23.6.2016

Mikä Deloitte?

Gulliver ja ilkeät, mutta
pelokkaat pikkuihmiset.
Kansainvälinen jättiyhtiö Deloitte toimii tilintarkastus-, konsultointi- ja talousneuvonta-, yms. aloilla ja työllistää omien sivujensa mukaan yli 400 ihmistä Suomessa. 

Brexit-äänestyksen ja juhannuksen alla intrigööri ei aio leikkiä tutkivaa blogistia, vaan tyytyy ihmettelemään, missä kaikkialla ja mitä esimerkiksi tämä Deloitte oikeasti touhuilee. Vain se on selvää, että veronalainen kansa on se, joka kaiken maksaa.

Firman nimi näkyi aamun uutisia katsellessa kahdessa jutussa. En väitä, että firma olisi toiminut väärin. Vikaa ei liene koneessa, vaan ehkä koneen käyttäjissä, noissa surkuhauskoissa poliitikoissa ja ministereissä?

Iltalehti julistaa paljasteluissaan, että ministeri Bernerillä on paljon yhteyksiä Deloitteen.

Helsingin Uutiset kirjoittaa, jotta Tampereen hallihankkeessa 3500 työpaikkaa kutistui pieneksi kuin räätälihiiren tekemä kissan takki. Lehti toteaa kokoomusministerien vedättäneen hallihankkeessa. Deloitte luuraa hallihankkeessakin.

***
Tämä on sitten tätä päivää, että suuret kansainväliset yritykset, kuten nyt tämä D, hääräävät ja määräävät yhtä enemmän kaiken taustalla. Kaupunkien, kuntien ja tietenkin taviskansalaisten pelivarat supistuvat kuin kanalinnut maailmanloppua vasten. 

Pian se on vientiä myös pienillä valtioilla, kuten Suomella. EU:n vapaakauppasopimus USA:n kanssa tulee, oltiinpa valmiina tai ei. Nato on jo kotoutunut Suomeen!

Toisaalta, ihan brittien tämänpäiväisen äänestyksen tuloksesta riippumatta, kansanvalta on Euroopassa nyt pitkästä aikaa hereillä. Turtumuksen tuoma unihiekka karisee vähitellen silmänurkista.

Ehkä EU-komisson alaisten ilkeiden pikkuihmisten eli byrokraattien ja poliitikojen muodostama nilkkiarmeija ei onnistu vangitsemaan kansanvaltaa edustavaa jättiläistä Gulliveria? Mitenhän niiden vallalle ja kullalle ahneiden kähmyjen käy, kun jätti kömpii jaloilleen? (Kuva.)

***
Ollaan kumminkin optimisteja, sillä kesä ja juhannus kuuluvat kaikille. Mukavaa ja turvallista juhannusta!

***
Lisäys: Omistajasohlauksesta aiemmin intrigöörissä.

17.6.2016

Tilasitko Ylen?

Tilasitko Ylen? Minä en, mutta Yle tunkee joka kotiin, olipa siihen valmis tai ei.

Iltalehti 23.12. 2020: Liian paljon rahaa...

Puhelinmyyjät ahdistelevat vieläkin köyhänkutjakkaa intrigööriä, vaikka olen koettanut kieltää kohdaltani luurimarkkinoinnin parhaani mukaan. Ylen ohjelmia en muistaakseni ole tilannut mistään, en viikkokausiin edes avaa näköradiota, enkä usein kuuntele ylen radiokanavia.

Netistä ylen sivuja tulee sentään vilkaistua lähes päivittäin. Joskus Areenassakin olisi jotain katsottavaa, vaikka täällä toisinaan sähläävä koululainen ei näytä löytävän sieltä enää mitään sen jälkeen, kun Late lammaskin lakkasi sitä kiinnostamasta. Minusta Late on kyllä ollut Areenan parhaita anteja. Elokuvat ja sarjat tulee yleensä katsotuksi muualta.

Puhelinmyyjän ammatin täytyy olla hyvin vaativaa. Puhelinmyynti meille luonnollisille henkilöille on haasteellista,  mutta jotkut lahjakkuudet osaavat kaupata kaikenlaista myös juridisille henkilöille eli yrityksille.

Mutta mistä ihmeestä puhelinmyyjät tietävät soittaa juuri silloin, kun meikäläinen urvahtaa sohvalle päikkärille? Harmittavan usein sillä hetkellä kun miellyttävä lepotila alkaa hiipiä nuppiin, luuri pirahtaa. Jos laitan luurin äänettömälle, silloin soittaa joku, jolle pitäisi vastata. 

Kerran myyjä sai minut sohvalta retkuun tarjoamalla kympin hintaista pätkätilausta yhdestä minun suosikkilehdestäni. Kympillä saisi vähän matkaa lehteä kotiin kanneksittuna ja vielä langattoman hiiren. Sen verran uni painoi, etten tajunnut, jotta siihen hintaan ei voi enää saada tolkullista hiirtä. No, ei saanut, mikä lie ollut, aito kiinalainen, enintään euron verran maksava hiirulainen. Toisen kerran jonkin pätkätilauksen kylkeen tarjottiin neljää pientä kyökkiveistä, joita epäilin jo valmiiksi, mutta ne veitset ovatkin hyviä ja teräviä.

***
Mutta takaisin teemaan eli Yleen: Poliitikkojen porukka setvi Ylen rahoitusta, pitkään ja hartaasti. Setvinnän lopputulos osoittaa taas kerran parlamentaarisen päätöksenteon lähes täydellistä kyvyttömyyttä. Ylen valtavasta budjetista ei säästetä mitään, mitä nyt vähän indeksikorotuksista.

Mikään Ylen toimitetuissa sisällöissä ei muutu, eikä ostetuissakaan sisällöissä, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät. Kirkon veroista voi vielä kieltäytyä, mutta Ylevero on pakkopullaa, kuten yleinen ja hirmu kallis pakkoruotsikin. Olen ennenkin epäillyt, että oikeasti tiukilla olevat pienituloiset ihmiset saattavat erota kirkosta, koska yleverosta ei voi säästää.

Ei meillä Suomessa ole vielä mitään taloushätää, ei ainakaan poliitikoilla. Ja vielä ne ryökäleet kehuvat omilla suurenmoisilla saavutuksillaan. No joo, tämmöiset vastalauseet ovat tietysti turhia, mutta tekee mieli jurputtaa, kun kirjoittelun vapaus vielä toimii, edes joissakin asioissa. Ollaanpa sitten aina vain ylen onnellisia maksavia asiakkaita!


YLEstä arvostelua:

Iltalehti 23.12. 2020: Liian paljon rahaa...

Persujen YLEllisiä parahduksia. 

Kirpeää kritiikkiä, Yle Watch

YLEistä pähkäilyä ylen ympäriltä, intrigööri.

***