31.7.2015

Turha huoli Oolannista

Bomarsundissa ovat kanuunatkin
paikoillaan.
Tarmokas uusi puolustusministerimme taitaa olla turhaan huolissaan Oolannin puolustuksesta. Eiväthän sen saariston alkuasukkaat hyväksy joukkoonsa pysyvästi edes mannermaisia suomalaisia, vaikka emämaa onkin isojen tukiaisten maksaja. Tuskin sinne Oolantiin venäläisiäkään huolittaisiin?

Ehkä kovat puheet Ahvenanmaan ja Gotlannin pienistä vihreistä  ukkeleista ovatkin vain osa ankaraa Nato-kiihotusta? 

Intrigööri ei puutu ruåtsalaisten asioihin, mutta jospa Ahvenanmaa voisi hakea yksinään Naton jäsenyyttä?

Suomen laithan ovat sitä varten, ns. perustuslakia myöten, että niitä voidaan muutella alvariinsa poliittisten pyrkyjen ja erityisesti EU:n takia. Miksei lakeja voitaisi rukata uusiksi myös Naton vuoksi? EU:lla ei oikeastaan ole Euroopassa mitään järkevää virkaa, ellei äärimmäistä virkavaltaisuutta sellaiseksi lasketa. Pahan paikan tullen ja turvatekijänä jo nyt Natolla on maanosassa paljon velkaunionia tärkeämpi rooli.

Natolainen erillisalue Ahvenanmaa täyttäisi kaiketi läntisen sotilasliiton pikaisimmat laajentumishalut, emmekä me perus-tsuhnat joutuisi pitkällä maarajallamme ruskien kanssa napit vastakkain. Välimme itänaapurin kanssa ovat siellä raukoilla rajoilla ovat näihin asti olleet kohtuullisen hyvät, kaikenkarvaisista poliitikoista huolimatta.

Suursotaa ei ole tulossa, mutta hirmuisen kalliiksi se natottaminen Suomelle tulisi. Toisin sanoen velkareppumme olisi piankin kreikkalaista luokkaa. Kreikkalaisethan ovat jo pitkään aseistautuneet takahampaisiin saakka Naton & Saksan siivellä ja tietysti velaksi.

Naton lento- ja laivastotukikohdat toisivat uusia suurostajia myös Oolannin perunalastuparoneille ja lisää asiakkaita peliyhtiölle, saaren suurin pankkikin pärjäisi paremmin. 

Saarelaiset saattaisivat kyllä uusine tymäköine turvatakuineen vaihtaa valuuttansa pikaisesti skandinaaviseen kruunukoriin tai jopa taalaan. Esimerkiksi viisi kruunua tai yksi taala sidottaisiin perusyksikköön, mikä olisi nimeltään ehkä yksi taffeli ja sama ruotsiks. 

Inrigööri päättää aamun sotilaspoliittisen katsauksensa tähän ja linkittää tavallisesti hyvin asioista hajulla olevaan lähteeseen eli Hikipediaan. Rauhaa!


***

28.7.2015

Punaista vihaa

Heillä on unelmia. Unelmia riittää ainakin punaisen vihan sotaisilla lietsojilla. Punikit postailevat juttujaan reippaasti ilman turhaa häveliäisyyttä, kirjoitusten vihaisia osioita ei tarvitse suurennuslasilla tiirailla.


Intrigööri selaili pitkästä aikaa joutessaan kuukkelin kuvahakuja. Tarkoitus ei ollut etsiä vihasivustoja, mutta yksi Parta-Kallen, Lennun ja Maon yhteiskuva kuva kiinnitti huomiota.

Kuvan alta löytyikin kelpo annos ehtaa perinteistä punikkivihaa, mikä ei lajissaan kalpene edes joidenkin natsi- tai islamistimielisten julkaisujen rinnalla.

Saamipoika potkii
puku-ukkoa.

Suomalaiset julmat imperialistit saavat punikkisivustolla huutia. Suomalaiset ovatkin kuulema mm. ryöstämässä laajalti Afrikkaa ja ihan sotilasvoimin. 

Metson kaivoshankkeita Intiassa moititaan. Suomalaisia miehittäjiä vaaditaan ulos Afganistanista, jne.

Mainitsematta eivät jää toisessa kohti myöskään "lahtarien veriset jäljet".

En yritä muodostella mielipiteitä muiden puolesta, mutta pistän sivustosta linkin ja laitan sieltä näytiksi jokusen puhtaasti valistuksellisen kuvatuksen. Eikös kaikkia mielenkiintoisia poliittisia sivustoja saa mainostaa? Vai eikö saisi?

Voi olla, että intrigööri on luuloissaan tiedostaviston mielestä halveksittavasti väärässä ja tuo punikkisivusto onkin pelkkää tietämättömälle proletariaatille tarkoitettua ystävällistä kansanvalistusta rakentavassa hengessä?

Miten vain, mutta tässä sitä olisi linkkiä marxismi-leninismi-maoismin hengessä! Toinen linkki vie eri kohtaan samalle sivustolle.  (Linkit eivät näytä toimivan enää kesällä 2017!)


Suomi se jaksaa miehittää
kaukaisia maita.

***

26.7.2015

Rikastuttavaa?

Rahaministeri on piipittänyt huikean omaperäisesti julki, että "monikulttuurisuus on rikkaus". Tottahan on uskottava, eikös juu, mitä tuollainen korkealla oksalla istuva eurosaation, globalisaation ja ties minkä kuplasaation läpitukema satraappi sanailee? 

Kyllä varmaan sitä rikkautta satelee ihan kohta justiinsa myös suomalaisen miljoonaisen köyhyysrajoilla kompuroivan kurjaliston niskaan?

Jotenkin vain sitä on vain itsekseen, vissiin silkkaa tyhmyttään,  ollut ymmärtävinään, että me suomalaiset aina vain maksamme tuollaisesta kulttuurin rikastuttamisesta hurjana. Maksamme siitä kuin jostain muustakin kultaisesta vasikasta, vaikka EU:sta, vieraiden valtioiden tukipaketeista tai vain kotoisasti yleisveroradiosta.

Mutta se on kyllä uskottava, että maahanmuutto rikastuttaa yhtä parhaista kasvualoista eli ammattimaisten kotouttajien rykmenttiä, sekä erilaisia hyvin rumia mafioita, jopa täällä maailman laidalla, syrjäisessä Suomessa.

Iltasanomissa päivystävä professori korostaa, että "sananvapaus on tietenkin tärkeä asia, mutta se asettaa tietyt rajoitteet siihen, mitä saa sanoa". Eläköön siis Kekkosslovakia ja tämä huikea uussuomettuminen itsesensuureineen. 

***
Suomalainen demokratia ei ole kaikissa suhteissa moniäänistä, eikä se ole monikulttuurista, jos tuommoista jälkimmäistä ihmeellisyyttä on missään olemassa. Voisi vielä kysellä, onko sitä suomalaista demokratiaakaan olemassa.

Olipa aika, ei niinkään kauan sitten, jolloin journalistit ja muut tuolloin ääneen päästetyt harrastivat uskollisesti tietynsuuntaista poliittis-kulttuurista itsesensuuria. Toisinajattelijoita oli silloinkin, mutta he eivät juuri saaneet ääntään kuuluville, koska lähes kaikki tiedotuskanavat olivat ahdasmielisen monikulttuu..., eikun virallisen ulkopoliitisen linjan puristuksessa. Joskus saattoi pienkustantamosta tulla ulos jokin väärinajattelijan väsäämä kirjanen, mutta siitä kyllä oltiin julkisesti hiljaa.

Nykyisin yksittäistenkin ihmisten ääni kuuluu edes jollain tavoin netin ihmemaassa, mutta ei sellaisista mutinoista eliitin latvatasoilla mitään välitetä. Toisin on yhden tai kahden  puolueen kellokkaiden tai tavisjäsentenkin äännähtelyn laita. Vähäinenkin kaiken tuhoavan puoluekentän enemmistön virallisesta linjasta poikkeava vastaväreily tuomitaan ankarasti, päät pyhästä raivosta täristen. Sitä tai tätä ei vain saa mennä sanomaan...

Kyllä intrigööri kiihottui oikein kovasti tuosta kansanedustaja Immosen uusimmasta postauksesta, sen verran, että piti unilta herättyä mennä parvekkeelle tupakille katselemaan kesäöistä suomalaista luontoa. Vai onko se luontokin jo nykyisin osa monikulttuurisuutta vai mitä se oli?

***
Lopuksi on vielä pakko kysyä lukemattomien kotosuomalaisten lajitoverien tavoin, jotta missä se vuosikausia jankutettu maahanmuuttajien tuoma valtava rikastuttaminen viipyy? Uusista vängällä tuputetuista ns. kulttuureista ei olisi niin väliksi. Monietnisyydessä ei sinänsä ole vikaa.

Se mikä muualta tulee, hyvässä ja pahassa, erilaisissa kulttuureissakin, lankeaa luontaisesti, ei määräten ja pakottaen. Niin se on työperäisen maahanmuutonkin laita, mikä tapahtuu terveellä tavalla luontaisesti, toisin kuin jokin leväperäinen sosiaalinen maahanmuutto. No, Suomihan on sääntelyn, määräilyn ja pakottamisen pieni suurvalta.

Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden nykymallisen ottamisen, sekä muun velaksi elämisen, kuten ylisuuren ns. kehitysavun vuoksi suurin osa maailman hädänalaisista pakolaisista jää auttamatta, siellä jossakin, sillä rahat eivät riitä. Omahyväistä hurskastelua, rumien leimojen surutonta lätkimistä ihmisiin ja valikoivaa suvaitsevuutta meillä kyllä riittää, ne ovat uusiutuvia luonnonvaroja. 

Erilaisia näkemyksiä joistakin asioista ei sitten lainkaan suvaita, vaikka juuri sellainen sallivuus olisi kaiken myönteisen kehityksen edellytys. Ilmankos Suomi polkee suossa paikoillaan!

***

14.7.2015

Ilmaston jäähtyessä

Yhteistyön ja rauhan projekti EU on muuttunut riidan ja rähinän ränsistyväksi yhteisöksi, sotiminenkin on käynnissä heti unionin itärajan takana. Poliittinen ilmasto on jäähtynyt kuin Suomen kesä ja oikeastikin ilmasto on kylmenemässä.

Nyt sopisikin kysyä, mitä meillä oli ennen EU:ta ja eurorahaa. Sehän oli jotain sellaista ummehtunutta ja nykyisin paheksuttavaa impivaaralaista, kuten oma itsenäinen maa, oma valuutta, siniristilippu ja kohtalaisen hyvä sisäinen turvallisuus omine valvottuine rajoineen.

Melkein kaikki suomalaiset työkykyiset ja työikäiset olivat silloin ennen joissain töissä. Palkoillakin pystyi kunnolla elämään, paremmin tai niukemmin. Nyt vähänkin vakaammasta työpaikasta on tullut kuin pieni lottovoitto.

EU on vapauttanut meidät itsenäisyydestä määrätessään ja häärätessään melkein joka asiassa. Suomi ei ole enää meidän maamme, vaan kenen tahansa maailman kansalaisen, joka pystyy tänne tulemaan ja päättää jäädä tänne asumaan, vaikka vain ihan yhteiskunnan piikkiin. Näinhän se on, suuressa osassa muutakin Eurooppaa.

Suomen itsenäisyys on enää vain osittaista ja hiipuvaa, kuten rajavalvontakin, unionin viedessä pääosan tullimaksuista. Suomen sisäistä turvallisuutta uhkaavat monet tekijät omista suurtyöttömyyden aiheuttamista ongelmista täälläkin kytevään terrorismiin asti.

Kreikka on unionissa vain jäävuoren korkein kohta, mutta pieni jääkausihan on vasta alkamassa. Unionin touhu ei tukipaketeilla ja hallinnon paisuttamisella parane. Kuten joskus tuli kirjoitettua: Mätä pottu ei keittämällä parane.

***
Tarttis tehdä jotain muuta, kuten muodostaa uusi vankasti itsenäisten valtioiden liitto, mikä hoitelisi vain sellaisia asioita, joista olisi kaikille jäsenmaille ja niiden omille kansalaisille selvästi hyötyä.

Kaupallisten asioiden lisäksi pitäisi huolehtia oikeasta ulkorajojen  valvonnasta ja yhteisestä puolustuksesta. Edellisen voisi rakentaa nykyiseltä Shengenin pohjalta ja jälkimmäinen muodostuisi paljon nykyistä vahvemmin eurooppalaisesta Natosta, jollaisen jenkitkin kaiketi haluaisivat nähdä.

Eurooppalainen kilpailukyky voidaan vähitellen ja vaiheittain saada kuntoon vain kansallisella tasolla, jossa kaikki maat määräävät laeistaan ja omasta valuutastaan. Unionin yhteistoimilla on kyllä kovasti rikastutettu rikkainta yhtä prosenttia ihmisistä, mutta taviksilla menee aina vain kurjemmin.

Kehitysavustakin voitaisiin huolehtia yhteistuumin siellä, missä avun tarve on suurinta. Tehottoman ja kalliin kehitysrahoituksen, sekä mm. tuhoisan nykymallisen maahanmuuton mukaan suurin osa Euroopasta vaipuu itsekin paljolti kehitysmaiden tasolle, Kreikan tapaan.

Eurooppa saattaa ajautua muiden virkeämpien maiden ja maanosien kupattavaksi. Miljoonat ja kymmenet miljoonat hädänalaiset autettavatkin Afrikassa ja Aasiassa  jäisivät silloin täysin oman onnensa varaan. Ameriikan hätäruokaherkkuja ei joka paikkaan riittäisi.

Prysseliksestä voitaisiin heti vapauttaa kymmeniä tuhansia kalliita ja elitistisiä turhantekijöitä työmarkkinoiden käytettäviksi. Näin on, mutta tämähän on vain voimattoman vähiksen kesäistä päivänuokuntaa.

On tietysti olemassa monenlaisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, mutta pahimmista koulukiusaajista koostuvasta euroryhmästä ei näytä olevan niiden tekijäksi. Kannattaa muistaa, että parhaat fyyrerit tulevat teutonien maan suunnalta, jos sellaista ratkaisua halutaan. Ehkä halutaan, sillä Saksan johtajia seuraillen meidänkin pintapoliitikkomme taaskin taaperoivat?

Ilmaston kylmeneminen jo lähivuosina on totta ja siitä on turha edes keskustella vain omia "totuuksiaan" herkeämättä paasaavan tiedeunionin kanssa. Kautta Teutateksen!


***

13.7.2015

Tupakki ja kahvi terveellisiä?


Nyt se vihdoin tuli: Tupakki ja kahvi ovatkin terveellinen yhdistelmä, kertoo Verkkouutiset.
Kahvin ystävä intrigööri muistaa katkerasti, kuinka terveystädit tuomisivat aikoinaan kahvin alimpaan helvettiin. Kahveen nautiskelu oli kuulema melkein yhtä kauheeta kuin jonkin hitaasti tappavan myrkyn nieleskely.

Kupillinen jälkkärikahvia riitti vanhakantaisten käsitysten mukaan mm. tuhoamaan kaikki ruoasta saatavat terveelliset ainesosat, kuten vitamiinit. Nuorempana meikälläkin oli duunissa ja kotona, joskus se saattoi olla sama asia, melkein aina kahvinkeitin tulilla. 

Toinen juttu kaikissa terveysluuloissa oli silloin ennen ja on vieläkin se, jotta syökö yksilö (nykykäsitysten mukaan) terveellistä ruokaa vai mättääkö hän naamaansa vain enimmäkseen rasvaista ja sokerista energiaa. 

Lopulta, vuosia sitten, netissäkin alkoi vilkkua uutisia kahvin selvistä terveysvaikutuksista. Hah, aatteli intrigööri silloin terveystädeistä ja hah vielä toisen kerran. Tulipa tuolloin eräälle lähihenkilölle mainittua, että koskahan saamme uutisia siitä, kuinka terveellistä tupakki oikeasti onkaan? 

Hah ja höh, sanoi tuolloinen lähihenkilö intrigöörille.

Joitakin hajanaisia mainintoja on netissä vuosien varrella näkynyt joidenkin nikotiinipitoisten ainesosien mahdollisista hyödyllisistä tai terveysvaikutuksista. Nyt sitten sellainenkin uutinen nousi näkimille, että kahvin ja tupakin yhdistelmä saattaa jollain tavoin ehkäistä pahaa Parkinsonin tautia. Tuo tauti on todella ikävä ja tappaa, kuten elämä yleensä. Meikän suvussakin Parkinsonia on ainakin tautina esiintynyt.

Terve ja hah vain teille taas, terveystädit ja muut valistustieteiden sinnikkäät papukaijat! Hah!

Lie turhaa enää mainita, että intrigööri on kofeiiniin ja nikotiiniin riipuksissa, vaikka yrittääkin ravistaa jälkimmäisen takiaisen irti itsestään, jos vielä kerkiää.

Kahvi on siis ollut usein terveystuomiolla, kuten tietysti tupakkikin. Koskahan muuten pelottava IsoVeli sen hirmuisen IsoSiskonsa kanssa hoksii, että viinalla voi olla muitakin haittavaikutuksia kansojen kodissamme kuin pelkkä armoton veronkierto Viron reissuilla? Vai onko pikku tissuttelusta tulossa pakollista, kun ei tätä meininkiä oikein muuten kestä?


11.7.2015

Tsipras hipras manit pois?

Intrigööri on pidätellyt itseään, ettei yrittäisi kirjoittaa mitään päivän politiikasta, juuri nyt kreikkalaisten pääelinkeinosta eli miljardien herutuksesta toisilta euromailta, sekä kansainväliseltä valuuttarahastolta. Pitänee kuitenkin pistää julki valistumaton arvio siitä, että pääkanisteri Tsipras hipraa sittenkin manit pois eli nappaa maansa nimissä kiinni kymmenien miljardien ns. tukipaketista.

Kyllä vasemmistolaiset ovat aina osanneet olla lypsyaikoina maisemissa. Kun perinteinen vasurimeininki yhdistetään kreikkalaisten tunnettuun ja monipuoliseen "taloustaituruuteen", lopputuloksena täytyy olla yrmyjen saksalaistenkin hapan myöntyvyys. Suomalaiset politiikot jäävät tietysti tässäkin kohti pökeröinä pällistelemään, suu heillä kyllä käy, mutta järjen ääni ei jostain syystä pääse pihalle.

Menipä tuo miten vain, mutta siitä voi olla kohtalaisen varma, ettei kreikkalaisia päästetä luistamaan pois euroalueesta, itse unionista puhumattakaan. Natollakin täytynee olla oma jokerinsa päätöspöytien pakassa. Kreikka saanee, ehkä, taas isot tukirahansa. Kreikkalaisten kannalta lie melkein sama mistä tukieurot tulevat, vaikkapa suurelta osin siitä yhteisestä EVM-rahastosta

Intrigöörikin on vuosien varrella kirjoitellut tästä Euroopan vakausmekanismista, yksityisestä pankista, joka lienee muuten mainio pulju, mutta vakauttamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. EVM:n (Ei Voi Mittään) maksettu kapitaali on kai 80 miljardia, mikä saattaisi juuri ja juuri riittää tulevaan Kreikan tukipakettiin, mutta... 

Mutta mukavat eurovaltiomme ovat menneet lupaamaan EVM:lle yli 600 miljardin pääoman korotusvaltuudet ja sehän tarkoittaa tietenkin pankin jäsenten tai osakkaiden, kuten Suomen, takausvastuiden kasvattamista. Suomi ei voine yksin panna hanttiin, sillä rahasto ei pyydä meiltä mitään, se vaatii. (Hätätilamenettely.) 

Semmoiset sopparit on meidän nimissämme menty tekemään, niin ja sen ex-hallituksen aina jankkaaman "vastuullisuuden" nimissä. Nyt niitä vastuita saattaa Suomi-parallekin olla tosissaan tulossa, sillä eihän kreikkalaisten annettane yksin kupata EVM:n koko mainioita vippivaltuuksia. Leikillä sanottuna mahtikaukalolle voi olla tulossa muitakin possuttelijoita.

***
Katsotaan tämäkin kreikkalaisen tragedian kerjuuosio loppuun asti, mutta jotenkin tuntuu kovasti siltä, ettei vielä ryhdytä drakmoja painattamaan, omia rahanpainokoneitakaan ei Kreikassa  kuulema enää ole, nekin lienee myyty pois.

Euromaiden yhteiset vastuut ne vain kasvavat ja velat nousevat. Muuta unionissa ei paljon tapahdukaan, jos kokonaisuutta katsellaan. Kreikan kanssa on vatuloitu yli viisi vuotta, eikä sen koko touhuilun jälkivatutus ole ohi kymmenen vuoden päästäkään.

Kotimaan politiikasta ei tällä tarkkailuasemalla osata nyt sanoa mitään, josko semmoista enää on edes olemassa.  Pitänee antaa uudelle hallitukselle aikaa syksyyn asti, siksi kunnes ensi vuoden budjettia runnataan lopullisesti kasaan. Kovin hyvältä nuo hallitusherrojen satunnaiset päästöt eivät ole kuulostaneet. Mutta, EVM = ei voi mittään.

***

10.7.2015

Makailuko tappaa?

Istuminen se on melkein kuin itsarin tekisi. Jos sitten vielä heitäkse seljällensä vaikka sohvalle, sehän on totaalisen tappavaa. Näin väittää sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitoksen säestyksellä. Voi w!

Intrigööri on noista väittämistä samaa mieltä vain siltä osin, että moni on kyllä makuuasennossa veivinsä heittänyt. Tuollaisista tappavan turmiollisista arkielämän asennoista meitä valistaa tänään, kukas muu kuin veroyle.

Samaisessa judelmassa väitetään myös, että maatessa ihmisen energian kulutus on nollassa. Ei muuten ole.  Jos ihminen ei kuluta lainkaan energiaa, on kaikki maallinen terveysvalistus jo turhaa, sillä silloin ihminen on kuollut.

***
Jo pitemmän aikaa erilaisista yleisistä tiedostus- ja manipulaatiovälineistä on tuputettu viestiä, minkä mukaan edes reipas ja säännöllinen kuntoliikunta ei ihmispoloa auta. Jos ihminen vähänkin välillä vaikka töissä istuskelee ja himassa makoilee, viikatemies irvistää heti tuolin tai soffan takana.

Ruoka- ja ravintovalistuksista ei tässä postauksessa edes viitsi kirjoitella mitään. Moiset huorimoinnit on terveellisintä ikäänkuin jatkuvasti suodattaa pois omista silmistään ja korvistaan. Sen kyllä tänään joutui huomaamaan, että pian on ihan pakko juoda d-vitaminoitua maitoa, ellei sitten osta omaa salalehmää ja lypsä sitä itse ämpäriin. Maitoon siis lisätään vitamiinia ja samalla pannaan taas uusia pakkoja ihmisen elämään. Vedessä fluoria, maidossa, ties mitä.

Ihmisen vaellus tässä murheen laaksossa tai riemun rotkossa päättyy aina aikanaan, olipa hän miten terveys- ja yleistiedostava tai mentaalisesti valaistunut hyvänsä. Ainoa luonnonmukainen pakko syntymän jälkeen on kuoleminen. Eikä siinä auta vaikka olisi lekureita, terveys- ja ravintoguruja tai muita elämäntapakonsulentteja nonstoppina nappikuulokkeissa, haasteista toisiin hölkätessä. 

Siinä kyllä saattaa itse elämäkin juosta ohi.

***
Ei tässä maallikon auta paljon mittään suositella, ellei sitten sitä, että eletään tyynesti kuin ennenkin, päivä ja hetki kerrallaan. Kannattaisi käyttää aina ensin omaa arkijärkeä. Tästä lyhyehköstä maallisesta matkasta ei pitäisi tehdä yhtään enempi synkkää ja ikävää. Kyllä jotain lystiäkin olla pittää. 

Valistuksen tulvaan voi hukkua ja tiedostuksen tuputukseen tukehtua. Istuupa sitten taikka makaa.

LISÄYS ja linkki 2.8: Pirskatti! Nyt pukkasi juttua siitä, että töissä seisominenkin on vaarallista. Köntsälläänkö sitä arbeitia pitäisi rutistaa vai kävellessä?

LISÄÄ uutisointia: Istuminen ei olekaan vaarallista.


***

9.7.2015

Koiralle mömmöjä

Syö ite mömmös!
Tuhannet suomalaiset koirat rouskuttelevat kuulema päivittäiset mielialalääkkeensä, kuten sadat tuhannet ihmisetkin. Koirien mielialalääkkeet, ns. mömmöt, on tarkoitettu avuksi mm. häiritsevään käytökseen, eroahdistukseen ja ylivilkkauteen.

Apteekkiopin professori Riitta Ahonen kirjoittaa tällaisesta koirien lääkinnästä kuopiolaisessa Viikkosavossa. Hänen mielestään koirien käytöshäiriöt aiheutuvat useimmin uusavuttomista omistajista, jotka eivät pysty tarjoamaan lemmikeilleen tavallista koiranelämää.

Normaali koira haluaa liikkua ja käytöstellä oman lajinsa ja rotunsa tapaan. Koira haluaa myös elää turvallisen johtajan eli omistajansa laumassa.

Ellei koiran omistaja pysty tarjoamaan koiralleen normaalia koiranelämää, proffa suosittaa lelukoiran hankkimista. Joskus koiran käytöshäiriö voi johtua sairaudesta. Koiran huonot hermot, arkuus ja pelokkuus aiheuttavat ongelmia. Jos koira ei kestä yksinoloa ja on aina stressantunut, saattaisi olla armeliaampaa lopettaa koiran kärsimykset.

***
Intrigööri ei ole lainkaan koirien asiantuntija. Entinen frau halusi beaglen pennun sopivasti oman vauvamme syntymän jälkeen. Sellainen luppakorvavauva sitten haettiin, mutta ei siitä mitään tullut, vaikka olosuhteet maalla olivat aika hyvät. Itsellä ei ollut silloin paljon aikaa koiralle, eikä lopulta emännältäkään aikaa joutanut.

Muutamien kenkäparien ja kukkapenkkien totaalisen tuhon jälkeen emäntä ratkaisi asian myymällä pennun edelleen hyvään kotiin, missä oli ennestään pari beaglea. Pennusta jäi meille vain pari nättiä valokuvaa.

Koirien mielialalääkinnästä on näemmä nettilehdyköissä kirjoiteltu ennenkin, eikä kovin myönteiseen sävyyn. Meikäläistä tuommoinen lääkintä oudoksuttaa, sillä ei mielialaläkkeiden tarkkoja vaikutuksia ihmisyksilöihinkään tiedetä lainkaan tarkasti. Yleensä joudutaan kokeilemaan useita lääkkeitä ennen kuin sopivan tuntuinen lääke löytyy, jos se on lainkaan löytyäkseen.

Miten psyykenlääkkeet vaikuttavat koirilla, aiheuttavatko ne ehkä yllättävää käytöstä tai jopa agressioita, sitä on tässä mahdotonta käydä arvailemaan. Joskus uutisista saa lukea, että koira on purrut lapsia. Ehkä sellainenkin häiriökäytös on eniten koiran omistajan vika?

Em. lehtikirjoituksen tekijä toteaa ainakin sen, etteivät koirat tarvitse psykoterapiaa. Ihmiset ovat eläneet koirien kanssa ammoisista ajoista lähtien ilman mitään koiraterapeutteja ja käytösklinikoita. Nyt sitä yhteiseloa ei enää välttämättä osata, koska perusjutut ovat unhossa ja koiria samaistetaan ihmisiin.

***
Intrigööri ei pelkää koiria, mutta elämä on opettanut olemaan joskus varovainen. Kaikkia karvakuonoja ei tee mieli mennä liki, eikä ainakaan paijata. Itse kakruna ollessa jouduin käymään usein polkupyörällä kyläkaupassa. Kauppias piti ronskin kokoista susikoiraa vapaana kaupan pihalla. Se oli sitä aikaa, kun kauppojen edessä oli hevospuomejakin.

Joka ikisellä kauppareissulla se perhanan hurtta juoksi liki pyöräni  vieressä ja haukkua louskutti. Pelkäsin tosissani sitä koiraa, mutta kaupassa vain piti käydä. Kotona ei puututtu moisiin pikkujuttuihin, vaikka taisin siitä mainita. Ei se louskuttaja koskaan näykkinyt ja kai se takaa-ajo oli sille leikkiä, mutta meikää ei silloin naurattanut. Saattoi se kiusaajahauveli vaistota senkin, että minua pelotti?

Vastuulliset koiranpitäjät ovat yleensä aina varoittaneet, jos ei pidä mennä kytketyn koiran ulottuville. Silloin ne ärhentelijät ovat tehneet talon tai tilan pihapiirin vartijan virkaa. Sen verran jyräköitä hauveleita jotkut niistä ovat olleet, etten olisi mennyt niitä liki ilman varoitustakaan. 

Jokin aika sitten tallustelin metsäpolulla jyrkkää mäkeä ylös, vähän kumarassa, kun nostin päätäni. Hevosvarsan kokoisen koiran nupoli keikkui metrin päässä, minua ylempänä. En säikähtänyt siinäkään, muuten kuin sanoin ääneen, että oletpas sinä iso.

Tanskandoggihan se siinä oli, vapaana ja emäntänsä tuli polkua alas jäljempänä. Ei siinä ollut syytäkään säikähtää, mitä nyt vähän yllätyin. Tavallisesti kaikki koirat ymmärtävät melko hyvin ihmisiä ja osaavat olla niiden kanssa. 

***
Aikoinaan kuulema jotkut huolehtivaiset isännät kävivät useinkin hakemassa apteekista sialle pirtua. Nyt sitten haetaan koiralle mömmöjä. Niin tämä maailma muuttuu, vaan ei aina hyvään suuntaan.