31.1.2015

Leikkauslistat esiin!


Ministeri Jan Vapaavuori hehkuttaa Keskisuomalaisessa, jotta tulevan hallituksen pitäisi tehdä ikävät päätökset kauden alussa, heti ensi keväänä. Mitä tuosta toiveesta muuta voi sanoa kuin, että näkis vaan.

Kun Vapaavuoren puoluetoveri Katainen kursi kokoon hallituksensa alkukesästä 2011, Euroopan talouskriisi oli jo selvää pässinlihaa. Kataisenkaan ei tarvinnut enää sanoa, että "ei koske Suomea". Neljä vuotta kokoomusvetoisessa hallituksessa on silti lähinnä sekoiltu ja suhmuroitu. Siis jo ennen kuin siitä tuli "karkauskauden" hallitus.

Niin sitä on tussaroitu koko unionissakin, sillä muualla maailmassa maiden ja maanosien talous enimmäkseen toipuu ja vahvistuu, mutta ei Euroopassa. Olipa ensi keväänä kasattavan hallituksen pohja mikä vain, valistumatonkin kansalainen voi olettaa, ettei siellä herrojen kerhossa tehdä kohtakaan juuri mitään, ei mitään myönteistä, ainakaan suomalaisten tavisten kannalta.

***
Makkarakauppiaat näemmä säikähtivät maan menoa ja meininkiä, sekä omia näkymiään jo alkuvuodesta. He julistivat  aikovansa alentaa tai halpuuttaa hintoja suurimman kaupparyhmän johdolla. Se oli inhimillisesti iloisin uutinen pitkästä aikaa. Pieni valokaje tammikuun synkkyyteen saatiin siis elinkeinoelämän puolelta, eikä valtiolta.

Jos kauppaketjut halpuuttavat hiukan kansalaisten ruokalaskua, valtio aikonee piankin korottaa myös ruoan arvonlisäveroa. Muutenhan holhous- ja kyttäysvaltion veronmaksajat lihoisivat liikaa, eivätkä enää jaksaisi maksaa lisää veroja, eikä voitaisi lähettää taas suomalaisten miljardeja haaskiolle pitkin maailmaa. Miten vain, mutta se sitten siitä, ruoan hinnan laskusta.

Ministeri Vapaavuoren mielestä Suomi ei voi pistää päätä puskaan vuosi toisensa perästä ja odottaa, että joku meidät pelastaa. Valtion politiikassa pitäisi olla jatkuvuutta ja ennustettavuutta, myös yrityselämän tärkeiden investointien kannalta. Siksikin kipeitä päätöksiä pitäisi tehdä nyt nopeasti.

***
Intrigööri on samalla kannalla ministerin kanssa. Kansalaisia on peloteltu kipeillä päätöksillä jo riittävän pitkään. Pikkupipipäätöksiä on jo hivuttaen tehtykin. Nyt olisi todellakin aika rumpsauttaa julki ne säästöt ja leikkaukset, joita uskotaan nelivuotiskaudella tarvittavan. Loppukausi hallituksessa pitäisi sitten käyttää sellaisiin toimiin, jotka auttaisivat maata ja kansaa eteenpäin, eivätkä aina vain lisäisi kuormaa veronmaksaja-aasin rattaille.

Mutta tärkein meinaa taas unohtua eli se äänestäjän kuluttajansuoja. Puolueiden pitäisi julkistaa kiireesti ja rehdisti tärkeimmät omat leikkauslistansa, ettei äänestäjien tarvitsisi ostaa sikoja säkissä. Tähän mennessä on mediosojen tenteissä vain hymisty poliittisia liturgioita. 

Useimmat ihmiset kyllä ymmärtävät, että valtio on kuin hullu ukko, joka syö enemmän kuin tienaa, joten jostakin on pakko leikata.

Ei ole vaikea nähdä, että valtion kuluja leikellään taaskin tulonsiirroista, esimerkiksi työttömiltä, vanhuksilta ja sairailta. Ökyvaltion korttitalo kyllä pidetään vielä pystyssä, sillä onhan se niin monille niin ihana mantra, että "Suomi on rikas maa".

Perinteisillä mielikuvilla vanhempien isojen puolueiden käyttäytymisestä ei ole enää mitään merkitystä. Uusi isompi puolue persut on toimijana kysymysmerkki, jos se vieläkään nousee hallitukseen. Ihmeiden tekijäksi ei ole sen enempää kepusta kuin persuistakaan, demarien ja kokoomuksen ihmeet on taas kertaalleen nähty.

Nyt tarvittaisiin kaikilta "vastuullisilta" puolueilta arkijärjen käyttöä, mutta järkipuolta on eri puolueilla kovin erilaista sorttia. Poliittinen vastuullisuus on käsitteenä kuin jokin ns. perhosvaikutus. Kumpikaan ei ole käytännössä havaittavissa, ei myöskään jälkikäteen. Poliitikon ääni vain häipyy kokonaan kansalaisten kuulumattomiin, vaikka Brysseliin.

Vihreät ja Vasemmistoliitto, nehän luikkivat hurskastellen hallituksesta kesken kauden. Kumpaakaan sekavaa lahkoa, eikun puoluetta, ei pitäisi huolia hallitukseen seuraavalla nelivuotiskaudella. 


***


28.1.2015

Putin ei ole natsi

Putin vesillä.
Utuisissa talouskasvun unelmissa elävässä ja Suurta Rahajumalaa palvovassa imperiumissa Euroopan Unionissa on hyvin vaikea ymmärtää Putinin johtamaa oligarkkien tai örkkien imperiumia eli Venäjää.

Putinin Iso-Venäjä oli vielä äsken suur-unionin paras energiaystävä ja mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Erikoispiirteistään huolimatta Venäjä oli sirpin ja vasaran ruostuttua parikymmentä vuotta yksi maailman tukipilareista. Sellainenhan Venäjän kuuluisi olla!

Nyt venäläisten ikiomaan supersankari Putiniin suhtaudutaan länsimielisen eliitin parissa melkein samalla lailla epäluuloisesti sietäen kuin vielä vasta äsken suvaittiin toisen öljyvaltion eli Libyan Gaddafia. Linkki kiltin setä Putinin omille sivuille.
  
Muammar, rauha hänelle siellä aavikon hiekan alla, puikkelehti korskeine kauhtanoineen maailman taloustukipilarien kokouksissa kuin vasta puoliksi kesytetty barbareskirannikon sulttaani. Hän oli ja oli olevinaan kovasti kaveria joidenkin EU-maiden johtajien kanssa.

Perusmörkönä niissä samoissa pippaloissa pyöri mustan Afrikan synkkis Mugabe, jonka kanssa kukaan ei halunnut repiä selfieitä, eikä tahtonut edes hänen lähelleen missään virallisissa pönötyskuvissa.

***
Itäisen Ukrainan tilanne on aivan kamala ja se kärjistyy, ellei tehdä muuta kuin kiristetään pantaa jo liian kuumien päiden ympärillä. Rahan tai aseiden syytäminen velkaisesta lännestä Ukrainan osin epämääräiselle johdolle ei auta. Eikä hybridisota kanna Putinia pitkälti, hämäyksen ja savuverhojen tie alkaa olla lopussa.

Lopulta siellä aroilla seisovat, ainakin jollakin välimatkalla, vastakkain Venäjän armeija ja Naton joukot. Silloin molemmilla puolilla on vissit tunnukset ja niiden armeijoiden takana on viime kädessä suurin osa maailmanlopun asearsenaaleista.

Australian aboriginaalit ovat kuulema kertoneet heimojensa kesken tosia ja muuttumattomia tarinoita vedenpaisumuksesta (jääkauden loppumisesta) yli 10.000 vuoden takaa. Kertovatkohan he syrjäisissä luolissaan vielä tuhansia vuosia tarinoita siitä, kuinka valkoiset miehet tyhmyyksissään tuhosivat toisensa ja samalla melkein kaikki muutkin. Ja koko maailma vajosi satojen vuosien pituiseen susien yöhön?

***
Natsiajan haamut kummittelevat taas kovasti Euroopan nurkissa, eikä ihme, sillä vihonviimeiset keskitysleirien kauhut kokeneista ja niitä aiheuttaneista ihmisistä ovat vielä joukossamme. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Venäjän Putin ei ole mikään natsi. Mikä kovis hän sitten onkin ja melkein diktaattori, hänen kanssaan voi neuvotella, kuten pienen Suomenkin ulkopolitiikan johto on pressan johdolla tehnyt.

Kyllä Venäjällä puhetta ja tekoja ymmärretään. Eivät sota, puute ja kurjuus ole siellä kenenkään päällimmäisinä toiveina, eivätkä pakkasukon lahjalistalla. Putin ja hänen taustavoimansa eivät kaiketi tällä hetkellä voi sietää lännen sanelupolitiikkaa. Sekin näkökulma pitää noteerata, niin vaikeaa kuin se onkin. Jos kunnollisia neuvotteluyhteyksiä ja järkeviä asioiden ratkaisumalleja ei saada aikaan, Venäjä ei ole se, joka ensimmäisenä peräytyy.

Maailma ei enää ole, eikä saisi olla kaksi- tai kolminapainen. Miksi ei pyydettäisi kehiin sellaisia rauhantekijöitä, joihin molemmat osapuolet voivat luottaa sen verran kuin yleensä voidaan. Uusia ja vielä edes jotenkin puhtoisia rauhankyyhkyjä voisi löytyä mm. Kiinasta ja Intiasta, tämän päivän ja tulevaisuuden suurvalloista.

***
Kaikkien osapuolten on tietysti oltava rauhanteossa mukana. EU ja Nato voisivat viisaasti pysytellä takapiruina, mihin ne tässä pelissä kuuluvat. USA löytänee tässäkin oman poliittisen roolinsa, kuten aina ennenkin.

Kyllä siellä Venäjällä ja Ukrainassakin maita ja mantuja riittää, ei niistä tarvitsisi verisesti tapella. Veljeskansojen tuhoisa sota olisi saatava pikaisesti loppumaan, vaikka se vaatisi joitakin näennäisiä uhrauksia tai sidettävien  porkkanoiden antamista molemmilta.

Myönnytykset rauhan takia ovat kuitenkin järjellä perusteltavissa, toisin kuin aina järjetön sotiminen. Politiikkaa voi muuttaa, tehtyjä ratkaisuja voi perua, mutta menetettyjä ihmishenkiä ja kärsimystä ei voi ottaa takaisin.

Lasten, äitien, mummojen ja pappojen olisi jo aika päästä pois pelkäämästä sieltä Itä-Ukrainan pommisuojista. Sotimalla saadaan aikaan vain lisää sotimista, pelkoa ja kauhua. 
Toisin kuin aikoinaan umpihullujen natsien kanssa tai näiden uusraivohullujen Isis-islamistien kaltaisten kanssa, venäläisten sotamielisten kiihkoilijoiden kanssa voi ja kannattaa neuvotella. 

***
Muuten, jonkinlaisen rabiestartunnan saaneet islamistit, isikset ja bokoharamit olisi jyrättävä maan rakoon niin Lähi-Idässä kuin Afrikassakin. Siinä sitä olisi lännen sheriffeille nyt hyödyllistä ja ajankohtaista tekemistä. Kalliille sotakaluillekin olisi kelpo käyttöä. USA:n johdolla nämä toimet onkin aloitettu ja kurditkin ovat urhoollisesti pitäneet asemansa. Nyt tarvittaisiin lisää paukkuja peliin.

Jos Euroopassakin vain keskitytään vatvomaan pysyvää velkakriisiä, Kreikkaa ja hymistelemään kaikenlaisia joutavuuksia, turhan monet ihmiset monissa maissa joutuvat vielä tuijottamaan sekopäisten terroristien aseiden piippuja tai räjähtämään kappaleiksi silloin, kun he sitä vähiten odottavat. 

Velkakriisin hoitaminen pitäisi lopulta olla pikku juttu, sillä onhan meillä se suuri ja mahtava keskuspankki. Siellä EKP:ssä on Super-Mariolla palkattuna näppikselle supernätti tyttö, joka osaa käskystä painaa super-enteriä. Kyllä Mario sen tietää. Hän kavereineen tietää paljon muutakin, mitä esimerkiksi intrigööri ei mitenkään voi tietää, eikä ymmärtää.

Nuo Euroopan rahahanojen keskeisimmät vartijat ovat ihmeen usein jesuiittaperuskoulun käyneitä. Monesti heillä on myös pitkä työkokemus maailman suurimmista ja kieroimmista yksityisistä suurpankeista suurine finanssivääntöineen, jollaisia vain harvat oikeasti ymmärtävät, edes siellä pöhöpankkiirien omissa kultalusikkapiireissä. 

Onkohan näille suhmuraattoreille annettu tässä maailmassa liian paljon valtaa? Jos kaikki maailman suurimmat massit keskittyvät yhdelle prosentille tai vieläkin pienemmälle porukalle, jossakin kyllä pahasti mättää. Mättää eniten siinä, että eri maiden poliitikot voisivat jakaa kakkua, kuten työtä ja toimeentuloa kansalaisille tasaisemmin.

Poliitikoilla on valta säätää lakeja ja heillä on käytössään myös esivallan rautanyrkki, jos lakeja ei totella! Lisää itsekritiikin peilejä poliitikoille! Vähemmän hovinarreja! Terroristeille turpiin! Perskuta!


***

26.1.2015

Dirty exit?

On se mukavaa kun pääministeri Stubb muistaa valistaa meitä pölhöpopulismiin niin helposti lankeavia kansalaisia. Stubb julisti infossaan moneen kertaan, ettei Kreikan velkoja anneta anteeksi, vaikka mikä olisi. Hän mainitsi kuitenkin mielestään pahimman vaihtoehdon, sellaisen koko euroeliitin peikon, mikä olisi Kreikan jonkinlainen "dirty exit". 

Tuommoisesta ns. likaisesta irtautumisesta eurosta ja tukipakettiveloista ei kuulema olisi Stubbin mukaan hyötyä kenellekään, ei edes kreikkalaisille. Pääministeri mainitsi myös lohduttavasti, ettei yksikään suomalainen ole toistaiseksi hävinnyt Kreikkaan euroakaan. 

Eipä kai ole hävitty, vielä suorastaan. Jostain ne tukivipit ja niiden kalliit takuutukset silti on repäisty. Sellainen zorbastelu on lisännyt paineita Suomen valtion budjettiin ja ruokkinut erilaisia kansalaisiin kohdistuvia säästötoimia.

Suomen Kreikalle antamien 1,6 miljardin vippien lisäksi poliittinen johtajistomme on rehvakkaasti osallistunut euron yhteiseen pelastuspankkiin EVM:ään maksamalla kerralla (velalla) pankin "jäsenmaksun" eli jotain 1,44 miljardia. Samalla Suomi sitoutui, taas kerran, joihinkin 11 miljardin yhteisvastuisiin, joista ehkä vielä joskus päättää vain tuo kaikin tavoin laillisesti suojattu pankki, eivätkä Suomen hallitus ja eduskunta. 

Mitkä ovat Suomen muut sitoutumukset ja vastuut EU:n ja euron pelastuksen yhteisveloista, siitä selvän ottaminen vaatisi jo töitä, eikä meikällä ole kaikille tiedon lähteille asiaa. Meitillä kun on tämäkin keskuspankki EKP:n sivukonttori omine operaatioineen. Kaikesta päätellen EU:n yhteisvastuut ovat jatkossa lisääntymässä niin, että Suomen puurot ja EU:n vellit menevät varmasti sekaisin.

Piäministerihän mainitsi hymystä hykerrellen, ettei unionin politiikka ole ulkopolitiikkaa, vaan sisäpolitiikkaa. Siis kaikki vanhat kansallisten poliittisten reseptien ainekset on kuin heitetty samaan soppatykkiin ja kunnolla kiehautettu. 

Mitä me oikeastaan teemme enää näillä nationalistisen uhoilun jäänteillä eli omalla pienellä valtiolla, mutta suurella eduskunnalla ja hallituksella? Ehkä täällä osavaltiotasolla riittäisi sopivan sankka  joukko paksusti palkattuja unionin satraappeja? Sehän olisi oikeastaan vain nykyisen poliittisen käytäntömme virallistamista.

***
Kreikkalaisia pitää tietysti onnitella, en tiedä vielä, mistä, mutta kuitenkin! Suomen ja unionin poliittista eliittiä Kreikan vaalitulos tietysti tsipraisi, hyvä ettei tullut syrizat sylkkyyn.  

Ehkäpä ikivanhan kulttuurin ja tuoreen suurpuolueen mailta tulee tänne raukoille rajamaille vielä talouspolitiikan käytännön opastustakin: Velkojen maksamisen järjestely on valtiollisellakin tasolla yleensä eri asia kuin varsinainen velkajärjestely. 

Mutta kolmaskin vaihtoehto on. Se dirty. Jos ja kun Kreikassa kylmät tosiasiat lopulta tunnustetaan ja moneen kertaan ylisuuret velat pitkän vetkuttelun ja suurten lupausten jälkeen jätetään maksamatta, se on varmasti aika dirtyä. Dirty exit olisi silti velalliselle helpoin ratkaisu, sillä velkojat saisivat järjestellä saataviaan keskenään. Ulkopuolelle leirin jäävä pikkuvaltio saisi keskittyä tärkeimpään eli kansakuntansa elinvoiman ylläpitämiseen.

Pitkällisiä ikävyyksiä siitä semmoisesta kreikkalaisille seuraisi, kuten Argentiinassa. Mutta ei kai Saksan & Brysselin ja eurotroikan komentokaan ole järin lystiä ollut. Kreikka vajosi muutamissa vuosissa miltei kehitysmaaksi ja tulevan nousun toivo puuttui. Nyt siellä on ainakin köyhemmillä edes jotakin toivoa.

Olisiko Kreikan dirty exit myös pöyhkeän euroeliitin exitus? Eipä kai, sillä herrat meillä on aina keskuudessamme, sanoi Jeesus. Vai muistanko väärin?


***

23.1.2015

Nuorten asuminen, e-pommi ja t-pula

Nuorten asuminen 2014 -tutkimusta varten haastateltiin 1300 nuorta ikävuosien 18 - 29 väliltä. Ympäristöministeriön masinoimassa tutkimuksessa todetaan, että nuorten on entistä vaikeampi saada vuokra-asuntoa varsinkin Helsingin seudulla, missä vuokrat ovat noin kolmanneksen korkeammat kuin keskimäärin muualla maassa.

Yle uutisoi tutkimuksesta asiallisesti, mutta erkkolainen Iltasanomat on löytänyt uutiseen oman suppeamman näkökulman, jutun otsikon mukaan "tylyn tutkimustuloksen", minkä mukaan "maahanmuuttajanuorten on selvästi vaikeampi vuokrata tai ostaa asuntoa kuin kantaväestöön kuuluvien nuorten". Intrigööri taisi kuulla ääniradiosta, että mamunuoria haastatelluista 1300 nuoresta oli parisataa. 

Nuoretkin siis luokitellaan tylysti syntyperän perusteella, ainakin tuossa IS:n jutussa.

Maksatko asuntosi neljästi?

Ylen jutussa todetaan, jotta nuoret ovat joutuneet taloussyistä lykkäämään omistusasunnon hankintaa. Yli puolet haastatelluista piti omistusasumista aina kannattavana vuokra-asumiseen verrattuna.

Intrigööri ei halua ampua alas kenenkään possunpunaisia haaveita, mutta linkittää silti Talouselämän taannoiseen juttuun, minkä mukaan asunnon ostaja saattaa joutua maksamaan kämppänsä neljään kertaan: Ostohinta, korjaukset, ylläpito ja korko.

Ei eläkepommia, eikä työvoimapulaa

Päivän harvoihin hyviin uutisiin kuuluu se, että hra IsoEläkeRaha eli Jaakko Kiander sanoo vakuuttavaan tyyliinsä kutakuinkin niin, että meitä on peloteltu vuosikausia turhaan eläkepommilla ja työvoimapulalla, joita ei ole, eikä niitä tule. Tässä linkki Helsingin Uutisten juttuun.

Työvoimapulan torjumiseen Kianderin mukaan toki tarvitaan maahanmuuttoa, muuten työkelpoinen porukka hupenisi. Varmaankin hän tarkoittaa työperäistä maahanmuuttoa? 

Siis paha eläkepommikin on jäämässä suutariksi tai se on jo melkein purettu.  Vuoden 2030 kieppeissä Suomen väestöllinen huoltosuhde on Kianderin mukaan korkeamman syntyvyyden ansiosta parempi kuin muilla. 

Ehkäpä Suomesta vielä tulee Euroopan ykkönen, siinä kuuluisassa huoltosuhteessa? Toivossa on mukava elää.


***

19.1.2015

Työttömyyttä maasta toiseen

Taloussanomien tuoreessa jutussa torpataan brittien paheksuntaa työttömistä muista EU-maista tulevista maahantulijoista, joille Britannia maksaa työttömyysturvaa. Jutussa kerrotaan, että työttömät britit nostavat huomattavasti enemmän sosiaalitukia muissa EU-maissa kuin mitä mantereelta tulevat eri EU-maiden kansalaiset saavat siellä saarivaltakunnassa.

Kiinnostavaa jutussa on se tieto, että Suomessa 582 brittiä nostaa työttömyysturvaa, kun vastapainoksi pieni Suomi  "lähettää" britteihin oleilemaan vain 160 suomalaista työtöntä. Saksassa brittejä on tilastoissa työttöminä ja korvauksilla 6 022, mutta Brittilässä on vain 1 470 työtöntä saksalaista korvauksia kuittailemassa.

Tällaisia eri maiden välistä muuttoliikettä, eri sortin mamuilijoita ja työttömyyttä koskevia tilastoja on siis olemassa ja niitä saa käyttää jopa julkisesti. Julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa, että mamuilu selättäisi työttömyyden ja varmaankin myös kaikki väestön vanhenemisen ongelmat, mutta ehkä näin ei olekaan?

Suomesta on ollut kauan melkein mahdotonta saada irti mitään tilastotietoja esimerkiksi siitä, miten moni esimerkiksi Irakin, Iranin, Venäjän, Afganistanin tai Somalian kansalaisista on pitkäänkin työttöminä eli täkäläisten sosiaaliavustusten saajina. Noissa lähtömaissa yleistä sosiaaliturvaa ei juuri tunneta, jos kohta koko valtiokin saattaa olla enempi nimellinen ja kaikki käytännöt sen mukaisia.

Johtuisiko suomalainen tilastotulppa siitä, että tänne muualta tulevat kirjataan kiireesti Suomen kansalaisiksi, minkä jälkeen heitä on tilastollisesti mahdotonta erotella meistä tsuhnista eli alkuasukasväestöstä. Jos kiireesti kansalaiseksi kirjaaminen ei heti onnistu, kyllä se sujuu sitten myöhemmin, oleiluluvan myöntämisen jälkeen.

Toisaalta lyhytkin pyörähdys esimerkiksi pienessä Suomessa, joissain töissä, oikeuttanee EU-kansalaiset, kuten virolaiset tai puolalaiset perheineen kuittailemaan suomalaista työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa siellä omissa kotimaissaan. Kivaa kai se semmoinen olisi, ellei maksaja koko ajan velkaantuisi kuin uhkapeluri kasinolla.

Intrigööri toivoo, että kun uusi hallitus ja eduskunta aloittavat Sirkus-Suomen uudet näytökset alkukesästä, erilaisten tietojen salailusta vähitellen luovuttaisiin ja asiat kerrottaisiin julki niin kuin ne ovat. Työttömänä olemisessa tai sosiaaliturvan saamisessa kun ei pitäisi olla mitään häpeilemistä tai salailemista yleisellä tasolla, kunhan ei kajota yksilöiden tietosuojaan.

Mutta olisi kai reaalisempaa toivoa vaikka komeettaa taivaalta kuin saada valtiolta ja kunnilta rehellisiä tilastoja joistakin tietyistä asioista? Tämä koskee tietysti monia muitakin juttuja kuin mamuilua tai työttömyyttä, kaikenlainen salailu ja piilottelu on Suomessa varmaankin jo tsaarien aikaista perua.

Kuitenkin lakien mukaan lähes kaiken julkisen toiminnan ja rahankäytön pitäisi olla avointa. Mutta voihan olla, että lakeja vain luetaan eri kohdissa lukijan tarpeiden edellyttämällä tavalla? Monenlaisia kunnallisia ja valtiollisia toimintoja yhtiöitetään kiivaasti, olipa siitä mitään todellista hyötyä tai ei. Moni ennen laillisestikin julkinen tieto katoaa samalla kuin kani taikurin hattuun.

Kukahan tilastoisi kaikki ne asiat, jotka Suomessa ja/tai EU:ssa järjestelmällisesti salataan tai joita muuten vain pihtaillaan? Jos salakähmyilyä vielä pitäisi karsia, se taitaisi olla liiallinen urakka unionin ja sen jäsenvaltioiden virkahenkilöstölle, mikä on yhteiseltä lukumäärältään vain jotain Kiinan kansanarmeijan kokoluokkaa? 


***

18.1.2015

Kreikka: Toto toi ja troikka vei

Intrigööri ei ole talouden asiantuntija, mutta jotkut ilmiselvät tosiasiat läpäisevät paksunkin kallon. Yksi tällainen tosiasia oli jo vuonna 2010 Kreikan ylivelkaantuminen. Kyllä siitä silloin paljonkin kirjoiteltiin, mm. US:n juttu- ja blogipalstojen kommenteissa, minä ja monet muut. Suosittelimme aika yleisesti Kreikalle velkajärjestelyä. Emme olleet innoissamme siitä, että Suomi halusi lainata ja muka tienata koronkiskonnalla eli kreikkalaisten rahapulalla.

Arkijärjellä ja sillä tajuttavilla tosiasioilla ei ole paljon kysyntää finanssieliitin korkeissa suihkuvirtauksissa. Siellä tarvitaan ihan toisenlaisia laajempia näkemyksiä, joista meikäkin on jäänyt kokonaan paitsi. Mutta ei kai siitä pisneksestä mitään tulisi, jos tyhmä kansa tajuaisi, millä kaikilla keinoin sitä kusetetaan.

Mukaville kreikkalaisille tungettiin maailman ultrarahapiireistä ensin puoliväkisin ihan tolkuttomasti velkaa. Natomaana Kreikka osteli mm. huippuluokan sotatyökaluja äänettömistä sukellusveneistä lähtien (saksalaisia tietysti) ja kaikkea muuta kivaa. 

Jotain perin kummallista on siinäkin, että Kreikan pitää aseistautua takahampaisiin asti natonaapuriaan Turkkia vastaan. Kypros, sankka saaristo, sekä merenalaiset öljy- ja kaasulähteet kai siihen vaikuttavat. Venäjän mörköily ei taida kreikkalaisia vielä paljon pelottaa. Taisipa jotain velkarahatulvasta lorahtaa helleenien kansan korkeiden edustajien omille sveitsiläisille pankkitileillekin, kuten olemme lukeneet.

***
On toki sanottava, että kreikkalaiset ovat isänmaallisia ja omista maanmiehistään oikeasti tykkäävää porukkaa, toisin kuin meillä Suomessa. Ison rahan jaosta pääsivät eri tavoin osalliseksi melkein kaikki kreikkalaiset. Kreikassa oli esim. suhteessa enemmän nimellisiä työpaikkoja kuin oli työn sankarien onnelassa Neukkulassa. Kreikassa työpaikoista maksettiin kunnon palkkoja, olipa siellä ikinä mitään oikeita töitä taikka ei. Kansalaisten saamat tulonsiirrot saattoivat olla huimia.

Meillä ja muuallakin Euroopassa julkisrahoitteisille lihapadoille pääsee yleensä vain poliittinen eliitti suojatteineen, sekä virkamiesarmeijoineen. Taviksia pidetään kyllä hengissä, joskin pienten leipärahojen ja armopalojen saanti vaatii työttömiltä nykyisin henkistä akrobatiaa.  Sairaiden vanhusten osalta sekin hengissä pitäminen alkaa olla huonoa.

Hengitysvero

Olen koettanut pysyä edes vähäsen kärryillä myös talousasioista, koska niillä perustellaan aina kaikenlaisia yhteiskunnallisia toimia. Ja niitähän riittää, sillä poliitikkojen ja virka-armeijan mielestä kansalaisille on vieläkin ihan liikaa narua.

Hengitysverojakin me jo maksamme, ihan totta, sillä torjumme hyvin kalliisti ilmaston pilaamista hiilidioksilla, sillä samalla höngyllä mitä itse puhallamme ulos ihan alvariinsa. Uusiutuva energia vaatii aina myös runsaita verojen ja maksujen korotuksia.

Ilmaista juomavettäkään ei tuhansien järvien Suomesta saa kuin metsän lähteistä tai joistain syrjäseutujen vielä puhtaista jorpakoista. Onneksi kaupat pudottavat vuoden alussa joidenkin ruokien hintoja, mutta pian sekin etu kai verotetaan olemattomiin? Professorien kuoro jo hymisi jossain, että ruokaa pitäisi verottaa enemmän.

Olen lueskellut talouslehtiä, joskus ulkomaisiakin. Luen myös joitakin talousblogisteja. Sitä en muista, miten aikoinaan eksyin vahingossa malesialaiseen finanssiblogiin, varmaankin jollain kuvahaulla. Tuon blogin pitäjän täytyy olla tasokas asiantuntija, sillä hän julkaisi ainakin ennen usein oikein söpöjen aasialaisten tyttöjen kuvia, ei toki mitään tuhmia sellaisia. Olihan Kauppalehdessäkin jo muinoin nättien tyttölöiden kuveja.

***
Smurffasin tänäänkin pitkästä aikaa malaysiafinance blogspotissa, tässä linkki. Blogissa oli postaus mm. Kreikan taloustilanteesta, Kreikka kiinnostaa kaikkia. Tutun oloisia asioita, mutta tiivistän niitä silti tähän: Blogisti toteaa, että vuodesta 2008 lähtien Kreikan talous on supistunut ällistyttävät 25 prosenttia. 

Samana vuonna 2008 ennen EU-maiden apupaketteja Kreikan velka oli 105,4 prosenttia bkt:sta, viime vuonna se nousi jo 174,9 prosentiin bkt:sta. Jos Kreikan talous kasvaisi kohtuulliset 2 prosenttia vuodessa, veisi pelkästään vuoden 2008 lähtötason saavuttaminen 13 vuotta.

Kreikan työttömyysaste on 25 prosenttia. Kreikalla ei ole omaa valuuttaa (vielä), eikä keskuspankkia, joten tilanne siellä on ikäänkuin "tässä seison, enkä muuta voi". 


Toto toi, mutta troikka vei.

Mutta mitäpä näistä. Varmaankin Kreikan sitruunoissa tai oliiveissa on vielä sen verran mehua, että jotkut kelmit osaavat heristää tienestiä kurjuudella. Vai joko on sovittu korkeissa kabineteissa, että yhteiskus.., ei vaan vastuissa me ollaan?

Vaaleja kohti mennään, ensin Kreikassa ja sitten Suomessa. Suomi on taas jälkijunassa, myös nykyisen konduktöörimme, eikun pääministerimme, hirmu uskottavaa velkakurista uhoamista myöten.

Pitäisikö sanoa vapaasti lainaillen yhtä tukipaketteja eduskunnassa kunniakkaasti vastustanutta kansanedustajaa: Voihan sorpus ja onanis!


***

15.1.2015

Jääkärit ja punakaartit

Toveri kansanedustaja Jyrki Yrittiaho on kuulema puolustusvaliokunnassa verrannut historiallista suomalaista jääkäriliikettä täältä nykyisiin Isisin tai al Qaidan joukkoihin lähtijöihin. 

Mikäpä sitä siinä, saa Suomessa toistaiseksi esittää melkein kaikenlaisia omia mielipiteitään. Niin tehdään myös veroylen tv-kanavilla, joilta pukkaa jatkuvasti valmiita mielipiteitä koko kansan valistamiseksi. Ylestä me kansalaiset saamme kiitollisina seurata kaikenlaista, kuunatsihöpinöistä lähtien.

Intrigöörin mielestä jääkäriliikkeen vastavoima eli suomalaiset punakaartit, nekin toimivat "laillista esivaltaa" vastaan, olivat kuin nykyiset Boko Haramin tai al Shabaabin koulutusleireille lähtijät. Uusvasemmisto on sittemmin hiukan kesyyntynyt noista vanhoista ajoista.

Sekä jääkäriliikkeestä (valkokaarteineen) että punakaarteista löytyy historiaa tutkiville paljon synkkiä tekoja ja tapahtumia. Suomalaista historiaa se on yhtä kaikki. Sisällissota oli Suomessakin julmaa, niin se oli silloin myös siviileitä kohtaan. Eipä ole mitään uutta auringon alla.


***

13.1.2015

Itsenäisiä terroristisoluja?

Pariisin surulliset terroriteot ovat herättäneet pohdiskelun siitä, kuka islamilaisen terrorismin jefe käski, ketä, miksi ja milloin. Poliisin ampumien terroristien taustavoimissa on tunnistettu niin  Jemenin "tukikohtaa" kuin Irakin-Syyrian "kalifaattia". 

Pariisin tappotöiden taustalla kai rikottiin suurten ja jihadistiryhmien eli terroribisneksen totuttuja rajoja. Joitakin noihin iskuihin osallisia, tausta- ja tukitöiden toimijoita lienee vielä vapaina. Terroribisneksestä voi puhua, sillä ainakin kalifaatti repii isoa rahaa varastamillaan öljytuloilla ja muiden ryhmien tapaan tietysti rosvouksilla ja lunnaita vaatimalla.

Lieneekö sitten Euroopassa syntymässä enemmänkin näitä itsenäisesti toimivia, taustajoukkojen suorasta käskytyksestä irti olevia, mutta satunnaisesti toisiaan tukevia terroristiryhmiä tai -soluja? Maailmalla islamilaisia terroristiryhmiä, pieniä ja suurempia, on olemassa vähintäänkin satoja. Irrallisia pieniä tapporyhmiä keskinäisine kytkyineen Euroopassa on yhä vaikeampi paikantaa.

Myös moni puhuva virallispää on viime päivinä todennut, että yksittäisten terroritekojen torjuminen on mahdotonta. Potentiaalinen terrorismi on täällä ja se kyllä koskee suoraan Suomeakin. 

Vapaa liikkuvuus Euroopassa tarkoittaa tavallisille ihmisille myös enemmän kaiken sortin rikollisuutta ja raakaa terrorismia. Ikäänkuin rajat olisivat koskaan juuri haitanneet tavallisten ihmisten liikkumista läntisissä maissa. Kiitos vain tästäkin "vapaudesta" nerokkaille poliittisille päättäjillemme! 

***
Ahmed Ahneita terroristien sisäisessä valtataistelussa ylätasolla ovat kaikki, mutta ikävä kyllä, siellä ei ole yhtään lepsua kalifi El Pullahia. Huumori tuntuu olevan tuollaisille kiivaille mustarättipäille vierasta. Tai sitten emme vain täällä rappeutuvassa lännessä vain ymmärrä heikäläisten huumoria, emmekä jaksa naureskella sellaisille hauskuuksille kuin ihmisten kiduttamisille, hirttämisille ja irtopäille? Vapaamielisyyttä lienee se, että "veljien" päärätti saa olla minkä värinen vain, kunhan se on musta.

Jossain mediassa pohdiskeltiin asioita niinkin, ettei mussu- ja allu-pilakuvilla olisi sinänsä mitään suurta merkitystä terroristipäälliköille, joissa ne eivät aiheuta yhtään mitään väristyksiä. Pilakuvilla on kyllä helppo kiihottaa suuria uskonveljien ja -sisarten massoja läpipahaa länttä vastaan. Pilakuvien aiheuttama suuttumus sytykkeenä saadaan myös hereille terrorisoluja ja yksittäisiä uskonkiihkoilijoita.

Terrorismi on jo saavuttanut yhden suurista tavoitteistaan, pelkoa on lietsottu, suurta kaaosta ei ole tullut vielä, mutta länsimaat kuristavat yhä lisää omia vapauksiaan. Kaikkia kansalaisia syynätään yhä tarkemmin, jopa koteihin eli ainakin tietoverkkoihin asti. 

Eri maiden kansalaisia varten kai näitä yhteiskuntia pidetään yllä?  Mutta voihan olla, että intrigööri on menneisyyden ihanteiden vanki.  EU-mallinen demokratia onkin vain kulissi toisenlaiselle vallanjaolle, jossa lopulta demokratian rippeet väistyvät varjoihin ja ultakapitalismin sliipattu pakkovalta astelee tilalle kuin kingkongin kokoinen rautasaappainen poliisirobotti.

Mikä sitten olisi parempi uskonnollisen terrorismin torjunnan kannalta ? Nykyinen läntinen Eurooppa on terroristintaimille mitä otollisinta kasvualustaa. Tulevassa globaalien suuryritysten robocop-maailmassa myös kaikensorttiset oikeat terroristit ja "terroristit" olisi helpompi löytää, jyrätä nurin ja polkea littuun. 

Sellaista uutta maailmaa tässä hiljalleen rakennetaan, aseiden ja pommien paukkeessa. Inshallah ja elpullah!
***
Lisäys: Ylen juttu: Kokkaa pommi kotona!

10.1.2015

Tipaton 25 vuotta


Intrigöörille tuli eilen täyteen 25 vuotta raittiina, siis iliman viinoo. Silti meikällä vielä henki puhisee. Nyt on taas menossa yleinen tipaton tammikuu, johon ainakin IS:n jutun mukaan osallistuu yllättävän paljon ihmisiä, noin 700.000.

Monet julkimotkin ovat lehtijuttujen mukaan yrittämässä peräti vuoden mittaista raittiutta. Toki porukassa on mukana eniten taviksia, jotka eivät etsi juopottelulleen julkisuutta.

Intrigöörille pitkä kuiva kausi ei ole mikään kehumisen paikka, vaan päätös raitistumisesta piti tehdä melkein oman pakon edessä. En ole koskaan aikonut tehdä itsaria, vaikka elo on ollut olevinaan miten vaikeaa, sillä nämä päivät päättyvät kuitenkin aikanaan. Jos olisin jatkanut entiseen malliin tuuri- eli putkijuoppona, olisivat blogien selaajatkin säästyneet kaikilta näiltä höpinöiltä. Sen verran moni vanha juomakamu on jo viskannut lusikan nurkkaan, että ei siinä minullekaan olisi mitenkään toisin käynyt.

Muistamisen paikka se neljännesvuosisata toki on, tulevat ne muinaiset juoppoääliönä olemisen päivät vieläkin joskus elävästi mieleen. Onneksi kaikkien pahimpia torveiluitaan ei itse muista, mutta toiset kyllä muistivat aikanaan niistä kertoilla. 

Helpolla minä lopulta omasta viinakierteestäni pääsin. En tehnyt mitään sellaista, mistä olisi tullut elinikäinen painajainen, kuten joillekin on käynyt. En joutunut pahoihin tekemisiin edes virkavallan kanssa, mitä nyt ulosottomiehet tulivat taannoin tutuiksi. Tuttujen polliisien kanssa vain hörpittiin joskus kahvia, joskus otettiin muutakin kuppia. Hyvistä työpaikoista kyllä sain pari kertaa kenkää ja paljon muutakin tärkeää, kuten ihmissuhteita, sille matkalle jäi.

Ajat ovat nyt toiset ja alkoholiongelma on työpaikoilla varsinainen kauhistus, kun oikea työ on muutenkin jo niukkuushyödyke. Ihmisten alkoholiongelmien määrä ei silti taida olla vähenemään päin. Siksi tipattoman tammikuun viettäjiä voi vilpittömästi kannustaa, sekä myös niitä kokonaisen raittiin vuoden yrittäjiä.

***
Tipaton tammikuu on hyvä testi. Eikä siinä mitään terveysriskiä ole, kunhan höpöttävät. Jos on tullut vähän enemmälti kurlailtua viinapitoisten virvokkeiden kanssa ja silti pystyy helposti olemaan kuukauden ilman, ei omasta juomisestaan pidä vielä kovasti huolestua.

Juoppoja ja alkkiksia on tuhat ja yksi sorttia. Joku rankka ryyppymies tai putkijuoppokin saattaa pitää tärkeimmät hommelit hyvin hanskassa, eikä ole alkkis. Toisilta menee juomisen kanssa piankin vähän kaikki asiat ranttaliksi, kuten ennen meikäläisellä. 

Alkoholismi on sinänsä hankalasti hoidettava ja monin tavoin oirehtiva sairaus, eikä se parane koskaan. Pitkistäkin raittiuksista on tipahdettu ja pudottu sen jälkeen aika pian kaksi metriä syvään monttuun tai noustu tuhkana taivaalle. Raitistuminen edellyttää omaa halua ja siinä se koko temppu seisoo. Niin se on muissakin isoissa ja itselle vaikeissa elämänmuutoksissa. Raitistumista pitää itse haluta, toivominen ei riitä.

En ole mikään raittiusmies, eikä minun mielestäni vika ei ole viinassa, mutta vikaa saattaa joskus olla viinan käyttäjissä. Enkä jatka tätä postausta nyt pitemmälti, koska olen kirjoitellut näistä jutuista aikaisemminkin, kuten tässä ja tuossa.


Pieni juhlan paikka tämä 25 vuotta raittiin elämisen harjoittelua silti on. Äsken käytiin nappulan kanssa pulkkamäessä, täällä päin Impivaarassa on nyt reilusti lunta. Kohta heitellään jäätelökakkua helttaan. Jo vain! 


***

Linkkejä: 

Juupas, eipäs, kylläpäs...

Päihderiippuvaisten potilasyhdistys, linkki. 

Päihdeongelma on myös mielenterveysongelma, Sininauhaliitto.

Tieteilijät, tms. ovat taas kerran saaneet alkoholismin poikki kerralla, rotilta, kertoo HS.

Vanha juttu, tuo viininjuonti.

***

3.1.2015

Tuhat Breivikiä

Isis-lapsi voi harjoitella päiden
katkomista nukella.
Mielipuolinen joukkomurhaaja Breivik tappoi 2011 autopommilla ja ampumalla Norjassa 77 ihmistä, joista suurin osa oli nuorisoleiriläisiä. Osavastuuta vastajihadistinakin esiintyneen Breivikin teoista yritettiin Suomessa keskusteluissa ja myös mielenosoituksin vierittää täkäläisten maahanmuuton käytäntöjä kritisoivien henkilöiden niskoille. 

Hyysäisitkö Breivikiä?

Vastaus on, ettei kai kukaan Breivikiä hyysäisi. Intrigöörin mielestä Breivik joutaa istumaan eristettynä lukkojen takana lopun ikäänsä. Kaikkia pahoja tekoja ei saa koskaan unohtaa, eikä saa antaa anteeksi.

Maailman pahuus ei kuitenkaan näytä helpottavan, vaan joskus se jopa pahenee. Näin on, vaikka muistamme hyvin mm. Kambodzan ja Ruandan  kammottavat kansanmurhat.

Syyriassa ja Irakissa toimiva, sekä sieltä laajalti levittäytymään pyrkivä islamilainen kalifaatti Isis pitää sisällään eri arvioiden mukaan 10.000 - 30.000 aktiivista ns. taistelijaa, joiden teot ylittävät silkassa pahuudessaan jopa Breivikin julmat murhat ja ovat koko laajuudessaan jo kansanmurha. Isis kasvattaa lapsistakin aikuisten jäsentensä kaltaisia tunnottomia murhaajia, kiduttajia ja raiskaajia.

Muitakin ääripahiksia on monissa maissa, kuten nyt näkyvästi Syyriassa ja Irakissa ja mm. Pakistanissa, mutta tämä Isis-joukkio koskettaa suoraan suomalaisia. Isiksen riveissä on kymmenittäin myös Suomesta sinne lähteneitä taistelijoita ja terrorismin tukijoita. Joitakin heistä lienee jo palannut tänne kylmään Suomeen. Koko Euroopasta Isisin ja muiden jihadistien riveihin lienee liittynyt noin 3000 henkilöä.

Hyysäisitkö Isis-terroristia? 

Vastaus on, valitettavasti, että monet Suomessa ovat jo valmiita hyysäröimään Isis-terroristeja. Ehkä kaikkein tautisin kannanotto tuli taannoin eräältä demarien kansanedustajalta, joka haluaisi noille Syyriasta takaisin Suomeen palaaville Isiksen terroristeille tai jihadisteille kunnioitettujen vanhojen sotaveteraanien kohtelun. 

Suomalaiset hyysärit ja valikoivat himosuvakit kasvattavat tässä tapauksessa myrkkykäärmeitä, pahimman lajin väkivaltarikollisia, povellaan. Tuskin kukaan yrittäisi sopeuttaa Breivikiä yhteiskuntaan tai montaa Breivikiä, tuhatta Breivikiä. 

Kantavatko nuo suomalaiset suvaitsijat myös vastuuta noiden vahvasti aivopestyjen terroristien, päiden katkojien ja terrorismin tukijoiden tulevista teoista? No eivät varmasti kanna, vaan kääntävät syyt ja vastuut heti toisaalle, esimerkiksi joillekin läpipahoille ns. rasisteille.

Turvallisuusviranomaiset kaikkiaan ja supo erityisesti taitavat olla tällaisissa asioissa suomalaisten ainoa palomuuri täällä tapahtuvaa terroria vastaan.

Isiksen nettiin tunkemia murhavideoita ei tee mieli katsoa lainkaan, mutta laitan kumminkin tähän linkin pelkkään kuvahakuun, varoituksen kera tietysti! Todellisuus pitäisi kaikkien tiedostaa, mutta kaiken suvaitseminen on sairautta. Isiksen tuhannet siviiliuhrit ovat ihmisinä kuin veljiämme ja sisariamme, hirviöiden armoilla.

***
Lisäys: Turha kai näissä blogeissa on mitään toivomuksia heitellä poliitikoille, koska he eivät lue tällaisia tavismeikäläisten kirjoittamia mielipidejuttuja. Poliitikoilla kun on aina tavaton, joskin itse aiheutettu, kiirus päällänsä. Kyllä siinä tohinassa äänestäjätkin heiltä tyyten unohtuvat vuosikausiksi kerrallaan.

Siksi kirjoitan lopuksi joulupukille ja toivon hänen talvilomaltaan vaikuttavan siihen, että Suomi älyäisi suunnata velkarahoja eli runsaita avustusmiljooniaan reilusti Syyrian naapurimaiden pitkäaikaisille pakolaisleireille Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan. 

Muistathan joulu-ukko, että myös Syyrian ja Irakin kurdeja kannattaisi tukea tuntuvasti. Kiitos!  Pakkasukko akkoineen auttaa Syyriassa vain Assadia joukkoineen. Setä Samulin erittäin avokätiset avustukset Irakissa ovat jo aikoja sitten kääntyneet pahasti kaikkia alueen ihmisten auttajia vastaan. 


***