Perustulo on puppua

Kyllä talousviisaat osaavat laskea, kun tiukalle laitetaan. Kansanedustaja Juhana Vartiainen ja KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertovat yhteisessä blogissaan, että perustulon määrä yksinäiselle pitäisi olla noin 1200 euroa kuukaudessa. Tällöin huomioidaan myös asumiskulut, mitkä tuppaavat jäämään unholaan eri puolueiden ylpeinä esittämissä laskelmissa.

Kirjoittajat toteavat, että kattava perustulo toteutuu jo nyt perustoimeentulossa, joka on suurimillaan yksinäiselle ihmiselle Vantaalla vajaat 1200 euroa ja pienimmillään esim. Valtimolla, päälle 800 euroa kuussa. 

Vartiainen ja Maanselkä eivät usko paljon puhutun perustulon koskaan toteutuvan Suomessa. Heidän mielestään yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa, kunhan puhuvat. Linkki em. blogiin.

Perustulo ja moni muukin asia Suomessa kompastuu pahiten asuntopulaan ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Taantuvissa taajamissa pääsee asumaan halvallakin, jopa 200 - 300 eurolla kuukaudessa, mutta purkukoneet saattavat piankin jyristä rappeutuvien asuintalojen nurkalla. Väestö pakkautuu monistakin syistä kasvukeskuksiin, joista ei löydy edullisia asuntoja, ei vuokraajille, eikä ostajille.

Työvoimapula on pääosin kasvukeskusten murheita, eikä asuntopula salli riittävästi maan sisäistä muuttoliikettä. Halpatöihin valmiit eivät saa palkoillaan irti säällistä asuntoa, vaikka he kuinka tulisivat ulkomailta ikäänkuin Suomen kasvavaa kestävyysvajetta paikkaamaan. Hamsterinpyörä pyörii, mutta kovasti se kitisee, eikä ratkaisua näy.

***
Ratkaisuksi ei kelpaa ainakaan kaupunkien kasvava "lörpöttelevä luokka", joka ei tietokirjailija Matti Wibergin mukaan tuota mitään.  Wiberg toteaa jutussa, että ns. ”hölynpölytyöt eli bullshit jobit” ovat lisääntyneet viime vuosina työmarkkinoilla.

Ps. Intrigööri ei enää terveyssyistä kuulu törpöttelevään luokkaan, eikä edes kamalasti lörpöttele, mitä nyt vähän näissä blogipostauksissa. Mutta ollaanpa optimisteja: Uusi eduskunta voi muuttaa paljon, edustajat uskovatkin itsekin siihen vielä valtakirjoja kuitatessaan.

***

Lisäys 20.2: Toisilla on parempi perustulo:

Sosiaaliturvan aktiivimalli (kuva)

Läskit lähtee, pyörät pyörii!

***

Nyt sassiin sossuun!

Nyt kannattaa mennä sassiin sossuun, edes jotain kyselemään. Voisi kysyä vaikka sitä, mistä saa ostaa itäsuomalaisten sosiaalialan opiskelijoiden uutta pin-up-kalenteria.

Semmoisia kalentereita ovat tehneet monet muutkin arjen auttajamme, erilaiset tärkeät  ammattiryhmät. Kaikille sukupuolille lienee olemassa ja tulossa upeaa tarjontaa, myös sellaisille oletetuille.

Tulevien sossuimmeisten pin-upit ovat osoitus hyvästä huumorintajusta ja sehän on meillä liian monien tylypöhköläisten asuttamassa Suomessa pahasti hiipuva luonnonvara. Varsinkin monet oletetusti luonnolliset henkilöt ovat vähän kaikessa erityisen ärhäköitä, eikä huumorinkukka heillä kuki edes hatuissa.

Upeiden sosiaalisten naisten kalenterin tuotto menee kuulema hyväntekeväisyyteen, kertoo Helsingin Uutiset.

***
On meillä hauska täti, tuo täti Angela...

Angela Merkel osaa
olla myös järkitäti.

Veroyleäkin tuli vilkaistua ja siellä kerrottiin mm. Saksan uusista hallitusväännöistä. Saksassa ei tiettävästi ole järjestetty vielä lentonäytöksiä, eikä peräkonttipomppuja, mutta täytyy sanoa, että on siinäkin Saksan ja EU:n rautarouva Merkelillä taas tekemistä.

Alamäkeä lasketelleet Saksan vihreät ovat tiukasti ottamassa hallitusvastuuta ja silloin tietysti tarkoitus pyhittää keinot. Polttomoottoriautojen kieltämiselläkään ei kuulema ole enää varsinaista kiirettä. 

Kivi- ja ruskohiili pukkaa sähköä Saksan voimaloista hamaan tulevaisuuteen, mikä on melko lupaavaa myös suomalaislähtöisen Fortumin Saksan valloituksen kannalta.

Viikonloppuna konservatiivijohtaja Angela Merkelin muotoilu oli, että "Saksan tulee taistella ilmastonmuutosta vastaan ja leikata päästöjään tuhoamatta teollisuuden työpaikkoja". Noin kertoo Ylen uutiset.

Itsenäisyyskolikkoa tyrkkää

Alkujaan Suomen sisällissodan karmealla teloituskuvalla kauhistettu itsenäisyyden 100-vuotiskolikko on nyt saanut järkevämmän ilmeen ja tekstin.

Kolikon toispuolella oleva teksti on Suomen itsenäisyysjulistuksesta ja toisin kuin yleisesti kai oletetaan, sen teksti on ajankohtainen myös nyt: 

"Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana." (Ja sama ruotsiks.)

Suomi voinee astua taas itsenäiseksi, kunhan EU:n hörisevää liittovaltiotammaa astutetaan tarpeeksi itsenäisten valtioiden orheilla. Niinhän sen piti mennä, että itsenäiset valtiot tekevät kaikille hyödyllistä yhteistyötä, ilman älytöntä byrokratiaa ja siihen liitettyä komentelevaa kallista herrakansaa!

Toisella puolena itsenäisyyskolikkoa on kuva jostain vanhasta talosta. Kolikon hinta on 70 euroa ja nimellisarvo 20 euroa. En tiedä, meneekö erotus hyväntekeväisyyteen ja missä päin maailmaa olisi lahjoituksen kohde? Kolikkoa  kilkutteli TalSa.

***

Saksia hiotaan

Kokoomuslainen kansanedustaja Ben Zyskowicz on urhoollisesti vaaleja vasten esittänyt oman leikkauslistansa, minkä tuloksena valtion menot putoaisivat reippaasti, kai 2,6 miljardilla vuonna 2019 ? Hän haluaisi mm. jäädyttää Kelan tukien korotukset ja pidentää julkispuolen työaikoja. Kaikki Kelan maksamat tuet eli tulonsiirrot arvioidaan yli tänä vuonna yli 14 miljardiksi.

Zyskowicz väittää, ettevät tukien indeksikorotukset ole yksittäiselle kansalaiselle niin tärkeitä kuin toimivat julkiset palvelut. Voi olla niinkin, mutta kyllä asuminenkin on pientuloisille melko tärkeää, etenkin Suomessa vallitsevina kylminä ja huurteisina kuukausina.

Jos asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan nykyistä tahtia ja miksi eivät jatkaisi, kun vuokrasäännöstely olisi kuulema itsestään perkeleestä, moni köyhä ja vähätuloinen joutuu vielä lähtemään asunnoistaan. Pienenkin asunnon vuokra nousee nykytahdilla neljässä vuodessa varmasti vähintään satasella. 

Satanen on köyhälle suunnilleen sama asia kuin markka-ajan tonni. Useimmat vuokra-asunnoissa asuvat saavat asumistukea ja ellei tuen taso nousisi lainkaan, tilanne äityisi jo yhdellä nelivuotiskauella kestämättömäksi.

Ehkäpä kansanedustaja Ben ei ole hoksinut ajatella asiaa köyhän vinkkelistä tai sitten hän laskee valtion kalifien tapaan tämänkin asian kylmästi kuntien kontolle. Voidakseen pitää asuntonsa, moni joutuisi hakemaan toimeentulotukea, nekin kai pannaan pakkaseen? Toimeentulotuen perusosien maksatus siirtynee 2017 lähtien kunnilta Kelalle, jolloin asumistukien korotusten jäädytys toisi valtiolle myös lisää toimeentulotuen kuluja. Ellei sitten kuntia vastaavasti rokoteta? 

Asumistuki on vain yksi tuki monien joukossa ja varmaankin leikattavaa tuista löytyy. Saksittavaa olisi myös mm. yritystuissa ja maataloustuissa, mutta kaikkien säästötoimien ja leikkausten kokonaisuus ja seuraukset pitäisi arvioida tarkasti. Saa sitä näin toivoa, mutta milloinhan poliitikot oikeasti toimisivat sääntelyvimmassaan tarkasti, huolellisesti ja vastuullisesti?

Siitä pitää antaa plussaa kokoomuskonkarille, että hän tuo jotain konkretiaa kehiin samaan aikaan, kun puolueet pihtaavat pahasti keskentekoisia säästö- eli leikkauslistojaan kaikelta julkisuudelta. Lopullinen kuhina leikkauslistoista, pitkien saksien ja puukkojen yö, käydään vasta parin kuukauden kuluttua hallitusneuvotteluissa. 

Zyskowiczin lista on instrumenttien viritystä ennen tulevaa konserttia. Lista monien todella suurten vuosittaisten menojen leikkauksista jäi ainakin nyt näkemättä.

Kevät on tuloillaan, aurinko vilahtelee synkkien pilvien lomasta, mutta kovin kylmästi tuulee. Niin tuulee myös Ilmatieteen laitoksella, joka sekin aikoo potkia porukkaa taivasalle.


Lisäys 24.2.: Asumisen kohtuullinen hinta olisi noin neljännes nettotuloista. Linkki Talouselämän juttuun.

Lisäys 26.2: Ben Z:n laskelmat pielessä?  Suomen Kuvalehden juttu.

***

Työttömyyttä maasta toiseen

Taloussanomien tuoreessa jutussa torpataan brittien paheksuntaa työttömistä muista EU-maista tulevista maahantulijoista, joille Britannia maksaa työttömyysturvaa. Jutussa kerrotaan, että työttömät britit nostavat huomattavasti enemmän sosiaalitukia muissa EU-maissa kuin mitä mantereelta tulevat eri EU-maiden kansalaiset saavat siellä saarivaltakunnassa.

Kiinnostavaa jutussa on se tieto, että Suomessa 582 brittiä nostaa työttömyysturvaa, kun vastapainoksi pieni Suomi  "lähettää" britteihin oleilemaan vain 160 suomalaista työtöntä. Saksassa brittejä on tilastoissa työttöminä ja korvauksilla 6 022, mutta Brittilässä on vain 1 470 työtöntä saksalaista korvauksia kuittailemassa.

Tällaisia eri maiden välistä muuttoliikettä, eri sortin mamuilijoita ja työttömyyttä koskevia tilastoja on siis olemassa ja niitä saa käyttää jopa julkisesti. Julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa, että mamuilu selättäisi työttömyyden ja varmaankin myös kaikki väestön vanhenemisen ongelmat, mutta ehkä näin ei olekaan?

Suomesta on ollut kauan melkein mahdotonta saada irti mitään tilastotietoja esimerkiksi siitä, miten moni esimerkiksi Irakin, Iranin, Venäjän, Afganistanin tai Somalian kansalaisista on pitkäänkin työttöminä eli täkäläisten sosiaaliavustusten saajina. Noissa lähtömaissa yleistä sosiaaliturvaa ei juuri tunneta, jos kohta koko valtiokin saattaa olla enempi nimellinen ja kaikki käytännöt sen mukaisia.

Johtuisiko suomalainen tilastotulppa siitä, että tänne muualta tulevat kirjataan kiireesti Suomen kansalaisiksi, minkä jälkeen heitä on tilastollisesti mahdotonta erotella meistä tsuhnista eli alkuasukasväestöstä. Jos kiireesti kansalaiseksi kirjaaminen ei heti onnistu, kyllä se sujuu sitten myöhemmin, oleiluluvan myöntämisen jälkeen.

Toisaalta lyhytkin pyörähdys esimerkiksi pienessä Suomessa, joissain töissä, oikeuttanee EU-kansalaiset, kuten virolaiset tai puolalaiset perheineen kuittailemaan suomalaista työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa siellä omissa kotimaissaan. Kivaa kai se semmoinen olisi, ellei maksaja koko ajan velkaantuisi kuin uhkapeluri kasinolla.

Intrigööri toivoo, että kun uusi hallitus ja eduskunta aloittavat Sirkus-Suomen uudet näytökset alkukesästä, erilaisten tietojen salailusta vähitellen luovuttaisiin ja asiat kerrottaisiin julki niin kuin ne ovat. Työttömänä olemisessa tai sosiaaliturvan saamisessa kun ei pitäisi olla mitään häpeilemistä tai salailemista yleisellä tasolla, kunhan ei kajota yksilöiden tietosuojaan.

Mutta olisi kai reaalisempaa toivoa vaikka komeettaa taivaalta kuin saada valtiolta ja kunnilta rehellisiä tilastoja joistakin tietyistä asioista? Tämä koskee tietysti monia muitakin juttuja kuin mamuilua tai työttömyyttä, kaikenlainen salailu ja piilottelu on Suomessa varmaankin jo tsaarien aikaista perua.

Kuitenkin lakien mukaan lähes kaiken julkisen toiminnan ja rahankäytön pitäisi olla avointa. Mutta voihan olla, että lakeja vain luetaan eri kohdissa lukijan tarpeiden edellyttämällä tavalla? Monenlaisia kunnallisia ja valtiollisia toimintoja yhtiöitetään kiivaasti, olipa siitä mitään todellista hyötyä tai ei. Moni ennen laillisestikin julkinen tieto katoaa samalla kuin kani taikurin hattuun.

Kukahan tilastoisi kaikki ne asiat, jotka Suomessa ja/tai EU:ssa järjestelmällisesti salataan tai joita muuten vain pihtaillaan? Jos salakähmyilyä vielä pitäisi karsia, se taitaisi olla liiallinen urakka unionin ja sen jäsenvaltioiden virkahenkilöstölle, mikä on yhteiseltä lukumäärältään vain jotain Kiinan kansanarmeijan kokoluokkaa? 

***

Muhammed ja vuori

Salaperäisenäkin pidetty ajattelija Francis Bacon liki 400 vuoden takaa oli kai todennut, että jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo. Kokoomuksen, kepun ja demarien pitkään johtamassa Suomen eurokalifaatissa yritetään saada vuori tulemaan Muhammedin luo.

Suomalaista tuotannollista teollisuutta karkailee vieläkin kauas ja lähemmäs halpamaihin, halpistyövoiman ja löyhempien lakien maailmaan, pois EU-Suomen pykälähelvetistä. Yritysten vakioselitys asialle on, että samalla paitsi päästään kilpailukykyisiksi, mennään keskeiselle markkina-alueelle tai sitä lähemmäksi. Tämä toki pätee, alasta riippuen, erityisesti vaurastuvissa jättiläismaissa, kuten Kiinassa ja Intiassa.

Teollisuuden ja työpaikkojen karkailu kaukomaille tai lätäkön taakse Viroon ja Puolaan on huoletuttanut jopa muutoshaluttomia politiikkoja. Joitakin firmoja on sentään paluumuuttanut takaisin tänne toistaiseksi vakaampien olojen maihin. 

Päättäjät kehittivät tälle yritysilmastonmuutokselle jo vuosia sitten veret pysäyttävän vastaiskun, jota he viilaavat koko ajan purevammaksi. Vuori eli maailman ääretön halpatyövoima onkin saatava tulemaan tänne, ikäänkuin Muhammedin luo.

***
Oiva keino tässä tempussa on jo pakolliseksi runnattu jatkuva humanitaarinen maahanmuutto alikehittyneistä ja väkivaltaisista maista Afrikasta ja Aasiasta. Tätä rummutetaan painokkailla puheilla mm. kansallisesta kestävyysvajeesta ja ylistyksin monikulttuurisuuden, erilaisuuden ja kaikenlaisen suvaitsevuuden voimauttavasta autuudesta. Muitakin autuaallisia asioita riittää, kuten tolkuton velalla ostetun kehitysavun jakaminen.

Tuota jälkimmäistä väittämää ei kenenkään paranisi julkisesti epäillä, jos hän meinaa jotenkin säilyttää "kansalaisluottamuksensa". Muita EU-Suomessa käytännössä kiellettyjä epäilyn aiheita ovat ilmaston raju lämpeneminen vedenpaisumuksineen, sekä mm. EU:n ja eurorahan järkevyys. Onneksi meitä osin tai kokonaan väärinajattelijoita ei ole vielä laajasti suljettu mielisairaaloihin tai vankiloihin. Vai sitä jo tehty, ihan hissukseen? 

***
Toinen temppu terävä on suosia lähimaista tuppaavia, täkäläisittäin vielä halpoja tai edullisia keikkatyöläisiä. Suosiminen on viety niinkin pitkälle, että ulkomaisille  duunareille perheineen maksetaan suomalaista sosiaaliturvaa heidän omiin asuinmaihinsa, vaikka Suomi ei  (kai) ole mukana missään Euroopan liittovaltiossa.

Esimerkiksi virolainen tai puolalainen keikkaprole katsotaan ilman muuta päteväksi ja sopivaksi vaikka muuraamaan ja hitsaamaan maailman kalleinta rakennusta, Olkiluoto kolmosen ydinvoimalaa. Rakentamisen nuo muilta mailta tulijat osaavat muka aina jouhevammin (siis halvemmalla) kuin suomalaisen työttömien rakentajien ammattijoukko. 

Suomalaisille jätetään rakennuksilla kyllä paikkotöitä, joiden avulla rakennukset saadaan ajoissa luovutettua. Sitten isoissa raksafirmoissa pidetään pitkään sormia ristissä ja toivotaan, ettei home tai muu tuho iskisi ennen kuin pytingin takuuaika umpeutuu. 

Lähimaiden työläiset ovat melkein siltään sopivia ja päteviä tekemään täällä ihan mitä vain, vaikka lääkäreinä ja hoitajina. Ulkomaalaisten töihin tulijoiden tai työmarkkinoiden käyttöön tulevien ei tarvitse täällä työskennelläkseen opiskella suomen kieltä kuin nimeksi, koska suomi on globaalisti niin mitätön kieli. Ihan toista on sen maailmankieli ruotsin kanssa.

Suomalaisuuden puolustajille lätkitään kiivaasti leimoja, joissa lukee rasisti tai natsi tai fasisti, vähintäänkin suomalaisystävällinen ihminen on tunkkainen nationalisti.

Ketään suomalaisen eliitin päättäjistä ei todella huoleta kotimaisen työttömyyden rankka kasvu. Eliittiin ja maan korkeimman tason päättäjiin eri puolilla kuuluu jo melkoinen lauma ay-taustaista porukkaakin, jolla ei ole suoritustasolla  työskentelevien duunarien kanssa muuta kosketusta kuin vappupuheet ja vanhat valokuvat. Työttömistä he eivät välitä.

Suomalaiset työn sankarit, joiden verotuloilla valtio ja kunnat ovat  itsenäisyyden aikana kohonneet byrokraattisiin ja epädemokraattisiin korkeuksiinsa, alistetaan joukkotyöttömyydellä osittain ja vähitellen maailman suurpääoman hiljaiseksi työvoimareserviksi. Suomi jakautuu kahtia ja useampiin alaryhmiin, mutta sitäkin voi hyväosainen katsella itse lainkaan kipua tuntematta.

***
Suomea moititaan holhousvaltioksi ja ihan viime aikojenkin kokemusten mukaan moitteisiin on vissejä syitä. Mutta mitä se holhousvaltio oikeasti tarkoittaa? No sitä, että kokonainen äsken vielä itsenäinen ja hyvin pärjäävä maa tai valtio kansalaisineen ajetaan väkisin isompien, vahvempien ja vauraampien komentoon, holhoukseen ja riistettäväksi. Päättäjämme taputtavat sille kehitykselle pehmeitä pikku kätösiään riemusta kiljuen.

Onkohan muuten monikulttuurisesti rikastuttavaa se, että noin miljoonalla suomalaiselle on varaa harrastaa lähinnä vain asumiskulttuuria jossakin ja tarjousruokien metsästystä, sekä jotain telkun töllötystä. Onneksi netissä smurffailu on taajamissa melko halpaa, mutta siitäkin tulee usein vain pahalle tuulelle. 

Miksi muuten ei Yleveron puolella miljardilla kustannettaisi myös perusnettiyhteyttä joka kotiin? Ylekin keskittyy vain kaupallismedian kanssa kilpaileviin nettisivuihinsa, sekä ulkomaalaiseen sarjamössöön. Kuitenkin vanhan mallin kaiken kansan töllötysterapia hiipuu hiljaa historiaan, sen tilalle saamme jotain yhtä lystikästä, kuten stressaavaa somepöyristelyä.

***

Väärin syrjitty

Kansan Uutiset viestittää, että suomalainen yksityinen vuokranantaja joutui tilille ja sai maksaa korvauksia, koska hän ei ollut halunnut vuokrata asuntoa ulkomaalaiselle, tässä tapauksessa kai USA:n kansalaiselle.

Intrigööri on huonosti tiedostavana äijänä luullut, että kukin saa vuokrata kämppänsä kenelle haluaa tai olla sitä vuokraamattakin. Intrigöörillä pitäisi ehkä olla laajempi käsitys asuntojen vuokraamisesta, sillä lopulta se onneton vuokranantaja sai kimppuunsa vähemmistövaltuutetun, sen pressaksikin ehdolla olleen Eva B:n. Voi kauhistuksen kanahäkki!

KU:n pätkäjutussa ei kaiketi kerrota kaikkia asiaan liittyviä sattumuksia ja vivahteita, mutta väh.valt. oli epäillyt kysymyksessä olleen ehkä syrjintä ja pöyristyttävästi vieläpä etninen sellainen.

Järjestetyn neuvottelun tai sovittelun perusteella tuhmis vuokranantaja sai maksaa "syrjimälleen" luonnolliselle henkilölle yhden kuukauden vuokraa vastaavan summan. Miksihän ihmeessä..., no joo.

Intrigööri on todellakin luullut, että kämppänsä vuokraaja valitsee asiakkaansa vapaasti vaikka sadasta hakijasta, joiden joukossa voi olla vaikka sataa erilaista etnistä taustaa, jos sellaista ihmisiä erilaistavaa jutskaa, etnisyyttä, on edes olemassa.

Vuokralaiseksi voi olla rutostikin tunkua ja ensin jonosta on helppo syrjiä pois sellaiset, joilta ei löydy vuokravakuuksia tai ne, joilla on, herra paratkoon, luottotiedot punaisella. Siis köyhiä ja kurjia saa syrjiä vapaasti, kunhan he vain täällä maailman nurkassa kuuluvat väestölliseen enemmistöön eli kanta- tai perisuomalaisiin. Muitakin asunnon hakijoita luokitellaan yleisesti  jos vaikka kuinka.

Jo kauan sitten isot pojat kertoivat, että kuuminta hottia ammatikseen asuntoja vuokraaville olivat sossun vakiasiakkaat, joiden vuokran sossu eli yhteiskunta takaa. Näin lienee nykyisinkin, elämmehän kovia aikoja, jolloin pääministerinkin pitää olla teräsmiesmallia.

Entä sitten jos vuokranantaja joutuu valitsemaan tällaisista sossun tukemista asunnonhakijoista jonkun kotosuomalaisen ruokakunnan ja jonkun muun ns. etnisen entiteetin ruokakunnan väliltä? Kukahan siinä silloin ehkä joutuu syrjityksi ja onko vuokralaisen valinta vapaata? Mahtaako ns. positiivinen syrjintä olla tällöin sopivin tai suosituin tapa syrjiä?

Tarvittaisiinko Suomessa myös kansalaisvaltuutettua tai enemmistövaltuutettua?

***

Politiikka ja lapsen leipä

Tuskin oli päästy vuosisadan soteratkaisusta ja homoliitoista Venäjän pullistelun aiheuttamaan maailmanpoliittiseen kriisiin, kun suomalaisessa politiikassa repesi: 

Kuka vie leivän lapsen suusta? Vai eikö vie tai eikö muka aikonutkaan viedä, vaan vain vähäsen, mutta viepä kuitenkin... 

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että kyllä lapsen limppu kapenee, koska Jykä. Jyrki kyllä nappaa leivästä palasen. Tosi on!

Mutta onneksi vasurit luikkivat Kataisen kuusikosta lipettiin, koska Paavo. Paavo olisi pannut leipään puolet petäjäistä. Näin on!

Onkohan suomalaiseen politiikkaan tarttunut jotain europolitiikasta? Euroherratkin pelastelevat pankkeja alvariinsa ja päiväkausia kerrallaan. Kaikilla on siellä niiin mukavaa, pusujakin tulee rahaministerin poskille, jotta lätisee. 

Mutta hetikohta ei kukaan muista, mistä oikein olikaan kysymys ja mistä ehkä mahdollisesti päätettiin. Niin se menee nyt täällä Suomessakin. Vain siitä vallitsee euroareenoilla yksimielisyys, että kylläpä oli kallista. Jos sellainen pikku yksityiskohta sattuu tulemaan poliitikkojen mieleen?

Mitä me siitä päättelemme? No sitä, että perimmältään euroherrat (talouskuristukset) ja amerikkalaiset luottoluokittajat (kolmen aan uhkakuva) veivät sen lapsen leipäpalasen, mutta luvan kanssa tietysti. Suomihan suostuu aina kaikkeen, mitä rosvot määräilee.

Ja Suomen päättäjät ovat mielestään siellä ylväästi EU:n, rahaliiton ja ties missä ytimissä! Voi itku ja hampaiden kiristys! Meillä laitetaan kai lapsetkin leipäjonoihin? Ai niin, mutta lapsiahan on niissä surkeissa jonoissa mukana jo nyt!

***

Aktivoidaan, että tuntuu!

Suomalaisten sopeuttaminen Euroopan Neljänteen Valtakuntaan eli keskusvalta Saksan johtamaan liittovaltioon etenee todellisuudessa kuin reippaan marssimusiikin tahdissa. Eurooppa eli tämä kaukainen Aasian mantereen niemimaa astelee yhteistä jalkaa kohottaen kohti lopullista päämäärää.

Yhtenä tavoitteena on mm. sosiaaliturvan vaiheittainen alasajo, mitä nimitetään työttömien ja muiden onnettomien aktivoimiseksi, koska köyhimmistä, vanhentuvista ja rupistuvista eläkeläisistä on helpointa aloittaa, sillä kaikki vastustus niissä ryhmissä on helpoiten nälällä ja puutteella nujerrettavissa.

Seuraavassa vaiheessa ovat vuorossa mm. ammattiliitot, joiden urputusta on omistavassa luokassa kuunneltu jo korvat kipeiksi. Toki kiltit ammattiliitot marssivat jo vanhastaan päättäjien yhteisessä rintamassa, mihin ei rupusakin laulu kuulu. Ainahan ammattiliitot ovat tienneet, mistä päin sitä leipää lykkää ja lisukkeita.

Sosiaaliturvan uudistusta voidaan nimittää vaikka aktivoivaksi, kuten eläkeikän nostamistakin. Aktivoitaville ei tietenkään tarvitse kertoa sitä, mihin heitä tai meitä halutaan aktivoida, vaikka joistakin risusavotoista ja vastaavista iloisen suorittajan unelmahommista onkin ollut puheita. Puhujina ovat usein kaikkein vihreimmillä oksilla istuvat poliitikot. 

Ehkäpä hyvinvointirattailta tipahtelevia vain aktivoidaan nöyryyteen ja kiitollisuuteen almujensa antajia kohtaan? Muitakin tavoitteita Neljännen Valtakunnan Suurella Veljeskunnalla on ja osa tavoitteista on jo hyvää vauhtia toteutumassa, mutta tihrustellaan niitä asioita toiste.

***
Paikallinen asennemuokkaus sosiaaliturvan uudistusta vasten on pitkällä tähtäimellä asetettu Suomen johtavien valtakummallisten tiedotusvälineiden, kuten veroylen ja minihesarin tehtäväksi. Näiden toimia ovat suomalaisten tavisihmisten luokittelut, köyhien halveeraus ja muu semmoinen kansalaisten syrjiminen pisteytyksineen. Molemmissa medialataamoissa tuollaiset tehtävät on otettu aatteellisistakin syistä innokkaasti vastaan. Mediosot, nuo valtiaiden puudelit, eivät sattuneista syistä nykyisin näytä hampaita, kun oikein isokenkäiset esittävät piiska plakkarissa kainoja toivomuksiaan.

PIenemmissä agitaatio-, eikun tiedostusvälineissä seurataan tietenkin isompien propagandan mestarien jalanjäljissä. Tämä ei ole Suomessa mitään uutta, mutta vanha konsti lie katajaisen kansan käännyttämiseksi parempi kuin säkillinen uusia. Kaikki käyvät kuin yhtä jalkaa, myös uutisoinneissa. 

Ellei tätä usko, todellisuutta voi seurata päivittäin vaikka Ampparit-sivuston otsikoinneista. Meille taitaisi riittää yksi iso päivälehti ja vähän alueuutisia lisäksi, kuin veroylen nettisivuillakin? Ylehän on aina ollut maksullinen tuutti, nyt oikein verottajana, kuten valtakirkkokin, muut tuutit vasta seuraavat esimerkkiä. 

***
Olisi varmaan turhaa liioittelua ja salaliittohörhöilyä väittää, että tämänkin hyvän suomalaisen sosiaaliturvan alasajon takana olisi muka jokin laajempi yhteinen eurooppalainen Wanneseen konferenssi. Vaikka ei olisi olemassa mitään "Köyhät Kunnolla Kuriin -klaania", siltä se viime vuosien euron pelastustoimien tulos näyttää, ainakin etelän kriisimaissa. Vai sotkenko nyt vain joitakin kansainvälisiä mahtitapaamisia muihin klaanijuttuihin? 

Maailmanlaajuisten kokemusten perusteella me tavikset silti tiedämme, että hyvin pienet, äkkiä mitättömiltä tuntuvat erot kustannuksissa voivat saada aikaan suurten teollisuusyksiköiden siirtämisen toiselle puolelle palloa. Näin on, vaikka yritysten verorasituskin olisi minimaalinen, kuten useimmiten on. Verolait useimmissa maissa ovat jo suuryrityksille niin otolliset, että enää voidaan katteita repiä vain duunarien palkoista. Teollisuusrobotit ovat kalliita, vielä toistaiseksi on halvempaa pitää hikipajoja. Robotin huolto ja korjauskin maksaa melkoisesti, ihmisen ei.

Uudessa Euroopassa ei enää riitä, että työ tekisi vapaaksi. Pelkästään työn saamisen edellytyksenä on nöyryys ja alistuminen? Pienyrityksenkin voit ehkä perustaa ja siihen kannustetaankin joskus, mutta pelkillä puheilla, joiden mukaan meissä kaikissa asuu sisäinen pienyrittäjä. Käytännössä se tahtoo sanoa sitä, että joku, vaikka entinen työnantaja eli nykyinen asiakas määrää hinnan ja sillä sinä vaan painat hommia ihan sikana. "Minä vaan tiskaan astioita ja luutalla lakasen lattioita..."

Jos ei semmoinen kelpaa, kyllä tulijoita riittää. Jos vastoin tervettä järkeäsi ryhdyt moiseen ja epäonnistut, saat 15 vuotta aikaa tutustua ulosottotoimeen ilman, että velat ainakaan vähenevät. Kaikista ei ole ikinä yrittäjiksi, mutta useimmista on työntekijöiksi.

Euro-suomalaiseen uuden ajan ajatteluun ei tietenkään sovi, että halpatyövoiman kansojen väliselle vyörylle tai elintasomuutoille maanosasta toiseen sallittaisiin enää esteitä. Päinvastoin, sillä eurooppalaisten duunareiden on alistuttava kustannustehokkuuden alttarin edessä. Eurooppa nousee taas vaikka vain työläisten selkänahasta repimällä. EU:ssa tutuksi tulleella pelkällä otsanahan rypistelyllä kun ei pitkälti etene.

Kouluttaudu nopeasti ja käyttäydy kuin hyvin ohjelmoitu palvelurobotti, muuten saat pomppia loppuikäsi huonosti palkattujen hyppyhommien ja mini-sosiaaliturvan yhteensovittelun välillä! Tämän uskovatkin jo useimmat, eikä tee tiukkaa!

***
Mutta ei ihan vielä syytä huoleen! Kuten parhaiten pöhisevät suurpääoman esilaulajatkin myöntävät, nämä tällaiset uudistukset eli perinteisen yhteiskunnan alasajot ovat vuosien prosesseja. Näitä ns. poliitikkojen ja ns. elinkeinoelämän ja ns. median yhteisiä pitkän juoksun tavoitteita ovat mm. sosiaaliturvan heikennys kokonaisuudessaan ja eläkeiän nostaminen oikein korkealle.

Eläkeikä hiissataan kai, useimpien puolueiden villisti taputtaessa, niin ylös, ettei duuniin pystyisi köpöttämään rollaattorillakaan, vaikka sattuisikin yli 70-vuotiaana vielä muistamaan kuka sitä oikein on ja missä. Ja onko sitä tänään mentävä johonkin muka töihin vai leipäjonoon? Vaiko pitääkö vain odottaa kotiapua vai oliko sen kivan aasialaisnaisen käyntipäivä vasta ylihuomenna? Mutta yhteiskuntahan siinä säästää, koska sen on PAKKO, joten hiljentygäämme!

***

Sossupukki jakaa kaikille

Pääministerimme ja ehkäpä tuleva EU-komissaarimme Jyrki K. on kuulema hauskuttanut kepulaisia pukkina heidän pikkujouluissaan.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä EU ja sen ytimessä oleva Suomen sikspukkihallitus kuulema aikovat jakaa korkean tason suomalaista sosiaaliturvaa Euroopan ja koko maailman työ-ja turvapaikkashoppaajille, sekä heidän perheilleen.

Suomessakin köyhä kansa pääsee pian vapauteen ja irti sosiaaliturvan aiheuttamasta ikävästä riippuvuudesta, koska rahaa ei enää riitä suomalaisille. Ulkomaalaisia kun on paljon enemmän ja heillä paljon pahempi tarvis rahasta. 

Riittää, kun joku uuttera vieraamme käy Suomessa ahertamassa hetken aikaa, vaikka jossain kivassa pikku pöytälaatikkofirmassa. Emmehän ollenkaan täällä kylmässä kotimaassamme pärjäisi ilman noita reippaita ulkomaalaisia osaajia ja ahertajia.

Sittenpä sitä pikku suomalaisen työrupeaman jälkeen hilloa riittää myös jossain kaukana nälissään odottavalle perheelle. Mikäs olisi sen hauskempi ajatus näin joulua vasten, iloa ja riemua riittää, edes hetken verran? 

Iltalehtikin hehkuttaa asialle pääkirjoituksessaan.

***

"Ryöstin pankin, pääsenkö lääkäriin?"

Sattuipa vastaan venäläisen RT-sivuston juttu sairaasta  ja kodittomasta katujen asukista, joka pyrki USA:ssa turhaan lääkäriin saadakseen hoitoa vaivoihinsa. Lopulta mies kyllästyi jonotteluun ja tylytykseen. Hän meni Bank of American konttoriin Portlandissa. Mies vaati tai ryösti kassalta yhden dollarin. Taalan saatuaan hän istui penkille odottamaan poliisia.

Koditon viisikymppinen mies halusi vain päästä vankilaan ja saada sieltä lakisääteistä ilmaista terveydenhoitoa. Toinen vastaava tapaus kirjattiin kuulema aiemmin Pohjois-Carolinassa, jolloin "pankkiryöstäjä" oli kertonut toivovansa peräti kolmen  vuoden tuomiota, jotta hän ehtisi saada jalkaleikkauksen ja pääsisi vapauteen niin, että hän olisi silloin kyllin vanha saadakseen sosiaaliapua - kai jonkin eläkkeen.

Jutussa kerrotaan myös, että Yhdysvaltain liittovaltion vankiloista voi päästä hoidettavaksi myös tasokkaisiin siviilisairaaloihin, elleivät vankilan lääkärit pysty kiven sisällä vaivoja hoitamaan. Koditon miesparka Portlandista saattaa kuitenkin pettyä toiveissaan, sillä hän joutunee vähäiseksi katsotusta rikoksestaan vain kuukaudeksi piirikunnan vankilaan. Miehellä ei ole aiempaa rikosrekisteriä.

Tapaus on surullinen esimerkki siitä, miten vähissä sairastuneen katujen asukin vaihtoehdot voivat olla. Hoitoon pääsy julkiseen sairaalaan ei ole jenkkilässä taattua, ellei satu olemaan ensiavun tai kiireellisen hoidon tarpeessa. Ehkä myöskään kaikki vaihtoehdot avun saamiseksi eivät ole kirkkaina mielessä, jos se mieli ei ole skarpissa kunnossa? Samanlainen tilanne voi huono-osaiselle ihmiselle tulla vastaan Suomessakin, tässä selätysten ja rakennerutistusten maassa.

***
Nyt kun Suomen AAA-taikaviitan kestävyysreikiä yritetään taas pikavauhtia parsia umpeen, (Miksi hallitukselle tuli nyt hirmu hötky, melkein kuin euron pelastustalkoissa?), terveyskeskusmaksuista ei kai ainakaan aiota luopua. Nämäkin pienet maksut, jopa pelkkä   paikallisbussin maksu, saattavat nousta esteeksi lääkäriin menolle, jos ihminen on perusturvan tai minimieläkkeen varassa. Kaikki eivät edes halua mennä sossuun ehkä tylytettäväksi, kyselemään apua lääke- ja sairauskuluihinsa. 

Paha tilanne voi olla myös väliinputoajilla, joiden tulot ylittävät niukasti sossun normit, eikä apua silloin saa, vaikka rahat eivät riitä kuin hätäisesti asumiseen ja syömiseen. Jos ja kun on köyhä, kannattaisi sitten olla ihan kunnolla köyhä, sillä silloin sossu auttaa, myös terveysmenoissa, ainakin vielä toistaiseksi.

***
Intrigööri muistelee kuulleensa, että Suomessa 1950-70 -luvuilla laitapuolen kulkijat, pulsut tai nätisti sanottuna sosiaalisesti työrajoitteiset henkilöt, joutuivat syksyn kylmien saapuessa toisinaan paleltumisen pelossa  luopumaan vapaasta elämäntyylistään. Tekemällä sopivan pienen kilikalikeikan, he saattoivat päästä talveksi vankilan ruokiin ja lämpimiin, sekä tarvittaessa lääkäriinkin. Jos hyvin meni, eikä mikään "hovissa" muuttunut, keväällä pääsi taas pois, kaduille ihmisiä "hauskuttamaan" ja rannoille poikien kanssa hengailemaan. Eikä tarvinnut sotkeutua turhiin asuntoloukkuihin.

Myöhemmin 1980-luvulla Suomessakin elettiin tovi kehittyvässä hyvinvointivaltiossa, jolloin kaikkien ongelmaistenkin ihmisten tilanne helpottui. Kämppää järkättiin ja soppalasta jopa  hyysättiin. Pian se menokuri taas laman takia koveni, sillä väliaikaista köyhän lysti on vain. Kyyti on sittemmin vain kylmennyt.

Heikompi aines siirtyy entistä enemmän leipäjonojen, soppajakeluiden, kimppa-asumisen, pitkien kipeiden ja ties minkä maailmaan. Sellainen pitänee vain kestää tyynesti, sillä kysymyshän on Paremminvointi-Suomen toivotalkoista? Toivoa se on epätoivokin!

Valtion leipiin pääsy ei siis ole helppoa, ei edes vankilaan. Vankiloiden määräkin vähenee, kun oikein kovasti säästetään. Näpistyksistä, pikku kilikalikeikoista tai edes pahoinpitelyistä ei välttämättä joudu lainkaan koppihoitoon. Vanhat venkulatkin näyttävät saavan tehdä koko joukon pieniä konnuuksia ennen kuin heille aletaan taas lukita ovia ulkopuolelta.

Suomessa saattaa sentään päästä lääkäriin ja sairaalahoitoon, ilman nimellistä pankkiryöstöä, jos vain jaksaa istua terkkarin päivystyksessä. Ongelmia voi terkkarissakin  tulla, jos suu- ja muu hygienia ei ole kunnossa. Laitapuolen kulkijat eivät tietenkään ole toivottuja asiakkaita, eivätkä herätä suuria auttamisen haluja.

***
Mieskansan tuntojen tulkki, rokkistara Henry Laasanen, kirjoitti tänään blogissaan mm. siitä, että keski-ikäisten miesten asunnottomuus lienee ikäänkuin luonnollista, koska sitä ei tarvitse  lehtijutuissa erikseen mainita. Nykyaikaisten tiedostavien journalistien pitää vissiin priorisoivasti huolestua vain naisten, nuorten ja maahanmuuttajien kasvavasta asunnottomuudesta. Jos miehillä ei ole asuntoa, se on heidän oma vikansa, mitäpä siitä?

Intrigööri on aina päässyt ulkoa kylmästä johonkin lämpimään. Kerran piti kestää yksi kesä töissä piäkaupunkiseudulla ilman vakituista kämppää. Ei se ollut kivaa, eikä halpaa, telttaakin jo harkittiin, mutta silloin ei tullut kylmä. Kyllä sen aika helposti voi uskoa, että lämpimän sellin patja ja säännöllinen ruokailu tuntuisivat kovien kulmien kundeista siltä kuin hotelliin pääsisi. Muuta tasokasta täysihoitoa ei ole kaikille köyhille luusereille tarjolla. Kaikki muu edellyttäisi ainakin totutusta vapaa-aikahakuisesta, soaalirajoitteisesta ja rentoilevasta elämäntavasta luopumista.

Yhteiskunnan vaatimukset jokaista "vapaa-aikahakuista" yksilöä kohtaan vain kasvavat, sillä lusimaan päästäkseen joutuisi ottamaan entistä isompia riskejä ja tekemään jotain oikeasti tuhmaa. Entä ellei ihmisparka jaksa tai halua tehdä mitään sellaista? No, silloin voi vaikka paleltua ulos. Jotkut lajitoverit vain haluavat pitää vapautensa, mihin hintaan vain, vaikka vapaudella ei rahallista hintaa olisikaan.

Tätä kirjoittaessa tulee ihan tohtori Ilkka Taipaletta ikävä! Nykyisistä vasemmiston poliittisista mannekiineista ei löydy lainkaan samanlaista tahtoa ja osaamista heikompiosaisten ihmisten, eikä varsinkaan rupusakin miesten auttamiseksi. Laitapuolen miesten huolena ei ole lasikatto, vaan havumaja tai hönnä.

***

Mene sossuun, pääset töihin!

Työelämän valmennusleirin
aitaa ja vartiotorni?

Aamulla oli kesän kirkas huomen ja suvi sunnuntain. Siis oli, koska menin taas nettihesarille. Rahvaallehan siitä julkaisusta ei kaikkea maksamatta näytetä, mutta ainakin kolme juttua nousi heti esille: 

Suomen poliisi aikoo osallistua nykyisin niin muodikkaaseen nettivakoiluun ja hankkia ikioman vakoiluohjelman. Euroalueen johtavassa maassa Saksassa nettivakoilu onkin ollut jo pitkään polizein rutiinia, eivätkä saksalaiset ole asiassa yksin. 

Kaiketi Suomen poliisi aikoo vakoilla vain heitä, keitä on aihetta epäillä rikollisten elinkeinojen harjoittamisesta, siis aikoo. Julkisia tietojärjestelmiähän ei tunnetusti koskaan käytetä väärin, poliisit eivät urki uteliaisuuttaan ja he vakoilisivatkin vastuullisesti?

Ministeri Risikko puolestaan ehdottelee ystävällisesti siihen suuntaan, että (sossupummit joutaisivat jo töihin)  sosiaaliturvasta pitäisi tehdä piankin vastikkeellista. Ystävällisyys on siinä, ettei ministeri silti kai haluaisi pudottaa äärimmäisen miniturvan tasoa nykyisestä, koska muuten kurjuus leviäisi kansan keskuudessa kuin entinen osuuskauppa tai eräs sukupuolitauti. Slummiutuminenhan on Suomessa vasta alkamassa.

Tampereen yliopiston professori kertoo eri jutussa tutkimuksesta, minkä mukaan kansa on lähestynyt "arvoiltaan" eliittiä. Toisin sanoen myös "kansalla" alkaisivat olla nykyisin kovat arvot pinnalla. Kansa ei kuulema luota enää poliitikkoihin, mutta kylläkin polliisiin. Proffan mielestä Suomi on edelleen konsensusyhteiskunta, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa. 

***
Suomalaiset eivät jaksa enää uskoa poliitikkoihin, eivät ainakaan he, jotka ovat jaksaneet perehtyä asioihin. Kaikkia ei politiikka pahemmin kiinnosta ja se on ymmärrettävää, sillä ihmisten pitäisi voida luottaa siihen, että poliitikot hoitelevat hommelit parhain päin. Työn, perheen ja harrastusten parissa saa aikansa kulumaan hyvin ilman turhia politiikan pähkäilyjäkin.

Poliisiin sen sijaan luotetaan aika pitkälti, eikä toki syyttä. Mikä tästä sitten tulisi, jos sekin luotto menisi? Luottamusta kyllä yleensä ansaitsevat myös suoritusportaan virkamiehet, vaikka monilla kansalaisilla saattaa olla aika karmeita kokemuksia joistakin työkkärin ja sossun kyykyttäjistä. Kyykyttäjiä alkaa löytyä myös terveydenhoidon piiristä. 

Tavista on helppo tylyttää ja varsinkin sellaista, josta jo heti näkee, että huonosti sillä menee. Kuka siellä työkkärissä tai sossussa huvikseen kävisi, ellei satu olemaan ole jonkin sellaisen ideologisen  "heimon" elämäntapainkkari. Ei terkkarissakaan turhaan juosta, ei yleensä.

***
Mutta takaisin professorin tutkailuihin: Intrigöörin valistumattoman arvion mukaan tavallinen vankka työkansa saattaa osin samaistua eliittiin. Politiikassa sitä osoittaa sekin, että kokoomuksella on edelleen vahva kannatus. Kokoomuksen äänestäminen on vielä työnsä ja yhteiskunnallisen asemansa säilyttäneille kuin henkinen piste iin päälle: "Minäkin kannatan sitä, että minulla menee hyvin ja kuulun kyllä fantastiseen hyvinvoivien ja vastuullisten kansalaisten joukkoon".

Sehän sopii intrigöörille, sillä sitten meillä vasta olisi kurjaa, jos kaikki kokisivat, että nyt kyllä menee huonosti. Rupusakin yhteiskunnasta olisi kenenkään enää vaikeaa nousta, jos ei olisi  edes  mitään toivoa paremmasta. Suuri osa itäisestä Euroopasta ja valitettavasti myös suomalaisista tipahti lopullisesti menestyksen kyydistä lamassa jo parikymmentä vuotta sitten. Kaikki eivät koskaan kehityksen kelkkaan päässeet, mutta meillä Suomessa siihen oli ennen useimmilla hyvät mahdollisuudet. Nyt oikeaa työtä ja muuta lystiä ei kaikille riitä. Riittäneekö enää koskaan?

Pitkäaikaistyöttömien, nuorten työttömien, käytännössä sossun varassa elävien ja pieneläkeläisten on aika vaikea kuvitella mitenkään samaistuvan eliittiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa hiljaa, mutta ikävästi, eikä heillä oikein ole muuta tulevaisuutta näkyvissä kuin päätyminen jonkin ns. vastikkeellisen perusturvan ja aikanaan vastikkeettoman minieläkkeen piiriin. Kaikista köyhistä ei ole enää paljon vastiketta antamaan, sairaista tai vammaisista puhumattakaan.

Onneksi maassa oikeasti vallitsee vielä melko laaja konsensus siitä, ettei heikoimpia jätetä. Pakko ei ole koskaan rauhan oloissa jättää ketään heitteille, vaikka ikuisen talouskasvun moottori käy kovin epävakailla kierroksilla hamaan tulevaisuuteen asti. Poliitikkojen käytännön toimissa tämä tosiasia ei kuitenkaan ole toistaiseksi  näkynyt. Ehkäpä Risikon puheet osoittavat jo uutta suuntaa, mutta...

Mutta miksi poliittisen eliitin katseet kääntyvät aina heikoimpiin väestönosiin? Juttuhan on niin, ettei nykyisillä systeemeillä köyhimmiltä voi leikata enää mitään. Muuten perusturvasta tulee tässä yhä vain kallistuvan asumisen ja ruoan maassa pelkkä surkea vitsi ja slummiutumisesta kaikkine lieveilmiöineen tulee totta.

Perusturvan jonkinlainen vastikkeellisuus saattaisi silti olla pohtimisen arvoinen asia, ellei sitäkin vesitetä maan tavan mukaisesti luomalla taas jo valmiiksi toivoton ja haluton pakkotyöjoukko. Mutta joutenolokaan ei ole terveen ihmisen luonnollinen olotila.

***
Kaikkia kattavaa perustuloa maahan lienee turha haikailla, koska sitä ei täällä laajasti kannatettu edes euroalueen velkajuhlien hyvinä vuosina. Kreikassa ja joissain muissa Etelä-Euroopan maissa hyvinvointia jaettiin oikeasti melkein kaikille. Liika oli siinäkin asiassa liikaa ja sen kohelluksen seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Pääsyyllisiä koko kamaluuteen ovat  poliitikot ja heidän kamunsa eli kansainväliset pankkiirit.

Suomessa on vielä toistaiseksi kaikkia tarvitsevia koskeva perusturva niin kauan kuin sossuilla eli kunnilla riittää rahoja kassassa. Jos nykyinen sosiaaliturva valtion asumistukineen toimii edelleen eli tuet saa likimain ajallaan, muusta lienee turha haaveilla.

Missä määrin pitkäaikaistyöttömien ja/tai sosiaaliapujen saajien osittainen työvelvoite toisi hyötyä kunnille ja meille kaikille, se on kiinni päättäjien viisaudesta. Vai pitäisikö räsästellä ja antaa "uskomushoitoa", sanoa, että vain Luoja sen tietää.

***
Valtion velkaongelmia pitäisi hoitaa karsimalla monista todella suurista menoautomaateista, joista ei useinkaan ole yhteiselle kotimaallemme mitään suurta yleistä hyötyä, vaan jopa haittaa. Tässä en lähde niitä toimenpiteitä erittelemään, se tuntuisi aika turhalta. 

Asioita on kumminkin ruodittu nettipalstoilla viime vuosina perusteellisesti ja ihan riittämiin. Ehkäpä suuresta suomalaisten tutkijoiden armeijasta kannattaisi värvätä jokin joukkue tutkimaan mitä mieltä valistuneet kansalaiset todella ovat siitä, miten maa makaa ja kuinka se pitäisi saada taas tolpilleen. Ainakin blogeista niitä hyvän tuntuisia mielipiteitä ja ehdotuksia löytyisi. Kaikki kirjoittajat eivät ole omituisia höpöttäjiä, kuten intrigööri.

Suomella ja Japanilla meni 80-luvulla hyvin, Suomi oli silloin kuin Pohjolan Japani. Nyt Suomi alkaa olla Pohjolan pahiten eurokrapulasta kärsivä peräkamarin nurkka ja pysähtyneisyyden ajan kansallispuisto. Guggenheim-museota ei enää tänne tarvita, ellei se loistava eliitti sitä tarvitse ja myös itse maksa. Hah!

Suomi tarvitsee oikean selviytymisstrategian, mitä eivät olisi laatimassa vain siihen kuuluisaan eliittiin kultaisilla kahleilla liitetyt korkeat virkamiehet ja poliittiset syöttiläät. Mutta ei edes semmoisesta rehellisestä analyysista ole tietoakaan. On vain heittoja sinne tänne. Nyt vain odotamme tumput oikoisena Saksan vaaleja ja euroalueen syvenevää integraatiota. Ja talouskasvua.

Keskuspankki maksanee pian miinuskorkoa, mutta onko edes liki nollakorko mikään terve ilmiö? Saamme vastakin katsella kateellisina, miten monissa asioissa meitä virkummat tanskalaiset ja ruotsalaiset pärjäävät silti aina vain taloudellisesti meitä paremmin homeisine kunkkuineen ja kruunuineen. 

Norjalaisiin emme voi vertautua ennen kuin poraamme jossain rannikolla öljykenttään tai   liuskeöljyyn virolaisten tavoin. Meillä olisi kyllä jo todella mahtavat energiavarat sidottuna turpeeseen, mutta sitä valttikorttia emme saa käyttää, koska Suomen tosiasiassa hallitsevin poliittinen puolue Vihreät on sen ankarasti kieltänyt! Tätä diktaattia on kaikkien muiden politsaurusten kyyristellen noudatettava?

Kun muualla mualimassa osataan jopa nostaa liuskeöljyä syvältä maasta (kai, ehkä?) vain siedettäviä ympäristöhaittoja aiheuttaen, meillä teknologiavetoisessa maassa ei muka osata järkevästi hyödyntää simppeleitä turvesoita. Jos Suomi käyttäisi tehokkaammin turvetta, maapallon ilmasto ei ikinä pelastuisi ja merenpinnan nousu hukuttaisi meitit! Näin se poliitikkojen mielestä on!

***

Yhtenä yönä kadulla oli kolme maijaa.

Lopussa pitänee vähän irrotella, ettei se unohtuisi. Nykyisin myös rikolliseen toimintaan ryhtymisen suunnittelu on rangaistavaa. Intrigööri ei vain suunnitellut, vaan aloitti kotikasvatuksen alkukesästä istuttamalla paprikan siemeniä ruukkuun. 

Olen myös suunnitellut tilaavani netistä chilin siemeniä ja ehkä tupakan siemeniäkin, kessua kenties. Yllytin myös naapuria mökillään kessun kasvatukseen, kerrostalossa se olisi ehkä hankalaa, ainakin se jalostuspuoli. Vanhan kansan venäläisperäinen kessu on kuulema yhdeksän kertaa jytympää kamaa kuin veltto virginialainen. 

Eipä aikaakaan, kun kesäyötä parvekkeella ihaillessa kello kolmen maissa huomasin, että vastapäiselle kävelytielle oli pysäköity perätysten kolme maijaa. Pari polliisia veti luotiliivit päällensä ja laittoi kypärät. Kysymys ei ollutkaan minun kotikasvattamostani, vaan virkavalta suunnisti yhteen naapuritaloon. Kohta hyö tulivat sieltä tyhjin toimin pois ja läksivät maijoineen vissiin aabeeceelle kahville? 

Tähtäimessä oli näemmä joku toinen rikollista toimintaa suunnitellut tai peräti siihen ryhtynyt. Rikosten fiktiivinen suunnittelu tuli joskus minullekin tutuksi, kun piti kirjoittaa ansaintatarkoituksessa jännitysviihdettä, mutta kerron siitä ehkä toiste.

Kävi se nääs minullakin mielessä, että ruukussa voisi kasvattaa mitä vain, vaikka persiljaa. Mutta olisi ehkä parempi säästää laivamatkarahat Uruguayhin? Tulevathan uudessa ihanassa maailmassa kerjäläisetkin kuin muuttolinnut Suomeen, tuhansien kilsojen päästä.

***

Jäi vielä askarruttamaan tuo vastikkeellinen sosiaaliturva. Silloinhan tarvittaisiin tietysti sopivaa kurssitusta, ei sitä sopisi syrjäytyneitä niin vain kylmiltään päästää työmarkkinoille pörräilemään. Missäpä muualla muutamien kuukausien intensiivikursseja, sitä pyhää koulutusta koulutuksen vuoksi, voisi niin helposti järjestää kuin reippailla työ- ja uudelleenkasvatusleireillä?

Uutisissa kerrottiin, ettei valtio ole saanut  kaupaksi lakkautettuja varuskuntia ja varikoita alueineen. Lieneekö jokin tyhjiksi jäävistä vankiloistakin myymättä tai järkevää käyttöä vailla? Ehkä valtion ei kannattaisi luopua näistä potentiaalisista siviilien koulutus- ja kuntoutuskeskuksista? Sisäoppilaitos reippaaseen ulkoilmaelämään yhdistettynä olisi tehokas paikka valmentaa myös tulevan vastikkeellisen sosiaaliturvan vastuullisia saajia?

Nuori mies tai nainen, lähde länteen.., eikun Suomesta Ruotsiin mentiin töihin kauan sitten. Uusi iskulause onkin, jotta mene sossuun, pääset töihin!

***

Kansa eri leireihin

Kuntavaalien äänestysprosentti uhkasi painua viiteenkymppiin, hyvä ettei alle.  Mitä siitä muuta voisi päätellä kuin sen, että kansa on kahtia pantu ja pahasti. Ei puutu enää kuin se, että setelit leikataan. Vaikka köyhimmille sekin alkaisi olla jo samantekevää. 

Mutta eikö jo kannattaisi siirtyä kaksipuoluejärjestelmään?

Näin alhainen äänestysprosentti ei ole intrigöörin mielestä enää demokratiaa, vaan osoittaa vain sitä kansan kahtiajakautumista. Tämä varmaan sopii heille, jotka uskovat roikkuvansa ikänsä kiinni paremmiston onnelan syrjässä ja haluavat rakentaa lisää pikkujenkkilää eurosuomeen. Puoletkin äänestäjistä riittää, silloin kaikki tämä ihanuus on (kai) vielä nippa nappa laillista. 

Veronkiertokin on laillista ja julkinenkin raha kurvaa aina vain, kenenkään oikeasti sitä estämättä, veroparatiisien kautta yksityisiin taskuihin. Onko se tosiaan niin, että kun asiasta ei ole säädetty rangaistusta, ei mistään pikkuseikoista kannata välittää, eikä ainakaan moraalista.

***
Melkein puolet populasta kokee siis äänestämisen hyödyttömäksi, varsinkin kuntavaaleissa. Vaaleissa nukkumiselle on kyllä olemassa ihan järkeviä perusteita. Mikään ei vaalien jälkeen ikinä muutu, ei inhimillisesti parempaan suuntaan.

Eri tavoin ja eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä ei kiinnosta politiikka pätkääkään. Kun oikein huonosti menee, kaikki pyörii vain oman pärjäämisen ympärillä, päivästä ja hetkestä toiseen. Huonosti ja heikosti byrokratian ja rapistuvien palvelujen rattaissa pärjäileviä ihmisiä on meillä jo liikaa.  Silti pääosa köyhyysrajan alittaneesta porukasta elää ihan kunnollista, mutta tietysti niukkaa taviselämää. 

Juopot ja huumeriippuvaiset ovat helvetissä jo maan päällä. Pelkkä tupakointi  on köyhälle aikamoinen riesa. Tupakkariippuvuus on "tutkitusti" yhtä paha kuin jokin kovien huumeiden koukku. Tupakan korvikkeetkin yritetään silti oppineiston henkisen eunukkikuoron taholta kieltää, kuten sähkötupakka. Korvikkeet ovat myös kalliita, kuten nikotiinikorvaustuotteet. Kaikki tässä toimivat lääkkeet ovat tietysti lääkärien takana ja maksavat rutosti.

Ihmispolon elämä puksuttaa ehkä jotenkin eteenpäin, kunhan ei sairastele. Jos ja kun usein on takana vuosien, jopa vuosikymmenen työttömyysputki, oletkin äkisti sosiaaliturvan varassa. Vielä melko hyvällä suomalaisella sosiaaliturvalla on vuosi vuodelta enemmän ottajia, sillä sehän kuuluu kaikille maailman kansalaisille. 

Suomalainen sosiaaliturva kuuluu ihan kaikille, jotka saavat itsensä tänne jotenkin salakuljetettua, kuten sekin kuvitteellinen erityisryhmä, nimeltään alaikäiset yksin maahan saapuneet. Asumisperusteinen sosiaaliturva alkaa juosta, kunhan kipität vaikka lähimmän roskakatoksen tai bussipysäkin lipan alle tilapäisesti suojaan ikkänkuin asumaan  ja siten kotoutumaan. Sitten laaja suku kummilapsineen siellä jossain kaukana saa ilosanoman...

* * *
Tässäkin voisi luetella ison liudan syitä, miksi kasvava syrjäytyneiden joukko ei  innostu äänestämään. Kaikki eivät konsaan halua äänestää, eikä siihen voi pakottaa. Joku esitti jossain kympin porkkanarahaa äänestäjille. Se ei olisi hullumpi idea, jos se raha otettaisiin puoluetuista pois.

Suurin osa äänestämisen väliin jättäneistä ei silti ole kympin tarpeessa. Puolueiden kannattaisi käyttää suuria tukirahojaan vissiin tutkimustyöhön: Miten politiikasta ja oikeasta demokratiasta saataisiin toimivaa ja ihmisiä oikeasti kiinnostavaa. Vai onko niin, että mikään ei muuttua saa? Muutos pelottaa yhteiskunnan syöttiläitä, puolueiden elättejä, kermapeppuja.

Jostain pienestä ruotsinkielisestä kunnasta oli juttu, jotta siellä lähes kaikki äänestävät ja perinteisesti varsinaisena vaalipäivänä. Nyt siellä tuli pikku takaisku, kun rkp:n miehittämään valtuustoon puikahti yksi demari, toivottavasti häneltä käy rantaruotsi, että tulee edes joskus kuulluksi. Mutta onhan meillä näitä kepuleiden liki täysin hallitsemia maalaiskuntia ja kokkeleiden johtamia kaupunkeja.

Demokratian ongelmista huolimatta intrigööri ennustaa, että persut ovat vieläkin kasvu-uralla. Suuresta jytkystä se kaikki alkoi ja lopulta hiljaa kansakunnan kattilan kannen alla muhivat muutosvoimat nostavat useimmat puolueet mukaansa. Liturgioitaan hymisevä jämähtäneistö kuihtuu pois.

* * *
Orwell oli vissi näkijä, mutta hänkään ei osannut hahmottaa nykyisiä euroherroja. Super-Marioista EKP:n Draghi sanaili äskettäin julki, että jotkut euromaat ovat ylivelkaantumisen takia menettäneet suvereniteettiaan rahoittajille, mutta ne voivat saada sen takaisin, siis itsemääräämisen oikeutensa, kunhan vain euromaiden integraatiota syvennetään.

Suomeksi: Valtioiden itsemääräämisoikeus siis vahvistuu, kun eurointegraatio eli liittovaltiosanelu syvenee. Ja kaiken takana on kuitenkin se suuri ja mahtava pankkiirien rahastusvalta. EU:ssa ei riitä enää puheiden kielellinen tulkkaus, pitäisi olla lisäksi jargonsuodatin. Sanoisiko tuosta nyt tsuhnaryssäksi vaikka että hospoti pomilui!

Herran siunailusta taas tuli mieleen, kun hra Putinilta kauan sitten Turussa tivattiin vaihteeksi Karjalan palauttamista. Hra Putin vastasi jotain siihen suuntaan, että aikanaan sekin asia  ratkeaa integraation myötä.

Integraatio lienee siis yleispätevä ratkaisu mihin tahansa ongelmaan. Ehkä Suomessakin kannattaisi haravoida ja integroida liian tasapaksu puoluekenttä vain kahteen leiriin. Olkoot ne nimeltään vaikka fariseukset ja publikaanit.

Viimeksi meillä oli vaalikentillä tosi kysymyksessä sotien jälkeen, kun olimme suomettua yli eli punikoitua. Neukkulan vahvasti tukemat kotikommarit pullistelivat kovasti, kuitenkin pääosin tai edes nimellisesti demokratian puitteissa. 

Intrigööri kuuli äskettäin Turussa, että kommarit eli SKDL oli kaupungin valtapuolue peräti kolme vuosikymmentä 1945 - 1976! Melkoinen saavutus.

* * *
Kaksipuoluesysteemiin siirtyminen toisi meillä mielekkyyden takaisin äänestämiseen. Hallitusvallan vaihtuminen vaalien jälkeen merkitsisi edes jotakin. Myös maan johtavien virkamiesten tulisi vaihtua, jos ja kun äänestäjät niin päättävät. Ugh!

Myöhempi linkki: Köyhien lapset pysyvät köyhinä, IS juttu.

* * *

Hihhulointia

Hän saattaisi sanoa, että
Jeesus ei laiskoja elätä?

EU:n pikku mallimaassa Suomessa on arvosteltu pitkään kreikkalaisia ja muita öljypuiden varjossa viiniä patongin kera ryystäviä kansoja etelän veteliksi ja ties vaikka miksi. Löytyy helposti syitäkin, joista arvostella. Toisia on toki mukavampi moitiskella kuin syventyä inhaan itsekritiikkiin. Masentuisihan siitä, jos itsessäkin olisi jotain vikaa.

Pohjolassakin tutussa aavikkouskontojen tarustossa kerrotaan miehestä, joka oli huolissaan tikusta lähimmäisen silmäkulmassa, vaikka hänellä törrötti orsi omassa otsikossa. Pannu kattilaa soimaa, mutta musta kylki on molemmilla, jne. 

Kreikkalaisuuksia löytyy Suomestakin, vaikka niitä ei talikolla esille kaivaisikaan. Leväperäistä yhteiskuntaa rahastetaan armotta kuin maailmanloppua vasten, esimerkiksi it-projekteilla.

Välimeren maissa voitaisiin hyvin arvostella suomalaisia jäykiksi jäppäniskoiksi, joilta ei löydy joustoa enempää kuin rautakangelta. Kanki kyllä taipuu voimalla, vaan ei se itsestään oikene. On syytäkin arvostella suomalaisia siitä, että täällä roikutaan rystyset valkoisina ja hampaat irvessä erilaisissa saavutetuissa eduissa ja tyhmissä käytännöissä, vaikka maailma juoksee alta pois.

***
Kun pienyrittäjien puhemies uskalsi julkisesti esittää jotain semmoista, että pienyritysten duunarien nykyisten lakien mukainen työsuhdeturva pitäisi poistaa, vesilasissa alkoi läikkyä. Vasemmistopuolueista  leimattiin kiireesti moiset, nyt kai brittiläislähtöiset aatokset jopa oikeistohihhuloinniksi.

Pienyrittäjien etumies kertoi, ettei yrittäjille enää maistu ammattiliittojen pakkopulla. Käytännössä yritykset eivät uskalla erilaisten rahallisten rangaistusten takia työllistää ketään, eivät edes niitä surullisen kuuluisia kouluputkista pudonneita nuoria. Pienyrittäjien mielestä työllistämisen voisi suhteuttaa vuokratyövoiman käyttöön ja muihin  nykymallisiin pätkätyösuhteisiin.

Etelän vetelä siestalla.

Tässä kohti intrigöörin tekisi mieli kysyä, onko ehkä vuokratyövoimakin pienyrittäjille liian kallista? Silloin saattaa olla viisainta unohtaa se työllistäminen? 

Vasemmistolta voisi tiedustella, onko pienyritysten pyörittäminen heidän mielestään oikeistohihhulointia?

Nyt kun tässäkin asiassa on heti kertaalleen paukuteltu puupäitä vastakkain, kannattaisi kaivella korvat puhtaiksi trasselilla ja kuunnella tarkasti, mitä toisella osapuolella on sanottavaa. Siellä asennepoteroissa voisi myös pesaista rähmät pois silmistä ja katsella asioita toisestakin näkövinkkelistä. Asioilla kun tahtoo olla vähintäin kaksi puolta. Totuus on tuolla ulkona tai siellä on edes kohtuullinen kompromissi.

Suomessa on on jo pitkään vallinnut suurtyöttömyys, mikä uusimman taantuman myötä pahenee myös hurjien joukkoirtisanomisten takia. Jokainen säällinen työpaikka on tarpeen niin nuorille kuin vanhemmillekin.

***

Jos ja kun lainsäädännöstä voitaisiin poistaa pahimpia työllistämisen esteitä, miksi niin ei tehtäisi, eikä kaiveltaisi yhä syvempiä poteroita? Liian tiukka edunvalvonta johtaa siihen, ettei pian ole enää etuja valvottaviksi, eikä jähmeillä ay-liitoilla ole maksavia jäseniä.

Eniten uusia työpaikkoja voi saada pienistä ja sitä vähän suuremmista yrityksistä. Uusia Nokioita meille ei kukaan perusta kerralla, eikä ehkä koskaan. Paperikoneidenkin jyske valitettavasti vain hiljenee. Ehkä onkin parempi, etteivät yritykset kasva liian suuriksi kaatumaan, kuten pankit?

Rehti yrittäjä ei intrigöörin mielestä ole mikään hihhuli, vaan pystyy hyvin näkemään asiat myös työntekijän kannalta. On eri asia, jos hihhuloidaan siihen malliin, että yrityksen koko toiminta perustuu valtion maksamien työharjoittelijoiden tai määräaikaisten tukityöllistettyjen käyttöön, sillä sellainen ei ole tervettä yrittämistä. Oikeaa työntekoa se ei ole myöskään työntekijälle, tavoitteena kun kaikilla olisi elättää työllä itsensä ja perheensä.

Veroja säännöllisesti kiertävät ja kassan rahoja kuminauharullalla housuntaskussaan pitävät yrittäjät ovat tietysti oma lukunsa. Pitäisiköhän työnantajillakin olla jokin luottamusluokitus, kun työntekijöiltä vaaditaan ties mitä koulutusta ja valmiuksia? Tulee mieleen ainakin netin WOT-luokitus, vihreää, kaltaista ja punaista.

***

Pohjolan patalaiska päikkärillä.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen nykyiseen malliin on poliittinen valinta, eikä se ole minkäänlainen ratkaisu mihinkään työvoimaongelmiin. Se ei paljon lämmitä, josko tulevat sukupolvet olisivat sitten aikanaan vaikka miten ahkeria puurtajia. 

Jos ja kun Suomessa tarvitaan työvoimaa ulkomailta, sitä saadaan varmuudella ja luontaisesti lähimaista. Jos täällä on tarjota työtä, järkeviä palkkoja ja vuokra-asuntoja, töihin tulijoita aina riittää, eivätkä kulttuurierot paljoa haittaa, eivät eurooppalaisten kesken.

Intrigöörin mielestä ensiksi pitäisi työllistää suomalaiset työttömät taustoista riippumatta, eikä leimata pitkäaikaistyöttömiä menetetyksi sukupolveksi. Ihminen on menetetty vasta sitten, kun henki lakkaa tuhisemasta. Koulutusputkesta pudonnut nuori ihminen ei ainakaan ole mikään syrjääni. Kyllä jokainen terve ihminen oppii ja osaa, kun vain motivaatiota löytyy. Mutta jos kaikki oikeat työt onkin Suomessa jo tehty, mitä tässä sitten enää meuhkaamaan?

Eikä ole niin kauan siitä, kun moniin töihin vain mentiin. Joku vanhempi duunari opasti sitä myöten kuin oli tarvetta. Saman tien laitettiin esim. suti, vasara, harava tai harja heilumaan. Lapset ja vanhukset osattiin hoitaa ihan mallikkaasti ilman pitkiä koulutuksia. Vanhanaikaisen käytännön työharjoittelun kautta opittiin hyvin vaativiakin suoritusportaan työtehtäviä, teollisuudessa ja palveluissa, tultiin oikeiksi moniosaajiksi. Pitkät koulutukset olivat lähinnä herrojen kalliita kotkotuksia.

Monissa tehtävissä tarvitaan myös apulaisia ja harjoittelijoita, jotka voivat ajastaan päästä työputkessa  eteenpäin. Koulutus ei saisi olla itsetarkoitus tai elämänura. Mitäpä teet tutkinnollasi, jos ei ole töitä, eikä niitä löydy monenkaan yhteiskunnan hyysäämän opintosuorituksen jälkeen? 

Edes se viime vuosina paljon mainostettu lähihoitajan tutkinto ei takaa työpaikkaa, koska kunnat pihtaavat mm. vanhusten maksusitoumuksista. Vanhuksia makuutetaan, missä vain halvimmalla voidaan. Samalla osaavia hoitajia haihtuu muihin töihin tai katoaa kortistoon.

***
Intrigöörin mielestä suuri este työllistymisen tiellä ovat valtion ja kuntien jäykät turvaverkot. Jos pieni työnantaja ei uskalla työllistää, mikä on aivan totta, työtön työnhakija ei uskalla olla vastaan pätkätöitä tai lähteä heikoilla meriiteillä vuokrausfirman listoille. Tämä johtaa siihen, että pikkuyrittäjä tuskittelee pajassaan ja työtön kotonaan. Työn tarve ja tarjonta eivät pääse kohtaamaan.

Sekä yrittäjän että työttömän pelkona ovat yhteiskunnan langettamat kovat sanktiot. Politiikot ja monet muut ovat höpöttäneet tuloloukkujen poistamisesta pian parikymmentä vuotta. Siellä ne samanlaiset loukut ovat aina vain vastassa, ne istuvat ihan rauhassa kuin pirut orsilla ja irvistävät.

Päättäjien on varmaan paljon hienompaa linjata suuria elinkeinopoliittisia ja yhteiskuntaa syvästi muuttavia ratkaisuja kuin perehtyä joihinkin tylsiin tavisten ruohonjuuritason ongelmiin. Yhteiskunnan perustan pitäisi silti olla tukevalla pohjalla, muuten korskeat norsunluutornit horjuvat ja romahtavat. 

Käytännössä kaikki omillaan asuvat ja pitkään työttömänä olleet saavat asumistukea ja usein lisäksi toimeentulotukeakin. Jos pätkätyön vastaanotosta rangaistaan siten, että kaikki tuet katkeavat heti, kämppä on vaarassa mennä alta, eikä ole varaa pistää lapsillekaan pötyä pöytään, ei se ole oikein. Ensimmäistä palkkaa uudesta työstä saa odotella joskus pitkäänkin, kuukausikaan ei aina riitä, vaikka työ olisikin olevinaan pysyvämpää sorttia. Ei silloin tee mieli harrastaa edes niitä ihan tavallisia asioita, eikä usein pullia paistella.

Pätkä- ja keikkatyöt ovat ihmispololle usein ainoa mahdollisuus päästä vähitellen kiinni pitkäaikaisiin töihin. Miksi lainsäätäjä ei soisi työttömille, köyhille ja syrjäytyneille kansalaiselle mahdollisuutta nostaa itseään suosta edes ajoittaisia töitä tekemällä? Keinot ja konstit ovat varmasti löydettävissä.

Kansalaispalkasta on nyt turha jäpättää, sitä ei ole, eikä sitä tule. Kannattaa järkevöittää ja joustavoittaa ensin nykyinen perusturva inhimillisesti järkevälle ja tasa-arvoiselle tasolle. Sillä tavoin luodaan perustaa tulevalle talouskasvulle.

Kaikki hihhulit yhtykäämme - paremminvoinnin puolesta!

* * *