Kilometrin pino seteleitä

Miljardi taalaa seteleiksi pinottuna.

Vaalien lähestyessä muutamat puoluepamput ovat olleet tavallista löysempiä puheissaan. Onhan se niin, että vaalien jälkeen suuret sanat voidaan niellä ja unohtaa sinne muiden mahanpurujen joukkoon. Ennakkoäänestys alkaa muuten jo 3. huhtikuuta!

Varsinkin vasemmistopuolueista on usein todettu, että se tai tuo aiottu uudistelu maksaisi ehkä "pari, kolme miljardia" tai jotain sinne päin. Ei niin, että oikeistossa oltaisi oltu viimeisten vaalikausien aikana käytännössä yhtään pihimpiä.

Intrigööri ei osaa hahmottaa tosi suuria rahoja, eikä aina pienempiäkään. Piti vielä tarkistaa vanhoista jutuista, paljonko olisi yksi miljardi euroa seteleinä. Miljardin merkitys setelirahana hämärtyy bittirahan aikakaudella ja etenkin täällä EU:n jättimäisten velkojen valtioissa. 

Miljardi euroa olisi sadan euron seteleinä kilometrin korkuinen pino! Miljardilla eurolla, niillä satasilla, voisi päällystää 11 kilometriä moottoritietä.  

Miljardin setelipino satasina olisi korkeampi kuin Dubain emiirin omaan leikkipuistoonsa rakennuttama Burj Dubai eli Burj Khalifa ibn Zayid, yli 828 metrin korkuinen pilivenpiirtäjä. Tuo hirvitys kuulema maksoi noin 1,5 miljardia taalaa.

Sitä en jaksa arvuutella, miten pitkälle hullu miljardööri pääsisi, jos hän pudottelisi jostain traktorin peräkärrystä tielle yhden satasen setelin metrin välein. Perästä tulijoita mahtaisi riittää.

Jos samat miljardi euroa satasina laitettaisiin tavallisiin asiapullosalkkuihin, tarvittaisiin monta riskiä salkunkantajaa, sillä täpötäysiä salkkuja kertyisi yli 800 kappaletta. 

Paperi on painavaa ja jos samat miljardin setelit kuskattaisiin kumipyörillä, pitäisi olla kunnollinen iso kuorma-auto tai rekka, ehkä katettu nuppikin  riittäisi. Jenkkilässä kaikki on suurta, joten siellä on tehty havainnollinen esitys sitä, miltä suuret setelit oikeasti voisivat näyttää. 

Eikä se ole pelkkää teoriaa, sillä ex-diktaattoreista Irakin Saddam poikineen tyhjensi karkureissulle lähtiessään valtionpankkia rekka-autoilla. Libyan Gaddafin kansalaisiltaan pöllimää varallisuutta lienee vieläkin maailmalla - muutaman miljardin verran. Köyhänkin afrikkalaisen valtion päämies onnistuu usein kähveltämään muutamia satoja miljoonia.

Linkki kuvaesitykseen.

***

Pääministeriksi virkahenkilö?

Hesari sönköttää politiikan pääjutussaan tai ehkä päättömässä jutussaan, jotta vihreiden Pekka Haavisto olisi kansan suosikki pääministeriksi 22 prosentin kannatuksella.

Intrigöörin ajatushautaamo kiistää moisen lehden lukijoille tarjoillun kattauksen. Haavisto ei heilu pääministerinä monenkaan taviksen eli äänestäjän mielikuvissa.

Demarien Antti Rinne on jo kuulema ehtinyt sössiä oman kannatuksensa alemmaksi kuin puolueensa kannatuksen ja se on jo aikamoinen suoritus. Vastahan mies pötkötteli lasaretissa.

Kepulien Sipilä ja kokkeleiden Orpo ovat lehden kuplakuvissa surkeilla 14 ja 15 prosentin kannatuksilla, minkä kyllä helposti ymmärtää. Mutta se, että galluppeja reilusti johtavien demarien vetäjän oma lukema on vain 15 prosenttia, on ihme ja kumma.

Halla-ahon kuvakuplassa on lukema 9 prosenttia, mikä lienee sieltä hesarin vinkkelistä nähtynä sinne päin. Ajatushautaamo kyllä odottaa tuon lukeman nousevan huhtikuun puolivälissä lähemmäksi kalluppien keulia. 

Kauppalehden kommentti 29.3: Jytkyä tyrkkää!

***
Li Andersson on 5 prosentillaan ihan hyvä jokeri tai akka tuossa vaalipokerin jätkäkädessä. Jos jollakin olisi kourassa viisi jätkää ilman jokkaa, olisi Suomi-saluunan savuisimmassa pelipöydässä aika vetäistä tuolit ja iskurit taakse.

Silloin pianisti tiukkaisi pimputusta harhaluotien pelossa. Jollekin kävisi kyllä huonosti kuin kelmiherrojen autokuskille persujen hirviövaalivideossa. Mutta prolehan se on, jota aina muulloinkin muksitaan päähän, silloin kun herroilla on hirmuisen lystiä.

***
Lehtijutun kuplakuvassa "Ei osaa sanoa" saa 15 prosentin kannatuksen. "Joku muu" saa tyytyä kolmeen prosenttiin. Tuo harmaa kuplakaksikko haastaisi jo poksahtelevien kuplien ykkösen eli Haaviston.

Pääministerin leipominen vielä tekemättömästä äänestystaikinasta on nyt erityisen vaikeaa. Taikinan juurikin taitaa olla kateissa, jos sellaista politiikassa enää on. Mutta toki tilanne tästä hetkeksi laukeaa, kun äänet laskettu. 

Vaan lienee turha odottaa mitään politiikan tervehtymistä. Tulossa on taas pitkien puukkojen öitä neljäksi vuodeksi. Kukapa siinä ainaisen poliittisen kähinän keskellä kerkiäisi ajatella kokonaisuutta eli Suomen maata ja kansaa. Maa ainakin on vielä olemassa, kansa kyllä alkaa jo sekoittua, toivottavasti ei sekoilla.

Intrigööri tässä vaatimattomasti ehdottaa sekavan politiikan  parantamiseksi selkeää ratkaisua: Pääministerin määräaikaista virkaa! 

Suomella on onni pitää luonaan monia hyvin kokeneita virkahenkilöitä, joista parhailla on kykyä käytännössä hahmottaa ja jopa hanskata valtion pyörittämiseen vaadittava mutkikas kokonaisuus. Sehän tarkoittaa sitä, ettei aina kompuroitaisi lillukanvarsiin, vaan myös kerättäisiin niitä marjoja.

Puolueet voisivat kevään ja alkukesän hallitusneuvotteluissaan sopia sitä, kuka seniori tai vielä työikäinenkin virkahenkilö olisi puolueille sopivin ja toivottavasti myös kansalle paras pääministeri neljäksi vuodeksi. Varapääministerikin olisi hyvä valita, jos pääpääministeriltä pää kuumenisi liikaa.

Virkamieshallitus ei ole pitemmän päälle hyvä ratkaisu. Jos sellainen nimitettäisiin aamulla, illalla poliittiset suhmuraattorit olisivat jo mielestään  salaa jakaneet nuo ihmiset heihin ja muihin. 

***

Niksinurkka: Mamuilusta kannattavaa!

Nyt olisi taas tarjolla suuri joukko tavallista parempia kansalaisia koko kansaa edustamaan. Uhriutujien kannattaisi kuitenkin muistaa, että poliitikkojen työ on paitsi istumalihaksia puuduttavaa, myös henkisesti hivuttavaa, sekä äärimmäisen vastuullista.

Politiikkaakin kauan sivusta seuraillut intrigööri julkaisee tässä ikäänkuin niksinurkan siitä, miten poliittisten työmuurahaisten uupumattomasta työstä pienen kansakunnan hyväksi voisi saada helpompaa ja tuloksellisempaa.

Maahanmuutonkaan ei tarvitsisi olla kokonaisuutena oikeasti kielteinen ilmiö, joka saattaa maksaa suomalaisille arvioiden mukaan elinkaarella miljoona euroa per mamu tai matu eli maahanmuuttaja tai -tulija. Maahanmuuton kustannuksilla ja vaikutuksilla pohjustetaan joka vuosi Suomen maan tulevaa perikatoa. 

Yhtenä pätevänä ratkaisuna voisi olla jo ensi vuodesta alkaen meikäläinen versio USA:n kuuluisasta green cardista, mitä ilman ei maassa oleskeluun ole asiaa. Maahanmuutto on Yhdysvalloissa tiukasti säänneltyä ja pääosin mutkikasta.

Meillä Suomessa vihreän kortin pitäisi olla politiikan tulevista voimasuhteista johtuen ehkä punavihreä tai sinipunavihreä, eikä sen värillä ole väliä. Esimerkiksi 100.000 euron hintainen Suomi-kortti saattaisi olla kansantaloudelle erittäin kannattava, vaikka sitä lunastettaisiin vain yksittäisiä kappaleita. Kalliin kortin lunastaneet varmaankin olisivat myös hyödyllisiä uusia asujia ja tulevia kansalaisia.

Kortin ostamatta jättäneet puolestaan toisivat hekin jokainen Suomen valtiolle ja kunnille huomattavan säästön. Valtion ja kuntien velkaantuminenkin pysähtyisi. Kysymys on tuhansista tapauksista vuodessa tai paljon suuremmastakin joukosta kerrallaan.

On sitten lainsäätäjien asia, mitä se vihreä kortti todella maksaisi ja millä tavoin Suomeen muuttoa haikailevat, kuten jotkut harvat oikeista ulkomaisista opiskelijoista, voisivat välttää isot maksut, USA:n green card lottery -tyyliin.

Miten sitten maahanmuutosta oikeasti tehtäisiin kaikille kannattavaa toimintaa? On se mahdollista, ei meikä sitä piposta repinyt. Eikä vihreän kortin tarvitsisi olla mamu-pakassa ainoa kortti tai konsti.

Veroyle sellaisen konstin kertoo reilun kolmen vuoden takaisessa jutussaan. Ei, ei se ole yksi hra Trumpin nerokkaista keksinnöistä. 

Linkki juttuun:  Sijoita ja työllistä Yhdysvalloissa, saat oleskeluluvan. 

Esimerkiksi kiinalaisia ja Suomen tapauksessa myös vielä rikkaita venäläisiäkin saattaisi riittää. Euroopassakin on jo joitakin maita, joiden kansalaisuuden muuttaja saa heti isolla rahalla, mutta pelkkä oleskeluoikeus ei ole aina kaikille hyvästä. Uudet ulkomaisten omistamat yritykset toisivat tänne Euroopan ääreen myös kaivattuja uusia työpaikkoja.

***

Keväällä puolueet vihertävät rumasti

Vihertukisähköälyauto.

Suomalainen politiikka tapaa olla paavillisempaa kuin unioni- ja ilmastopaavit itse. Niinpä useimmat puolueet yrittävät olla niiin vihreitä, että.
Voi kysyä, mihin vihreää puoluetta enää tarvitaan, Saksassa ei enää paljon tarvita. Sähköautotkaan eivät ole mitään "puhtaita" kulkineita, eikä niitäkään toistaiseksi juuri tarvittaisi.

Kevään 2019 vaaleissa useimmat puolueet ovat keskittyneet vihertämään niin, että ilmastokin iltaisin punastuu. Ilmastouskovaiset poliitikot aikovat näemmä autuaasti unohtaa talven mittaan kansaa kuohuttaneet kotimaiset teemat. 

Sellaisia ovat esimerkiksi osin karmeaksi päässyt vanhustenhoito, työttömien turha tylytys, huolettomasti järkätty lastenhoito, sekä leväperäinen maahanmuutto pahoine seurauksineen. Oulun, ym. kuntien pikkutyttöjen kauheasta kohtalostakaan eivät poliitikot enää paljon pakise.

Oikeiston markkinafantastikkojen hehkuttama sote meni, kuten makukin. Taas paloivat hukkaan isot rahatkin. Se oli kuitenkin vain yksi suomalaisen poliittisen päätöstelyn huikean huonoista ja kalliista seurauksista viimeisten vaalikausien aikana. 

Lieneekö sitten kaikensorttisen kotoisen vihertävän sosialismin mahalasku Suomen seuraava Karjalan mänty. Sen kansa kaikki kärsinyt kokee vasta neljän vuoden päästä.

Lisäys 26.3: Antti Rinne köyhien tuloista pihalla kuin talitintti, Talouselämä.

***

Ja eikun äänestämään!? Vai meniskö vain kovimman vaalikohelluksen aikoihin ulos, katselis ja kuuntelis kevättä? Silloin ei ainakaan erehtyis  kannattamaan politiikan aiheuttamia tulevia kauheuksia.

Mutta komento takaisin: Ei se vanhalta onnistu, että liittyisin vain iloisesti lintujen keväthuumaan. Käyn minä taas äänestämässä. Koska perussuomalaiset näyttävät kooneen rivinsä järkevän puheenjohtajan johdattelemina, ääni menee sinne. Ehdokaskin on ollut jo pitempään katsottuna, mutta henkilöä en tässä rupee mainostamaan.

***

Tämän postauksen piti olla uusinta jutusta 22.11.2016, mutta alkukappale jo alkoi rönsyillä, joten laitan siitä aiotusta uusinnasta vain linkin. Heh.

Ilmastovelka raksuttaa?

Ensin oli ilmasto. Sitten tuli ilmastoahdistus. Nyt se ilmastojuttu käy kiinni kuin pikavippaamon velkaloukku!

Äsken tuli vastaan semmoinenkin velkakello, mikä raksuttaa miljoonien ilmastovelkaa meille suomalaisille. Kyllä ne keksii, millä käydä kaikkien kukkarolle. Ja keksiihän ne.

Linkki ilmastovelkakelloon.

Onko ilmastovelka osa lasten ristiretkeä? Linkki Hankamäen blogiin.

***

Miljoonan euron mamu

Humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ovat kauan olleet Suomessa tiukasti tabu. Tietojen saanti on ollut lujassa kuin vääntynyt ja ruosteinen naula tammilankussa, vaikka lähes kaiken julkisen toiminnan ja sen kustannusten pitäisi olla avoimia.

Sosiaalitoimen salassapito koskee yksilöitä ja perheitä, heidän asioitaan ja sekä saatuja etuisuuksia. Sossun salausta ei kumminkaan pitäisi levittää sumuverhoksi yleiseen tietojen pimitykseen, koskien mm. erilaisten ihmisryhmien aiheuttamia seuraamuksia ja kokonaiskuluja.

Suomen Uutiset kertoi maanantaina laajalti maahanmuuttajien tai matujen eli maahantulijoiden aiheuttamista kustannuksista. Useimmista tietynlaisista maahantulijoista kertyy Suomen Perustan laatimien selvitysten mukaan suomalaiselle yhteiskunnalle satojen tuhansien eurojen, jopa miljoonan euron lasku per nenä, koko ihmisen elinajalta
.
Intrigööri oli jo vuosia sitten oikean tiedon liepeillä helpon päättelyn kautta. Poliitikot ja heidän taustakuoronsa ovat jo kauan julistaneet sellaisia tietoja, että yksi syrjäytynyt suomalainen nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa tai ylikin. 

Samanlaista pyöreetä kustannuslaskentaa ja suuruusluokkaa, miltsi per nuppi, voi soveltaa nyrkkisääntönä maahantulijoihinkin. Suurin osa matuista on nuoria tai nuorehkoja ihmisiä. Kirjoittelin tuosta aiheesta ainakin parissa syrjäytymistä koskevassa postauksessa, mutta näemmä vain toteamuksina muun höpinaation lomassa. Blogiskuuppi veret seisauttavan otsikon kera jäi tekemättä. (Faktojahan ei ollut.)

Tässä marraskuisessa IL:n jutussa kerrotaan, että syrjäytynyt suomalaisnuori saattaa maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Hyvä, että persut nyt nostivat tuonkin mörön kaapista pöydälle.

***
Suomalaiset syrjisnuoret sentään puhuvat  valmiiksi kotimaansa valtakieltä, ainakin toista niistä, eikä perheitä tarvitse yhdistellä eli ottaa samalla tänne kotoutusrumbaan paljon uusia tuntemattomia ihmisiä. Jos suomalaisia nuoria ei saada kiinnostumaan työstä, pitäisi löytää siihen kunnollisia konsteja, elleivät tavalliset keinot auta.

Kaikkia immeisiähän ei duuni kerta kaikkiaan kiinnosta. Vaan ei sitä yleistä ja yhtäläistä perustuloakaan ole puolueilla halua, eikä kykyä järkätä, pehmeitä ne puhuvat. Jotkut nuoret syrjäytyvätkin todella ja pahasti, mutta sekin pitää hyvinvointimaassa kestää. Sossun edut  kyllä jatkossa vain heikentyvät, ainakin perisuomalaisilla köyhillä.

***
Jotkut poliitikot ovat silloin tällöin jättäytyneet pelistä pois suututtuaan kansalaisten "kusitolppana" olemisesta. Ymmärtäähän sen, se on inhimillistä. Tavan suomalaisilla, meillä  kansalaisilla ei sen sijaan ole mahdollista jättäytyä pelistä pois, huonoillakin korteilla on katsottava peli loppuun asti.

Syrjäytyvien nuorten lisäksi meitä kaikensorttisia taviksia syyllistetään  jatkuvasti liian suurten kustannusten aiheuttamisesta, laiskuudesta, omien terveyshaittojen itselle aiheuttamisesta ja vaikka mistä. Työvoima eli työttömät ovat olleet valtiovallan erityisen kurituksen kohteena mm. järjettömän aktiivimallin takia.

Eläkeläiset ovat hyödyttöminä reliikkeinä tietysti liian kalliita valtiolle ja kunnille, etenkin pieneläkeläiset, jotka eivät pysty kuluttamaan tarpeeksi. Eivät ne kurjikset edes osta hauvelille kaupasta kokolihapihviä, jos niillä onkin jokin kirppusirkus tai murmeli narun päässä räksyttämässä. Keppanalla ne juopottelevat ja ovat muutenkin alvariinsa köpöttelemässä toimeliaiden suorittajien tiellä.

Asumistukien ja toimeentulotuen tarvitsijat tulevat yhteiskunnalle aivan liian kalliiksi, etenkin eläkeläiset. Opiskelijat ovat laiskoja, eivätkä ole ihanteellisia nälissään himosuorittajia, kuten kuuluisi. Työlliset kiusaavat yrittäjiä palkkahaluilla kuin lapset joulupukkia, eivät ne edes älyä ostaa velaksi sähköautoa. 

Kansalaisten pitäisi olla kiitollisia siitä, että he vielä saavat olla täällä EU:n mallimaassa ilmastoa pilaamassa ja hengissä rimpuilemassa, poliitiikojen ja kaiken maailman markkinakelmien kupattavina vielä hoivakodin kusisessa petissäkin. 

***
Mitä me näistä  opimme? Emme mitään, mutta intrigööri oppi, että tämä blogi on turvonnut kuin huono hiivataikina. En enää itsekään muista kuin hämärästi, mistä olen postaillut ja milloin.

Blogissakin olisi parempi keskittyä joihinkin tiettyihin aiheisiin, kuten kestosuosittu poliitikko Hakkarainen näyttää taas tehneen. Nimitys matu vaalimainoksessa maahanmuuttajan tai siirtolaisen tai edes mamun sijasta on kuulema hirmu tuhma ja tuo asia olisi jo melkein tutkintapyyntöä vailla? Mutta kun se matu tarkoittaakin "maaseudun tulevaisuutta", ei sitä lehteä. 

Toista tuhatta postausta kahdeksan vuoden aikana ja melko monista aihelmista,  mistä milloinkin. Intrigöörin blogi olisi pantava telakalle ja ehkä aloitettava uutta vähän virkummalta pohjalta. Kahtoopi sitä sitten, vaalien jälkeisessä tulevaisuudessa, jos tulevaisuutta vielä pitemmälti on. 

Mutta toisaalta - vanhentuvien puoliäksyjen ukkojen ja akkojen pitämät blogit ovat somen peruskauraa, ilman sellaista pientä pärinää omakin olo ja elo tuntuisi yhä enemmän kusitolpalta.

***

IS, 21.6.2019: Arabian- ja somalinkieliset lisääntyvät Suomessa paljon muita ripeämmin.

Kotimaa kutsuu isis-lapsia

Tuhansia pieniä askelia.

Viestimet ovat viime päivinä kertoneet, että isis-kalifaatissa syntyneitä ja / tai kasvaneita lapsia on jo palannut Suomeen. On kuulema palannut, vaikka kaikki nuo lapsukaiset eivät ole ikinä Suomessa käyneet. Palaamisesta voi olla joillakin ns. laajempi käsitys, kuten monista muistakin maahantulijoihin liittyvistä asioista.

Kyllä isis-lapset ovat sitkeitä ja päämäärätietoisia pieniä ihmisiä, kuten kaikki muutkin ihan yksin ja omin päin Suomeen paljon kärsineinä tallustelleet lapsipakolaiset. Tämmöisiähän meille on vuosien varralla tavattu kertoilla. 

Kolme, neljätuhatta kilsaa ei tunnu missään, kun kakrut laittavat jalkaa toisen eteen. Suomellahan kyllä riittää kotouttamisen osaamista ja rahkeissa on varaa. Suomi ottaa vastaan ja osaa kotouttaa kenet vain, vaikka kuunatsien jugendin. Näin on!

Tämä uutisvuodatus tuli vastaan Kalevan sivuilta.

***

Lisäys: Jos ja kun isis-lapsia tuli Suomeen, tulivatko heidän vanhempansakin? Sitäkään turvallisuusuhkaa eivät virkapertit meille kerro. Terrorismiin osallistuminen ulkomailla tai  kansainvälisen terrorismin tukeminen ei liene Suomessa rikollista. Miksi ei?

Isis ei ole tuhoutunut kuin Irakissa ja Syyriassa, sillä se toimii eri nimillä monissa maissa Aasiassa ja Afrikassa. Vakavasti otettavia eli vaarallisia islamilaisia jihadistijoukkioita on olemassa vähintään satoja.

***

Suomessa ei oteta terrorismin uhkaa tarpeeksi vakavasti. Muissa pohjoismaissa terrorismilakeja on tiukennettu, ei meillä, kertoo Supon pomo Kalevassa.

Mitkähän puolueet ovat vastuussa siitä, että terrorismiin ja siihen syyllistyneisiin suhtaudutaan meillä lainsäädännössäkin leväperäisesti? Tiettävästi vain persut haluavat tiukempaa linjaa, muut puoluepukarit vaikenevat asiasta tai vähättelevät sitä. Jos ja kun jotain pahaa Suomessakin vielä tapahtuu, kukaan ei ottane siitä mitään vastuuta.


***
21.3.2019: Atte Kaleva: Isis-tukijoiden pitäisi menettää Suomen kansalaisuus!

26.3.2019: Verkkouutiset: Venäjä kotiuttaa isis-lapsia, mutta ei enää ottane  takaisin naisia.

4.4.2019:  Iltalehti: Suomesta lähdetty lukuisasti isis-kalifaattiin.

25.4.2019:  Isisin innoittama terrorismi jatkuu Sri-Lankan jälkeen ja saattaa pahentua?

25.5. 2019: Venäjä varoittaa Afganistanin ja Pakistanin vahvistuvasta isis-joukkiosta.

25.5.2019: Vapautettu jesidinainen poltti heti mustat orjan rättinsä.

7.6.2019:  Isis-vaimoja ei pidä hakea Suomeen.

***

Somalialainen karttaharjoitus

Afrikan sarvessa ei ehkä olla niin tarkkoja hajanaisen Somalian kartoista kuin maiden välisistä kartoista ollaan täällä kylmässä pohjolassa, suuren karhun naapurissa. Jos meikäläisiä karttoja piirreltäisiin ja julkaistaisiin vähänkin löysällä ranteella, karhu murisisi ja näyttäisi hampaitaan, kuten sillä on muutenkin tapana. Ruotsalaisetkin ja norjalaiset  pöyristyisivät ankarasti, jos olisimme rajoistamme huolimattomia.

Blogeja lueskellessa hoksin linkin kautta tästä ansiokkaasta kirjoituksesta, jotta on olemassa sellainenkin julkista tukea saava etnistaustainen yhdistys kuin Puntland Community r.y. Yhdistyksestä ja sen toiminnasta en sano enempää kuin sen, että se on yksi monista somalialaisten Suomessa toimivista yhdistyksistä, jotka saavat julkista rahoitusta.

Puntland on keskimmäinen Somalian kolmesta maakunnasta Etelä-Somalian ja käytännössä itsenäisen Somalimaan kanssa. 

Puntland Communityn sivuilta sattui silmiin varsin suuripiirteisesti tehty kartta, jossa samaan alueeseen Puntlandin kanssa on liitetty koko Somalimaa, sen naapuria Djiboutia myöten. Ehkä isompi kartta näyttää netissä komeemmalta?

***
Meikäkin on joskus vähän kirjoitellut Somalimaasta ja toivonut sen kansainvälistä tunnustamista. Virallisesti itsenäinen Somalimaa saattaisi osaltaan rauhoittaa koko Afrikan sarven aluetta. Somalimaa voisi itsenäisenä saada myös laajempaa kansainvälistä  kehitysapua. Ehkä myös Puntlandin maakunnalle heltiäisi hiljalleen eväitä omaan itsenäistymiseen, mikä koettaneen sielläkin tärkeäksi. 

Itsenäisyydestä taistellaan vieläkin monin paikoin maailmaa verissäpäin ja pitkään. Itsenäisyys on aina kansakunnalle merkittävä saavutus, esimerkiksi kurdikansalle se olisi tärkeää ja ansaittua. Toisin on tietysti meillä EU:n vasallina kyhjöttävässä Suomessa, missä maamme satavuotiaasta itsenäisyydestä puhuminenkin koetaan monissa äänekkäissä piireissä tunkkaisena nationalismina, tms.

Tässä alla on Puntland Communityn sivuilta kotoisin oleva kartta:

Ja tässä vähän virallisempi Somalian kartta:

Tälläkään ei tietysti ole tekemistä paljon minkään kanssa. Koko postaus saattaa olla joutavaa kartoista ja Somaliasta nipottamista. Mutta olkoon!

***

Ilmastolakkoon perjantaina?

Koululaiset ja ehkä vanhemmatkin elämänkoululaiset jämähtävät perjantaina 15 maaliskuuta ilmastolakkoon monissa kaupungeissa ja kunnissa. Ilmastolakkoilu Suomessa on osa maailmanlaajuista liikettä ilmastoasioiden puolesta toimimiseksi.

Kouluissa ei lakkopäivää välttämättä katsota kovin karsaasti, sillä sen saatetaan jopa katsoa kuuluvan opetussuunnitelmaan. Sitä mieltä on ainakin Suomen Lukiolaisten Liitto, jonka tiedotteen mukaan lukion tavoitteena on antaa oppeja myös aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.

Ilmastolakosta kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Ilmaston puolesta toimivan teinin ajatuksista ja teoista valistaa Yle.

Verkkouutisissa kerrotaan, jotta enemmistö ihmisistä pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Jutussa todetaan myös mm., että merenpinta olisi noussut vajaan 40 vuoden aikana noin 1,4 sentillä Antarktiksen sulamisen takia. 

Oli miten oli, ilmastonmuutos voi tuoda tiedostaville nuorille ja lapsille uusia mahdollisuuksia tuoda esille henkilökohtaista vakaumustaan ja jakaa toisille sen pohjalta hankkimaansa tietoa. 

Sää lämpenee perjantaista alkaen ainakin vähäksi aikaa, joten kesä sieltä talven takaa on tulossa. Miksei tulisi myös kesäkioskeja ja osallistavia pikku pisneksiä? Neuvonnan hinnan jokainen ilmastoyrittäjä-aktivisti määrittelee tietysti itse. Ja verottaja-byrokraatti - sormet pois!

Ilmastonmuutos hyödyttää Suomea ja muita pohjoisia maita. Pitempi kasvukausi, parempia satoja, metsien kasvu kohenee... Linkki Kauppalehden juttuun 12.5.2019.

***

Pian alkavien eurovaalien tärkein teema ei ole ilmasto, vaan ykkösenä on laajan gallupin mukaan maahanmuutto. Toiseksi tärkein on terrorismin torjunta ja kolmanneksi tärkein Euroopan talouden kehittyminen.

Ilmastonmuutos on vaalien kärkiaiheista vasta sijalla seitsemän ja muut ympäristöasiat sijalla kymmenen. Näin kertoo 12.5. blogissaan Kalle Isokallio.

***

Toinenkin blogilinkki ilmastohysteriasta.

Kolmas pohdinta ilmastokiihkoilusta.

Vielä linkki blogipostaukseen samasta aiheesta.

Tässä blogissa on mm. kiinnostavia kuvia amerikkalaisista sukellusveneistä pohjoisnavalla eri vuosina.

Ennen wanhaan hiilidioksidi oli jotain kuplivaa limpparissa, mitä joskus harvoin saatiin. Limppari ei paljon pelottanut, mutta nämä tällaiset jutut olivat oikeasti pelottavia.

Ilmastohysteriasta huolimatta ydinsodan mahdollisuus on edelleen peloista suurin!

Luottamusta löytyy!

Sotepalloilulla ei liene tekemistä puolueiden kannatuksen kanssa?

Menivätkö soteponnistelut ja suuret rahat hukkaan? Alivaltiosihteeri, eikun  vasta tuo seuraava linkki: 

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg hyssyttelee keskustelua väittämällä, etteivät sote-pullistukseen sijoitetut 200 miljoonaa euroa ole menneet hukkaan. Ei suinkaan! Hän uskoo seuraavan hallituksen pystyvän avaamaan sote-solmun.

Nergin haastattelun mukaan nyt on ikäänkuin lapioitu hyvät pohjat uudelle tielle, millä mennä eteenpäin. Luottamusta löytyy.

On se hyvä, että löytyy luottamusta, pakkohan sitä olisi löytyä.  Mutta mihin nyt pitäisi luottaa? Soteen vai sotuun? Syteen vai saveen? Jatkuuko tulevassakin hallituksessa tuttu hökellys, mökellys ja tupellus? 

Joko maakuntamullistus on kuopattu? Ja onko niitä maatakaatavien uudistusten pohjiksi pantuja maakuntia historialliset yhdeksän vai kepuloidut kahdeksantoista tai jokin muu määrä? 

Jokohan pienten kuntien hallinto ja loputkin verorahat on ulkoistettu paratiisisaarille, ehkä se on vasta vaiheessa?

Vaan ei panikoida. Vuodet ja valtion rahat valuivat jälleen haaskiolle, mutta meillä Hölmölässä on silti kaikki hyvin, nyt ja aina! Hajaantukaamme!

***

Sipilä piti puheensa

Pääministeri Juha Sipilä piti puheensa. Monta kertaa tuo uhosi menevänsä presidentin luo. Nyt se meni!

***

Blogilinkki 28.4: Julkinen terveydenhoito tukkiutuu ja sakkaa?

Lisäys 9.3: Sotessa mentiin hallinto ja markkinat edellä, ihmiset ja heidän palvelunsa unohtuivat, IL.

21.3.2019: Yksinkertainen sote.

10.4.2019 raportti: Hallitus tupelsi soten pilalle.

12.2.2019: Pikku pikku pimityksiä!

Vuokralla, rallallaa...

Vuokrat nousivat viime vuonna "vain vähäsen", koska uudet korotukset tulivat voimaan vasta tämän vuoden puolella. Taloussanomat kertoo, jotta vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 1,6 prosenttia ja muualla maassa 1,3 prosenttia.

Eipä siis hätää, sillä Tilastokeskus on vielä visumalla päällä, koska sen mukaan kämppien vuokrat nousivat 2018 keskimäärin vain 1,1 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohoilivat koko maassa keskimäärin 1,4 prossaa. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,6 prosenttia.

Pitänee vain tyynesti uskoa vastuullismediaa ja valtion tilastointia, eikä hötkyillä moisten pienten korotusten takia?
  
Muistelen kuitenkin, että muuttaessani nykyiseen vuokrakämppääni 2007 asumiskustannus oli 393 euroa kuussa, plus sähkölasku. Nyt vuonna 2019 vuokra on 630 euroa. Vähäisiä korotuksia on siis kertynyt reilun 11 vuoden kuluessa yhteensä 237 euron edestä kuukaudessa.

Vielä äsken helmikuussa vuokra oli 2018 tasossa eli 602 euroa kuussa, nyt se on tuo 630 euroa. Korotusta kertyy varmaankin enemmän kuin nuo tilastoidut 1,3 tai 1,4 prosenttia. Kämpässä on 42 neliötä, joista kukin maksaa 15 euroa kuussa.

Jos laskutaito ei ole ihan hakusessa, meikän vuokra nousi viime vuodesta vajaat 5 prosenttia. Nämä talot ovat kai jo vapautuneet ARA:sta, mitä sekin sitten meinannee.

Kesällä täällä kuulema tehdään parvekeremppaa, minkä valmistuttua joskus loppuvuodesta neliövuokra kipuaa melkein 0,6 euroa, jolloin kuukausivuokraksi tulee noin 650 euroa. Pikku juttu, helppo maksaa, jos tilillä on katetta. Ruokiin ja muihin vapaaehtoisiin kulutusjuhliin menee sitten vähemmän pätäkkää, jospa sitten jo vähän laihtuisi?

Kopioita Kojamon ilmoituksista asukkaalle.

Haittapuolelle tullee se, että parveke on on pois käytöstä kesällä. Toivottavasti vihertyvä Suomi, nuo lähes kaikki yleisistä asioista päättävät puolueet, saavat ilmastonmuutoksen torpatuksi, ettei tulisi liian kuuma. Onneksi tässä residenssissä saa räppänöitä auki kolmeen suuntaan.

En oikein tiedä, ovatko nämä suurpetokala Kojamon vuokrannostot täällä kalakukkojen piäkaupungissa isoja vai miten ne meille maksajille selitetään, tuskinpa niitä selitetään. Varmaan jossain muualla jotkut firmat ovat nostelleet vuokria rajumminkin.

Kuopiossa olisi halvempiakin kunnallisen puljun omistamia vuokrakämppiä, mutta niihin on oikeasti hirmuiset jonot. Yksityiset vuokra-asunnot ovat meikältä käytännössä lähes pois suljettuja, kohtuuhintaisen sellaisen saadakseen pitäisi ainakin vaihtaa maisemaa.

Eläke ei enää juuri nouse, mutta pakolliset kulut nousevat. Yleiseen vuokrakuppaukseen ei taitaisi olla enää muuta lääkettä kuin jokin maltillinen vuokrasääntely. Kelan entinen suursmurffi Hyssälä senkin mahdollisuuden jossain mainitsi ja herätti varmaankin sijoittajissa ihan älytöntä närkästelyä. 

Onneksi Suomessa on vielä ns. kuihtuvia, mutta silti hyvinkin elämiselle kelpoisia pienempiä kaupunkeja, täällä Savossakin.

Mutta ei tässä mitään rupusakkia olla. En olisi joskus nuorempana uskonut, että olisin vielä joskus yhtenä muurahaisena tukemassa suuria asuintaloja omistavia instituutioita, kuten näitä kämppiä omistavia ammattiliittoja niin että hirvittää.

Ehkä tilannetta yleisesti tasaa se, etteivät ammattiliitot tunnetusti välitä köyhistä, työttömistä ja eläkeläisistä pätkääkään. Sehän olisi asennevamma, jos välittäisivät, joten kyllä liittoja pitää tukea! Vai pitääkö?

***

Onni ei välttämättä asu ns. omistusasunnossakaan.

Työvoiman liikkuvuus jumii liian kalliisiin asumiskustannuksiin.

TalSa 18.6.2019: Vuokrakatto ei kuulema onnistu Suomessa. Berliinissä siitä haetaan ratkaisua vuokrien rajulle nousulle.

Asumisoikeus-asunnoissa asukas on pelkkä lypsylehmä?

Paljon tyhjiä asuntoja, miljoonakämpät ja slummit lähes naapureina.

Wien on 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki, mutta sieltä löytyy edullisia vuokra-asuntoja, jopa keskustasta, TalSan juttu.

Helsingin asuntojen hinnat perustuvat keinotteluun?

***

Kokoomus kuuluu teille, ei meille!

Noidat kiertävät jo Arkadiankukkulaa, 
SDP vetää muodostelmaa.

Eduskuntavaalien varsinainen uurnapäivä on 14. huhtikuuta eli just pääsiäistä vasten. Silloin noidat lentelevät ahkerasti luudilla jupisemassa loitsujaan äänestyskansan korviin, kissat rääkyvät ja padat porisevat.

Entisen ay-änkyrä Antin johtama demaripuolue on hyvässä nosteessa niin, että luudanvarsi jo kaarrevoimista rutisee. 

Antti kiskonee noitamaiseen nousuun myös kummallisen väsähtäneet Liin vasurit, sekä jonkun ehkä joskus johonkin johtamat myrkynvihreät. Ruåtsalaisethan ovat aina valmiina mihin vain hallitukseen, kuten kunnon partiolaisten kuuluu.

***
Tuoreimman gallupin mukaan kokoomuskin kuuluu jo teille, eikä meille, jos äänestäjien suurelta enemmistöltä kysytään. Intrigöörin vanha ennustelu  pääministeri Orposta menee sitten hatelikkoon, mutta menköön.

Kepun kannattaa laittaa pottukuopat kuntoon, sillä neljä vuotta on pitkä aika  odotella uutta huikeaa gurua vaalivankkureiden vetäjäksi. Sipilästä ei taida olla enää siihen hommaan.


Kansallisen pajatson tyhjentäminen pahimmanlaatuisten bisneshaiden masseihin ei näytä tuovan kannatusta hallituspuolueille. Ylimielisyyskään ei tuo ystäviä.

Persut porskuttaa kasvu-uralla, kuten oikein johdetulle puolueelle kuuluu. Jonkun politiikassa on puhuttava myös tavan kansan äänellä, eikä vain kailotettava joitain eurokomission kotkotuksia tai sirkuteltava loputtomia maailmanparannuksia. 

Maailmanparannuksille on yhteistä ainakin kaksi asiaa. Se, ettei niissä juuri ole  tolkun sisältöä ja ne kaikki tulevat hyvin kalliiksi. Ei ilmastossakaan ole paljon painoa, mutta mm. ilmastohysteria ja -ahdistus ovat joidenkin puolueiden mielestä poliittisesti oivallisia pelottelun välineitä.

Lisäys 6.3: Ilmasto-oravat kiipeilivät puiden puutteessa eduskuntatalon pylväisiin.

Feminismille sykkii toki monen muunkin kuin demarien puheenjohtajan sydän, ellei siihen yleisteemaan liittyvien aatteiden asiasisältöä viitsi ajatella.

***
Taannoin demarit pusersivat vaaleja vasten julki kauhuelokuvan traileria  muistuttavaa jumputtavaa rappia. Tuleeko siitä vielä rappio eli meikäläinen versio Venezuelan tiestä. Vuonna 2023 ollaan viisaampia, ellei olla jo Raatteen tiellä. 

Sitä odotellessa, jos kantti kestää: Tarja Halonen rap!

***

Lisäys 6.3: Mitenhän ne pärjää, nuo pienituloiset politiikan eläkeläiset?

Kekkonen taputti, nyt ne potkii

Sairas huippupoliitikko Urho Kekkonen oli tammikuussa 1982 viimeisiä aikoja presidenttinä. Kävelylenkillä hän taputti ystävällisesti päähän pientä kansalaista, päiväkotilasta.

Nykyisin useimmat meidän poliitikkomme tunnistaa siitä, että he potkivat ylimielisesti päähän pieniä kansalaisia. Mitä avuttomampi kansalainen, sen lystimpi sitä on potkia.

Nykyajan ihmemaa Suomessa poliitikot ovat kyllä tasapuolisia. He potkivat päähän niin lapsia, työttömiä, kuin vanhuksiakin, keitä vain, kunhan nuo vain ovat suomalaisia, eivätkä pysty panemaan kunnolla hanttiin.

Kaikki muut ihmiset ja asiat tässä maailmassa ovat poliitikkojen eli valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

***