31.5.2017

Maapallottelua


Johtavat poliitikot, kunkut ja muut lajimme suursmurffit, nuo eliitin esitaistelijat ovat omasta mielestään päteviä pallottelemaan vaikka maapallolla. Niin he yrittävät tehdäkin!





Trump - mies, joka on mm. meikäläisen median mukaan aina tuhma ja väärässä, "siunaili" äskettäin valaistua maapalloa yhdessä saudien kunkun Salmanin ja Egyptin pressan al-Sisin kanssa.




Pohjoismaiset pääministerit tekivät pian perästä samantapaisen eleen taputellen kokouksessaan yhdessä jalkapalloa. 

Putin - toinen mies, joka on hänkin täkäläisen julkikuvansa mukaan aina hirmu tuhma ja väärässä, ikäänkuin ihmetteli hallitsemansa RT-median kautta moista pallottelua. 

RT-sivustossa epäiltiin, että Pohjolan pienten maiden omahyväiset poliitikot hiukan pilkkasivat Trumpin ja arabien johtomiesten uljasta maapallottelua.




Maapallo voi näyttää suurmiesten ja -naisten mielestä pieneltä ja pieni pallo se onkin, kiitämässä johonkin rannattomassa avaruudessa. Tämän oivalsi oman oman alansa pieni suuri mies Chaplin jo kauan sitten. Chaplin oli 1900-luvun maailman ehdottomasti paras diktaattori!

Intrigööri ei tiedä, onko kesää jäljellä tai tulossa, mutta se laittaa kesätaukonsa aluksi vähän kuvia moisista pallotteluista. Eikä kesän säistä kannata lainkaan huolestua, sillä kesä on Suomessa pelkkä pukeutumiskysymys!





24.5.2017

Ilmastonmuutos lisää rasismia?

Ilmastonmuutoksella pelottelu saattaa
ahdistaa herkimpiä.
Ilmastonmuutoksen hurjiin uhkiin on tiedostavistossa kauan sitten liitetty joidenkin maankolkkien kuivumisesta johtuva ilmastopakolaisuus. Monilla alueilla ilmaston korkeampi hiilidioksidimäärä on kyllä lisännyt kasvillisuutta, mutta sitä ei oikeauskoisissa uhkakuvissa lasketa, koska sellainen on aina pelkkä denialistinen eli epäilyttävä yksittäistapaus, joka kerta.

Ilmaston oletettu lämpeneminen tai ranta-asukkaita pelottava merenpinnan nousu ei ole vielä merkinnyt suuria Suomen korkeudella. Paikallisia ilmoja on pidellyt ja säät ovat alvariinsa vaihdelleet, kuten aina ennenkin. 

Lehdet kertovat kuitenkin viikko toisensa jälkeen yhä pelottavimmista ilmastollisista uhkakuvista. Ilmastonmuutoksen väitetään nyt myös versovan jopa aikamme hirveimpiä terroristirikollisia, erityisesti muuten niin rauhaisissa Lähi-idässä ja Afrikassa. Muualla maailmassa  terrorismi , muu rikollisuus ja murhailu jatkuu muista syistä johtuen, vanhaan pahaan malliin.

Ilmastonmuutoksen uhkakuvien jatkuva tuputtaminen mediassa on lisännyt tavallisten ihmisten pahimpia pelkoja yhdessä kasvavan yhteiskunnallisen ja taloudellisen epävarmuuden kanssa. Niinpä ihmiset saattavat olla herkkiä reagoimaan etenkin jo luonnonilmiöinä pidettyihin laajoihin maahanmuuttoihin syrjivästi ja jopa rasistisesti.

***
"Tiettävästi", sanoo intrigöörin yliopiston takaa puistikosta puun alta löytämä ja visusti anonyyminä pysyttelevä tutkija, "suurempi joukko suomalaisia turvautui tässä taannoin ikivanhoihin konsteihin. He pakenivat uhkaavaa ilmastonmuutosta ja sen myötä kasvavaa terrorismia pohjoiseen ja itäisten maakuntien syrjäseuduille, vesistöjen äärelle ja metsien varjoon elämään paljolti vanhanaikaisessa luontais- ja keräilytaloudessa. Nuo ihmiset suojautuivat samalla tavoin kuin muinoin vainolaista paettiin, mentiin turvaan kauas metsän peittoon.

Kun mitään mainittavaa ei lopulta tapahtunut, mitä nyt kalat ja riista paikoin  hupenivat, kotieläinten kanssa alkoi olla hankala pitää yhteistä huushollia, alkoi vanha kotiseutu kutsua. Hirvikärpäsetkin kiusasivat rumasti loppukesinä ja syksyisin, jolloin olisi pitänyt kerätä marjasatoja talteen. 

Uhkakuvia paenneet ihmiset pakkasivat taas reppunsa ja kassinsa. He läksivät takaisin kuka mihinkin vanhanlaisiin homehtuviin kopperoihinsa, betonin ja asvaltin tykö, vuokrien, verojen, vesimaksujen ja sähkölaskujen luo. Mutta mikään siellä ei ollut ihan kuin ennen.

***
Suomalaisia ilmastouhkapakolaisia vastassa oli satojen ja taas satojen reippaan ja iloisen näköisten, vierasmaalaisten nuorten miesten joukkioita. Nuorukaisia ja varttuneita lapsukaisia kiidätettiin bussiletkoissa eri hoidettaviksi puolille maata kuin ainakin laajan epidemian avuttomia uhreja.

Metsän peitosta palaavia suomalaisia tai aiemmin sisukkaasti syrjäisen turvallisilla kotiseuduillaan pysytelleitä suomalaisia kukaan hyysännyt, eikä  hoivannut. Eri viranomaisilta saatiin ilmaisten puurolautasten ja maksuttomien terveystarkastusten sijasta moitteita, tylytystä ja rangaistuksia, vähintäänkin karensseja.

Lapsiakin valikoitiin ja seulottiin päikkärissä entistä tiukemmin. Vanhuksia makuutettiin edelleen märkinä, heitä pidettiin jollain surkealla velli- tai mössöruoalla erilaisissa karuissa säilytyspaikoissa. Osa nuorista työn syrjimistä ja vanhemmista työpudokkaista vajosi täyteen toivottomuuteen. Terkkariin pääsi hoitoon armosta, jos sattui olemaan joiden vastaanoton valkotakki-kapojen mielestä sopiva ja kyllin kipiä. Rahaa sotesotkuajan terveydenhoitoon riitti harvalla.

Itsenäistä turvaa ilmastouhkailulta hakeneet perisuomalaiset olivat rikkoneet pahasti Sääntö-Suomen byrokaattikaartien pelisääntöjä. Säännöt olivat kuitenkin tuhansille uusille reippaille tulijoille erilaiset. Kukaan ei kertonut tarkemmin, keitä ja mistä nuo tulijoiden joukkiot olivat kotoisin, eikä kukaan edes tiennyt sitä tarkemmin. Tiedettiin vain, että heitä tulisi vielä paljon lisää.

Mutta niin monien tiedostavien kansalaisten sisimmässään hautoma hoivavietti ja kaikki muutkin vietit päästettiin kyllä laillisesti valloilleen, maan korkeimman johdon siunauksella ja valtion rahoituksella. Tuljoiden vastaanottosäilöjä ilmaantui sinne ja tuonne.

"Tämä tällainen", tuo hiljaa, mutta syvältä puhuva anonyymi tutkija toteaa, "on kaikkialla ikävästi ruokkinut rasismia. Rasismi on kuitenkin sinänsä samanlainen ihmisten ikivanha selviytymiskeino kuin metsän peittoon pakeneminen."

Jossain muualla maailmassa ihmisten luontainen pakopaikka voi olla aavikko, viidakko tai vuoristo, syrjäseudut kumminkin. Rasismin avulla erilaiset kantaväestön pienet ja suuret yhteisöt ovat aina torjuneet outoja tulijoita reviireiltään, kunnes ensin edes nähdään, keitä oudot tulokkaat ovat miehiään ja naisiaan.

***
Mitä me tästä vähän fiktioonkin vivahtavasta kertomuksesta opimme? Emme paljon, mutta ilmastonmuutos tai viljelyalojen kuivuminen lisää jossain pakolaisuutta. Tosin kuivia tai hedelmättömiksi riistettyjä maita on harvemmin koskaan missään  viljelty, ellei ole keinokastelua ja lannoitusta. 

Mutta ehkä jo pelkkä kuiva maa pölisee lisää vihan ja murhan itiöitä? Terrorismillahan ei tunnetusti ole mitään tekemistä ainakaan minkään uskonnon kanssa, ellei silkkoja mielenterveyshäiriöitä lasketa uskontojen joukkoon.

Kuivuus katsotaan sekin pahojen länsimaisten ihmisten syyksi. Terrorismi aiheuttaa tietysti lisää pakolaisuutta. Suurimmalla osalla hädänalaisista ihmisistä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta paeta terroria sen paremmin kuin kuivuutta. 

Köyhien maiden köyhimmät eivät voi maksaa itselleen tai "yksin matkustaville" lapsillekaan ihmissalakuljettajien järkkäämiä kalliita matkoja kuihtuviin läntisiin ja pohjoisiin elintasomaihin. Pelkkä kunnolliselle pakolaisleirille pääseminen johonkin naapurimaahan voi olla ihmeellinen onni.

No, jos ahdistaa, nyt pääsee tiedostamaan ilmastoa elokuvan avulla ja poistamaan peloille ehkä jo annettua valtaa. Linkki AL juttuun.

***
Huumori ei ole lainkaan fundamentalististen tiedostavien piirien suosiossa, ei ainakaan ilmastonmuutokseen, rasismiin tai feminismiin liittyvissä asioissa. Huonokin huumori on silti edelleen intrigöörin mielestä tyhjää parempi. Niinpä jo vähän nauratti erään tunnetun kirjoittajan seuraava toteamus:

"Potkut saaneen ja maasta paenneen taideyliopiston rehtorinkin mukaan Suomeen mahtuisi helposti ainakin miljoona feministivasurilesboa, elleivät jo kaikki asuisi Ruotsissa ja Suomessa."


***
Uhkia ja ennustajaukkoja: Linkki Te:n juttuun.

18.5.2017

Armeijalle uusi asento

Suomi vetää luita kasaan uuteen sotilasasentoon. Olemme liittymässä brittien johtamaan sotilaalliseen ja pohjoiseurooppalaiseen JEF-yhteistyöhön, mikä on osa Suomen laajempaa Nato-kumppanuutta. Muut JEF-maat ovat Britannia, Hollanti, Tanska, Norja, sekä Viro, Latvia ja Liettua.

Intrigööri pitää järkevänä tuollaista mahdollisuutta puolustukselliseen yhteistyöhön, missä naapurimme ruåtsalaiset eivät jostain syystä ole mukana. Ehkä Ruotsissa vain luotetaan kovasti maan vanhoihin USA-kytköksiin? Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin pitkään viritelleet sotilasavun antamista toisilleen, mutta liekö se koko asia vasta vaiheessa jos toisessakin.

Entäs Viro?

Sitä ei meikä osaa sanoa, sitoisiko JEF-osallisuus Suomen käytännössä esim. Viron alueen puolustamiseen mahdollista hyökkääjää vastaan, eikä poliittinen johtomme sellaista menisi myöntämään. Jos tuommoinen "mahdollinen" hyökkääjä rynnäköisi panssaripiknikille VIroon, mitä suomalaiset kaluunakallet silloin tekisivät?

Kepun kansanedustaja Savola kertoo julki, että Suomen puolustusvoimille on tulossa neljäs tehtävä kansainvälisen avun antamiseen liittyen. Kolme aiempaa päätointa ovat olleet: kotimaan puolustus, virka-apu muille vira­no­mai­sille sekä krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­minen. Lakimuutos perustuu kuulema paksuun asiakirjahivakkaan eli Lissabonin sopimukseen vuodelta 2009. 

Jatkossa Suomi voinee antaa viranomaisapua eli sotilaallista puolustusvoimien apua toisille maille, kuten poliisikin voi tehdä. Kansainvälisen avun tehtäviin määrättäisiin lähinnä armeijan kantahenkilökuntaa. Mitä sitten pitänee sisällään sellainen maininta, että ehkä myös reserviläisiä ja varusmiehiä voitaisiin käyttää "ei-vaarallisen virka-apuluontoisen" avun antamiseen? 

Päivän uutiset kertovat myös, jotta Suomi haluaa sisällyttää tunnuksettomat sotilaalliset joukot maan lainsäädäntöön. Puolustusministeri, res. yliluutnantti Jussi NIinistö kirjoitti taannoin, että nykyisessä lainsäädännössä on vihreiden miesten mentävä aukko.

Viideskin päätetehtävä?

Kepulainen poliitikko siis kertoo, että Suomen armeijalle on tulossa jo neljäs päätehtävä. Persuministeri muistuttaa myös (aseellisten) pienten vihreiden miesten muodostamasta uhasta.

Sitoutumaton res. kersantti, kriisinajan tiedottaja ja blogin väsääjä intrigööri esittää vaatimattomasti, että vihermiesten vakavan uhkan torjuntaa täydennettäisiin siten, että valmistauduttaisiin torjumaan pontevasti myös muunlaisia laittomia maahantunkeutumisia, tapahtuivat ne sitten lännestä tai idästä. Siinä olisi maanpuolustukselle tarpeellinen viides päätehtävä.

Viimeksi Suomeen tunkeuduttiin laajasti toissa vuonna Ruotsin kautta, noin 30.000 ihmisen voimin. Suurin osa tunkeutujista määriteltiin tietysti pakolaisiksi tai ainakin jonkinlaisiksi turvapaikanhakijoiksi. Niissäkin tapauksissa pönäkkää EU-lainsäädäntöä rikottiin selvästi, mutta sehän ei ollut edes hidaste, vaan yllyke tuon maahantulon auttamiseen, joillekin suomalaisille tahoille.

Omalla tavallaan mielenkiintoista oli ja on, että tulijoista oli merkittävä osa Irakin kovia kokeneiden armeijan ja poliisivoimien veteraaneja. Tulijoiden korkeimmat sotilasarvot Irakissa olivat kai esiupseeritasoa. Kysymys on siis väkivalta-alojen koulutetuista osaajista, joiden maahantuloa ehkä auttoi suomalaisten varusmiesten suorittama laukunkanto. 

Jos tunnuksettomien vierasmaalaisten ja kaukaisten solttujen maahantulossa olikin viimeksi takana vain rauhanomaisia ja henkilökohtaisia syitä, miten on sitten ensi kerralla? Kaikki pahimmista kriisipesäkkeistä lähteneet maahantulijat eivät ole liikkeellä pelkästään hyvissä aikeissa.


16.5.2017

Onnellisia kanoja ja ihmisiä

Kyllä meitä vielä onni kohtaa!
Kanoille suunnitellaan omaa virtuaalimaailmaa, missä ne voisivat kokea elävänsä onnellisen kanamaista elämää. Suunnitelma on kyllä kiero, sillä tyytyväisten kanojen lihasta uskotaan tulevan mureampaa. Ehkä häkkikanojen munatkin olisivat maukkaampia.

Eihän se ole keneltäkään pois, jos hyötyeläinten lyhyen elämän laatua kohennetaan. Elämä on sellaista, miltä se itsestä tuntuu. 

Moista matrixia voisi toki nopeasti laajentaa kanaloista ja karjasuojista ihmisiin: Virtuaalista onnea tarvittaisiin esimerkiksi työttömille, sairaille ja entistä hyötytoimeliasta elämäänsä kaipaaville eläkeläisille.

Tosi on se, että automaatio, erilaiset robotit ja tekoälyn sovellukset vievät yhä lisää tavistyöpaikkoja. Ihmispoloja on pompotettu bittipohjaisen tekniikan rivakan kehityksen tahtiin jo kymmeniä vuosia. Todellisuudessa uusi tekniikka ei aina palvele ihmistä, vaan siinä käy juuri päinvastoin.

Perinteisiä ja aikoinaan hyvinkin arvostettuja ja mukavasti palkattuja työpaikkoja on kadonnut ennen muuta teollisuudesta ja paljon. Miksei uutta tekniikkaa simulaatioineen ja virtuaalitodellisuuksineen haittojen vastapainoksi hyödynnettäisi oikeasti ihmiskunnan onneksi?

***
Miten inhimillinen virtuaalitodellisuus toteutettaisiin? Virtuaalimaailmat tarjoavat huikeita kaupallisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia, kuten pelkkä pelien kehityskin osoittaa. Ensiksi tulevat maallikon mieleen virtuaalilasit, joiden sisällöntarjonnan avulla kotiinsa jämähtänyt ihminenkin voisi elää edes osittaisia onnen päiviä. Simulaatioiden ihmemaailmaan kuuluisi kai paljon muutakin kuin pelkkä näköloota.

Ihmisten lihan mureutumisesta ei onneksi tarvitse piitata, mutta hetkellinenkin onni parantaisi useimpien elämisen laatua. Virtuaalionni voisi vähentää esimerkiksi usein ongelmallista psyykenlääkkeiden käyttöä.

Ilon ja onnen tuntemukset alkavat olla nykymaailmassa vähissä, sillä todelliset hyvinvointivaltiot siirtyvät vähitellen muistoihin ja lopulta historiankirjoihin. Isoveli valtiokin voisi siis melko helposti tukea kansalaisten elämisen laadun kohentamista, edes virtuaalisesti.

Pelottavaa on ainakin se, missä määrin uutta virtuaalista onnea haluttaisiin manipuloida. Poliittista valistusta ja asennekasvatusta olisi silkan kaupallisuuden lisäksi varmasti helppo uittaa simulaatioihin eli ihmismassojen ohjailuun. Virtuaalia voisi hyödyntääkin monin tavoin, mm. kaikenlaisessa opiskelussa.

Toinen äkkiä mieleen tuleva uhkakuva on "hikikomori-ilmiö", missä nuoret pojat tai miehet jumiutuvat täysin koteihinsa näppikselle ja näytölle.  Todellisuuden kohtaaminen kodin ulkopuolella osaa olla muutenkin pelottavaa ja ainakin haastavaa. Virtuaalissa tai simulaatiossa ei sentään saisi viihtyä liian hyvin, vaikka olisi monikäyttöinen kotirobottikin kaverina.

Tästä päästään sujuvasti pähkäilemään sitä aivolihasta viruttavaa  ajatusta, että me kaikki elämme jossain universumissa vaikuttavien korkeampien tai kehittyneempien älyjen luomassa matrixissa eli simulaatiossa. Aiheesta on tuubissakin, tässä lyhyesti.


***

12.5.2017

Kova kyty natoon


Kaikkihan me tiedämme, että nato tarkoittaa wanhassa suomen kielessä naisen aviomiehen sisarta. Intris ei kyllä tiennyt, että aviomiehen veli olisi nimeltään kyty, mutta nyt tiedän. Nykyisin kun kaikenlaiset naimaliitot ovat melkein sukupuolineutraaleja, kumpikaan ikivanha nimitys ei tarkoittane mitään. Paitsi tuo Nato on jotenkin tuttu sana.

Puolestamme uupumatta taistelevat kansanedustajat ovat kuulema leipomassa lakipakettia, mikä mahdollistaisi Suomelle sotilasavun antamisen ja ottamisen unionin turvatakuiden myötä. EU:n valtioiden lisäksi lakiesityksessä mainitaan kansainvälinen järjestö. Sellainen olisi tietenkin nykyajan Nato. No, on muitakin, kuten sekin YK.

Lakipykälien vispaajia kai syyhyttäisi velvoittaa tai pakottaa puolustusvoimien henkilökunta eli kantapeikot tarvittaessa sotatöihin ulkomaille. Kovanpuoleisia palkkojakin jossain uutistuutissa vilauteltiin, tarkemmin tässä. 

Soltuilla on tietysti asiasta omat näkemyksensä, mutta yleensä vapaaehtoinen sotiminen muiden maiden tai järjestöjen puolesta, jonkinlainen palkkasoturin rooli, katsottaneen pakkoa paremmaksi. Velvollisuus koskee vanhaan malliin, toistaiseksi, vain Suomen puolustamista.

Kyllä on taas joillakin tai monilla kova kytö tai kyty Natoon! EU:lla ei ainakaan vielä ole olemassakaan mainittavaa yhteistä puolustus- tai hyökkäysliittoa. EU:n nk. nopean toiminnan joukoillakin lie tähän mennessä ollut kiire ainoastaan syömään ja lomille? Ja hyvä niin. 


Lisäilyjä: 

Naurettavia kansanäänestyksiä? Linkki blogiin.

Ajopuu ei sammaloidu. Linkki IL:n juttuun.

Demareilta lakiuudistukselle moitteita. Linkki VU:n juttuun.




***

10.5.2017

Pikakassat hemmettiin!

Meikä on kokeillut ns. pikakassoja tai itsepalvelukassoja muutamia kertoja hehtaarikaupoissa käydessään. Pikakassan sanotaan olevan nopsa ja näppärä etenkin silloin, kun ostoksia on vain vähän ja tavan kassoilla on jonoja.

No joo. Ekalla kerralla meinasi ahistaa jo se, kummalle puolen konetta piti laittaa ostokori ja kummalle kassi. Koska ostoksia oli monta ja monenlaisia, piti etsiä tosissaan niitä hiiskatin viivakoodeja. Onnistui se siitä, mutta ei se tuntunut pikalta, eikä yhtään näppärältä.

Vähän aikaa sitten päätin käyttää pikakonetta, koska meillä oli pikkupojan kanssa vain muutamia ostoksia. Sähläsin minä siinä kumminkin jotain ja pikakassahenkilön piti käydä neuvomassa. Kun läksimme lopulta mielestäni onnistuneen? ostoskäynnin jälkeen pois ja kiitin em. luonnollista henkilöä, hän katsoi pois ja sivusta nähden hänen naamataulunsa muistutti petolinnun perää. 

Pyysin nääs poitsua lappamaan ostoksia pussiin sillä aikaa kun leimailin muiden ostosten viivakoodeja. Vaan semmoinen meininki ei sopinutkaan. Kone ja sitä passaava asiakaspalveluhenkilö protestoivat, kun vempaimen pakkauspuolen paino heitteli kesken sen äärimmäisen vaativan prosessin. Kaikki olisi pitänyt hoitaa täsmälleen koneen säätämässä järjestyksessä. Minulla siinä jo hiukan höyry nousi.

Kotona kelasin, mikä siinä meni pieleen. Selvisi se lopulta, jotta unohdin vielä leimata muovipussin viivakoodin, eikä em. pikakassahenkilö kai iljennyt huomauttaa siitä. Olisi vain sanonut, koska se olisi ollut asiallista. Voi rähmä.

Tänään piti käydä vain hehtaarikaupassa pakettiautomaatilla noutamassa postilähetys. Kävin kuitenkin myös kaupan puolella. Kassoilla oli vain aika vähän henkilökuntaa, joten painelin uhkarohkeasti pikakassalle kolmen ostokseni kera. Kaksi ensimmäistä leimausta onnistui, mutta kolmas tyssäsi. Kone käski ottaa yhteyttä vuorossa olevaan pikakassahenkilöön. Hän teki omat temppunsa ja taas mentiin.

Kysyin, että mikä mätti. Kone kuulema komensi minua ostamani sätkäkoneen takia, se kun on pahatuhma tupakoinnin edistämishyödyke, minkä kauppaamiselle on laki asettanut vissejä ikärajoituksia. Onneksi en samalla ostanut kaljaa, sillä silloin kone olisi kai tehnyt jonkin isomman hälytyksen. Ei ole helppoa elämä pikakassojen aikana.

Päätin, etten enää ikinä käytä pikakassoja. Seison tavallisen ja ammattilaisen hoidossa hienosti toimivan palvelukassan jonossa vaikka puoli tuntia tikkuaskin takia, enkä hermostu pätkääkään. 

Unohtakoot kaupat turhat halpuutukset, joista ei lopulta ole hyötyä kenellekään ja palkakoot lisää osaavia asiakaspalvelijoita ja ainakin kassaihmisiä! Hyvä asiakaskokemus lienee kaupalle tärkeämpi kuin turha tuhansien hintojen höyläily ja samalla usein tapahtuva suomalaisten maataloustuottajien kuristaminen.


Lisäyslinkki: Kaupalle lisää älyä, mutta riittääkö sitä asiakkaillekin? Te:n juttu.


***

4.5.2017

Suomi - vihaamisen suurvalta?

YK:n ihmisoikeusneuvoston järkkäämässä arvioinnissa Genevessä lytättiin Suomen toimet rasismia vastaan. Vihapuhe, sekä sanallisena että verkossa on kuulema näkyvimpiä ihmisoikeusrikkeitä Suomessa, kuten naisiin kohdistuva väkivaltakin.

YK:n jäsenvaltioiden vertaistarkastelu tehtiin tätä ennen vuonna 2012. Tilanne lienee viidessä vuodessa pahentunut, ainakin joidenkin arvioitsijoiden mielestä. Turvapaikanhakijoiden kohtelukin on tiukentunut.

Savon Sanomat kertoo, että toisaalta Suomea myös kiiteltiin puheenvuoroissa pitkään jatkuneesta työstä ihmisoikeuksien hyväksi. Norjalaiset kyllä tylysti huomauttivat meittii siitä, ettei Suomessa enää pidetä saamelaisia alkuperäiskansana, vaan vain kielellisenä vähemmistönä.

Suomessa otetaan löyhötyspykälä päälle milloin mistäkin kuvitteellisestakin saavutuksesta. Olemme viime vuosinakin yrittäneet olla suurvaltaa ja maailman parhaita jos vaikka missä asioissa. Onkohan Suomi nyt sitten maailman ykkösenä netin vihakirjoittelussa ja muissa sellaisissa ikävissä asioissa? Eipä tunnu uskottavalta. Naisrauhaa on viime vuosina Suomessa kyllä rikottu entisaikoja useammin, mutta ketkähän sitä ovat olleet useimmin  rikkomassa?

***
Brittilässäkään ei mene taviskansalaisten kannalta oikein leppoisasti, vaikka siellä päästäänkin hiljalleen eroon Junckerin ja muiden emäglobalistien pyörittämästä kaikkia kuristavasta EU:n pankki-unionista. Aina siitäkin jotain pahaa seuraa, kuten jenkkilän mahtavan viihdeteollisuuden entistä rankempi jyräys.

Mikrobitti informeeraa, jotta Briteissä tuli toukokuun alusta käyttöön uusi laki, mikä ottaa äärijyrkän kannan verkkopiratismiin. Kovimmat rangaistukset noista rikkeistä olivat ennen parin vuoden kakkuja, melkein vain kunnon "saunareissuja". Nyt peruukkipäinen tuomari saattaa pamauttaa piraatille pöytään jopa kymmenen vuoden vankilatuomion. 

Ennen muinoin Englannissa merirosvoja ripustettiin killumaan kaulastaan raakapuiden nokkaan. Toisaalta nuo vanhan ajan piraatit murhasivat ja vammautivat paljon ihmisiä päätyönsä eli rosvoamisen ohessa. Vielä enemmän toisaalta, Englannin kruununhaltija saattoi jakaa suosimilleen seilaajille eli hovin kirstun kartuttajille kaapparinkirjoja. Joillakin kaikkein pahimmilla kelmeillä oli silloin muka "laillinen" lupa ryövätä ja murhata vaikka keitä muiden maiden merenkulkijoita.

Rosvoaako vertaisverkossa touhuava ja siinä  samalla sisältöjä jakava piraatti todella ja mitä, sitäkään ei enää tarvitse oikeudessa osoittaa, eikä todistaa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus talousvahinkojen aiheuttamisesta suurille tekijänoikeuksien haltijoille riittää. Tiemmä jopa viisi miljoonaa brittiä imuroi viihdettä laittomista lähteistä, joten oikeudessa riittää vastakin töitä ja vankiloissa uusia asukkeja.

Elämme synkkiä, mutta kovia aikoja!


***
Lisäys: Jokaisen itseään arvostavan vihapuhujan kannattaisi opetella saksaa, ainakin vloggaillessa. Miksikö? Tuubin videoista se selviää!