisti-jihadistien keskinäisistä kahakoista. 

Heikko hallinnon tapainen toimii vain parissa Libyan suurimmassa kaupungissa. Sisäistä sotimista lisää kiista alueen suurista öljyvaroista, joista kaikki haluaisivat osille. Gaddafi käänteli öljyhanaa neljä vuosikymmentä ja käytti valtavia tuloja kuin omiaan, tosin hän rakensikin maata mm. laajoilla vesihankkeillaan.

Täysi sekasorto Libyassa kestänee Syyrian ja Irakin tapaan ainakin vuosia, ellei vuosikymmeniä. Pakolaiset ovat jo vuosia olleet raakojen rikollisten eli säälimättömien ihmissalakuljettajien armoilla. Viime kuukausina Libyassa ovat riehuneet jopa Syyria-Irakin paholais-kalifaatin tyyppiset murhajoukot. 

Intrigöörikin ehti taannoin miettiä ihmisten salakuljettajien kelvottomien laivojen ja veneiden tuhoamista tyhjinä siellä rannikolla, kun uutiset jo kertoivat, että mm. italialaiset sotilaspiirit olivat esittäneet juuri sellaista menettelyä. Samanlaisia aatoksia kävi mielessä useita vuosia sitten, kun somalialaiset merirosvot kaappasivat vuosittain kymmeniä rahtilaivoja ja pienempiä aluksia ottaen niiden miehistöt panttivangeiksi. 

Somalian merirosvojen veneet olisi ollut helppo tuhota ilmasta tai mereltä rosvojen tukikohtien rannoille. Paikallisille kalastajille ja siviileille olisi voitu toimittaa erilaista apua, kuten uusia pieniä veneitä kalastusvälineineen. Niiden oikeiden kalastusveneiden moottoreiksi olisi sopinut parhaiten irtonarulla nykäistävä, hidas, mutta varma Seagull. 

Halvempaa ja nopeampaa sekin operointi olisi ollut kuin järjestää vuosien ajan eri maiden yhteisiä laivastoharjoituksia meriliikenteen valtaväylillä, koota saattueita tai palkata turvamiehiä laivoille, sekä maksaa miljoonalunnaita rosvopoikien taustavoimille eli gangsteripomoille.

Libyaan auttamaan 

Neljä vuotta sitten Libyassa iskettiin Gaddafin hallintoa vastaan Naton järeillä sotakaluilla mereltä ja ilmasta. Suomenkin poliittiset "sotaloordit" halusivat turhaan mukaan. Miksi nyt ei mentäisi sinne ja pysäytettäisi ihmiskauppiaita, rikollisia ja murhaajia siellä rannikolla? Muutoin tilanne vain pahenee. Sotaroinaa Euroopan maistakin löytyy vaikka kuinka, nyt tarvittaisiin selkeää humanitarista voimankäyttöä vaarallisella alueella, osin uudenlaista rauhanturvaamista.

Nähtävästi EU tyytyy taas vain mutkuilemaan ja turvaamaan poliittisten päättäjien julkisuuskuvaa esittäen johtavaa humanitaarista suurvaltaa. Eu pyrkinee taas vain paikantamaan pakolaisaluksia ilmasta. Rosvottavien ja sitten pahimmillaan hukutettavien ihmisten pelastaminen jää taas mm. kreikkalaisten ja italialaisten vastuulle, eivätkä he joka hätään ehdi.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO näkyy varoittavan, että tänä vuonna Välimeren yli Eurooppaan pyrkii puoli miljoonaa pakolaista, joista jopa 10.000 ihmistä voi menehtyä. Kysymyksessä ei ole vain Italian ja Maltan, Kreikan tai Espanjan ongelma. Pakolaisten vyöry uhkaa koko Eurooppaa, koska miljoonien ja taas miljoonien uusien tulijoiden tulvaa ei voida ottaa vastaan millään järkevillä, eikä ainakaan kestävillä perusteilla.

***
Hampaaton EU voisi perustaa Nato-hampaidensa tuella ison ja kunnollisen, vahvasti turvatun suoja-alueen pakolaisille Libyan rannikolle tai useampia alueita. Luultavasti ainakin paikallinen Tripolin hallinto suostuisi tällaiseen humanitaariseen operaatioon, mikä osaltaan myös tukisi sen heikkoa vakautta ja laillisuutta. Ehkä hallinnolla olisi omiakin toiveita?

Suurin osa ihmissalakuljettajista saataisiin pois pelistä riittävillä rauhanturva- tai ihmisturvaoperaatioilla. Tuhansia hädänalaisia ihmisiä estettäisiin menehtymästä, kaikista huolehdittaisiin ja heitä voitaisiin auttaa palamaan omille kotiseuduilleen. Se olisi selkeä viesti mm. afrikkalaisille: Eurooppaan ei enää kannata lähteä. Monilta murheilta ja ihmishenkien menetyksiltä voitaisiin välttyä.

Miksi ei EU käynnistäisi jotain tällaista kunnollista operaatiota tai vaikka useampia? Unionin eliitti vain jahkaa joistain älyttömän kalliista ja turhista Kreikan tukipaketeista, sekä hyssyttelee loputtomiin tätäkin pakolaisten päivittäistä tragediaa. 

Laman ja suurtyöttömyyden kanssa painiskeleva Eurooppa ei voi asuttaa ja ylläpitää kalliisti miljoonia uusia afrikkalaisia, eikä muita tulijoita väkirikkaista maista. Eurooppa voisi kuitenkin olla tehokkaammin mukana auttamassa miljoonia ihmisiä heidän kotimaissaan tai pakolaisleireillä lähimaissa. Onhan tätä monesti esitetty, mutta päättäjät eivät tee sellaisia päätöksiä ja pahat ongelmat kaatuvat päälle.

Josko olisi aika vähitellen keskittyä niiden syidenkin poistamiseen, mitkä ajavat henkensä hädässä olevat ihmiset pakoon omista kotimaistaan? Pakolaisten lähtömaissa on yleensä edes jonkinlainen hallitus ja hallinto, mikä useimmiten tarmokkaasti varastaa myös kehitysapurahat. 

Miksi näiden rikollisten afrikkalaisten valtionjohtajien annetaan aina vain luistella velvoitteistaan omia kansalaisia kohtaan, noita ns. gepardihattu-ukkoja jopa ruhtinaallisesti palkitaan? Jatkuuko länsimaiden siirtomaa-krapula loputtomiin, vaikka ne eivät olisi olleetkaan siirtomaaherroina, kuten itsekin riistettävänä olleet Suomen heimot.

Kesäkuinen lisäys: Paavo "Iki" Väyrynen on pakolaisten kohtelusta näemmä pitkälti samaa mieltä kuin intrigööri. Heh.

Linkki Janis Petruksen blogiin.

Miellyttävää matkaa Eurooppaan!


***

23.4.2015

Paavoilua ja häkäpönttöilyä

Iki-Paavo eli pitkän linjan kansan edusmies Paavo Väyrynen lienee pohtinut öiden yli, pysyisikö hän meppinä vai ottaisiko vastaan kansan hänelle juuri äänestämän pestin ihan vain suomalaisena keppinä, eikun kansanedustajana.

Jälkimmäinen kai kiinnostaisi, jos Juha "Häkäpönttö" Sipilä tarjoaisi Väyryselle ministerin paikkaa, mieluiten kai ulkoministerin pestiä.  Se asia ei taida olla tulevan pääministerin työlistalla ensimmäisenä asiana, joten Väyrynen joutunee hiukan vitkuttelemaan kansanedustajan valtakirjansa tarkistuttamista.

Väyrysellä on hänen oman tiedotteensa mukaan tarjolla merkittäviä työtehtäviä myös siellä europarlamentissa, keskustan valtuuskunnassa. On siinä sitten miehellä valinnan vaikeutta kerrakseen. Toisaalta voisi ajatella, että kysymys on tyypillisestä "paavoilusta", mihin kuuluu olennaisesti myös ns. kissan hännän nostattelu, mikä toki on osa poliitikon arkityötä.

Ehkä mahdollisuuden valtioneuvoston jäsenyyteen olisi vain voinut jättää hiljaisesti avoimeksi. Mutta mukavaa kai se on noukkia sieltä, missä on makoisimmat marjat? Edustajiemme Bryssel-Strasbourg -akselin ja Suomen eduskunnan ja hallituksen välillä poukkoilu on meille jo muutenkin tuttu juttu. Miten hyödyllistä, järkevää ja reilua tuommoinen touhuilu on, sitä pitänee pähkäillä ainakin yön yli.

***
Kovin touhukkaitahan monet edustajistamme ovat. Eduskunnasta nyt pois jättäytyvä kansanedustaja ja ex-sisäministeri Kari Rajamäki tuli aikoinaan tunnetuksi sitä, että hän sai eduskunnassa ruuhkan aikaan yksinään. Karin puoluetoveri Kimmo Kiljusesta sanottiin, että hänet saattoi nähdä lentoasemalla yhtäaikaa jostakin maailmalta tulossa ja johonkin lähdössä.

Intrigööri kyllä arvostaa Paavo Väyrystä hänen kokemuksensa ja suomalaisia puolustavien mielipiteidensä takia, ihan oikeasti. Myös Sipilän kekseliäisyys, esimerkiksi häkäpöntön jalostus eri käyttötarkoituksiin, on arvostettavaa.

Tuosta tulikin mieleen, että keskustan mahdollinen hallituskumppani perussuomalaiset on kuulema esittänyt mm. autoveron poistamista. En ole nyt perehtynyt tähän autovero-aiheeseen, mutta ehkä autoveroa, kuten polttoaineveroakin voisi vain keventää ja järkevöittää, eikä poistaa kokonaan? 

Jostakin ne verot on kerättävä, sillä muuten ainakin taloudellisesti heikompi kansa syrjäytyy. Mutta voi olla, että se on tarkoituskin?

Tärkeää olisi ainakin turvata kotimaisen raskaan liikenteen ja muun ammattiliikenteen toiminta eli kannattavuus rajojemme yli rullaavan ulkomaisen kilpailun paineissa.

Ehkä tuleva hallitus voisi päättää, että ensi vuoden alusta lähtien kaikki häkäpönttöautot, yms. viritelmät olisivat autoverosta vapaita? Verottomuudella voisi tukea myös uusia kotimaisia biopolttoaineita käyttävää autoilua, sekä sähköautoilua. Saisikohan biopolttoaine & sähköhybridin teknisesti toimivaksi ratkaisuksi ja verovapaaksi?

Elämme jännittäviä aikoja. Suomi on saatava kuntoon ja nousuun vaikka häkäpöntöllä kaasuttaen! 

Natohaukat nokkimassa, linkki.

***
Lisään vielä tekstikopion Paavo Väyrysen eilisestä tiedotteesta:

Paavo Väyrynen
Poliitikko · 4 402 tykkäystä · 11 t · 
TIEDOTE 22.4.2015

Kuten olen julkisuudessa kertonut, minulla on Euroopan parlamentin työtehtävien vuoksi mahdollisuus tarkastuttaa kansanedustajan valtakirjani vasta 8.5. Kysymys ei ole viivästyttämisestä, kuten julkisuudessa on väitetty. Olenkin ryhtynyt selvittämään, voisinko tarkastuttaa valtakirjan ennakkoon maanantaiaamuna ennenkuin matkustan Strasbourgiin.


Tarkoitukseni on pyytää vapautusta eduskuntatyöstä Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän hoitamista varten. Tällöin varamieheni Mikko Kärnä voisi ryhtyä hoitamaan kansanedustajan tehtävää heti eduskuntatyön käynnistyessä.


Hallitusneuvotteluihin minulle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa toista kautta, sillä Keskustan valtuuskunta Euroopan parlamentissa on valinnut minut puheenjohtajakseen ja edustajakseen Keskustan puoluehallituksessa ja työvaliokunnassa.


Tarvittaessa voin milloin tahansa luopua paikasta Euroopan parlamentissa ja ryhtyä hoitamaan kansanedustajan tehtävää.



***

21.4.2015

Neutraalit pikkulat

Turun kirjastossa on vanhalla puolella otettu käyttöön kaksi sukupuolineutraalia pikkulaa, kertoo TS

Uutuusveskin ovessa on ns. transumerkintä. Jutusta voi päätellä, että kirjaston uudella puolella perinteiset vessaovien merkinnät on säilytetty, mutta vaihtoehto on talossa tarjolla, jos sinne tai tuonne hädältään kerkiää.


Intrigööri on tietysti vanhanaikainen, mutta minusta kohteliasta sukupuolineutraaliutta ja samalla järkevintä olisi vain lisätä vanhan mallisten pikkuloiden tarjontaa. 

Jokohan muuten isosti rempatussa eduskuntatalossa tai kaikissa valtion ja kuntien virastoissa on otettu käyttöön nuo sukupuolineutraalit uudistukset? On niitä aika paljon muitakin yleisiä "mukavuuslaitoksia".


***

20.4.2015

Jytkyn jatko

Tulihan se sieltä, jytkyn jatko persuille. Neljän vuoden takaisesta jytkystä tuli poliittista todellisuutta, sillä Suomessa on nyt oikeasti neljä suurta puoluetta kolmen suuren sijasta. Persujen nousu ei ollut pelkkä politiikkaan kyllästyneiden kansalaisten protesti.

Mainittavaa protestia äänestäjät eivät näissä vaaleissa tehneet. Ihmetellä voi sitä, miten surkeita hallituspuolueiden pitäisi oikeasti olla, etteivät ihmiset niitä aina uskollisesti äänestäisi. Kataisen kohelluskuusikko ei pahasti syönyt kokoomuksen kannatusta, eikä myöskään Stubbin valohoitohallitus.

Demarit kai tässä ottivat eniten takkiinsa, liekö sitten syynä se, ettei Rinteen äijäfeminismi oikein iskenyt naisvaltaisessa puolueessa. Miksihän sitten piti valita ay-äijä puolueen puheenjohtajaksi? Otapa heistä selkoa.

Vihreät näemmä onnistuvat vakuuttamaan äänestäjänsä vaikka väiteellä, että Suomi pelastaa maailman ilmaston yksinään. Pari lisäpaikkaa puolueelle heltisi kyllä taitavalla vaalipiirien väännöllä, mutta mistä ne muut kolme lisäpaikkaa tulivat? Ehkä ääniä löytyi palkintona siitä, että Ville osasi oikeaan aikaan salaovelasti luistella hallitusvastuusta? Viidellätoista edustajalla saa jo hyvät mekkalat aikaiseksi.

Paavolle ja Vasemmistoliitolle vastuusta luistelu ei tuonut tulosta. Turkulainen Li Andersson sentään sai taakseen hyvän ääninosteen, mikä voi vielä aurata Paavon ja muut tien poskeen. Historiallisessa Turussa on taustalla myös yllättävän vahvaa vasurihistoriaa.

Päävastuullinen hallituksen runnaajana on nyt odotetusti keskusta. Oikeastaan puolueiden paikkaluku ei paina hirveästi, vaan niiden tavoitteet. Tehdäänkö seuraavalla hallituskaudella vänkyröivää puoluepolitiikaa vai yhteistä suomalaista politiikkaa? Sipilä sivusi mielenkiintoisesti myös neljän suuren puolueen hallituksen mahdollisuutta!

Puolueiden ja puoluejohtajien yhteistyökyky ratkaisee paljolti sen, painuuko pikkuinen kansankotimme edelleen alemmas kohti ränsistyvän maanosan auringonlaskua vai otetaanko käyttöön yhteinen korjaussarja?

Toivottavasti Suomen poliitinen korjaussarja ei ole samanlainen kuin Pulttiboisin vanhassa mannesketsissä, missä Kalliala ojensi Ladan alle kykkivälle Peteliukselle kälyisen kiepin rautalankaa. 
***
Lisäys: Tuli tuo vaalituloskin suunnilleen ennakoitua postauksessa 19. maaliskuuta eli kepu ykkösenä ja päälle 20 prossan kannatuksella. Persut kakkosena ohittaen loppusuoralla kokoomuksen ja demarit.

Hallituksen ennustelin tuolloin kepua, persuja ja demareita, sekä pakollisia ruåtsalaisia. Mutta juhannukseen mennessä kai senkin joukkueen kokoonpano tiedetään?

*

18.4.2015

Sekohallitus pelasti Suomen

Intrigöörikin on joskus ihmetellyt sitä, ettei Kataisen & Stubbin taivaankaarihallitus koskaan saanut aikaan suuria päätöksiä. Suuria asioita nelivuotiskaudella silti tapahtui, sillä Suomi velkaantui rumasti ja otti hirmuisia takausvastuita, joista tulevatkin sukupolvet vielä muistavat Kataisen hallituksen.

Hallituskaudella on kuulema runnattu läpi noin 300 uutta lakia tai lakiuudistusta. Kysyä kai sopii, moniko noista laeista oli suomalaisille oikeasti tarpeellinen ja huolellisesti valmisteltu kaikkine vaikutusarvioineen. Moniko noista pykälänveivauksista pohjasi pelkästään EU:n saneluun eli vaivihkaiseen liittovaltion rakenteluun?

Ehkä moitiskelun sijasta pitäisikin kiitellä kataistrofihallituksen kovasti kierräteltyä ministerikaartia? Jospa terveet vaistot estivät ministereitä toimimasta tarmokkaasti hallitusohjelman kivitauluihin hakattujen tavoitteiden mukaisesti. 

Kuinkahan rumasti pienelle Suomelle olisi jo käynyt, jos Kataisen kokkelikööri perästähiihtäjineen olisi saanut kaiken tahtomansa läpi? Pitääkin laittaa lopuksi pieni, mutta vaatimaton kiitos historian hämäriin painuvalle kuusikko & nelikko-hallitukselle. Terveisiä myös apukomissaari J. Kataiselle sinne Prysseliin. Parketti on kova kävellä ja vastuu on raskas kantaa!

***

17.4.2015

Köyhille kurjuutta, tättärää!

Köyhien ystävät löytyvät muualta kuin Kelasta tai kunnista. Kela aikoo runtata köyhimmille liikaa maksamansa tuet kerralla ulosottoon, ellei saatavia makseta heti kerralla. Kela ei aio enää tehdä maksusopimuksia takaisinperinnästä toimeentulotukea saavien asiakkaidensa kanssa.

Kela hurskastelee, että ulosotossa säilyisi asiakkaan oikeusturva niin, jotta kuntien maksama toimeentulotuki jäisi kokonaan ihmisten käyttöön. Niin se on jäänyt tähänkin asti. Toimeentulotuki alittaa  ulosoton suojaosuudet, joten siitä ei ainakaan nykyisten lakien mukaan saa ulosmitata.

Vähimmäisturva eli toimeentulotuki siirtynee Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistus on sinänsä tarpeellinen ja se lisää eri puolilla maata asuvien ihmisten tasa-arvoa laitimmaisessa perusturvassa. Sittenhän Kela pystyy ihan itse päättämään, kuka saa soppaa ja kuka ei tai kenet laitetaan ulosottoon.

Velalliselta ulosotossa menevät luottotiedot punaiselle, ellei luottokelpoisuus ole hukkunut jo ennen kelan velkomisia. Mutta ei virkaherra siitä välitä. Velallinen on sitten yhä enemmän kuntien sossun luukun varassa, sillä harkinnanvarainen sosiaaliapu jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Ilman sossun apua tai tukea jäisi maksuhäiriöisiltä ihmisiltä vuokra-asuntokin usein saamatta.

Missä määrin tällainen köyhien ankara syrjäyttäminen vielä tuo slummiutumista ja paljonko se lisää pikkurikollisuutta, se jää nähtäväksi. Useimmat köyhät kyllä yrittävät elää kiltisti ja kuvalleen.

***
Kunnilla on toisella lailla pullat palamassa uunissa. Tähän saakka kunnissa on melko kärkkäästi laitettu mm. pienet terveysmaksurästit perintäfirmojen hoidettaviksi. Pois silmistä, pois mielistä? Nyt on kuulema aloittamassa uusi kuntien omistama perintäyhtiö. Pian kai se nähdään, kasataanko tässä vain uusi häkkärä entisten päälle vai koituuko tuosta hankkeesta käytännön hyötyjä?

Miksihän kunnat ovat sitkeästi halunneet tukea ulkomaisessa omistuksessa olevia perintäyhtiöitä? Kunnalliset maksut ovat usein suoraan ulosottokelpoisia, joten kunnille ei koituisi lisäkuluja maksujen siirtämisestä viralliseen ulosottoon. Joissain tapauksissa velallinenkin voisi sopia ulosoton kanssa velkojen lyhennyksistä.

Silti maksut on haluttu siirtää poikimaan perintälafkoille. Karhufirmat kerryttävät kylmästi korkoja ja kuluja velallisten kuntalaisten niskoille vuodesta toiseen, ne pitävät pieniäkin velkoja yllä vaikka maailman tappiin. Jotkut terkkarimaksutkin voivat kuluineen ja korkoineen paisua satasiin tai tuhansiin, eivätkä minimituloiset pysty sellaisia summia koskaan maksamaan. Kunnalliset ja julkisyhteisöjen perimät velat vanhenevat yleensä viidessä vuodessa, mahtaneeko perintätoimistossa roikottaminen pidentää vanhenemisajan todella loputtomaksi?

Ulosotossa velalliselta saataisiin perityksi edes pieniä veronpalautuksia. Jos velkainen sitten joskus tienaisi työllä, kuten ainakin nuoremmille voi käydä, ulosoton tietsikka raksuttaisi sotun perusteella jo ensimmäisten palkoista tehtyjen veronpidätysten jälkeen. Silloin velkoja eli tässä tapauksessa kunta (tai se kelakäla) saisi oikeasti omiaan pois, jo ihan nykyisellä systeemillä. Samallahan siinä velallisenkin kuorma hiljalleen kevenisi.

Perintäfirmoista koituu pikkuasioissa pelkkiä turhia kuluja kaikille. Perintäfirmalla, siis laillisella, ei itsellään ole oikeutta saatavien ulosmittaamiseen, vaan se homma täytyy hoitaa virallista tietä. Ulosottopäätös tuomioistuimessa maksaa setelirahaa ja ensi vaiheessa sen maksaa yksityinen velkoja. Joitain lakimuutoksia lienee tulossa, ainakin velkojen lopullisen vanhenemisen suhteen, mutta ne ovat vasta tulossa. Ihmisten velat ovat jo menossa.

Rikoslaissa ei liene sellaisia köyhien erityisrangaistuksia kuin syrjäyttäminen tai elinikäinen velkamasis, mutta maan tapa on toinen. Köyhien ystäviä Suomesta vielä löytyy, ainakin leipäjonojen pöytien takaa.

Köyhien ystäviä olisi kyllä juuri nyt olevinaan isokin  joukko, mutta sunnuntain vaalien jälkeen politiikan tuuli on käynyt yli useimpien hilseen, eikä heitä enää ole. Köyhille kova kuri, byrokraatilla parempi mieli!
***
Perinnän mätäpaise puhkaistava, persut ja vihreät kerrankin yhdessä asialla.

16.4.2015

Yhden asian puolueet

Talouselämän eilisessä vaalitebatissa pohdiskellaan, murtuuko vielä suurten puolueiden valta. Eduskuntapuolueiden haastajia on joka vaaleissa kymmenkunta. Muualla Euroopassa puoluekenttä on muuttunut  ja mullistunut paljon enemmän kuin Suomessa.

Useimmat tebatissa eivät oikein lämpene pienpuolueille, vaikka ainahan saa yrittää: 

Lasse Laatusen, (työmarkkinamies, EK), mielestä paras puolueiden määrä olisi kolme: Kokoomus olisi yhtä kuin oikeisto, vasemmisto muodostuisi demareista ja vasureista, keskusta koostuisi kepusta ja persuista. Yhtään uutta puoluetta ei Laatusen mielestä asioiden hoitamisen kannalta tarvita, nykyisissäkin on liikaa.

"Yhden asian puolueet",  Vihreät, Kristilliset ja Rkp voisivat Laatusen mielestä hajautua em. kolmeen suureen puolueeseen. Laatunen myöntää mallinsa olevan utopistinen. Persuille hän ennustaa tulevan noutajan, kun taitava Timo Soini joskus jättää politiikan.

Matias Turkkila, (päätoimittaja, persut),  sanoo uusien puoluehankkeiden olevan terveen demokratian tunnusmerkki, mutta tyhjästä puoluetta pystyyn nostavilla on edessä kivinen tie. 

Kiviä uusien puolueiden polulla ovat Turkkilan mielestä myös politiikan kiertolaiset eli "henkilöt, jotka ovat riitautuneet aiempien kumppaneidensa kanssa ja tarrautuvat uuteen puolueyritelmään kuin kärpänen liimapaperiin".

Maria Kaisa Aulan (entinen lapsiasiavaltuutettu, kepu) mukaan puolueet uudistuvat henkilökeskeisen ja suhteellisen vaalitapamme vuoksi sisältä päin. Tällaisia muutosvoimia ovat vihreys, sekä myös maahanmuuton ja EU:n kritisointi. Henkilöityminen ei ole vain pahasta, sillä se tuo vastuuta äänestäjille. 

"Viime aikojen poliittiset sekoilut ovat pääasiassa puoluejohtajien heikkoudesta ja osaamisvajeesta kiinni."

Suvi-Anne Siimes, (Telan toimitusjohtaja ja entinen vasurien pj), antaa vahvaa tunnustusta persuille.  Persujen nousua neljän suuren puolueen joukkoon hän pitää historiallisena saavutuksena, olipa puolueen politiikasta mitä mieltä tahansa.

"Puolueiden määrää olennaisempaa olisi pohtia sitä, miksi niin monilla on tunne siitä, että he eivät tule kuulluiksi", Siimes sanoo. "Demokraattisen yhteiskunnan kantasanoja ovat kansalaisuus ja yhteisyys. Molemmat ovat murroksessa. Ja molempia pitäisi rakentaa uudestaan."

Ilkka Suominen, (ex-ministeri, kok) toteaa, ettei puoluekenttä ole ollenkaan vakaa. Suominen perää päätöskykyistä hallitusta ja toivoo, ettei ainakaan 2011 sixpack palaisi.

Liisa Hyssälä, (Kelan pääjohtaja, kepu), toteaa demokratiavajetta syntyvän äänestämättömyydestä, syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta. Hyssälä perää lisää puolueiden valtaa pitkien listojen muodossa. Hän haluaa nettiäänestyksiä ja uskoo, että uusiakin puoleita syntyy. "Islamilaisen puolueen näen tulevaisuuden Suomessa mahdollisena."

Teivo Teivainen, (maailmanpolitiikan professori), uskoo, ettei jytkyjen aika ole ohi.

"Persujytky oli osoitus siitä, ettei Suomenkaan puoluekenttä ole täysin vakaa. Eurooppalaisia esimerkkejä on myös vasemmiston nopeasta noususta."

"Kreikan Syriza ja ehkä vieläkin nopeammin Espanjan Podemos ovat onnistuneet kanavoimaan kansalaisten tyytymättömyyttä vasemmistodemokraattisten puolueiden kautta. En pidä lainkaan mahdottomana, että jotain vastaavaa voisi tapahtua myös Suomessa."

Linkki TE:n tebattiin.
***
Ettei tämäkin postaus menisi tosikkojupinaksi, se vaarahan on aina vaanimassa, laitan vielä linkkejä puolueisiin ja noihin Laatusen mainitsemiin yhden asian puolueisiin: 

Vihreiden "mainoksia".

Kristilliset, ym.

Rkp, ym.


***

15.4.2015

Lääninhallitukset takaisin!

Itä-Suomen läänin
vaakuna. 
Kerrankin sitä intrigööri saapi olla suunnilleen samaa mieltä elinkeinoelämän eli sen keskusliiton EK:n kanssa: Lääninhallitukset pitää kaivaa pois säilytysrasvasta, puhdistaa ja selkeyttää samalla sekavaa aluehallintoa. EK esittää, että aluehallintovirastot Avit ja ELY-keskukset yhdistettäisiin kahdeksaksi lääninhallitukseksi. 

Taviksen vinkkelistä lääninhallitukset olivat ennen selkeä porras edustamassa valtiota maakunnissa ja kunnissa. Ei ollut yksi, eikä kaksi kertaa, kun ihmiset saivat apua ja palvelujakin lääninhallituksen eri osastoilta, ehkä eniten sosiaali-ja terveysosastolta. 

Lääninhallituksista oli suorat yhteydet ja vaikutuskanavat kuntien hallintoon ja tietysti myös toisin päin, kunnista valtion aluehallintoon. Lääninhallitukset myös vahtivat kuntia laillisuuden noudattamisessa ja vahvistivat samalla kansalaisten alueellista tasa-arvoa. Linkki läänien vaakunoihin.

Avit ja elyt ja muut helyt ovat sekava hallintovyyhti, josta joutaisi jo päästä eroon. En aikoinaan ymmärtänyt, mikä hirmu vimma mm. demareilla oli tuhota hyvin toimineet lääninhallitukset ja korvata ne kummallisella hallintomössöllä. Samalla kiskaistiin pytystä alas eli yhdisteltiin ikivanhoja läänejä. 

Nykyinen selkeytetty läänijako kannattaisi kuitenkin säilyttää. Uudistuksia pitäisi tehdä järkiperusteilla, paremman käytännön toimivuuden takia, eikä vain jonkin hallinnon himmelisaation vuoksi.

Siinäkin olen samaa mieltä EK:n kanssa, ettei maaherroja enää tarvittaisi, vaikka lääninjohtajan titteli riittäisi.  Puolueet nimittivät taannoin maaherroiksi jotensakin ansioituneita, mutta jo jäähdyttelykelpoisiksi katsottuja poliitikkoja. Maaherrat valtuuksineen olivat perintöä tsaarien ajoilta. Herrakansaa meillä on muutenkin liikaa, ei sitä tarvitse erikseen tittelöidä.

En tunne EK:n esityksen yksityiskohtia, mutta selkeyttä ja toimivuutta sielläkin varmaan halutaan hallintoon. Uudistus kuulema vapauttaisi työmarkkinoiden käytettäväksi noin tuhat ehkä nykytöissään tarpeetonta  byrokraatia. Heillä varmaan on kysyntää yksityisessä elinkeinoelämässä?  

Hyvänkuuloinen esitys, mutta herää heti kysymys, kuinka politsaurukset tuonkin esityksen tuhoavat? Miten mahtaa maakuntien ja niiden hallinnoimisen käydä seuraavan hallituksen kurttuisissa kourissa? Maakuntaliittojakin aiotaan karsia. Mitä sote-uudistus vaikuttaa?

Lisäys: Lapikasta lattiaan!


***

Nakudeitti ei toimi?

Iltapäivälehdistä toinen kertoo sydäntä särkevästi, miten nakudeitin kuuma ihastus näyttikin taviksena, siis releidensä kanssa, melkein janarilta. Siihen sekin polte hiipui ja sammahti arkiseen elämään.

Intrigööri muistelee hämärästi, että perinteinen tyyli oli tuommoista paratiisimallia paljon kiinnostavampi. Ennen sitä edettiin hottiksen kera silleen eroottisen sorttisesti vähän kerrassaan, tekstiileitäkin lopulta vähennellen, sitä myöten kuin kuumuus kimpoili kattoon. 


Sellainen touhuilu jaksoi kiinnostaa kerta toisensa perästä. Jos parisuhde sitten myöhemmin lutrahti, ei se ainakaan mistään väärin ajoitetuista menettelyistä kiinni jäänyt. Panettelukin tapahtui sitten vasta jälkikäteen, se päättyneen suhteen antoisa sanallinen puoli.


Nakudeiteillä mennään kuin pylly edellä puuhun. Eihän siinä voi jäädä ensivaikutelman jälkeen jäljelle mitään erityisen kiinnostavaa. Vai voiko? Mitenhän sekin asia koetaan nykyisin? Pitäisikö pitkästä aikaa alkaa katsomaan televiisiota, jos vanhempikin tässä vielä nuortuisi ottamaan vastaan uudenlaisia virikkeitä?



***

14.4.2015

Apuva EU!

Pelottomat ministerimme Stubb ja Haglund kunnostautuvat sotilaallisella saralla viikko viikolta. Pääministeri Stubb näyttää uskovan, että "Suomi saisi muilta EU-mailta apua konfliktitilanteessa". Nuuskan ystävä Haglund saattaa sittenkin olla enempi realisti luottaessaan lähinnä pohjoismaiseen apuun.

Stubbin mukaan "olisi selvää, että Suomea autettaisiin, koska Suomi on jeesannut muita taloudellisesti". Heh. Myös Stubb uskoo Ruotsin apuun, mutta hänen uskonsa EU:n kykyyn ja voimaan näyttää olevan rajaton, joka asiassa.

Intrigöörin havaintojen mukaan Suomi hankki voimapari Kataisen ja Urpilaisen aikana turhaan yrmyn taloustiukkiksen maineen, mikä ei lisää ainakaan unionin eteläisten velkaongelmaisten maiden sympatioita kaukaista, mutta tylyä Suomea kohtaan. Suomen voisi olla aika vaikea saada kriisitilanteessa edes talousapua monilta mailta. Ehkä Saksalta saattaisi irrota jotain?

Suoraa sotilasapua Suomi saisi jo maantieteellisistä syistä muista Pohjoismaista, ehkä jostain muualtakin. Mutta jos eräs itämörkö jostain kummallisesta syystä hyökkäisi rajojemme yli, se ei viivyttelisi hetkeäkään, joten kaikki ulkopuolinen apu olisi pahasti myöhässä. Auttamaan ehtisivät ehkä länsinaapureiden ilmavoimat, ellei niillä sattuisi olemaan silloin muuta tekemistä?

***
Toki intrigööri on vielä sitä mieltä, että Moskovan möröillä on paljonkin muuta tekemistä kuin höökiä ehkä eniten ystävällismieliseen ja talousyhteistyötä tekevään länsinaapuriinsa. 
EU:n tarjoama sateenvarjo Suomelle on lähinnä henkistä laatua. Ukrainan valloituksiensa ja jättimäisten asemenojensa takia Venäjä rapauttaa talouskestävyyttään hyvää vauhtia.

Hyökkäämällä Suomeen ja/tai Ruotsiin Venäjä stumppaisi kokonaan tulevatkin kauppasuhteensa unionin ja kai myös USA:n kanssa. Venäjän hyökkäys pieniin Baltian Nato-maihin ei todellakaan olisi mikään neljän tunnin juttu, sellaisten sotilastoimien seurauksia ei tekisi mieli edes arvailla.

***
Mutta voihan olla, että Vennäällä riittää kaalia, teetä, votkoo, suolakurkkua ja liepuskaa omiksi tarpeiksi. Viis niistä ulkosuhteista! Sielläpähän sitten maailman johtavassa oligarkkivaltiossa uhoilisivat ruostuvien sotakalujensa, niiden kuulujen rauhanaseiden, sekä kaikkiaan melko haluttoman asevelvollisarmeijansa kanssa. 

Tuskin Venäjällä sentään sellaista kurjistumista kaivataan? Jokaisen pitäisi tietää, että vyötä voi kiristää vähäksi aikaa, mutta pitkän päälle solki alkaa hangata ikävästi selkärankaa.

Jos Venäjän sotilaallinen pullistelu ja naapurimaiden uhkailu ei lähiaikoina lopu, lienee paras harkita jo valmiiksi muita toimia. Autonominen Suomi tarjosi aikanaan turvaa ja kauttakulkua mm. hra Leninille. Suomi on taas päätynyt jonkinlaiseen autonomiseen asemaan, nyt unioniin nähden. Myös suurherra Putinille saattaa vielä tulla turvapaikan tarvetta? 

Idän karhulla on tiettävästi mökkitonttejakin valmiina Suomen alueella. Halonenkin voisi sitten käydä moikkaamassa kaveriaan ja näyttämässä, kuinka se venäläinen mamukisu jaksaa. Lähipiirinsä mukaan Putin on oikeasti mukava ja huumorintajuinen mies. Näin se on nähtävä!


***

12.4.2015

Kansanmurhien karmea perintö

Kauhea historia toistuu, aikaa kului melkein sata vuotta.
Vasemmalla ottomaanien kalifaatin armenialaisuhreja.
Oikealla uuden "Isis-kalifaatin" raakalaista
näkyy vain naurattavan.
Paavi oli syystä murheissaan ja huolissaan, kun hän muisteli ottomaanien kalifaatin, osmanien valtakunnan eli silloisten turkkilaisten tekemää armenialaisten kansanmurhaa vuonna 1915. 

Turkkilaisten vieläkin ankarasti kiistämien armenialaisten terrorististen joukkomurhien seurauksena arvioidaan miljoonan, jopa puolentoista miljoonan armenialaiskristityn saaneen surmansa ensimmäisen maailmansodan aikana, noin sata vuotta sitten. 

Armenialaisten vainoja oli Turkissa myös aikaisemmin, jo 1800-luvulla. Armenialaisten kansanmurhista tai vainoista tässä ja tässä.

Turkin parin miljoonan armenialaisvähemmistö oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin pääosin lukutaitoista ja osin melko hyvin pärjäävää porukkaa. Turkin islamilaisen enemmistön laita oli tuolloin toisin. Kansan kateuskin siinä lietsottiin kaiken muun ohella vainojen sytykkeeksi, kuten myös muualla joukkotuhontoja ja kansanmurhia tehtaillessa maissa myöhemmin.

Paavin puhe kansanmurhasta sai tietysti aikaan kiivaan vastareaktion Turkissa. Turkin naapurissahan Syyriassa riehuu eräänlainen vanhan kalifaatin perillinen, islamilainen valtio Isis, minkä uhrien määrä vain kasvaa.

***
Vilkaisin googlen kuvahaulla armenialaisten kansanmurhasta kertovia kuvia ja sitten Isiksestä kertynyttä kuva-aineistoa ja kyllä se hiukan yllätti. Sata vuotta on vierähtänyt, mutta se ei näytä mitään painavan. Ihmisiä kidutetaan ja päitä katkotaan. Murhaajat ovat yhäkin raukkamaisen julmia, heillä on käytössä samat ikivanhat tavat ihmisten kiduttamisessa ja tappamisessa. Avuttomat siviilit ja sotavangit ovat varmaankin kaikkein mieluisimpia häpäistäviä ja murhattavia?

Vanhan ja uuden islamilaisen kalifaatin murhaorgiat ovat kuin suora jatkumo väliajan jälkeen. Ihmisten irtopäitä esitellään kuvissa, murhatun ja näännytetyn väestön ruumiita on suurissa kasoissa. Siviilejä, naisia ja lapsia lahdataan, raiskataan. Ketään ei säästetä kuin ehkä joskus verirahojen, lunnaiden toivossa.

Mitä tästä pitäisi päätellä? Kansanmurhien aika ei vieläkään ole ohi. Toivottavasti kaikkein suurimmat sellaiset eivät ole vielä edessä. Mahdollista se olisi ainakin, jos uuden kylmän sodan päätteeksi käytettäisiin moderneja joukkotuhoaseita, mitkä eivät rajoitu pelkkiin ydinohjuksiin. 

Sodan hurtat tempovat jo Euroopassakin ketjujaan. Uskotaan nyt vielä, että ne ketjut pitävät. Toivotaan, että kaikki on vain suurta valtapeliä. Jos sotakaluja ei uskalleta käyttää, niillä näemmä pitää edes uhitella.

Varoitan kuvalinkeistä, kuvat eivät sovi herkemmille!

Kuvahaku armenialaisista.

Kuvahaku isiksestä.

***
Lisäyksiä

Armenia muisti uhreja.  

Kurditkin Saddamin uhreina.

Lisäys 16.3.2017: Suomi ei uskalla ottaa kantaa armenialaisten kansanmurhaan.

***