29.9.2012

Mona Lisa pien



Intrigööri ihailee syvästi vanhojen mestarien maalauksia, joista ehkä kuuluisin Mona Lisa hymyilee alati salaperäisesti. Näin on, vaikka naisparkaa riepotellaan yhä uusilla teorioilla. 

Leonardo da Vinci varmaan näki tulevaisuuteen luodessaan muotokuvalle sen arvoituksellisen ilmeen, sillä outoon hymyilyyn on ollut viime aikoina paljonkin  aiheita.


Taannoin tutkijat veikkailivat Mona Lisaa homoksi, vai miten se oli? Viime kesänä arkeologit kaivoivat Firenzessä ylös luurangon, jonka arvellaan kuuluvan taulun mallina istuneelle aatelisnaiselle Lisa Gherardinille, myöhemmin del Giocondolle. Mallin hautarauhakin rikottiin.


Mona Lisasta on myös oltu löytävinään Espanjasta da Vincin oppilaan maalaama kopio. Uusin julkisuudessa ollut löydös on ehkä mestarin itsensä maalaama luonnos.  


Olivatpa asiat kuinka tahansa, maalaus hymyilee aina vain, vaikka Mona Lisan varmaan tekisi mieli joskus irvistellä, kuten tuossa päällä olevassa maalauksen animaatio-versiossa.



* * *

28.9.2012

Eikö edes sikaria?

Espanjan pääministeriä ja sikarien ystävää Mariano Rajoyta kuulema syytellään hedonismista - yhden vaivaisen New Yorkissa kadulla kiireesti poltellun sikarin takia.

Ehkä syy ei sittenkään ole vain yhdessä sikarissa?  Espanjassakin on viime aikoinakin todettu se demokratian perusasia, että kansa juhlii yhteisillä varoilla vain edustajiensa välityksellä. 

Intrigööri paheksuu silti moista sikarisyrjintää ja hysteriaa. Ihminen se on pääministerikin. Vaikka joskus sitä on vaikea uskoa meilläkin lähes savuttomassa, mutta kaikenlaisten tiukkisten ja pöyristyjien luvatussa maassa Suomessa.

Voi kauhistus! Että tuo ryökäle ihan sikaria poltteli ja julkisesti. Eikö tuo tuommottinen ole kiihotusta nuorisolle tupakin turmiolliselle tielle? Mahotonta!

Saman tien tekee mieli laittaa tähän muitakin syntisten "sikaristien" kuvia:



* * *







27.9.2012

Ruoka - ihanan kallista

Lueskelin tuossa pakastepitsaa syödessä paikallisen osuuskaupan (PeeÄssä, Pohjois-Savo) jäsenlehtisiä. Erityisesti kiinnosti otsikko: Ruoka on kallista? Kauppiaan mielestä ruoka toki saattaa olla Suomessa kallista, mutta se ei ole kaupan vika. Tuottajilla ja teollisuudella on tietysti omat näkemyksensä asioista, kuten meillä kaikilla ruokakauppojen asiakkaillakin.

Osuuskaupan johtaja toteaa tiedotteessa, että ruokakassista saa Suomessa maksaa enemmän kuin (aika yleisesti) muualla Euroopassa. Tämä johtuu kovasta verotuksesta, sillä ruoan arvonlisävero on meillä 13 prossaa, kun se Italiassa on 4, Saksassa 7 ja Ranskassa 5,5 prossaa. Irkut ja britit eivät maksa ruokaostoksistaan lainkaan arvonlisäveroa, eivätkä maltalaiset.

Suomi ei sentään ole ruoan himoverottaja Euroopassa, kun tilastoihin kurkistaa.  Tämän vuoden alussa kovin ruoan alvi oli suuressa ruoan tuotantomaassa Tanskassa 25 prossaa. Yli 20 prosenttia alvia lisättiin vähittäiskaupan ruokien hintaan myös Baltian maissa, Unkarissa, Slovakiassa, Bulgariassa ja Romaniassa.

Suomessa ruoan alvi on 13 prossaa, kuten Kreikassakin. Ruotsi on 12 prosentissa, Itävalta ja Tsekki 10 prosentissa. Loput EU-maista verottavat ruokaa tätä vähemmän tai ei lainkaan. Sekin pitää muistaa, että alv on tasavero. Pienituloinen maksaa mm. makkarasta, leivästä ja maidosta saman kulutusveron euroissa kuin hyvätuloinenkin. Toki tuloveropuolella köyhänä oleminen on (yleensä) keveämpää.

Ruokako kallista?

TIedotteen jutun mukaan elintarvikkeiden hinta ilman alvia on Suomessa hieman alle EU15-maiden keskiarvon (lyhenne EU15 tarkoittaa unionin vähän vanhempia jäsenmaita, tilannetta ennen vuotta 2004) . Yleiseen kustannustasoon verrattuna hintatasomme on 9 prosenttia näiden EU15-maiden keskiarvoa alhaisempi, joten päivittäistavarakauppa lienee meillä tehokasta? 

Tilastoista voi aina päätellä monenlaista, lukijasta tai tulkitsijasta riippuen. Osuuskaupan johtajan kuuluukin kai tyrmätä väite siitä, että yhä suurempi siivu kuluttajan rahoista menisi ruokaan. Peruselintarvikkeiden osuus kaikista kulutusmenoista on tiemmä nykyisin vain noin 11 prossaa. Ruoan kuluttajahinnat nousivat vuosina 2005 - 2010 vajaat 13 prossaa, mutta palkansaajien ansiotaso nousi 21 prossaa. 

Tätä ei intrigööri kiistä, mutta pienituloisten ja varsinkaan perustulon tasolla pärjäävien "tilipussi" ei ole paisunut noin vauhdikkaasti, eikä juuri lainkaan. Köyhiä, kuten työttömiä, yksinhuoltajia ja pieneläkeläisiä ruoan hinnan nousu koettelee raskaasti, koska pienistä tuloista menee ruokaan paljon suurempi osa kuin tuo yleisen tilaston 11 prosenttia. Itse asiassa pääosa köyhemmän käyttörahoista asumisen jälkeen hupenee ruokakauppojen kassoilla. Pienituloisia tai köyhiä on Suomessa noin viidennes porukasta.

Osuuskaupan tiedote kiistää sellaisenkin yleisen väitteen, että kaupan katteet olisivat kasvaneet koko ajan. Eikä kauppa (tietenkään) kyykytä hankintavoimallaan jyväjusseja tai ruokateollisuutta. S-ryhmän ruokakaupan katteet ovat pienentyneet tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, kertoo tiedote.

Samaan aikaan, edelleen tiedotteen mukaan, elintarviketeollisuuden katteet ovat olleet noususuunnassa. Myös maatalouden tuottajahinnat ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2010 keskimäärin neljänneksen. Jutussa todetaan myös, etteivät esim. ruotsalaiset tuottajat saa tuotteistaan suomalaisia parempaa hintaa.

Vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli Suomessa erilaisia tukia 59 prosenttia! Vastaava luku Ruotsissa oli 21 prosenttia. (Lähteenä: Eurostat).

Hintaneuvotteluissa kauppa noudattaa tiedotejutun mukaan reilun pelin henkeä. Tarjousten kohtalon ratkaisee kuluttajien haluama laatu ja hinta. Tiedote muistuttaa myös, että kuluttajaosuuskunta on asiakasomistajiensa asialla, pitämässä heidän puoliaan:

"Kuluttajahintojen nousua hillitsemällä ajamme varsinkin heikosti toimeentulevien asiaa."

Kotikeittiöiden kannalta mielenkiintoinen tieto on sekin, että ulkomaisen päivittäistavaran osuus hyllyissä ja kylmäaltaissa on Suomessa jo nyt yli 50 prosenttia. Ulkomaisten ruokajättien tarjonta ei kuitenkaan tyyten jyrää paikallisia tuottajia ja toimittajia. Osuuskauppa PeeÄssällä on noin 300 paikallista tavarantoimittajaa ja määrä on kasvussa. Joiltakin paikallisilta tuotteita saadaan läpi vuoden, toisilta lähinnä sadonkorjuuaikoina. Valinta jää viime kädessä aina kaupan asiakkaille.

Kuntavaalien alla pitää huomata sekin, että ruokakaupasta on tehty poliittisen pelin väline. 

Lainaus jutusta: "Olemme äärimmäisen huolestuneita siitä, että ruokakaupasta on tehty poliittinen pelinappula. Ruokakauppa tietysti sopii hyvin tähän rooliin koskettaessaan kaikkia kansalaisia arkipäiväisenä ja läheisenä asiana. Ikävä kyllä keskustelussa jokaisella osapuolella on omat intressinsä ja asioista kerrotaan vain osatotuuksia." 

Tiedotteessa haastateltu osuuskaupan johtaja kaipasi keskustelun pohjaksi faktatietoja, eikä populistisia väitteitä. Niin se vain on, että ruoka ja ruoan hinta ovat myös poliitisesti kuumia perunoita. 

Intrigööri ei ole tilastoihmisiä, mutta joskus on harmittanut, ettei tullut jemmatuksi nivaskaa ruokakaupan kuitteja vuodelta 2001, ihan vain kotoisen vertailun pohjaksi. Kaipa silloin oli muutakin tekemistä kuin arkistoida niitä huonosti säilyviä kuitteja, ei niistä olisi kunnolla edes uunin sytykkeiksi. 

Osuuskauppa kertoo kauniisti painetuissa tiedotteissaan myös sen, että suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin 20 - 30 kiloa vuodessa. Intrigööri ei heitä pois niin paljoa, vaan on säilönyt osan tuosta määrästä huolellisesti vararavinnoksi vyötärölle. Pahat ajat voivat vielä yllättää!


* * *

24.9.2012

Hihhulointia

Hän saattaisi sanoa, että
Jeesus ei laiskoja elätä?
EU:n pikku mallimaassa Suomessa on arvosteltu pitkään kreikkalaisia ja muita öljypuiden varjossa viiniä patongin kera ryystäviä kansoja etelän veteliksi ja ties vaikka miksi. Löytyy helposti syitäkin, joista arvostella. Toisia on toki mukavampi moitiskella kuin syventyä inhaan itsekritiikkiin. Masentuisihan siitä, jos itsessäkin olisi jotain vikaa.

Pohjolassakin tutussa aavikkouskontojen tarustossa kerrotaan miehestä, joka oli huolissaan tikusta lähimmäisen silmäkulmassa, vaikka hänellä törrötti orsi omassa otsikossa. Pannu kattilaa soimaa, mutta musta kylki on molemmilla, jne. 


Kreikkalaisuuksia löytyy Suomestakin, vaikka niitä ei talikolla esille kaivaisikaan. Leväperäistä yhteiskuntaa rahastetaan armotta kuin maailmanloppua vasten, esimerkiksi it-projekteilla.


Välimeren maissa voitaisiin hyvin arvostella suomalaisia jäykiksi jäppäniskoiksi, joilta ei löydy joustoa enempää kuin rautakangelta. Kanki kyllä taipuu voimalla, vaan ei se itsestään oikene. On syytäkin arvostella suomalaisia siitä, että täällä roikutaan rystyset valkoisina ja hampaat irvessä erilaisissa saavutetuissa eduissa ja tyhmissä käytännöissä, vaikka maailma juoksee alta pois.


***

Kun pienyrittäjien puhemies uskalsi julkisesti esittää jotain semmoista, että pienyritysten duunarien nykyisten lakien mukainen työsuhdeturva pitäisi poistaa, vesilasissa alkoi läikkyä. Vasemmistopuolueista  leimattiin kiireesti moiset, nyt kai brittiläislähtöiset aatokset jopa oikeistohihhuloinniksi.

Pienyrittäjien etumies kertoi, ettei yrittäjille enää maistu ammattiliittojen pakkopulla. Käytännössä yritykset eivät uskalla erilaisten rahallisten rangaistusten takia työllistää ketään, eivät edes niitä surullisen kuuluisia kouluputkista pudonneita nuoria. Pienyrittäjien mielestä työllistämisen voisi suhteuttaa vuokratyövoiman käyttöön ja muihin  nykymallisiin pätkätyösuhteisiin.


Etelän vetelä siestalla.
Tässä kohti intrigöörin tekisi mieli kysyä, onko ehkä vuokratyövoimakin pienyrittäjille liian kallista? Silloin saattaa olla viisainta unohtaa se työllistäminen? 

Vasemmistolta voisi tiedustella, onko pienyritysten pyörittäminen heidän mielestään oikeistohihhulointia?

Nyt kun tässäkin asiassa on heti kertaalleen paukuteltu puupäitä vastakkain, kannattaisi kaivella korvat puhtaiksi trasselilla ja kuunnella tarkasti, mitä toisella osapuolella on sanottavaa. Siellä asennepoteroissa voisi myös pesaista rähmät pois silmistä ja katsella asioita toisestakin näkövinkkelistä. Asioilla kun tahtoo olla vähintäin kaksi puolta. Totuus on tuolla ulkona tai siellä on edes kohtuullinen kompromissi.


Suomessa on on jo pitkään vallinnut suurtyöttömyys, mikä uusimman taantuman myötä pahenee myös hurjien joukkoirtisanomisten takia. Jokainen säällinen työpaikka on tarpeen niin nuorille kuin vanhemmillekin.


***


Jos ja kun lainsäädännöstä voitaisiin poistaa pahimpia työllistämisen esteitä, miksi niin ei tehtäisi, eikä kaiveltaisi yhä syvempiä poteroita? Liian tiukka edunvalvonta johtaa siihen, ettei pian ole enää etuja valvottaviksi, eikä jähmeillä ay-liitoilla ole maksavia jäseniä.


Eniten uusia työpaikkoja voi saada pienistä ja sitä vähän suuremmista yrityksistä. Uusia Nokioita meille ei kukaan perusta kerralla, eikä ehkä koskaan. Paperikoneidenkin jyske valitettavasti vain hiljenee. Ehkä onkin parempi, etteivät yritykset kasva liian suuriksi kaatumaan, kuten pankit?


Rehti yrittäjä ei intrigöörin mielestä ole mikään hihhuli, vaan pystyy hyvin näkemään asiat myös työntekijän kannalta. On eri asia, jos hihhuloidaan siihen malliin, että yrityksen koko toiminta perustuu valtion maksamien työharjoittelijoiden tai määräaikaisten tukityöllistettyjen käyttöön, sillä sellainen ei ole tervettä yrittämistä. Oikeaa työntekoa se ei ole myöskään työntekijälle, tavoitteena kun kaikilla olisi elättää työllä itsensä ja perheensä.


Veroja säännöllisesti kiertävät ja kassan rahoja kuminauharullalla housuntaskussaan pitävät yrittäjät ovat tietysti oma lukunsa. Pitäisiköhän työnantajillakin olla jokin luottamusluokitus, kun työntekijöiltä vaaditaan ties mitä koulutusta ja valmiuksia? Tulee mieleen ainakin netin WOT-luokitus, vihreää, kaltaista ja punaista.


***

Pohjolan vetelä makaa nurmella.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen nykyiseen malliin on poliittinen valinta, eikä se ole minkäänlainen ratkaisu mihinkään työvoimaongelmiin. Se ei paljon lämmitä, josko tulevat sukupolvet olisivat sitten aikanaan vaikka miten ahkeria puurtajia. 

Jos ja kun Suomessa tarvitaan työvoimaa ulkomailta, sitä saadaan varmuudella ja luontaisesti lähimaista. Jos täällä on tarjota työtä, järkeviä palkkoja ja vuokra-asuntoja, töihin tulijoita aina riittää, eivätkä kulttuurierot paljoa haittaa.

Intrigöörin mielestä ensiksi pitäisi työllistää suomalaiset työttömät taustoista riippumatta, eikä leimata pitkäaikaistyöttömiä menetetyksi sukupolveksi. Ihminen on menetetty vasta sitten, kun henki lakkaa tuhisemasta. Koulutusputkesta pudonnut nuori ihminen ei ainakaan ole mikään syrjääni. Kyllä jokainen terve ihminen oppii ja osaa, kun vain motivaatiota löytyy. Mutta jos kaikki oikeat työt onkin Suomessa jo tehty, mitä tässä sitten enää meuhkaamaan?


Eikä ole niin kauan siitä, kun moniin töihin vain mentiin. Joku vanhempi duunari opasti sitä myöten kuin oli tarvetta. Saman tien laitettiin esim. suti, vasara, harava tai harja heilumaan. Lapset ja vanhukset osattiin hoitaa ihan mallikkaasti ilman pitkiä koulutuksia. Vanhanaikaisen käytännön työharjoittelun kautta opittiin hyvin vaativiakin suoritusportaan työtehtäviä, teollisuudessa ja palveluissa, tultiin oikeiksi moniosaajiksi. Pitkät koulutukset olivat lähinnä herrojen kalliita kotkotuksia.


Monissa tehtävissä tarvitaan myös apulaisia ja harjoittelijoita, jotka voivat ajastaan päästä työputkessa  eteenpäin. Koulutus ei saisi olla itsetarkoitus tai elämänura. Mitäpä teet tutkinnollasi, jos ei ole töitä, eikä niitä löydy monenkaan yhteiskunnan hyysäämän opintosuorituksen jälkeen? 


Edes se viime vuosina paljon mainostettu lähihoitajan tutkinto ei takaa työpaikkaa, koska kunnat pihtaavat mm. vanhusten maksusitoumuksista. Vanhuksia makuutetaan, missä vain halvimmalla voidaan. Samalla osaavia hoitajia haihtuu muihin töihin tai katoaa kortistoon.


***

Intrigöörin mielestä suuri este työllistymisen tiellä ovat valtion ja kuntien jäykät turvaverkot. Jos pieni työnantaja ei uskalla työllistää, mikä on aivan totta, työtön työnhakija ei uskalla olla vastaan pätkätöitä tai lähteä heikoilla meriiteillä vuokrausfirman listoille. Tämä johtaa siihen, että pikkuyrittäjä tuskittelee pajassaan ja työtön kotonaan. Työn tarve ja tarjonta eivät pääse kohtaamaan.

Sekä yrittäjän että työttömän pelkona ovat yhteiskunnan langettamat kovat sanktiot. Politiikot ja monet muut ovat höpöttäneet tuloloukkujen poistamisesta pian parikymmentä vuotta. Siellä ne samanlaiset loukut ovat aina vain vastassa, ne istuvat ihan rauhassa kuin pirut orsilla ja irvistävät.


Päättäjien on varmaan paljon hienompaa linjata suuria elinkeinopoliittisia ja yhteiskuntaa syvästi muuttavia ratkaisuja kuin perehtyä joihinkin tylsiin tavisten ruohonjuuritason ongelmiin. Yhteiskunnan perustan pitäisi silti olla tukevalla pohjalla, muuten korskeat norsunluutornit horjuvat ja romahtavat. 


Käytännössä kaikki omillaan asuvat ja pitkään työttömänä olleet saavat asumistukea ja usein lisäksi toimeentulotukeakin. Jos pätkätyön vastaanotosta rangaistaan siten, että kaikki tuet katkeavat heti, kämppä on vaarassa mennä alta, eikä ole varaa pistää lapsillekaan pötyä pöytään, ei se ole oikein. Ensimmäistä palkkaa uudesta työstä saa odotella joskus pitkäänkin, kuukausikaan ei aina riitä, vaikka työ olisikin olevinaan pysyvämpää sorttia. Ei silloin tee mieli harrastaa edes niitä ihan tavallisia asioita, eikä usein pullia paistella.


Pätkä- ja keikkatyöt ovat ihmispololle usein ainoa mahdollisuus päästä vähitellen kiinni pitkäaikaisiin töihin. Miksi lainsäätäjä ei soisi työttömille, köyhille ja syrjäytyneille kansalaiselle mahdollisuutta nostaa itseään suosta edes ajoittaisia töitä tekemällä? Keinot ja konstit ovat varmasti löydettävissä.


Kansalaispalkasta on nyt turha jäpättää, sitä ei ole, eikä sitä tule. Kannattaa järkevöittää ja joustavoittaa ensin nykyinen perusturva inhimillisesti järkevälle ja tasa-arvoiselle tasolle. Sillä tavoin luodaan perustaa tulevalle talouskasvulle.


Kaikki hihhulit yhtykäämme - paremminvoinnin puolesta!



* * *

22.9.2012

Kuka puolustaisi ihmistä?

Vas. EU-vaara ja oikealla Impivaara.


Aamun Hesarin pääkertomuksessa kysellään, missä ovat euron puolustajat. Lehden kannanotossa annetaan ymmärtää, että euroa pitäisi puolustaa, vaikka sen ilkeillä arvostelijoilla onkin julkisuudessa ikäänkuin ilmaherruus. Kirjoituksessa tuodaan esiin EK:n tutkimuslaitoksen pomon laskelmia siitä, että euroalueen hajotessa Suomen menetykset olisivat pahimmillaan jopa liki  90 miljardia euroa. Suomen valtionvelka siis tuplautuisi, jos euron saapasnahkatorni kaatuisi.

Euroa siis pitäisi puolustaa, jotta euroliitto ei hajoaisi. Tyhmänä taviksena on pakko kysyä, että miten pieni Suomi voisi olla enää yhtään enempää puolustamassa euroa. Suomi on lähtenyt mukaan talkoisiin joka kerta kuin vapaapalokunnan aktiivi metsäpaloja sammuttamaan. Velkakulot eivät ole sammuneet, eivätkä sammu uutta velkaa rupupankeille ja kriisimaille ruiskuttamalla. 

Euroopassa pelataan ns. upporikasta ja rutiköyhää. Jossain kerrottiin, jos muistan oikein, että euroalueen BKT olisi noin 10.000 miljardia ja velat yhteensä samaa luokkaa. Tuhannet euroalueella touhuavat pankit ovat panneet paremmaksi, pankeilla on taseissa lastia 30.000 miljardin verran. Noita lukuja ei osaa tässä tarkistella, mutta kai ne jotain suuntia antavat? 


Eurohuumassa on eletty kuin siat pottuhalmeessa. Nyt pitäisi saada edes kärsäkkäät kiinni vatukosta, laittaa ne aitaukseen ja panna potut uudestaan kasvamaan. Mutta sika on vikkelä ja juonikas otus.


Euro - hirviö rahaksi

Päähallituspuolueen kakkapäisimmät edustajat ovat innoissaan uhonneet, että Suomella olisi varaa velkaantua euron takia lisää jopa kymmeniä miljardeja, ei tästä kauan ole. Euro on siis kuin jokin pyhä asia, sen eteen pitää  uhrata ihan mitä vain, vaikka muutamien miljoonien säästöjen takia heikennetään ja lopetetaan koko ajan ihmisten tarvitsemia palveluja.

Eikö euron pitäisi olla vain raha, maksuväline? Mikä se semmoinen raha on, mitä pitäisi kieli vyön alla puolustaa ja samalla tuhota siellä ja täällä  kansallista hyvinvointimallia? Jos pahimmat tappioarviot toteutuisivat, putoaisimme kyllä kerralla ja korkealta.

Viikon varrelta on tullut uutisia siitä, että Euroopan keskuspankin uusi pääkonttori Frankfurtissa maksaa vaatimattomat miljardi euroa. Miljardit eivät tunnu EU:ssa muutenkaan paljon painavan. Kyproksella pidetystä euroryhmän kokouksesta kerrottiin, että euroherroilla on kova kiima päästä vivuttamaan pysyvän kriisivälineen tai pankin EVM:n satojen miljardien pääomaa. Suomen väitetään panneen hanttiin, mutta sitä ei ole myönnetty.


Jossain mielen perukoilla hiipii sellainen epäilys, että eikö rahan painaminen ja sen melkein vastikkeeton tai vakuudeton jakelu pankeille ja niiden välityksellä valtioille ole rikollista? Sen vielä meikäläinenkin ymmärtää, että valtion tai perustettavan liittovaltion, kuten Euroopassa, keskuspankki (rahan vatikaani) säätelee liikkeessä olevan rahan määrää ja hintaa. Mutta entä nämä tuhannet tavalliset pankit, mikä taivaallinen oikeus niillä on luoda ja jakaa bittirahaa tyhjästä ilman omia vakuuksia, vaikka on vain lupauksia? Pankit ovat kuin kirkkoja tai ruhtinaita keskiajalla. 


Paljolti rupukuntoisten euroalueen pankkien omistajat pitäisi laittaa vastuuseen pankkiensa toiminnasta ja sitoutumuksista koko omalla omaisuudellaan, kuten Brasiliassa tehtiin jo aikoja sitten. Brasiliassa on varmasti suuria ongelmia, mutta ainakin pankit toimivat terveesti. Sieltä tulee muitakin myönteisiä uutisia, sillä iso osa populasta on viime vuosina noussut köyhyydestä keskiluokkaan. Keskitavikset ovat osin pääseet kipuamaan sikäläisen tulotason mukaan rikkaiden joukkoon.


Euroopassa on puolestaan alkanut pitkä alamäki, joka suistaa köyhimmät (ne pullan leipojat) kurjuuteen, mutta sitähän eivät eliitti ja euron puolustajat edes huomaa.

Rotat syövät pöydässäsi

Suomessakin eletään kansalaisten kannalta kuin rotat söisivät pöydässäsi tai nakertaisivat ruokapöydän jalkoja. Yhdestä jalasta lohkaistaan arvostettu Liikkuva Poliisi, sekä lakkautetaan tärkeitä paikallisia poliisilaitoksia. Myös kuluttajansuojaa ollaan heikentämässä, terveydenhuolto on yhä valikoivampaa, vuokratason jatkuva nousu syö leivän (ja pullat) pienituloisen pöydästä, jne...


Varmaan euroa pitää puolustaa, mutta kuka puolustaisi suomalaista hyvinvointimallia eli tavallista ihmistä euron velkakriisin kuristuksessa? Pohjoismainen hyvinvointimalli ei liene vielä kokonaan uhattuna, koska Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti eivät järkevästi johdettuina valtioina kuulu lainkaan euroliittoon.


Intrigööri ottaa silti Hesarin pääkertomuksen tekijän ajatuksen tosissaan. Euroja pitää puolustaa. Intrigöörillä on euroja vielä monta kappaletta ja niitä on tarkasti puolustettava, että ne saisi riittämään kuukauden loppuun asti.


* * *
Ps. Toisaalla (mm. Korkman/SK) annetaan ymmärtää, että euron velkakriisi olisi opposition, siis lähinnä perussuomalaisten juhlaa, koska he ovat välttäneet vastuut. Joopa. Kuka käski vastuupuolueita hallituksessa lähtemään mukaan ensin Kreikan tukiin ja muihin erilaisiin takuisiin? Eduskunnassa annetut ja julkisuudessa esitetyt vastalauseet kimposivat siinä vaiheessa pois kuuroista korvista. Yhteisvastuun vastustajia kyllä oli.

Jos Suomi ei olisi lähtenyt lainkaan mukaan maksamaan ja takaamaan toisten euromaiden velkoja, olisiko meidät erotettu EU:sta? Ei olisi voitu erottaa, koska siihen asti yhteiset sopimukset nimenomaan kielsivät sellaiset yhteisvastuut. Silloin olisimme kantaneet toisten velkavastuita vain EKP:n sivukonttorin eli Suomen Pankin kautta, eikä koko maan taloudellinen tulevaisuus olisi suoraan uhattuna. 

Toivottavasti uhat jäävät teoreettisiksi tai edes siedettäviksi. Juhlaa tämmöinen tilanne ei kyllä voi olla oppositiollekaan. Varsinaisen poliittisen vastuun yhteisveloista saisivat nöyrästi kantaa johtavat puolueet kokoomus ja demarit apupuolueineen, kepukin. 

Poliittinen vastuu on käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Todellinen vastuunkantaja eli maksaja on alati vain veronmaksaja, jos valtion supistuvat verotulotkaan enää riittävät vastuiden kattamiseen millään aikajaksolla. Pahimmillaan euroalueen hajotessa suomalaiset maksavat pitkään "vastuullisesti" markoilla hirmuisia euromääräisiä velkoja. 

Mitä silloin tekevät "vastuulliset" poliitikot? Eivät mitään, paitsi nostavat edelleen ökyliksojaan tai  -eläkkeitään.

* * *

20.9.2012

Joona ja Osama, kuuluisat sukeltajat

Joutuiko Osama Joonan lailla
ison kalan vatsaan?
Maailman taruaarteisto elää ja voi paksusti. Saduissa ja taruissa aika tai sankareiden syntyperä eivät merkitse mitään, ihonväristä tai maantieteestä nyt puhumattakaan. Totta ja tarua hämmentävät isolla kauhalla sekaisin sekä kallis kotoinen yleisradiomme että Holly-ja Bollywoodin elokuvien tuottajat. Kiinalaisperäisten elokuvien tekijät eivät jää ainakaan huonommiksi.

Kaiken maailman saduston ja taruston kaupallistaminen on nk. sivistyneessä maailmassa jokseenkin sallittua "taidetta". Jyrkempää on itänaapurissa, jos siellä erehtyy arvostelemaan sikäläistä tarustoa vieläpä sen pyhällä paikalla, sitä ei katsota taiteeksi.  Hieman takapajuisemmassa maailmassa, se kehityksen pysähdys siellä on tietysti täysin länsimaiden syytä, rappeutuneiden länsimaiden rienaaminen on suorastaan suositeltavaa. Rienaus voi olla myös avointa väkivaltaa.

Noissa takapajuloissa ihmisillä on kyllä paljon ongelmia, koska siellä raha- ja valtaeliitti syö aina kansan pöydästä. Julmia valtiaita joutuu arvostelemaan aina oman henkensä kaupalla, joten lienee turvallisinta moitiskella vain länsimaita, joissa toistuvasti loukataan takapajuloille pyhää taruaarteistoa.

Länsimaissa paheksutaan tuon uskonnon kaltaisen taruaarteiston normien tuomista lakeina nykypäivään. Lännen "ristiretkeläiset" myös julkaisevat ilkeästi pilakuvia aiheista ja taruolennoista, joista ei saisi lainkaan julkaista mitään kuvia. Koska yhden uskonnon taruista halutaan tehdä ankarat lait kaikille maailman kansoille, kuvien julkaiseminen aiotaan aluksi  kieltää  kaikissa moraalisesti ränsistyneissä länsimaissa ja muissa vääräuskoisten asuttamissa maissa.

Kynä on sapelia vahvempi

Takapajuloiden tavoilla ja opeilla on vissit kannattajansa myös länsimaissa, joissa oikeiden pilapiirtäjien asema on tehty tukalaksi ja rajoittuneeksi. Piirtäjän tai kirjoittajan kynä  voi olla todella miekkaa tai sapelia vahvempi. 

Jos piirrät kuvan eräästä profeetasta tai jopa hänen taivaallisesta esimiehestään ja julkaiset sen peräti lehdessä, uhkana on parturointi kaulaa myöten, vielä vuosienkin kuluttua. Pilailu ei ole lieventävä juttu, päinvastoin. Moisesta häväistyksestä seuraa fatwoja profeetan johtavilta seuraajilta ja ne otetaan aina tosissaan. Kosto elää ja kaikki muutkin vanhat tavat.

Uskonnolliset julistukset eivät ole tyhjiä poliittisia lupauksia, kuten meillä. Ehkä Suomen sikspakkihallituksenkin kannataisi ottaa jyrkempi tyyli? Jos ette usko, fatwaa pukkaa! Ai niin, mutta siten meillä on jo tehdään. Meillä omaan pesään saa aina pissiä, myös oma valtauskonto on tyyten suojaa vailla. Sen sijaan tietynlaisten tapajuloiden uskonnollinen ja rauhantahtoinen taruaarteisto on ankarien rangaistusten uhalla kokonaan rauhoitettu. Ja se jälkimmäinen on kirjattu lakeihinkin.

Onneksi intrigööri on onneton piirtäjä. Huumori ja ideat ovat joskus huononpuoleisia, mutta jotain pitää julkaista, jos meinaa blogia pitää ja kun sellainen puuhastelu on vielä sallittua. Tällä kertaa on jätettävä profeetta piirtämättä, kun ei ole hyvää ideaa. Eikä olisi profeetan arvolle sopivaa, jos pilapiirros ei olisi laadukas. Jokin roti sentään.

Joona ja Osama - mereen heitetyt


Joonalle saattoi käydä näin?
Mennä iltana intrigöörin päähän putkahti jostakin syystä täkäläisen aavikkouskonnon profeetta Joona tai Joonas, jonka kerrotaan joutuneen laivasta mereen heitetyksi ja sitä tietä valaan tai jonkin ison meripedon vatsaan. 

Tuo meripeto ei kuitenkaan ollut nälissään tai sillä tosiaan oli hampaiden sijasta hetulat, sillä Joona päätyi elävänä valaan mahalaukkuun. 

Jahven lähettämä otus tai kala (ehkä avaruusalus) isoine mahoineen ui kolme päivämatkaa mereltä takaisin Luvatun Maan rantaan ja Joona lensi laattana hiekalle.

Jahven kovaa käskytystä laivalla karkuun livahtanut profeetta Joona itki ja uskoi kerrasta. Joona tallusteli sandaalit litisten takaisin Niniveen ja käännytti siellä suit sait koko kaupungin irstailevan porukan uuteen totiseen uskoon. Asiassa auttoi sekin, että kaupunkilaiset katuivat kovasti syntejään, paastosivat ja pukeutuivat säkkeihin, jolloin Jahve säästi heidät tuhoavalta vihaltaan. Sodoman ja Gomorran syntisille kävi paljon huonommin.

Tästä voimme mekin ottaa opiksi, kannattaa aina uskoa, mitä ylhäältä EU:sta käsketään! Meillähän on oma julistajakin, se poprikohvi, jolla on Suomessakin paljon totisia seuraajia. Ennen Suomessa oli ns. kotiryssiä, nyt on enempi kotibryssiä. Meistä monilla on siis edessä laihis ja kirppiksen rytkyihin pukeutuminen. Säkillä ei tarkene.

Mutta kuka tuhmis olisi nykyaikana joutunut saman kohtalon uhriksi kuin Joona? Eivät ainakaan kiinni saadut somalipiraatit, jotka on yleensä vapautettu sotalaivoista veneisiin lähellä rantaa. Suomen laivaston lippualuskin kävi toteuttamassa tällaisen operaation. Miinalaivamme sai kuin saikin ajamalla kiinni piraattien emäaluksen, mikä sitten komiasti tykillä räiskittiin reikiä täyteen ja uppeluksiin.

Mutta Joonalla on ainakin yksi nykypäivien kohtalotoveri. Osama bin Laden. Tätä islamistiterroristien ihailemaa sheikkiä pidettiin kotipiireissä melkein profeettana. Lännessä Osamaa sanottiin synkimpien pahiksien isäksi, terroristiksi ja länsimaisen elämänmenon virallisten tukipylväiden, vapauden ja demokratian, pahimmaksi uhkaajaksi. 

Miten vain, mutta monia väkivaltaisia tekoja suunnitellut ja rahoittanut ökyrikkaan suvun vesa, Bushienkin perheen entinen kamu,  Osama koki lopulta karun kuoleman. Suuren Saatanan lähettämä iskuryhmä rikkoi kotirauhan, minkä silloisen kotimaan tiedustelupalvelu turvasi taitavasti vuosien ajan. 

(Kukahan kuittasi Osaman löytämisestä luvatut vihjerahat, ne kymmenet miljoonat taalat. Oliko tapporaha vielä erikseen? Joku ne palkkiot varmaan sai, mutta sitä kannattanee kehuskella vielä vähemmän kuin lottovoittoa.)

Koska tässä blogissa on nyt kysymys saduista ja taruista, intrigööri koettaa uskoa sen virallisen version, että Osama -vainaa pudotettiin sotalaivalta lyijylaatikossa syliin syvän meren. Ploiskis! 

Yhä lailla voisi olettaa, että Allun ja Mussun lähettämä meripeto (tai alienien alus) nielaisi Osaman saman tien pyhään pötsiinsä. Osamalle tuli ehkä merestä ylimaallinen pelastaja, eikä siellä paratiisi-taivaassa haittaa yhtään, vaikka maan päällä olisikin tullut nappia otsikkoon. 

Vaikka Osaman merihaudan sijainnin piti jäädä tuntemattomaksi, kuten Gaddafinkin kuopan Libyassa, ei se pitkän päälle onnistu. Vielä joskus tuo mystinen meripeto puklaa Osaman sopivaan paikkaan jonkin oikeauskoisten maan hiekkaisella rannikolla. Everstikin karistaa hiekat silmiltään ja liittyy ylimaalliseen armeijaan.

Maan kamaralle palautuksen paikalle pystytetään sankarin alkuperäisten kollegoiden eli   öljysheikkien rahoilla ainakin satametrinen mustasta marmorista tehty kultakoristeinen obeliski. Osamasta tulee ehkä yhtä palvottu henkimaailman hahmo kuin monista islamin pyhistä miehistä.

Valaan tai meripedon vatsaan joutunut länsimaiden vihollisten sankari Osama bin Laden palaa satuolentona johdattamaan seuraajiaan soihdun lailla. Nämä seuraajat eivät hellitä ennen kuin Suuri Saatana länsimaisine demoneineen ja kaikkine apulaisineen on kukistettu ja ikuinen rauha vallitsee kalifaatissa koko maanpiirin yllä. Sen pituinen tämä.


* * *

18.9.2012

Jytkyt vai potkut?

Puudelimediassa ovat sekä toimittajat että politiikot viime päivinä ennakoineet, että lokakuun kuntavaaleissa saattaa tulla luunappi tai näpäytys vanhoille valtapuolueille. Jytky kakkonen ei tiemmä tulisi enää kenellekään suurena yllätyksenä. Jytky ykkönen merkitsi silloin toissa keväänä totutuille vallanpitäjille melkein kansallista hätätilaa. Muistaakseni jotkin punaviherpiperot olivat puheissaan jo soutamassa lahden yli karkuun Ruotsiin.

Olihan se järkyttävää, kun puolisen miljoonaa äänioikeutettua suomalaista säntäsi peräkamareista tai joistain ihme rupuhommista ja mistä lie, vaaliuurnille ja teki jytkyn. Nämä "tietämättömät äänestäjät" jäivät yhdessä vain karvan mitalla toiseksi suurimman puolueen tittelistä. Tietämättömiä ja ties mitä muuta kummaa heidän täytyi varmaan olla, vanhojen politrukkien mielestä? Siitä ei enempiä pulinoita kuultu, että kansalaisilta olisi pluiskahtanut pois luottamus valtapolitiikkaan.

Pitkään politiikkaa syrjäsilmällä seuraillut intrigööri lohduttaa kaikkia syvästi ahdistuneita. Jytky ykkönen osoitti vain demokratian toimivuutta. Demokratiaan kuului sekin, että kokoomus ja demarit joutuivat paniikissa runnaamaan kasaan sikspakkinsa, kun muodon vuoksi mukaan kysytyt jytkyläiset eivät suostuneet ehdoitta euron pelastustalkoisiin. 

Kepu sai vaaleissa milteipä "potkun" ja vetäytyi säätytalolta melko suosiolla. Kokoomuksessa paniikkia lievensi henkisesti varmaan se, että ruåtsalaisten silloinen puhemies ryntäsi patiinit lipsuen heti vaalituloksen selvittyä vakuuttamaan uskollisuuttaan (entiselle) kykypuolueelle. 

Sen verran pitää muistuttaa, koska viime jytkystä on jo vähän aikaa, ettei silloin ollut kysymys mistään luunapin näpäytyksestä, vaan ihan kunnon tällistä. Jytky johtui ainoastaan kärttyisen kansan kauan kyteneestä tyytymättömyydestä kokoomuksen, kepun ja demareiden vuoroin veturoimaan  politiikkaan. 

Noina pitkinä kasvunkin vuosina, ihme kyllä, vihreät osoittivat poliittista osaamista vaikuttamalla paljon painoarvoaan enemmän maassa noudatettuun politiikkaan. Vihreitä voi vain onnitella, sillä eräs Mattikin oli näemmä täysin erään Annin vietävissä. No, Matti saattoi olla muuten vähän muidenkin tyttöjen vietävissä. Enhän minä, mutta kun ilkeät juorulehdet kertoivat jotain sellaista.

Jos ja kun syksyn kuumissa kuntavaaleissa tulee jytky kakkonen, siinä on takana ihan samat lähtökohdat kuin viime eduskuntavaaleissa. Vanhat puolueet ovat huseeranneet kunnissakin  tahtonsa mukaisesti kovin kauan. Maalaiskunnissa on jyrännyt kepu ja isommissa kaupunkikunnissa on töötännyt kokoomus. Demareilla on joissain kaupungeissa paljonkin sanomista, mutta selvä enemmistö vaaleanpunaisilta panttereilta yleensä kuntapuolella puuttuu. Viherhomeesta kärsii pahiten pääkaupunki.

Tutinoita

Nykyisillä valtapuolueilla on selvästi jo tutinaa puntissa luottamuksen menetyksestä kansalaisten silmissä. Siksi jyrkkiä kahinoita Arkadianmäeltä oppositiossa olevien persujen tai kepun kanssa vähän vältelläänkin. Nyt ei ole kuulema ole puhettakaan mistään kuntien tulevasta määrästä tai pakkoliitoksista. Intrigööri oli kuulevinaan ihan toisenlaisia sävyjä erään kuntaministerin puheista vasta vähän aikaa sitten, mutta voi olla, että oma kuulo on huonontunut?

Painopiste kunnissa on nyt kuulema peruspalveluissa muillakin kuin vain persuilla. Kokoomuksen järkitäti ministeri Risikko näytti ainakin puhuvan jossain hyvän kuntalaispolitiikan puolesta niin, ettei kaikkea suinkaan pidäkään yksityistää. Sehän on jo kovaa puhetta kokoomuksesta!

Oikeasti kuntien toimintoja pitäisi yksityistää, ulkoistaa, tms, vain siinä tapauksessa, että siten hommat hoituisivat paremmin ja suunnilleen samalla rahalla kuin ennenkin. Sellainen on kyllä aika mahdoton temppu. Ei niin, etteikö kunnissa tarvittaisi nykyisin myös yksityiseltä pohjalta tuotettuja palveluja, mutta maksaja on valtaosin aina sama julkinen sektori, kunta ja/tai valtio. Toisaalta kuntapalveluiden suoritusportaasta on jo pitkään höylätty löysiä pois, liikaakin.

(Kävisikö tuoreesta käytännön esimerkistä se, että kaupungin omalääkärin hoitsulle ei päässyt luurilla läpi kolmeen tuntiin? Bussipysäkin seinässä iloisesti hymyilevä lääkäriaseman väki mainosti, että lääkärin tai hoitsun puheille pääsee alta puolen minuutin. Jälkimmäinen jäi kyllä sattuneesta syystä testaamatta.)

Vaikka ehkä odotettavissa olevaa vaalitappiota koetetaan valtapuolueissa etukäteen liennyttää  puhumalla näpäytyksestä, mikä puolestaan johtuisi vain harjoitetun Eurooppa- ja europolitiikan heijastuksesta, pelkästään jytky kakkosesta puhumisella on jo ollut myönteisiä vaikutuksia. Osa valtapuoleista on jo ottanut kuntapuolella lusikkaa kauniiseen käteen, ettei joutuisi heittämään lusikkaa vallan nurkkaan. No, siitä ei sentään ole kysymys.

Suomi on prosenttiliike

Tärkeintä olisi niistä paljon puhutuista kuntalaisten peruspalveluista huolehtiminen. Guggenheimeja ja vastaavia kouhohankkeita ei saisi repiä hupenevista verotuloista, mutta kaikkia sirkushuveja päättäjien ei silti tarvinne unohtaa. Suomi ei ole vielä Euroopan takapajula, eikä siitä saa sellaista tehdä löperöimällä meitä kerjäläisiksi euron velkaunioniin. Meitä on vain yksi prosentti koko maanosan populasta, eivätkä muut vietä yhtään unetonta yötä meidän takiamme!

Suomalaisten olisi pidettävä kotipesä kunnossa. Suureen sisäiseen eripuraan ei olisi varaa, vaikka aihettakin olisi. Kauan sitten Suomen ankaraa rakennemuutosta helpotti ruotsalaisen teollisuuskoneen vahva työvoiman imu. Nyt Ruotsissa on ihan muita maahanmuuttajia piisaksi asti ja lisää on tulossa. Muu euroalue ei meitä tsuhnia koskaan laajalti työllistä, joten meidän on rimpuiltava pärjäämisemme kanssa täällä Euroopan kylmässä nurkassa ihan itse, kaikista kauniista rajattoman maailman haaveiluista huolimatta! 

Iltapäivällä olivat radiossa haastateltavina neljän ison puolueen puoluesihteerit, nyt oli persujenkin edustaja kelpuutettu siihen rinkiin. Eipä siitä jutustelusta ihmeitä mieleen jäänyt, paitsi kokoomuksen politrukin (tyypillisen sävyinen) kälätys siitä, että väestön vanheneminen on Suomessa "älyttömän iso haaste".

Älytöntä tai ei, niin siinä käy, että väki vanhenee. Ja haastetta vanhusten hoitamisessa riittää seuraavat 20 - 30 vuotta ennen kuin suuret suomalaiset ikäluokat enimmälti poistuvat suureen tuntemattomaan. Sen verran meiltä kestää joidenkin arvioiden mukaan myös euroalueen kestolamasta elpyminen, vaikka annettuja takauksia ja lainoja ei isommin lankeaisikaan maksettaviksi.

Meillä on edessä ainakin kaksi politiikoilta hyvin älykästä toimintaa vaativaa haastetta, vanhusväestöstä huolehtiminen ja hyvin arvaamaton taloudellis-poliittinen rakennemuutos. Kolmas iso haaste on nuorison suuri työttömyys. Neljäs ihan kaikkeen muuhun liittyvä koitos olisi siinä, ettei eriarvoistuminen kovin pahasti repisi kansakuntaa.

Sekin kannattaa ikäongelmasta puhuttaessa muistaa, että suurin osa ikääntyvästä väestä pärjää hyvin ja varsin pitkään itsekseen. Kysymys on siitäkin, kuinka meillä osataan junailla julkista terveydenhoitoa ilman esim. turhia miljardilaskuja tietojärjestelmistä. Sitra taisi tehdä järkevästi palkatessaan arviomieheksi eestiläisen asiantuntijan?

Vasta toissa päivänä intrigööri söi 87 vuotta täyttäneen naisihmisen itse vierailleen laittamaa pataruokaa. Hyvät ruoan laittajan taidot olivat säilyneet entisellään. Komian täytekakunkin   kahvipöytään synttärisankari oli tehnyt itse. Hän näytti pärjäilevän talossaan itsekseen kohtuullisesti, siitäkin päätellen, että vitsiäkin sillä visiitillä väänsimme. 


* * *

15.9.2012

Lääkäriin vain!


Ylen jutussa siteerataan sisäministeri Päivi Räsästä, jonka mielestä perhe- ja lastensurmia voitaisiin ehkäistä parantamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja ehkä lakejakin. Oikein hyvä, siltä osin kuin sellainen pakollinen yhteistyö olisi oikeasti tarpeen, eikä uusi byrokratia jumittaisi viranomaisten toimintakykyä. Silti on selvää, etteivät poliisi ja muut virkaa omivat voi koskaan estää perheissä tapahtuvia kauheuksia.

Maailma on paha, eikä kukaan poliitikko voi tuoda taivasta maan päälle. Mutta voi olla, että taivas putoaa niskaan?

***
Lisäksi ministeri on kai sitä mieltä, että lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden pitäisi aina selvittää päihde- ja mielenterveysongelmaisen kyky hoitaa ja kasvattaa omaa lastaan, jotta suojattomien lasten tilanteeseen voitaisiin puuttua. 

Niinpä, sillä julkispuolen lääkäreillä ei kai ole muuta tärkeämpää  tekemistä? Terkkareihin ei pian saada lekureita laisinkaan, jos velvotteita ja työmääriä aina vain lisätään. Toisaalta köyhempi ei nykyisin tahdo päästä mihinkään lääkäriin muuten kuin ambulanssilla.

Ministerin mielipide on aikamoista populismia. Tavislääkäreillä tai sossun väellä ei ole käytännössä, eikä ehkä teoriassakaan kykyä mielenterveyden tai edes päihdeongelman kunnolliseen arviointiin. Vai eikö sellaista pätevää (lue: kallista) arviointia tarvita, jos lapsen vanhemmalla on ennestään tietynlaisia ryppyjä henkilöhistoriassa?

Toiseksi kuka on päihdeongelmainen ja kenellä muuten vähäsen viskaa? Jälkimmäisestä ongelmasta voitaisiin syyttää melkein ketä vain, varsinkin jos perheessä sattuu olemaan työttömyyttä ja siellä joudutaan hakemaan sossun apuja. Lapset vain otetaan varmuuden vuoksi pois omasta kodistaan? Niinkö?

Kokonaan toinen juttu on tietysti, jos perheen vanhemmista edes toinen sattuu olemaan sen verran hyvissä kantimissa, että jaksaa pitää puoliaan ja rahaa löytyy tarvitessa pätevään laki- ja lääkäriapuun. Silloin kukaan ei tutki vanhempia, eikä lapsia. Nk. hyvissä perheissä osataan hyvin myös peitellä omat ongelmat.

***
Lasten väkisin huostaanotto on varmasti joskus tarpeellista. Mutta lasten riistäminen omasta perheestään on kuin KGB:n tai jonkin muun diktatuurin poliittisen poliisin käsikirjasta. Aikuisia perheen jäseniä ei sentään meillä ammuta, eikä laiteta Siperiaan, mutta käsirautoja ja putkaa saattaa seurata. Tämä kaikki voi alkaa vain jonkun lajitoverin ilkeästä ilmiannosta, kuin ennen  Neukkulassa.

Lasten ja nuorten huostaanottojen määrä on jo nyt kauhia. Lisäksi lasten hädällä rahastaminen tulee yhteiskunnalle hurjan kalliiksi. Yksityisiä hoitopaikkoja ei edes voida valvoa kunnolla. Hoitofirmoihin on pakko luottaa, vaikka huonojakin kokemuksia niistä tulee. Jokin turvaverkko täytyy silti olla olemassa sekä lapsilla että heidän vanhemmillaankin. Muuten ikäänkuin palaisimme ajassa pitkälti taaksepäin.

Sisäministeri saattaa olla tavisten elämästä yhtä kuutamolla kuin useimmat muutkin poliitikot politiikan tuoleissaan ja he sitten ovat sinusta muka huolissaan... Onhan se myönnettävä, että perheiden väkivaltaisia ongelmia on mahdoton kenenkään ulkopuolisen ratkaista. Julkisuuteen nousevat vain niin kamalat tapaukset, ettei niitä haluaisi edes ajatella. Sitten heitetään pallo yhteiskunnalle ja otetaan muka itse vastuullinen asenne. Mutta sekin on vain inhimillistä.

Köyhien perheiden arkielämästä keskivertopoliitikoilla ei yleensä ole aavistustakaan. Siis ihan todella, ei heillä ole. Ei, vaikka joku edustajistamme olisikin rohjennut käydä katsomassa kurjuutta livenä leipäjonossa. Hurstiakin ja hänen kaltaisiaan pitäisi kuunnella muutenkin kuin itsenäisyysjuhlien aikaan. Ongelmia ihmisillä on aina ja niitä voi kasautua. Pahinta kaikessa on toivottomuus, odotukset siitä, että kaikki vain synkkenee.

Siksi ei pidä väheksyä myöskään pressan pullanpaistopuheita. Parempi se on pulla suussa kuin melkein samoista tarpeista "leivottu" kilju kurkussa. Lapset ainakin tykkäävät enemmän pullasta.

Joltisenkin hyvä ja turvallinen perhelämä ei silti ole Suomessa vielä, siis ei ole vielä rahasta kiinni. Kaikki pienituloiset vanhemmat eivät juo ja rällää. Eivätkä lasten mummot ja papat usein  ole päissään. Eikä lasten huoltajissa ole paljon latvarosoja, mutta lapsille tulee silti aina ongelmia vastaan. Sen tietää jokainen äippä ja isukki.

***
Intrigööri ehdottaa tässä kainosti, että kaikkien puolueiden eduskuntavaaleissa valituiksi tulleet joutuisivat tutkituttamaan kunnolla päänsä ennen valtakirjan kuittaamista eduskunnan kansliasta. Se vaatisi varmaan pätevän ammatillisen työryhmän lausuntoa riittävien keskustelujen ja testien jälkeen? Lääkäripolitiikkoja ei saisi missään nimessä tästä vapauttaa.

Kyllä meidän äänestäjien pitäisi saada jonkinlainen takuu siitä, että emme auta pönttö-örvelöitä tärkeisiin päättäviin tehtäviin ja sittemmin vastaaviin poliittisiin palkintovirkoihin - vaikka täysin vailla pätevyyttä. Korkea koulutus ei takaisikaan mitään, mutta kohtuullinen mielenterveys olisi poliitikolle plussaa ja meille samalla kuin lupa äänestää. 

Ehkä sitten vuonna 2015? Kunnanvaltuustossa osaa istua vähän hullumpikin tyyppi, se ei ole niin vaarallista. Ei ainakaan, jos istuu jonkin lopetettavan kunnan valtuustossa.

***
Toinen Ylen ministerijuttu tulee toispuolelt lahtee eli Ruotsista. Rahaministeri Anders Borg ei kuulema meinaa antaa Nordeaa EU:n pankkivalvonnan piiriin. Ei, vaikka suuren ja mahtavan komissaari Olli Rehn on silleesti uhitellut.

Ministeri Borg totesi Ylen jutun mukaan, että Ruotsin on täysin mahdotonta hyväksyä EKP:n ylivalta. Ruotsi kruunuineen ei aio liittyä europankkiunioniin (eli yhteisvastuullisten velallisten ja velkojien keskinäiseen kelmien kerhoon).

Hyvä Ruotsi! Näin tekee (pääosin) talousjärkevästi johdetun itsenäisen maan vastuullinen ministeri. Kyllä käyp katteeks. Ja sama ruotsiks.


* * *

Aikuisten ja lasten maailmat


Mitä aikuiset edellä...

Talouskurin ylistystä.

...sitä lapset perästä.

Ennen oli kivoja legoja, nyt on monenlaisia
pahiksia, rosvoja ja zombeja.

* * *
Leikki kovenee, linkki kuvahakuunTäällä on lisää pahislegoja.

13.9.2012

Pelon unioni

Pientä kärjistystä taiteilijalta,
toivottavasti.
Suomi on valtiosihteeri Sailaksen mukaan joutunut eurokriisin pyörteissä pakkoratkaisuihin, joissa kielteisyys olisi ollut perusteltua, mutta se ei ole käytännössä ollut mahdollista. Sailaksen mukaan Suomi on ollut jo yli kahden vuoden ajan ollut tilanteissa, joissa on pitänyt tehdä hyvin nopeita päätöksiä. 

Näillä päätöksillä "saattaa olla" syvällisiä merkityksiä kansalliseen itsemääräämisoikeuteen, erityisesti eduskunnan budjetti- ja verotusvaltaan. Sailasta haastateltiin Ylen A-studiossa. Sailas suhtautui pessimistisesti "vahvojen voimien" ajamaan liittovaltioon, eikä eurokriisi ole hänen mielestään ohi vielä vuosikausiin.

Selkeää puhetta. Valitettavasti Suomi on hallituksen hyväksymillä ja eduskunnan siunaamilla päätöksillä mennyt liittovaltion tiellä kuin kepillä ja köysillä hätistetty mullikka kohti teurastamon autoa. Opposition soraäänillä ei ole tässä kehityksessä merkitystä. Ei varsinkaan, kun toinen oppositiopuolue kepu oli vielä äskettäin itse isännän ottein ajamassa mullia autoon.

On se täällä kotikatsomoissakin nähty, että Kataisella ja Urpilaisella on ollut paljon paineita. Jälkimmäisen pontevasti touhuamat vakuusjärjestelyt ovat ehkä olleet sinänsä hyvästä, mutta niiden hyöty jää kovin kyseenalaiseksi. Eurokriisiä on siis hoidettu koko ajan kiireessä, painostamalla, pakottamalla eli pelolla.

Uusien takuutuksien saanti Suomelle voi jatkossa olla tiukassa, eivätkä ne tässä rytinässä enää paljon painaisi. Eivätkä oikeasti itsenäiset vanhat valtiot liiemmin panttaa kansallista omaisuuttaan velkojen vakuuksiksi, vaikka semmoinen suhmurointi olisikin meidän hallituksemme mielestä kaikkien aikojen vientituote.

***
EU:n piti olla kaikkien aikojen kestävin ja paras rauhanliike, mutta tästä Euroopan kansojen onnen yhteisöstä on tullut pelon unioni. Pelosta ponnistavia äärilaitojen ryhmiä sikiää siellä sun täällä.

Joutuu ihmettelemään, kuinka kauan pelolla ja pakottamalla voi hallita vielä kuitenkin periaatteessa itsenäisiä valtioita ja niiden itsepäisiä kansalaisia. Mihinkään väkivaltaiseen "rauhaan pakottamiseen" EU:ssa ei sentään voida valtioiden kesken mennä, vaikka se on yksittäisten kansalaisten osalta jo totta. 

Mielenosoituksia hillitään yhä vahvemmin voimakeinoin, eikä kriisimaiden kansalaisilla ole juuri   keinoja puolustautua työttömyyden, leikattujen sosiaalitukien ja häätöjen ilmapiirissä. Ainoa yhteiskunnan vastaus kansalaisen hätään saattaa tulla poliisin pampusta päähän.

Jos ei suuria eurojohtajia tai hallituspuolueiden uskollisia pelota, aika monia ihmisiä tällainen kehitys kyllä pelottaa. Velkaa on nääs roimasti paitsi valtioilla, myös työttömyyden uhkaamilla taviksilla. Tätä osoittaa sekin, että asuntokupruilusta ja työttömyydestä laillaan kärsivässä Hollannissakin äänestettiin nyt eniten euromyönteisiä puolueita. Ihmisiä pelottaa, että eurosysteemi halpiskorkoineen kaatuu ja kaikki menee hurlumhei tai ainakin heikun keikun.

Eurokriisiä hoitaneen eliitin "pelastusarmeijan" jäljiltä ainakin Euroopan etelänurkissa käryää. Kreikka roikkunee unionissa vain niin kauan, kuin se voi mielestään saada irti uusia, jo melkein lupailtuja tukipakettirahoja. Espanja voi olla jopa sisäisesti hajoamassa, ehkä ei sentään?

EU:n ja keskuspankki EKP:n vastaus pahiten kriisiytyneiden jäsenmaiden hätään on vain lisääntyvä talouskuri uusine pakotteineen. Tämä ruokkii ääriliikkeitä anarkisteineen, joista on enää vaikea sanoa, ovatko ne oikeistoa vai vasemmistoa, eivät ne ole perinteisesti ajatellen kumpaakaan. Tämä tällainen pelon ilmapiiri ei ainakaan rakenna rauhaa ja yhteisöllisyyttä, ei edes yksittäisten maiden sisällä, saati koko unionissa.

***
Euroherrat näyttävät nyt ainakin puheissaan haluavan levittävää pankkiunionin ja virkamiesvallan suojaksi jonkinlaista demokraatista savuverhoa, tulevaisuuden kaksikamarista hallintoa, vai mikä se oli. Nykyisin ainoa demokraattisesti valittu osio EU:ssa on puolivallaton parlamentti. Toki ministerineuvoston jäsenet ovat omissa maissaan puolueiden nimeämiä

EU:ssa oikeita suuria päätöksiä tekevät satraapit, pressasta, "korkeasta edustajasta" ja komissaareista lähtien on valittu varmaan silkasta Zeuksen armosta. (Intrigöörille tulee tuosta komissaari-nimityksestä aina mieleen kansankomissaari tai politrukki.) Nämä EU:n apujumalat sanelevat nyt meille kaikille mitä pitää tehdä, jotta euromaailma pelastuisi.

Euron pysyvästä "vakausvälineestä" EVM:stä saksalaiset punaviittatuomarit pukkasivat eilen pihalle suunnilleen semmoisen päätöksen, mitä saattoi odottaa. Arkijärjellä ajateltuna kaikkien lakien yläpuolelle asettautuva EVM on semmoinen viritys, mitä ei saisi olla olemassa koskaan, eikä missään valtakunnassa.

Taviksen aatos ei riitä ymmärtämään näitä jumalallisia EU-päättäjiä, se on jo myönnettävä. Varmasti saksalaiset supertuomaritkin tästäkin EVM:n sisimmästä olemuksesta paljon keskustelivat, mutta he eivät voineet keikuttaa huteroa eurolaivaa. Saksa on ja tahtoo olla eurosirkuksen tirehtööri ja suurin talousvastuullinen.

Saksan perustuslakituomioistuin sentään naulasi paikoilleen 190 miljardin euron katon, minkä yli Saksan vastuut EVM:ssä eivät saa mennä ilman liittopäivien hyväksyntää. Suomen vastuilla yhteisveloista ei taida olla kattoa lainkaan? Seinät ovat leveällä ja katto korkealla kuin ennen demaripuolueessa. Pöö!

EKP:stä Suomella on se parin prossan siivu, mutta paljonko sekin läski kasvaa, kun suurlohikäärme Draghi alkaa taas jyskämään setelimörssärinsä ja salaisten aseidensa kanssa. Ensin on kuitenkin osa jäsenvaltioista ajettava kaikinpuoliseen kurjuuteen, ettei sieltä nouse vakavasti otettavia liittovaltion vastustajia. Luoja tai Zeus yksin tietää mitä vielä näemme, mutta ei kerro, ei ainakaan tämmöisille impivaaralaisille.


* * *

11.9.2012

Ilmastonmuutos tuo tauteja

Dosentti Taavi
Emähöynä-Vähäviti.
"Tervetuloa tähän Ilmastonmuutoksen tuhontorjuntalaitoksen propaganda- ja agitaatio-osaston järjestämään tiedotustilaisuuteen, minkä teemana ovat tällä kertaa länsimaisten ihmisten yksin ja ihan tahallaan aiheuttaman ilmaston lämpenemisen takia myös tänne Pohjois-Eurooppaan leviävät trooppiset taudit.

Nimeni on muuten dosentti Tarmo Emähöynä-Vähäviti, kirjoittakaa kiltit multimediaihmiset se nimi oikein. Muuten on syytä pitäytyä jaetun materiaalin sisällössä sitä repostelematta. Jos virallisesta valistuksesta yhtään lipsutaan, niin kutsuja teille valikoidun elitistimedian edustajille lakkaa pukkaamasta!


Ilmaston lämpenemisen vuoksi lisääntyvien vaarallisten trooppisten tautien kantajia ovat ennen kaikkea lukemattomat erilaiset hyönteiset, mutta myös ihmiset. Ihmisten osuutta tautien levittämisessä emme kuitenkaan käsittele kielteisten mielikuvien välttämiseksi. Etelästä, lounaasta ja kaakosta tänne suuntautuva massiivinen muuttoliike on osa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa luonnollista kehityskulkua.


***

Tiedämmehän, että jotkut peritaantumukselliset piirit maassamme väittävät, että jokamiehen oikeudet olisivat tarkoitettuja vain suomalaisille, kuten myös jotkin terveys- ja sosiaalipalvelut. Tiedostamme hyvin, ettei asia näin ole, vaan se, mikä on meidän suomalaisten, kuuluu samalla jo ihmisoikeuksien takia koko maailmalle.  Pottunokat saavat opetella olemaan sen verran vieraskoreita, että heille kuuluu vain vähän, mutta tarkasti valikoituja ihmisoikeuksia.

Suvaitsevien ja yhteisöllisten ihmisten kasvava maahanmuutto onkin ilmastonmuutoksen ainoa myönteinen vaikutus meille täällä kaukana ja ennen niin kylmässä Pohjolassa. Vain jakaessamme kaiken kaikille rikastumme itse siinä samalla.


Mutta takaisin päivän teemaan eli nyt puhumme hyönteisistä, jotka levittävät tänne lämpenevään Pohjolaan yhä uusia trooppisiakin tauteja. Emme käsittele enemmälti sukupuolitauteja, koska ne ovat meille globaalin yhteisöllisyyden oikein sisäistäneille jo muutenkin tuttuja. 


Koska ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos tuo Suomeenkin väistämättä raekuurojen tapaan täällä ennestään tuntemattomia hyönteisiä, tuolla sivupöydällä on tiedotteiden ohessa myös  maistiaisia erilaisista hyönteisistä, joista tulevaisuudessa valmistetaan suurin osa ihmisravinnosta. Kovakuoriaiset maistuvat omenalta, ampiaiset pinjalta  ja madot ovat makunystyröille kuin paistettua pekonia. Voitte niitä vapaasti rouskutella.


Miksi hyönteiset ovat tulevaisuudessa ihmisten tärkein ravinnon lähde? No siksi, että hyönteisiä on älyttömän paljon, eivätkä ne juuri syömällä vähene. Lajejakin löytyy melkein miljoona. Ilmastonmuutoksen hyötyihin Pohjolassa on uusien asukkaiden lisäksi laskettava rikastuva ruokavaliomme. Hyönteisiä tarvitaan ruokaympyrään proteiininlähteeksi siksikin, että perinteiset lihaelikot, erityisesti lehmät ja siat tusauttelevat  koko ajan ilmastoa tuhoavia metaanipäästöjä ja mässäävät mielettömästi meille muuten tarpeellisia kasvikunnan tuotteita. 


***

Lihansyönti on toivottavasti  Suomessa jo lähivuosina kokonaan kielletty. Me oikein tiedostavissa piireissä ja medioissa teemme varmasti kaikkemme tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Välivaiheessa kaikki lihatuotteet siirretään kaupoissa kuluttajilta piiloon numeroituihin kaappeihin, joista he saavat nappia painamalla ostaa rajatun määrän hyvin hinnoiteltua lihaa, ei minkään laadun, vaan painon ja rasvaprosentin perusteella. Siitä on jo säätytalolla hiljaisesti sovittu.

Lihaa tai mitään lihaa sisältäviä tuotteita ei saisi olla kaupoissa ihmisten näkyvillä, etteivät ne aiheuttaisi kiusallista kuolan eritystä suupielistä, vatsan kouristelua tai muita hankalia primitiivireaktioita. Erityisesti raaka liha näkyvillä on omiaan herättämään tällaisia ehkä pienestä neanderdalilaisesta perimästämme johtuvia himoja.

Muistattehan aina, te rakkaat viherpuudelimedian kellokkaat, että ihmisten animaalinen lihanhimo on pahimpia vastustajiamme länsimaisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa joudutaan vielä rauhoittamaan lihanhimojen takia kaikki villieläimet ja keräämään metsästyksen harrastajilta pyssyt pois, jotta salametsästys hankaloituu. Sallittua metsästystä ei pian enää ole. Onkimalla kalastaminen saatetaan paikoitellen suvaita, mutta ilman matoa.


Jokaiselle meistä mielipiteiden oikeiksi muovaajista keskeinen asia on yhä uusien uhkakuvien muodostaminen medioissa päivittäin. Ilmastonmuutoksen tuhoja on tuotava esiin aina, joka paikassa ja hellittämättä. Sillä ei ole mitään väliä, onko niitä tuhoja missään olemassa, kunhan niitä vain uskotaan olevan tulossa. Kyllä uusia uskottavia tutkimustuloksia  aina juttujen tueksi väsätään, ei vaan julkaistaan maailmalla."


***

Kysyttävää? Mitä? Vihreän Hamppuköyden informaatikko Virkku Pavunvarsi, aiotteko todella kysyä itse jotain? No, kysykääpä sitten!"

"Mitähän tauteja nämä ilmaston lämpenemisen mukana Suomeen tulevat hyönteiset erityisesti levittävät?"


"Ai mitäkö tauteja? Helpompi olisi vastata, että mitä tauteja ei uhkakuviin kuulu. Tästä on virallisessa materiaalissa tiedote erikseen, mutta luettelen tässä taudeista joitakin, sellaisia, mitkä saattavat olla tärkeitä uusia uhkakuvia mediassa muodostettaessa. Tärkeimmät meillä Pohjolassa uudet taudit tulevat olemaan dengue, chikungunya, hantavirukset, pilkkukuumeet, loismadot, länsiniilin tauti, rift-valley, leptospiroosi, melioidoosi, sekä tietenkin monenlaiset myrkylliset puremat ja pistot.


Borrelioosi onkin kaikille jo tuttu, sen muunnoksista mainittakoon toisintokuume, relapsing fever. Muita uhkaavia tauteja voivat olla riketsioosit ja anaplasma -infektiot, Krimin-Kongon verenvuotokuumetta unohtamatta. Chagasin taudin ja pilkkukuumeen voi saada helposti luteiden puremista. 

Hietakärpäsen pisto saattaa aiheuttaa leishmaniaasia vai mitä se nyt oli, hietakärpäskuumetta. Mäkärän pistosta voi tulevaisuudessa seurata onkosersiaasia eli jokisokeus. Tsetsekärpäsen pisto tuo tunnetusti unitautia. Välimeren alueella hietakärpästen levittämä viruksesta seuraa ehkä ihottuma-kuumetauti tai aivokalvotulehdus. Jos soita vielä ojitetaan, ojavesistä voi tarttua bilhartsia.


Lisäksi saamme odottaa hivin, ruton, sekä ebola- ja marburg-virusten leviämistä pohjoisemmaksi.  Ai niin, ehkä vielä voimme varautua Japanin aivotulehdukseen, tulossa voi olla filariaasista eli rihmamatotautia ja tularemiaa eli jänisruttoa, sekä tottakai Sindbis-viruksen aiheuttamaa ihottuma-artriittia. Vaikeita ihottumia voivat aiheuttaa kaikenlaiset alkueläimet, loismadot ja niveljalkaiset. Lisää uhkakuvia löytyy infon materiaalista.


***

Dosentti Emähöynä-Vähäviti aivastaa, niistää, pureskelee huolellisesti paahdetun madon, maistaa grillattua torakkaa ja jatkaa: "Hyönteisiä on melkein miljoona tunnettua lajia ja ne kaikki. Toistan, ne kaikki voivat olla vaarallisia taudin levittäjiä. Sukupuolitauditkin kannattaa kyllä jutuissa mainita, vaikka emme tällä kertaa niitä erityisesti käsittele."

"Hei niin. Olipa unohtua tuo melko tuore tutkimus, mikä kaikkien kannattaa sisäistää. Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän Suomessa kuin missään muualla maailmassa. Muistattehan aina korostaa sitä!


Tellus ei suinkaan lämpene tasaisesti, vaan lämpötila kohoaa erityisen ylös Suomessa, paljon enemmän kuin pallolla keskimäärin, se selviää tuosta myös maa- ja metsätalousministeriön hyväksymästä tutkimuksesta. 


Raportissa otaksutaan, että maapallon keskilämpötila kohoaa sadassa vuodessa ainakin kahdella asteella. Silloin vuoden keskilämpö nousee Suomessa ainakin 3,5 astetta. Vuodessa sataa semmoiset 13 prosenttia nykyistä enemmän. Talvet Suomessa lämpenevät ehkä viisi astetta. Kesällä lisääntyvät hirmuiset helteet ja kuivuus, mutta välillä saadaan kyllä piristäviä trombeja, sekä rae- ja rankkasateita.


"Ei siis enää kysyttävää. Päätänkin infon tähän ja muistakaa ottaa kourallinen tiedostamista lisääviä hyönteisraksuja taskuunne kotiin viemisiksi!"


* * *

Fiktiopläjäys päättyy tähän. Loppupuolella mainittu tutkimus on (valitettavasti) oikeasti olemassa: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/508595

Lisäyksiä: 

Olikohan Vähäviti oikeassa, sillä ilmaston lämpeneminen voinee todella tuoda Suomeen uusia vaarallisia lajeja, kuten tauteja levittäviä hyttysiä? Linkki Hesarin kirjoitukseen.

Tämä hirviöpunkki on vasta kaukana tulossa, linkki Tiedetuubiin.



* * *