30.12.2014

Sikamainen olo

Nyt kun joulun kiihkeimmät hetket syöpöttelyineen ovat takana, ajattelin jakaa tässä postauksessa kaikille kahdeksalle lukijalleni radiosedän äsken myöhäisiltana kertomaa karua tosiasiaa siitä, että Suomessa teurastetaan pari miljoonaa sikaa vuodessa. 

Jos ihminen olisi vain sitä, mitä hän syö, kyllä meikä olisi aika sika. En ole enää vuosiin ostanut itselleni joulukinkkua, mutta tänäkin jouluna kävin sitä muualla syömässä ja sain joulupossusta palasen mukaan, leivän päälle laitettavaksi.

Syön kyllä muutaman hassun pikku nassun parhaat palat vuoden mittaan, koska jotain kinkkua on aika usein leivän tai evakkopiirakan päällä. Pieni, mutta ei niin laiha lohtu on se, etten ole ruokailutapoineni yksin tässä julmassa maailmassa. 

Kasvissyöntiä olen usein harkinnut, mutta vain harkinnut. Menkööt ne sinällään oikein hyvät kasvisrehut lisukkeina, kuten tähänkin asti. Muistelen joskus 70-luvun ravintoloiden ainaisia grillipihvejä, mihin annoksiin kuului pottujen lisäksi ehkä pieni pala persiljaa tai siivu tomaattia. Yleensä nekin koristeeksi laitetut pupunruoat jäivät syömättä lautasen reunalle. 

On kieltämättä aika surullista ajatella, että pari miljoonaa possua joutuu päättämään joka vuosi päivänsä päätyäkseen meidän ahneiden ihmisapinoiden suihin. Vielä 70-luvusta muistelen tässä sen verran, että kyllä silloinkin lehdykäisiin tehtiin kovasti joulujuttuja. 

Jäi mieleen, kun menin käymään maalaistalossa jotain joulutarinaa varten, enkä muista liittyikö se juttu edes ruokaan, mutta talon vanha isäntä oli juuri tappanut jouluksi ison sian. Hän kalttasi sikaa ulkona penkin päällä navetan edessä.

Pitihän sitä sian kalttausta toki mennä läheltä katsomaan ja samalla isäntää jututtamaan. Sinä jouluna ei minulle kinkku maistunut, sillä niin minäkin onneton olin vieraantunut luontaisesta maalaiselämästä, että ihka tavallinen kotieläimen valmistaminen ruoaksi teki hiukan häijyä. Kasvissyönti ei sentään käynyt silloinkaan vakavasti mielessä. 

Siat vähenivät Suomessa

Piti sitä käydä maataloustilastojakin vilkaisemassa:  Viime huhtikuussa, siis tänä vuonna 2014, sikoja oli Suomessa 1,24 miljoonaa kappaletta. Sikojen määrä oli laskenut vuodessa viitisen prosenttia. 

Sikoja oli liki 1 500 tilalla. Emakoiden määrä laski vuoden aikana nelisen prosenttia. Viime keväänä emakoita oli reilut 120 000 kappaletta. Sianlihaa tuotettiin vuonna 2013 vajaat 200 miljoonaa kiloa, missä oli kasvua vuodessa prosentin verran. Suurimmat sianlihan tuottajat löytyvät semmoisista vankoista pitäjistä kuin Huittisista, Loimaalta ja Ilmajoelta.

Nautojen, siipikarjan ja lampaiden lukumäärät kasvoivat edellisvuodesta. Sikojen ja maatiloilla olevien hevosten määrä laski.

Toukokuun alussa 2014 oli lähes miljoona nautaa lähes 13.000 tilalla. Lypsylehmiä niistä oli vajaat 300.000 kappaletta, lisäystä vuodessa oli vajaa prosentti. Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2013 reilut 80 miljoonaa kiloa, mistä yli puolet tuli tuottajilta Pohjanmaan ja Savon alueilta.

Siipikarjaa oli tiloilla 12,6 miljoonaa kappaletta huhtikuun alussa. Kanoja oli 3,6 miljoonaa ja broilereita 7,3 miljoonaa. Kananmunia tuotettiin 2014, tammi-syyskuussa yli 50 miljoonaa kiloa. Kananmunista 62 prossaa tuli virikehäkeistä, 33 prossaa lattiakanaloista ja 5 prossaa luomukanaloista.

Lampaita oli vajaa 138 000. Määrä lisääntyi pari prosenttia edellisvuodesta, mutta lammaspaisti on edelleen enempi vain pääsiäisruokaa.

Hevosenlihaa eli iihaata vähäsen popsitaan, mutta aika harva ravureista  tai ratsuista on enää nykyisin leivän päällä parhaimmillaan. Hevosen- ja poronlihaa suomalaiset syövät tilaston mukaan vuodessa vain puolisen kiloa per nuppi. Poroa saisi varmaan kulua enemmänkin. 

(Lisäys: Pelkästään porotalous on Suomessa melkein miljardin euron kokoinen ja työllistää jopa 10.000 ihmistä, kertoi aamulla uutistäti sieltä yleisradiosta.) 

Lapsuudesta muistan, että kotona oli joskus semmoista ylellisyyttä kuin johonkin läpinäkyvään muoviin pakattua hevosenlihaleikkelettä ja se oli hyvää. Toinen silloinen herkku oli äidin suosima savusilakka. 

Suomalaiset käyttivät vuonna 2012 keskimäärin 182 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Ruoan hävikin tarkkaa määrää lie mahdoton arvioida.


Kyllä me ollaan kovia lihansyöjiä, mutta syöminenhän on pääelinkeino. Sianlihaa syötiin 2012 keskimäärin 36 kiloa, naudanlihaa ja siipikarjanlihaa kumpaakin 18,7 kiloa. Lampaanlihan kulutus oli vain 0,7 kiloa. Riistan lihat on laskettu arviolta mukaan lihankulutuksen kokonaismäärään.

Kalaakin syödään paljon, mutta en jaksa kaivaa niitä tilastoja. Järvikalaa kuluu kai entistä vähemmän, koska nerokas lainsäätäjä on torpannut senkin ikimuistoisen perinteen, että kalastuksen harrastajat voisivat myydä omia saaliskalojaan. Lahjoittaa liikoja kalojaan vielä saa, toistaiseksi.

***
Kotieläintilastot ovat kuivaa pässinlihaa, mutta ajatellaanpa hetki, jos buddhalaiset ja muut elämän ikuiseen tai karman lakien sääntelemään kiertokulkuun uskovat olisivat oikeassa. Itäisillä kaukomailla laajalti hyväksyttyjen uskomusten mukaan ihmisen olisi mahdollista syntyä tai ilmentyä uudelleen myös muuksi luontokappaleeksi kuin ihmiseksi, myös eläimeksi. Ehkä voisimme päätyä kokemaan maailmaa vaikka kasvina tai kivenä?

Eipä olisi mukava syntyä ainakaan kenenkään kotieläimeksi. Apinana elo kävisi kai ihan luontevasti. Norsuna olisi jytäkkä meininki ja kirahvina voisi kunnolla kiljua täyttä kaulaa. Kotkana tai havukkana olisi hienoa ilmassa kurvailla, korppikotkasta en tiedä. Karhumainen olemus voisi olla sopivan uskottava. Vaihtoehtoja riittäisi, mutta karma ei taida olla valintamyymälä.

Mutta mitäpä tuota pohtimaan, sillä luonnossa kukin villielikko elelee ihan sutjakasti oman luontonsa mukaisesti, eikä mietiskele joutavia. Toisia eläimiä ne eläimetkin syövät. On sitä väitetty semmoistakin, että kasveillakin olisi jonkinmoinen tunto ja jopa tunteita. Mitä sitä sitten ihminen voisi hyvällä omallatunnolla popsia? Syötävä kumminkin on jotain tai näivetyttävä nälissään.


***

27.12.2014

Valtio lotrasi 100 miljoonaa?

Kuopiolaisen vanhan ja maineikkaan alkoholinvalmistaja Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund ihmettelee Suomen Yrittäjien nettilehdessä alkoholilain muutoksia, kun lain kokonaisuudistuskin on vielä kesken. 

Verotustason lisäksi hän näkee alan suurimpina ongelmina viestinnän ja markkinoinnin rajoittamisen, jolloin suomalaiset alkoholintuottajat jäävät heikompaan asemaan ulkomaisiin tuottajiin nähden. Kuluttajat kyllä löytävät alkoholijuomien tuotetiedot ulkomailla toimivien valmistajien nettisivuilta, joten ei sitä infoa voi suomalainen lainvääntäjä häivyttää olemattomiin.

Nylundin mukaan on täysin absurdi tilanne, ettei suomalaisten yli 22 prosenttisten tuotteiden tietoja saa kertoa edes valmistajan omilla nettisivuilla. Hän toteaa, että toisaalta korkea alkoholin korkea verotus saa kuluttajat rahtaamaan juomansa Virosta tai tilaamaan ne netistä esimerkiksi Virosta tai Saksasta.

Suomalaisen alkoholilainsäädännön pitäisi Lignell & Piispasen toimitusjohtajan mielestä olla kauaskantoisempaa. Viime vuonna Suomessa valtio jäi paitsi tai lotrasi lakipoukkoiluidensa takia budjetoidusta alkoholin verokertymästä pois lähes 100 miljoonaa euroa. 

Siis sata miltsiä miinusta! Mitähän silläkin rahalla olisi voinut saada aikaan? 

Lisäys, blogilinkki, Skotlannissa on toisin.

***

Älä huido!

Alkoholiasiasta toiseen: Nettiaallolla smurffatessa intrigööri hoksi toisenkin huomattavan alkoholialan kotimaisen uutisen. Huomattava se on ainakin siksi, että kohvin komia punainen tölkki sattui helposti Keravalla ohikulkijoiden silmiin. Nyt se punainen jättitölkki on teipattu lakimuutosten takia uudelleen energiajuoma Batteryn tummaksi mainokseksi. Komeehan se on kuvissa tuo uusikin tölkki.

Intrigööri ei kehtaa teeskennellä pöyristyvänsä tuosta uudistuksesta, mutta joku saattaa hyvinkin sen tehdä, sillä energiajuomat ovat jo pitkään olleet terveystanttojen pahan silmän kohteina. Tantat ovat huolissaan lähinnä lapsista ja nuorisosta. Ja ihan mistä vain!

Tutkijat ovat tutkineet, että joka neljäs yläkoululainen poeka ja joka kolmas amista käyvä poeka juovat energiajuomia viikottain. Tyttöjen juomisia ei kai ole tutkittu, koska siitä ei ole mainittu mitään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valistaa meitä kertoen, jotta viime aikoina julkisen keskustelun huolenaiheeksi on noussut lasten ja nuorten energiajuomien käyttö, koska energiajuomilla on terveyshaittoja ja "ne voivat toimia porttina humalahakuiseen käyttäytymiseen." Että semmoista porttiteoretisointia.

Intrigööri ei osaa sanoa, tulevatko kakrut miten helposti kofeiinista humalaan, koska se vanha puhe lasten sokerihumalastakin on kiistanalainen juttu. Sen vain voi sanoa, että kyllä terveystantat ovat tässäkin asiassa tarkkoina. Mutta kuka ne puusilmätantat päästi eduskuntaan lakeja ja asetuksia laittamaan? Taisi olla väärin äänestetty?


Hiukan hämmentävää terveystiedon kuluttajan kannalta on alati se, että yksi terveyskonsultti tolkuttaa tätä ja toinen tuota, kolmas asiantuntija tyrmää ketterästi molemmat edelliset, jne... Kahvikin oli ennen paha tuholainen, melkein myrkky, mutta nyt se lienee virallisesti terveellistä, mutta, mutta, vain kohtuullisesti ryystettynä.

***
Mutta ovatkohan tällaisista asioista syvästi huolestuneet tahot panneet merkille, että eräs tunnettu kotimainen huitomisen ehkäisijä saattaa tuotemerkillään tuoda mieleen sen mainoksista pannaan julistetun janojuoma kohvin eli KOFFin, nimittäin OFF tai ohvi. Saattaisihan herkempi yksilö jo tuosta jälkimmäisestä tuotteesta kiihottua ja rynnätä puotiin hakemaan keppanaa.

Ohvi mainostaa tuotteitaan kesänkausina aika ahkerasti, koska niissä ei ole alkohoolia, joten ötiäiset eivät niistä lainkaan tykkää. Mutta voi kammotus kuitenkin, jospa joku tolkuton teini kiihottuu tuosta nimien samankaltaisuudesta suihkauttelemaan ohvia suuhunsa tai nuolemaan sellaista rollonnia? 

Siihen jos se onneton finniselfienisti vielä lotraa sen oikean kohvin kanssa ja huuhtoo sen kaiken alas energiajuomalla. Mihinkäs sitä sitten joudutaan, muualle kuin piipaalla hospitaaliin. 

Eikä pidä näistä visioista nauruunsa revetä, sillä intrigööri muistaa nähneensä elokuvan, missä joku hemppa suihkutteli muka vähän väliä suuhunsa WD-40:sta, mikä on voitelu- ja ruosteenpoistoainetta. Elokuvan tekijöiden mielestä se semmoinen oli varmaan hirmu hauskaa?


***

26.12.2014

Suvaitse, kärsi ja unhoita

Oikean suvaitsevaisuuden puolesta veroylen lailla alati liputtava Hesari valistaa meitä jouluähkystä toipuvia kansalaisia ns. islamisaatiosta, eurooppalaisittain, kuten asiaan kuuluu. Pelkkä suomalainen näkökulma tuollaiseen asiaan olisi tietenkin liian kaita ja kapoinen.

Suomessa me emme voine konsana omata laajempaa käsitystä moisesta islamisaatio-ilmiöstä tai edes yleensä maahanmuutosta, koska meille on tulossa vuosittain vain muutamia tuhansia uusia asukkaita, ilman mainittavia haittavaikutuksia,  mm. islamilaisista maista.

Toista se on entisessä emämaassamme Ruotsissa, jossa on syvästi huolestuttu, ei maahanmuutosta, vaan erityisesti eräästä kotimaisesta demokratialiikkeestä. Näin on myös Euroopan keskiössä Saksan Valtakunnassa, jonka itäosissa on jalkautunut kaduille huolestuttava ja väkirikas Pegida-liike. Pegidassa puhutaan kansalaisten omalla äänellä Euroopan islamisaatiosta ja lauletaan kovalla äänellä perisaksalaisia joululauluja. 

Joulunakin päivystävä Hesarin mielipidekirjoittaja toteaa lukijoita huojentavasti, ettei kyseinen kansalaisten viikottainen liikehdintä ole levinnyt Saksassa maan itäosia laajemmalti. 

Muualla Euroopassa moinen islamisaatiosta keskusteleminen lienee sitten enempi muukalaisvihamielisten liivipukunatsien tai muiden kansallismielisten taantumuksellisten taunojen mitätöntä julmistelua. Oikean suvaitsevaisuuden hengessä kannattaa kai huolestua vain äärioikeistolaisesta ja sellaiseksi helposti leimattavasta liikehdinnästä?

Esimerkiksi äärivasemmistolaisiksi alati luettavat anarkistit ovat oikein nähtynä harmittomia ja tarpeellisiakin, sillä anarkot haluavat valikoivina äärisuvakkeina Euroopan rajat avoimiksi ja sosiaalihuollon vapaaksi kaikkien koko maailman ihmisten tulla, olla ja käydä kansalaisiksi. 

Väliäkö sitten muka jostain anarkistien väkivaltaisesta riekkumisesta. Lyödään, rikotaan ja poltetaan sitten mitä vain, kunhan se tehdään oikeassa hengessä. Niin kai ajatellaan, siellä jossain, oikein ajattelevissa piireissä.  

Hulluja ne pakosti ovat? 

Hesarin ko. asioiden toimittaja toteaa tasapuolisesti, että asiassa on toinenkin puoli. Vastakkainasettelua ruokkii hänen mukaansa "Euroopan maiden kansalaisten hakeutuminen väkivaltaisen ääri-islamin terrorijärjestön Isisin riveihin Irakissa ja Syyriassa."

Kirjoittaja varoittaakin varovaisesti siitä, että "länsimaissa on selvästi odotettavissa jokinlainen aalto yksittäisiä terroritekoja". 

Lohduttavasti ja islamisaation pelkoa liennyttävästi hän kuitenkin luokittaa noiden mahdollisesti tulevien terroritekojen tekijät siten, että he "voivat olla vakavasti häiriintyneitä henkilöitä vailla mitään yhteyksiä islamiin, mutta jotka kuitenkin hakevat innoituksensa Isisin terrorista".

Siis terroristien innoittajana voisi olla isis tai jokin muu murhaajaryhmä, mutta ei islam, joista jälkimmäiseen noilla vakavasti häiriintyneillä henkilöillä ei ole mitään yhteyksiä. Kröhöm. Kysymys ei sitten olisikaan mistään islamisaatiosta, vaan jostain mustalippufiksaatiosta tai isissaatiosta, ehkä isislamista? 

Olisiko lopulta kysymyksessä pelkkä mielenterveysongelma, vaikkakin vakava, siis semmoinen häiriintyneisyys? Siis siinä jihadistien ihailussa terrorismia, kiduttamista ja tappamista  kohtaan? 

No eipä kai sitten aikoinaan Eurooppaa ravisuttaneilla Baader-Meinhofilla tai Punaisilla Prikaateilla ollut mitään yhteistä kommunismin tai äärivasemmistolaisuuden kanssa? 

Ehkäpä nuo nyt jo historialliset murhaajat hakivat innoituksensa vain vanhan ajan anarkisteilta, jotka päästivät armeliaasti päiviltä mm. tsaarin ja sittemmin arkkiherttuan. Jälkimmäisellä kerralla murhamies päästi samalla irti myös suursodan korpit.

Hyvin nämä nykyajan ammattitoimittelijat osaavat asioita pyöritellä, sotkea ja vatkata, mutta eivät niin hyvin, etteivätkö omat ja taustavoimien tarkoitusperät tarinoiden taustalta haiskahtaisi. 

Pistän lopuksi tähän linkin Hesarin juttuun, jos se on jäänyt bongaamatta joulua vietellessä 


***

19.12.2014

Puskan tuska

Britannian kouluissa on aloitettu pienimpien oppilaiden ja esikoululaisten ilmainen kouluruokailu, kuulema suomalaisen mallin mukaisesti. 

Sehän on hyvä uutinen, sillä aiemmin vain köyhimpien perheiden lapset ovat saaneet koulusta ruokaa eli ilkeä yhteiskunnallinen eriarvoistaminen on aloitettu jo pienestä pitäen.

Mutta miksi piti heti pilata ilo lähettämällä sinne Brittilään terveysasiantuntija Pekka Puska olemaan tuskissaan lasten lihomisesta? 

Intrigöörin mielestä nälkä ja sen aiheuttamat sairaudet ovat maailmassa hyvin paljon pahempi ongelma kuin se, että länsimaiset kakrut saattavat olla pieninä pullukoita.

Ensin korjataan yksi ongelma, jotta saadaan aikaan lisää ongelmia. Kyllä elämä sitten osaa olla tuskaista, joskus se on ihan puskista!


***

18.12.2014

Venäläisten Kuusamon miehityksestä

Suomalaistunut Sotka eli venäläinen T-34.
Lukaisin Iltasanomista puna-armeijan Kuusamon miehityksestä syksyllä 1944. Jostain syystä puna-armeija ei jäänyt sopimuksen mukaan vanhan rajan taakse, vaan asettui ehkä 10.000 miehen joukolla Kuusamon tuhottuun kirkonkylään, mistä käsin he tekivät tiedusteluretkiä.

Tarkoituksena venäläisillä oli ainakin seurata lähempää, miten innokkaasti suomalaiset häätivät entisiä aseveljiään saksalaisia pois Lapista. 

Suomen Sotaveteraaniliiton uusimmasta lehdestä löytyi myös Mika Kuljun aiheesta kirjoittama alkuperäinen juttu. Juttu löytyy lehden sivulta 33.

***
Intrigöörillä on pieni kaiketi tuohon asiaan liittyvä muisto, joka jäi aikoinaan hämäräksi, mutta taisi saada nyt selvennystä. Veteraanit olivat vielä 70-luvun alussa hyvinkin voimissaan. Kerran yksi kotikylän veteraaneista, silloinen kuorma-autoilija, kertoili minulle muistojaan Lapin sodasta. 

Hän kertoi, että hänen joukkueensa törmäsi kerran jossain jänkällä venäläiseen panssarivaunuun, silloin Lapin sodan alkuvaiheessa. Vaunu ajeli yksinään kaukana Suomen puolella, en muista enää miten kaukana rajan länsipuolella se tarkemmin oli tapahtunut, jos kertoja tiesi sitä itsekään. 

Suomalaisten sotilaiden kohdalla venäläinen vaunu pysähtyi, liekö se ollut T-34 eli Sotka tai jokin muu.

"Venäläinen solttu avasi tornin luukun ja katseli sieltä meitä mustalla naamalla vähän aikaa, että keitä me ollaan. Sitten se irvisti rumasti, iski luukun kiinni ja savu vain pölähti pakoputkesta, kun se jatkoi matkaansa niin, että jänkä pölisi", suunnilleen niin hän sen kertoi.

Olihan minäkin silloin sodasta yhtä ja toista lukenut, kuullutkin, mutta ihan uudelta asialta se kuulosti, että venäläiset olivat olleet silloin panssarivaunulla liikkeellä kaukana Suomen puolella. En toki epäillyt vakaisen miehen kertomusta.

Asia jäi sikseen ja myöhemmin minua harmitti, kun en jututtanut kertojaa enempää. Nuorena sitä ei näköjään älyä aina kysellä asioista kunnolla silloin, kun parhaat tietolähteet ovat vielä käytettävissä. 

En osannut kysellä sodasta tarkasti omalta isältänikään, joka ehti nuorelta iältään olla sotatöissä mukana pari viimeistä vuotta. Lapin sotaan isä ei enää joutunut, koska hän oli hakenut ja pääsi Kajaanin seminaariin. 

Mutta nyt tuo vanha mielen sopukoissa ollut mysteeri taisi selvitä. Siellä jossain Lapissa kaukana omalta maaltaan nähty puna-armeijan tankki oli kaiketi osa venäläisten Kuusamon miehitysjoukkoa. Venäläiset tulivat pariksi kuukaudeksi Kuusamon isänniksi heti saksalaisten sieltä lähdettyä.

Sotaveteraanilehdessä Mika Kulju kirjoittaa, että venäläisten partioretket ulottuivat Kuusamosta kymmeniä kilometrejä Rovaniemen, Oulun ja Sallan suunnille. Luultavasti jollain noista partioretkistä tuo Savon mies oli yhyttänyt salaperäisen panssarivaunun. Niin ne asiat saattavat joskus valjeta vasta kymmenien vuosien kuluttua.

***
Sotka-T-34 -panssarivaunusta vielä sen verran, että sellainen oli intin aikoina riisuttuna mallina Kontiorannan männikössä, olisiko se ollut muistomerkkinä  tai tähtäysmaalina. Ammuttu sitä vaunua ei oltu, sillä mekin teimme varuskunnan ampumaradalla reikiä toiseen panssarinromuun silloisella sissien salaisella aseella eli routapanoksella. 

Sellainen kartionmallinen routapanos olisi pitänyt naamioida tien penkkaan. Vaunun tai muun ajoneuvon tullessa kohdalle se olisi pitänyt sähköllä posauttaa. Kännyköistä ei kukaan silloin edes osannut haaveilla. Kyllä sillä konstilla tuli hyvin reikiä vanhan panssarivaunun kylkilevyyn, kun sitä sitten kokeiltiin.

Kiipesin kerran sen varuskunnan Sotkan sisälle. Ei se ihan romu ollut, sillä torni pyöri ketterästi hammasrattaallaan kun pyörästä veivasi. Myös lukoton tykin putki nousi ja laski samalla konstilla. Silloin kyllä tuli mieleen, että on siinä ukkoloilla liikkuvassa taistelussa kiirettä pitänyt, eikä passannut yhtään tupeltaa. Piti keritä ampua ensin ja osua heti ensimmäisellä laakilla.

***
Yksi parhaista koskaan lukemistani sotakirjoista on Reino Lehväslaihon "Panssarisotaa 1941-1944". Kirjaa näyttäisi vielä löytyvän divareista, löytyy kai kirjastoistakin, minulla se on hyllyssä tallessa. 


***

Poliitikot ilman kansaa

Hiipuva hallituspuolue Kansallinen Kokoomus voisi jo unohtaa nimestään tuon kiusallisen etuosan, missä mainitaan kansa. Mihin tuommoiset paremmiston poliitikot oikeastaan enää kansaa tarvitsevat?  

Mainostoimistovetoista entistä kykypuoluetta on usein nimitetty ylikansalliseksi kokoomukseksi, koska sen johtohenkilöt tarvitsevat vähäistä isänmaataan vain astinlaudaksi monikansallisiin herkkuhommeleihin, kuten EU:n erilaisten verkostojen satraapeiksi.

Kokoomus, kuten yleensä myös seitsemän suomalaista puoluetta kahdeksasta, on ilomielin myymässä maansa, ihan kirjaimellisestikin, milloin mihinkin, missä vain on reilusti pääomia takana eli vääntöä masiinassa. 

Ylen jutun mukaan kokoomuskonkarit, Sasi, Salolainen, Kanerva ja Zyskowicz olisivat halukkaita kiskomaan suomalaiset Natoon kuin pässin narussa, ilman mitään joutavaa kansanäänestystä. Eivätkä nämä seniorit ole puolueessaan tai eduskunnassa yksin.

Ymmärtäähän sen, ettei kansa tuollaisten pintahiivapoliitikkojen mielestä ole kuin jarruttamassa politsaurusten jaloja aikomuksia. EU-kansanäänestyksessä kansalaisille valehdeltiin sen minkä vain osattiin, huippukalliit Hornetitkin ostettiin pienen klikin kusetuksella. Rahaliittoon meidät vietiin niinikään muutaman äykkäpäisen ukon jyräyksellä, missä ei vastalauseita kuunneltu.

Tässä sitä nyt ollaan, kaulaa myöten EU:n hulevesissä, eikä muuta voida, koska meillä ei muka unionin jäseninä ole omia pelivälineitä. Pian uidaan myös kaikissa mahdollisissa muissa vastuissa, mitä Brysselin hovista ikinä vain julistetaan. Globaalit suuryritykset hallitsevat pian oikeasti maailmaa, eikä poliittinen eliitti vastaan vikise.

***
Ja eipä aikaakaan, kun meidät maalitetaan uudestaan hyökkäyskärjille, ohjuksille ja ydinaseille Naton täysjäsenvaltiona, hyvin kriittisenä rajamaana kahden sotilasmahdin välissä. Koko pitkää rajaa ja maata ei kuitenkaan voitaisi puolustaa, ei edes Naton jäsenenä, jos sellainen kauhea tilanne tulisi joskus eteen. 

Kokoomuksen konkarit eli nuo pahuksen papat puhuivat myös suursodan uhasta. Jos semmoinen uskomaton suursota joskus roihahtaisi, mistä sitä Natollakaan enää riittäisi sotakoneita ja ukkoja jokaisen jäsenmaansa puolustukseen? 

Sellaiset puolustuksen yhteisvastuut ovat löysiä puheita, vaikka niitä päästelisi itse suursmurffi Obama. Itse meidänkin tsuhnien on aina Suomea puolustettava, lisää sotatyökoneita voitaisiin ehkä saada jostain Naton pakista.

Naton sotilasmahti ja pelote on tiukan tullen lähes täysin ydinasearsenaalin varassa eli pääosin se on USA:n rautahanskassa. Niin se on naapurissakin, sillä ilman Venäjän vanhastaan yliraskasta ydinasepelotetta, hra Putin olisi vain ison ja ärhäkän, mutta kehittymättömän öljyvaltion "sheikki" ilman kauhanaa ja turbaania. 


***

17.12.2014

Vuoden mies, V. Putin

Vladimir Vladimirovitš Putin,
Vuoden mies ja monenkin.
Venäläinen riippumaton mielipidetutkija Public Opinion Foundation (FOM) tutki ja totesi, että 68 prosenttia venäläisistä valitsi Vuoden mieheksi presidentti Vladimir Putinin. Tulos oli sama jo 15. kerran perätysten, mutta toisto vain vahvistaa tosiasioita.

Presidentin kaima, suomalaistenkin tuntema leppoisa hra Zhirinovsky oli kakkonen vain neljän prossan kannatuksella. Kolmanneksi kolme prosenttia äänestäjistä nosti suositun ulkoministeri Sergei Lavrovin ja neljänneksi kahden prossan kannatuksella äänestäjät sijoittivat pääministeri Dmitri Medvedevin.

Puolustusministeri Sergei Shoigu ja kommunistien johtaja Gennadi Zjuganov saivat kumpikin noin yhden prosentin kannatuksen.

RT:n uutinen kertoo, että vielä lokakuun lopussa 49 prosenttia venäläisistä olisi äänestänyt Putinia presidentiksi. Elokuussa presidentin kannatus oli historialliset 57 prosenttia. 

Intrigöörin roikkumattoman tarkkailuaseman mielestä Lavrov tai Medvedev voivat ennen ensi kesää ohittaa kannatuksessa Putinin, jos hänen suosionsa tippuu tuollaista vauhtia. Ennen kesää on kuitenkin edessä hyinen Venäjän talvi ja Suomessakin alkaa jo huomenna pakastaa.

Presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov tiivistää asiat niin, ettei Putinille ole niin väliä, olipa julkisuus huono tai hyvä: "Ihmisten rakkaus Putinia kohtaan on myös osoitus heidän rakkaudestaan Venäjään."


Intrigööri onnittelee Venäjän johtajaa valinnasta! Uraaa! Mutta miksihän kukaan ei järjestä meillä Suomessa samanlaisia maatakaatavia suurten johtajien kisoja? Toki meitillä pitäisi valita lällykästi eli sukupuolineutraalisti Vuoden henkilö tai persoona. Mutta saisi siitäkin pienet some-mekkalat aikaiseksi ja elämän karut tosiasiat voisi taas hetkeksi sivuuttaa.


***

15.12.2014

KKK, köyhyys, kurjuus ja kyykytys

Pääministeri eli yhden A:n Stubb kirjoittaa blogissaan kestävästä kehityksestä, mikä on kuulema "hieno mahdollisuus Suomelle". Stubbin mielestä ei kannata panna vastakkain talouskasvua ja kestävää kehitystä, vaan pitää valita molemmat. Molempi parempi!

Intrigööri on samaa mieltä, tuollaisiakin utopioita saa ja pitää politiikassa olla. Stubbin sorttista höttöläppää kuului jo komissaarius J. Kataisen neljä vuotta sitten julistamaan kokoomuslaiseen unelmaan eli Paremminvointi-Suomeen. 

Tosiasia on kuitenkin se, ettei kokoomuksella tai muillakaan puolueilla ole EU-Suomessa vieläkään vastauksia siihen, miten pärjäisimme edes jotenkin entiseen malliin pysähtyneen ja  taantuvan talouden, sekä järkyttävän suurtyöttömyyden aikakaudella. Karmeinta on, jos puoluepamppuja ei edes kiinnosta. Edes räikeimmistä valtion menoturhakkeista ei haluta tinkiä, miljardi sinne, toinen tänne, kolmas, huihai, velkaa se vain on...

Edes siedettävästi pärjääminen kotimaassa vaatisi poliitikoilta monia reippaita toimenpiteitä, joita he eivät uskalla toteuttaa, koska silloin puolueet menettäisivät uskollisimmatkin äänestäjänsä. Vastuullisuutta on vain löysissä puheissa. Seuraavalla hallituskaudella näemme kyllä joitakin tarpeellisia korjausliikkeitä, mitkä toteutetaan vasta pakon edessä ja silloinkin tavan mukaan hätiköiden.

Kokoomuksen kestävä kehitys yhdistettynä talouskasvuun on tähän asti toteutunut vain puoluepomojen omassa urakehityksessä ja  palkkapusseissa. Kansalaisille kokoomuksen kestävän kehityksen kolme keskeistä kohtaa ovat todellisuudessa: Köyhyys, kurjuus ja kyykytys, KKK eli kok klux klan.

***
Jos olen väärässä, pääministeri Stubb varmaan tekee lähiaikoina joukon ihmeitä. Hän esimerkiksi käy ostamassa kaupasta leipiä ja kaloja, ruokkii niillä massoittain kansalaisia, sekä loihtii sinne ruokakauppoihin värivesien ja keppanan lisäksi viinit ja päänsärkypillerit.

Reilu meininki kestävän suomalaisen kehityksen kannalta olisi sellainen, että ostosten virta kääntyisi ja naapurimme virolaiset ja ruotsalaiset kävisivät hakemassa kärryihinsä jotain täältä Suomesta. Hah.

Pahan merkki on, että vielä äsken oikeasti ostohaluiset, tosin viime aikoina köyhtyneet, venäläisetkin meiltä kaikkoavat, eikä kotimarkkinoilla enää juuri enempää kuluteta. Jos hra Putinin politiikka onkin hyvin outoa, ei veli-venäläisiä silti saisi karkottaa, eikä Venäjää pitäisi eristää. Jos ei ollakaan suuren ja mahtavan ylimpiä ystäviä, eikä tovereita, ollaan edes vanhoja kavereita!

Lisäys: Putinin tukijoukot väittävät, että Pahan Lännen tarkoituksena on vaihtaa Venäjän hallinto. Väärin, sillä putinistit tekevät sen ihan itse.

Toinenkin lisäys: Linkki katsaukseen Venäjän tilanteesta.


***

14.12.2014

Päivän puute



Valtiolta sitä ollaan nykyisin vaikka mitä vailla. Toisaalta keskustelu seksistä ja seksuaalisuudesta pyörii kaikkialla vilkkaasti kuin puolukka pirtelössä.

Mitään ei kuitenkaan olla tehty sen eteen, että jos kansalainen on pahassa puutteessa, niin kyllä valtion pitäisi sekin asia järkätä. Näin on!


***

13.12.2014

Oven avaus 70 e

Intrigööri pysähtyi aamulla pyykkituvalle mennessään pitkästä aikaa talon ilmoitustaululle ja totesi, että asunnon oven avaus maksaisi kaikkina aikoina 70 euroa. 

Tuo täytyykin muistaa, sillä joka kerta omalla avaimella kotia mennessä ikäänkuin säästää 70 euroa, kaikkina vuorokauden aikoina. 

Toki sellainen säästö on kuvitteellinen, mutta niinhän se valtiokin säästää, ns. uudistuksissaan, kuten sotessa, vain kuvitteellisesti. 

Jos on oikein vilkas mielikuvitus ja äärimmäinen uskotteluhalu, kuten joillakin poliitikoilla, voisi jopa kuvitella, että EU:n jäsenyydestä tai eurovaluutasta olisi suomalaisille hyötyä. Muitakin tällaisia esimerkkejä voisi luetella.

Sotehan ei ole pelkkää kuvitelmaa, sillä tosiasiallisesti ns. palvelut loittonevat ihmisistä ja häipyvät vähitellen kuulumattomiin. Toki lääkäriinkin periaatteessa pääsisi, sillä mainoksissa yksityiset terveysfirmat lupaavat vitivalkoisin hymyhampain vastata puheluihin salamana. Otillekin asiakas pääsisi melkein heti, kunhan perille kerkiäisi. Maksaahan se vähäsen, mutta se on helppo juttu, jos on vähän sitä millä maksaa.

***
Vähäsen maksaa myös meikäläisen vuokratalossa, VVO:ssa, jos kävijä erehtyy pysäköimään autonsa pihalle ilman asianmukaista läpyskää tuulilasissa. Ainoa mutka matkassa on se, ettei koskaan tiedä, kuka tulee autolla käymään ja milloin. Niin ja soittaako hän vai ei. Se asianmukainen lupaläpyskä nääs on talon asukkaan kotona, ehkä kirjahyllyssä, pöytälaatikossa tai jossain siellä.

Kyttäpuoli on tässä pihapiirissä ainakin ajoittain hoidettu mallikkasti, sillä  naapuri kertoi, että hänen vieraansa ehti hoidella 10 minuutin asiansa sisällä, kun pihalla auton pyyhkijän alla oli jo 50 euron maksulappu. Satunnaisia vierailuja autolla joidenkin kerrostalojen ja rivitaloyhtiöiden asukkaiden luo kannattaa siis välttää.

Parasta olisi soittaa hyvissä ajoin ja ilmoittaa tulostaan, jotta vierailun kohdehenkilö ehtisi könytä kauas vierasparkkipaikalle tuomaan sitä asianmukaista sinistä läpyskää valmiiksi, ettei naapuriston kyttäsetä tai se joku ...kele rahastaisi ensin.

Voisikohan talofirmojen pihojen pysäköinnin järkätä yleisesti vaikka parkkikiekolla niin, että auton saisi jättää vieraspaikalle tunniksi ennen kuin siitä rötöksestä riennetään rankaisemaan & rahastamaan? 

Tunnissa ehtisi  hoidella sen ao. lupalapunkin paikoilleen, jos  vieraalla on meininki viipyä visiitillä pitempään. Mutta olisiko se liian inhimillinen tapa toimia, melkeinpä yli-inhimillistä, sillä meillä Suomessa on taviksille se tuttu tyly meininki. 

***
Se 70 euroa oven aukaisusta on ainakin päiväsaikaan turhan paljon, kuten myös sellainen 50 euroa hetken pysähdyksestä autolla. Kummallakin summalla esim. yksinäinen luonnollinen henkilö söisi kotioloissa hyvinkin viikon verran. Vaikka pientähän se semmoinen tietysti on joillekin alati visionaarisille ja nousujohteisesti urapötkössään eteneville pisnespersoonille tai palkkahaitarin korkeiden äänien soittajille.

Intrigööri ei ole vielä koskaan unohtanut avainta. Ehkäisen sitä ennalta kopaisemalla aina ulos lähtiessä taskua. Toinen avain on lämiskässä vetoketjun takana ja kolmas varatiirikka on naapurilla jemmassa, minulla on myös hänen avaimensa. Parkkimaksut pihassa ollaan vielä vältetty, mutta kaupungilta niitä näkyy herkästi irtoavan.

***
Näin joulun alla kannattaa muistaa, että maailma on paitsi kova, myös kylmä. Kylmyyden huomaa nyt erityisesti ostoshelveteissä, joissa ei tahdo ehtiä limppuja ja makkaroita kassan hihnalta muovikassiinsa kiskoa, kun seuraava hermonkuluttaja jo melkein tyrkkii kiukkuisena kärryillään. ...tana!

Pitääkin vältellä kauppoja seuraavat viikot, sillä tuskaisan joulurumban jälkeen ja sen ohessakin alkaa se hillitön alehumppa. Kaupoissa ei ihmisten ostovoiman alenemisesta näy merkkiäkään, ei ainakaan lattiatasolla. 


***

12.12.2014

Kalliisti tuulee

Vanhan ajan Suomessa saattoi tuulla kylmästi, mutta nykyisin tuulee myös kalliisti. Talouselämä kertoo, että tällainen perjantain kaltainen kovatuulinen päivä saattaa maksaa meille verotettaville turhaan jopa 650.000 euroa. 

Sen verran, noin neljä wanhaa milliä, maksamme suoraa ja kauniisti sanottuna turhaa joulupukkitukea tuulivoimaloiden onnellisille omistajille. Sama tahti, ainakin puoli miljoonaa euroa tuulivoimahaaskausta per päivä jatkunee huomenna ja jokaisena tuulisena päivänä. 

TE:n jutussa todetaankin, etteivät kaikki talvipäivät onneksi ole tuulisia. Pakkaspäivinä on perinteisesti usein tyyntä, jolloin tuulimyllyjen propellit pysyvät paikoillaan, ellei niitä pyöritetä huollon takia verkoston virralla. 

Tyyninä pakkaspäivinä sähköä kuluu kyllä paljon, mutta koko se tarve hoidetaan tuulivoimaloita halvemmilla konsteilla, kuten ydinsähköllä eli tuontisähköllä.

***

10.12.2014

Porsaanreikiä

Yle kertoo, jotta vaalirahasotkussa "ryvettynyt" keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen väittää, että vaalirahoituksessa on yhä porsaanreikiä.  Porsaanreikien riittävyyttä intrigööri ei epäile, mutta uutiskuvassa Korhonen on kyllä ihan puhtaalla naamalla, eikä ole yhtään ryvettyneen oloinen.

Korhonen esittää, että ehdokkaiden tukiyhdistysten olisi haettava rahankeräyslupaa polliisihallitukselta vai mikä se oli. Hän neuvoo poliitikkoja ja sellaisiksi aikovia ilmoittamaan rahansa, tekemään kirjanpitonsa ja julkaisemaan sen vaalien jälkeen. Niin voisi kuulema puhtaalla omallatunnolla tai edes naamalla päästä vaikka ministeriksi.

Intrigööri kannattaa vaalirahoitusasiantuntija Korhosen ehdotuksia. Reilulla pelillä voi todellakin päästä valtuustoon, kansanedustajaksi tai vaikka ministeriksi. Voisi jopa yhteisvastuullisuusasiantuntija J. Kataisen tavoin päätyä EU:n komissaariksi. Jälkimmäisenä voi sitten huoletta puhua hirmuisen suurista rahoista kuin entisaikoina maaseudulla kiertäneet rahattomat lehmänostajat. 

Vaalirahoituslaeista kaiken tietävä ministeri Lauri Tarasti pitää Ylen jutun mukaan ehdokkaiden kirjanpitovelvollisuutta kohtuuttomana. 

Ei sellainen kirjanpito mitään kohtuutonta olisi, sitä voisi kysyä verottajalta, joka kyllä syynää jokaisen euron kaikilta tavallisilta luonnollisilta henkilöiltäkin. Kirjanpito ei vaadi liikoja keneltäkään, inrigöörikin osaa opastaa:

Yksinkertaisessa kirjanpidossa kannattaa kerätä kaikki kuitit muovikassiin. Kaksinkertainen kirjanpito on vain hiukan vaativampaa, sillä silloin tarvitaan oma  muovikassi tulokuiteille ja toinen menokuiteille. Kolmas muovikassi voisi  ehkä olla mukana satunnaisia yksityisten kansalaisten pieniä rahalahjoituksia varten? 

Vaalien jälkeen tukiryhmästä tai yhdistyksestä löytyy aina joku laskutaitoinen älykkö, joka osaa niputtaa kuitteja yhteen ja mahdollisesti laatia koko rahaliikenteestä järkevän asiakirjakoosteen. Muovikasseja kuitteineen ei missään tapauksessa saa hävittää ja tarvittavat vaalirahailmoitukset tulee tehdä ajoissa ao. tahoille. Siinä se.


***

5.12.2014

Tilallisen palkasta pois 100 %

Savon Sanomat kertoo leppävirtalaisesta maitotilallisesta, jota poliittiset päätökset, kuten maatalouden tukien pudottaminen ja maksatusten siirto rokottavat oikein kunnolla. Laskelmien mukaan yrittäjän palkka putoaa ensi vuonna peräti 107,6 prosenttia. 

Jutussa kerrotaan, että kyseisen maitotilan liikevaihto putoaa ensi vuonna yli 50.000 euroa eli 17,6 prosenttia.  Myös maidon tuottajahinta laskee tällä tietoa kuudella sentillä litralta, joten pelkästään maitotilistä lähtee pois noin 21.000 euroa.

Tilallinen luonnehtii lehden haastattelussa muutosten merkitystä dramaattisiksi. Hän on jo joutunut myymään tilansa etäisimpiä omia peltoja pois, pääosa tilan käyttämästä peltoalasta on vuokralla. Metsänmyyntikin on harkinnassa. Suuri kysymys on, että tilanpitoa olisi jatkettava, yrittäjän velkojakin olisi maksettava, mutta miten?

Leppävirtalaisen maitotilan ongelmat ovat vain yksi esimerkki siitä, miten epävarmoissa tunnelmissa eletään elintarvikkeiden tuotannossa itsenäisyyspäivän alla EU-Suomessa. Linkki juttuun ja videoon.


***


4.12.2014

Fenno-Fortum, ennustus jo 2012

Intrigöörillä on kyllä hyvät ennustajanlahjat, mutta itse ennustukset tapaavat mennä poskelleen. Kävin blogia kadonneiden kuvitusten takia läpi ja huomasin, että olin ehdottanut Fennovoiman ja Fortumin yhteistä ydinvoimalahanketta jo kaksi vuotta sitten, 25.10.2012.

Sen verran oli siinä vaiheessa kristallipallossa utua, että esitin yhteisen voimalan, yhden tai kahden yksikön rakentamista Loviisaan, enkä johonkin Pyhäjoelle. Taustalla oli silloinkin se tosiasia, että Fennovoimalta puuttui rahoittajia eli osakkaita ja Fortumilta uupui lupia uusien yksiköiden rakentamiseksi.

Koetan tässä vain kohentaa ennustajan mainettani, en minä muuten. Pistän linkin siihen vanhaan postaukseeni, ehdotus on jutun loppupäässä.

***
Ps. En minäkään ole vakuuttunut tästä Fennovoimalasta, mutta on se lähtöjään järkevämpi energiahanke kuin verorahoista älyttömästi pönkitetyt tuulivoimalat. Tarkoitushan on tuottaa Suomen tarvitsemaa saasteetonta ydinsähköä, eikä vain pyörittää politiikan populismimyllyjä.


***

"Huuhaa" on poissa

Viestimet kertovat, että kansan viihdyttäjä, monipuolinen taiteilija Martti "Huuhaa" Innanen on poissa. Hän poistui keskuudestamme eilen tiistaina lyhyen sairauden jälkeen 83-vuotiaana. 

Intrigööri on suru-uutisesta pahoillaan ja muistaa Martti Innasta laululla Gunnarista. Toinen linkki vie Innasen taiteeseen.




***

2.12.2014

Eroa avioliitosta!

Radiossa joku tiedostaviston päivystävä pösilö jutteli äsken, ettei sukupuolineutraalissa avioliitossa sukupuolilla ole merkitystä.  Se siinä olisi pelottavaa, jos nykyistenkin avioparien sukupuolisuus yhteiskunnan jäseninä hukkuisi uuden avioliittolain takia kuin pesuveden mukana.

Noinkohan on, että yksi lakimutjautus poistaisi sukupuolten välisten erojen merkityksen ja heittäisi nekin tutut XX:n ja XY:n jätesäkkiin? Ne pienet, mutta ihanat perinteisten sukupuolten väliset erot katoaisivat samalla olemattomiin?

Intrigööri joutui taannoin heittämään pois XL-kokoiset paidat ja pusakat, oli siirryttävä saumojen säästämiseksi XXL:ään. Se oli helppo nakki, vaikkakin vähän haikeeta, koska en ole innokas bodari, vaan ylitankkaaja.

***
Jos sukupuolilla ei tulevaisuudessa todellakaan olisi avioliitossa merkitystä, kannattaisi ehkä varovaisesti harkita nykyisestä avioliitosta eroamista. Jos pariskunnan sukset muuten luistavat samaan suuntaan, yhteistä elon taivalta voisi jatkaa avoliitossa tai kuten vanhaan aikaan sanottiin, susiparina. 

Avoliitossa entinen aviopariskunta voisi lakia rikkomatta iloisesti säilyttää vanhanaikaiset sukupuoliroolinsa ja -tapansa kaikkine vivahteineen, joihin liittyy monia asioita myös sänkykamarin ulkopuolella. Jos perheeseen kuuluisi kakaroita, he eivät taitaisi muutosta paljon huomata, kunhan kaikista tärkeistä asioista vastuineen sovittaisiin pitävästi.

Tässä ollaan nyt perimmäisten kysymysten äärellä, sillä sukupuolisuuden säilyttäminen on tämmöiselle vähän varttuneemmallekin äijälle tärkeää. Ihan sama, jatkuuko oma elo kaksi päivää tai kaksikymmentä vuotta, miehenä pitää päästä hautaan asti! Samoin uskon useimpien naistenkin ajattelevan.

Jos joku haluaa olla avioliitossaan vaikka kuinka tasa-arvoisesti sukupuolimonineutraali tai neutraali iliman aikojaan, niin siitä vain, sehän lienee laillista tulevaisuudessakin.

***
Sitä ei voi tietää, mihin se ikuinen sielu tai buddhaluonto sitten joskus oman poislähdön jälkeen lehahtaa. Jos se joku ei lehahtaisi mihinkään, toisin kuin itse kuvittelen, ei sitä sitten itse tietäisi. Ei se nukkuminenkaan pelota.

Voisi luulla, että siellä jossain tuonpuoleisessa heiluttaisiin vain henkinä, eikä maallisilla sukupuolilla olisi niin suurta väliä kuin lajillamme kaikkine esivanhempineen on miljoonia vuosia ollut täällä Tellus-planeetalla. 

Ehkä sukupuolineutraaliudesta tulee vihdoin totta siellä missä aikaa ei enää ole, on vain ikuisuus? Kyllä nämä meidän tolkuttomasti erilaisia lakeja ja rajoituksia pukkaavat päättäjämme ovatkin oikein kovin kaukonäköisiä! Suotta olen minäkin poliitikkoja joskus vähäsen moitiskellut. Luoja paratkoon!


***
Lisäys: Voi vehnä! Aamulehti pelottelee, että avoliitostakin vängättäisiin "sukupuolineutraali". Eihän heteroille jäisi enää mitään omaa kuin satunnaisia suhteita, vaikka sitten saman ihmisen kanssa. Vai pitäisikö avo- tai susiparien asua erikseen ja vain vierailla toistensa luona? Ja paskat!

1.12.2014

Rekkakuskien kynttilät

Maanantaina puolilta päivin monet  liikenteen raskaan kaluston kuljettajat pysähtyivät minuutiksi pitämään hiljaisen hetken "tuntemattomasta syystä" sattuneiden kuolonkolarien muistoksi, kertoi Karjalainen

Hiljaisen hetken työnsä lomassa piti ilmoitustensa mukaan noin 24.000 kuljettajaa. Liikenteen hiljaisesta hetkestä kertoo tiedotteessaan myös SKAL.

Raskaan kaluston kuljettajat sytyttivät tien oheen kynttilöitä muistuttamaan myös siitä, että hyvin traagisiin tapahtumiin työssään joutuvat ammattikuljettajat kärsivät usein loppuelämän kestävistä traumoista noiden tahallisten eteenajojen seurauksena.

Lainaus Karjalaisen jutusta, yhden kuljettajan sanoin: "Kuljettaja näkee, kuka keulaan ajaa. Naama jää muistiin hyvin äkkiä, ja kuljettaja herää varmasti yöllä painajaisiin."

Suomessa tapahtuu Wikipedian artikkelin mukaan vuodessa noin 20 itsemurhakolaria. Lisäksi 50 - 60 ihmistä heittäytyy junan tai rekka-auton eteen.


***

28.11.2014

Pusi pusi ja vuh!

Niin siinä sitten kävi, kuten meikäkin eilisessä postauksessa ennusti, sillä ns. tasa-arvoinen avioliittolaki etenee parlamentin käsittelyssä. Intrigöörin ennustelut poliittisissa valinnoissa tuppaavat menemään alvariinsa pieleen. Nyt ei mennyt. Paras olisi kai, ettei ennustelisi ollenkaan, ei ainakaan mistään sukupuolineutraaleista, yms. asioista.

***
Ennusteluista tuli mieleen, että joskus tapasin tunnetun sääprofeetan, Kerman Kallen Heinävedellä. Kalle oli lupsakka mies, jolla oli valtavasti tietoa vanhan kansan säiden lukemisesta eli ennustuksista. Kalle ei radiossa tai lehtijutuissa juuri pieleen ennustanut, sillä hänen sääkatsauksensa olivat enempi ympäripyöreitä, mutta ne sisälsivät paljon arvokasta perinnetietoa.

Entisaikaan ei ollut ilmatieteen laitosta, eikä meteorologeja, jotka ovat nykyisin omineet säiden jumalan tehtävät. Vanhan kansan oli pakko jotenkin lukea luonnon ja luomakunnan merkkejä siitä, koska oli oikea kylvön ja koska korjuun aika. Ihmiset elivät maataloudesta, kuten muuten kaikki elävät ruoan kautta nykyisinkin, vaikka maatiloista onkin tullut suuria tuotantolaitoksia.

Suomen viralliset ilmatieteilijät eivät tyydy laatimaan vain lähipäivien ennusteita, vaan he ovat tietävinään tarkasti jopa sadan vuoden päähän, miten maapallon ilmasto muuttuu ja kehittyy. 

Joku ilmatieteen laitoksen pomoista hourimoi äskettäin ilmastonmuutoksen nimissä jopa tuhannesta vuodesta. Hän oli näkevinään, miten jälkipolvilla ilimoja riittää joskus tuhannen vuoden kuluttua. Ei siinä saa paljon suuhun koskea. Sehän menee kuin vanhan virren sanoin: "Hän säät ja ilmat säätää..."

***
Mutta takaisin homojen tasa-arvoiseen avioitumislakiin: Kaivelin jo blogia varten taikalaatikosta tietoja moniavioisuudesta ja muista pakosti suvaittavista tulevaisuuden trendeistä, kun totesin, että monet ovat jo blogeissakin puineet tätä asiaa ympäri ämpäri. 

Tyydynkin laittamaan linkin juttuun amerikkalaisesta moniavioisuudesta ja toisen linkin sen lajin kuvasivulleMuslimeilla moniavioisuus kuuluu kuvioon ja sitä myöten se toimii hiljaisesti meillä Suomessakin. 

Moniavioisuutta harrastetaan pienemmässä mitassa myös Ameriikan ihmemaassa, ainakin Utahissa päin, vaikka mormonit ovatkin virallisesti luopuneet moniavioisuudesta. Lapsia noissa perheissä riittää, kuten joskus Suomessakin. Meillä valtakirkkoon kuuluva iso miesvaltainen lahko tapaa teettää jokaisen uskonveljen yhdellä vaimoparalla lapsia niin paljon kuin mahdollista. No, olin kyllä taannoin aika ihmeissäni, kun kuulin, että lessut ovat osa valtakirkkoa. 

***
Pusi pusi ja vuh!
Usein antoisan googlen kuvahaun kätköistä putkahti näkyville viereinen kuva, jonka pistän (vesikauhun uhallakin) postauksen koristeeksi ja myös Pentti "Hauveli" Oinosen kunniaksi. Pentti on rehti kansanmies ja pienten ihmisten äänitorvi, lähtöjään vähäisestä savolaisesta pitäjästä. 

Pentti on kuulema jättämässä tulevat eduskuntavaalit väliin. Savosta tai oikeasti Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta on nousemassa uusia nimiä persujenkin edustajistoon. (Kiitos vain ketusti vanhojen vaalipiiriemme romutuksesta, te suhmuroinnin sankarit, vihreät!)

Pentti ei taannoin etuskunnassa ihan pehmeitä puhellut, sillä nuorehkon näköinen mies Australiasta lienee tosiaan mennyt lajineutraalisti jonkin sortin avioon rakkaan hauvelinsa kanssa

Tiettävästi joku toinen olisi halunnut virallistaa liiton myös aasimaisen ystävänsä kanssa, jne... Suurin osa moista liittoa haluavista on kuulema ihan tosissaan. Tasa-arvoisesta sukupuolineutraaliudesta vai mikä se oli, en tiedä, enkä haluakaan tietää. Moniavioisuuden täytyy olla vaativa laji. Monet meistä eivät pärjää kunnolla yhdenkään vakituisen kumppanin kanssa.


***

23.11.2014

Eipäs ajella traktorilla ilman ajopiirturia!

Epäpyhä Byrokratius iskee karvaisen käpälänsä milloin mihinkin kansalaisten elämänalueisiin. Erityisen innokkaasti virkavalta käy kiinni elinkeinotoimintoihin. Työnteko eli itsensä elättäminen onkin kansalaiselle sallittu vain erityisten ja viranomaisten vahvistamien olosuhteiden vallitessa? Huolimattomasti väsättyjä, joskus käytännössä järjettömiltä tuntuvia lakeja ja asetuksia pukkaa sekä kotimaasta että unionista. 

Kauan sitten Spedekin velmuili telkussa silloisia ajoneuvolakeja, kuten ns. piilofarmarisäännöksiä. Jossain sketsissä katsastusmies vaati tiiliseinän muuraamista farmariautoon kuskin ja tavaratilan väliin, jotta auto voitaisiin hyväksyä alemmalle verolle, semmoiseksi piilofarmariksi, joita näkee vieläkin joskus liikenteessä.

Samanlaista meininkiä meitillä on ollut jo pitempään, kuten sekin, että taatusti kokeneetkin ammattiliikenteen kuljettajat pakotettiin muodolliseen, mutta tietenkin kalliiseen kurssitukseen. 

Virkavalta ei jätä rauhaan edes yritteliästä maaseudun traktorimiestä. Traktoria työkalunaan satunnaisesti naapureidenkin tarpeisiin käyttävän miehen suorittama tonnin hintainen jatkokurssi ei riittänyt, vaan virkapösilöiden mielestä tuommoisessa bisnestraktorissa pitäisi olla ajopiirturi. Mitä sekin piirturi nyt asennettuna maksaa, "vain" jotain kolmisen tonnia.

Mitähän vielä vaaditaan? Koska? Ja keneltä? Traktoriyrittäjän painista viranomaisten kanssa kertoo KarjalainenLaitan linkin myös Trafin sivuille.

***

22.11.2014

Meidän nuijat politiikassa

Nuijalle olisi töitä.
Intrigööristä alkaa yhä vahvemmin tuntua siltä, etteivät itsenäisyyden ajan rankimpaan lamaan painuvat suomalaiset selviä kunnialla kuiville nykyisten puolueiden ja poliitikkojen johdolla. Mitään kunnollista muutosta politiikassa ei ole todella edes tulossa.

Suomi on jo aika päiviä sitten myyty EU:n ja siinä samalla globaalin raha- ja veronkiertoeliitin komentoon. Loppujakin Suomen selviytymisen eväitä viedään pois kovalla kyydillä.

Ainoa julkisen puolen painava vahvuus Suomessa ovat Euroopassa ainutlaatuisen suuret eläkerahastot. On vain ajan kysymys, kun poliitikot iskevät eläkerahastoihin rähmäkäpälänsä, haluja siihen ei ole tällä hallituskaudella peitelty. Kyllä niillä miljardeilla olisi unionissakin paljon ottajia.

Valitettavasti Suomen suuret katovuodet vievät maasta pois myös parhaiden yritysten omistuksia ja osaajia. Surkea esimerkki Suomen kuppaamisesta on, että ulkomaiset kaivosyhtiöt kuorivat helpoimmin otettavissa olevat malmit Suomen lujan kallioperän päältä, ilmaiseksi tietenkin, sillä meitä suursuomalaisia kohtaa sikamainen onni aina silloin, kun joku kansainvälinen suuryritys on meistä edes kiinnostunut. 

Suomessahan ollaan onnesta selällään häntä vispaten jo silloin, jos joku nuori kaukomailta raahautuu tänne kauas maksutta vähäksi aikaa opiskelemaan, koska ei ole parempiinkaan mestoihin sattunut pääsemään. Julkisesti laillistettu käsitys suomalaisten satumaisesta onnesta toteutuu silloinkin, kun saamme tänne vaikka lisää pakolaisia elinikäisellä elatussopimuksella. Selityksiä sellaisen toiminnan autuudesta riittää ja kyllä niitä riittääkin.

***
Ainoa suomalainen iso kaivosyhtiö Talvivaara onkin "yllättäen" maan suurin ympäristövahinko. Valtion huippuosaajat ovat suuressa viisaudessaan jo laittaneet likoon hirmuiset rahat vuotaviin kipsisakka-altaisiin.  Rahaa hukkuu sinne korpeen paljon lisää, mutta tuohan se työtä, se siivous ja putsaus, koska se kestää kymmeniä vuosia. Talvivaaran kaivostoiminnan inhimillinen valopilkku on, että se on tuonut ja tuo paljon työtä köyhään Kainuuseen.
  
Vaalit lähestyvät ja poliitikot ovat vakavan näköisinä päät kallellaan keskustelleet siitä, että ylivahvaa ja hullun kallista julkishallintoa pitäisi edes pikkuisen purkaa. No, sekin poliittinen itsekritiikki unohtuu poliitikkojen päitä kiusaamasta viimeistään ensi huhtikuussa ja siihen palataan ehkä sitten vuonna 2019.

***
Pätkähallituksen ainoat todelliset kiireet taitavat kohdistua siihen, millaisia peruuttamattomia poliittisesti sopivia virkanimityksiä, kuten esimerkiksi uusien YLIjohtajien pestejä,  siellä vielä ehditään runnata läpi ennenkuin nimittelyvuoro siirtyy kepulle ja persuille, politiikan ikitakiainen rkp jatkaa toki touhujaan seuraavassakin hallituksessa.

Suunnilleen sama sekopääpeli maan politiikassa jatkuu ensi kaudellakin, sitä ei kannata edes ääneen epäillä.

Demariämmien uusin nimityspäräytys siellä opetteluministeriössä on pelkkää pintavaahtoa, mutta härskiyspisteet ovat taas korkeaa AA+ -luokkaa. Kymppitonni kuussa palkkaa turhasta tehtävästä! Paljonko tuollaisia virkahenkilöitä on? Satoja ja tuhansia, kuka missäkin ja mikä milläkin palkalla. Kyllä se touhu on aina osattu kunnissakin ja siellä se vasta osataankin.

Kokoomus ja muut hallituksessa olevat ja olleet puolueet ovat toimineet koko ajan samalla tavoin kuin demarit nyt. Vaalikarjaa kaitsellaan huolella vain kerran neljässä vuodessa, mutta silloin poliitikoilla onkin hetken aikaa höyryt kutosella kuin vanhassa hinaajassa Saimaalla kilometrisen tukkilautan keulilla. Vaalien alusviikot ovat ainoat, jolloin poliitikkoja pelottaa ja kansan äänikin kuuluu heille korviin, etäisesti.

Suomessahan ei ole korruptiota, koska se on täysin sisäänrakennettu. Korruptio on häivytetty niin syvälle rakenteisiin, ettei sitä edes kotimaassa huomata. 

Jos Suomessa jollakin oikealla mediafirmalla olisi varaa pitää yllä tutkivia journalisteja, sellainen mediamulkeroiden ryhmä voisi käydä läpi edes kaikkien puolueiden härskeimmät poliittiset virkanimitykset pian päättyvän vaalikauden ajalta. Se vain taitaisi olla liian iso urakka, sillä kansallehan pitää tarjoilla hyvin paljon sirkushuveja, koska leipä on kapenemassa. 

Mitäs hallituksia meillä on viime vuosina ollut? No, ensin oli kepuveto, sitten tuli kokoomuskiskonta ja mitäs nyt? Kepua taas pukkaa! Paraneeko meno ja meininki tästä? Onko Sipilästä sateentekijäksi? Eipä taida olla, sillä kysymyksessähän on se vanha jakokepu, eikä Suomikaan ole enää kunnolla itsenäinen maa.

Uskoa siihen, että oikea politiikka palaisi politiikkaan, ei paljon ole. Toivoa ei sentään parane konsaan menettää. Eikä Paavoa, Väyrysen Paavoa.


***