31.5.2015

Mörkö se lähti piiriin


Politiikkaa ei ikinä osaa ennustaa, sillä heti kesän korvalla alkoi uudessa eduskunnassa yllättäen hirmuinen mörköily

Onkohan tuo sittenkin vain jokin tämmöinen mörköjen yö? Kaipa se mörkölaulun linkkikin pitää tähän laittaa, jos ei muuten pelota tarpeeksi.

Intrigööri ei säiky mörköjä, mutta yrittää silti pitää politiikan seurailemisesta edes pientä kesätaukoa. Joistain muista aiheista saatan kesällä kirjoitella, jos sillä konstin päästä vispailee. 

Jussikin tulee tuossa tuokiossa, mutta vielä mennään vähän aikaa valoa kohti. Mukavaa kesää!


Ps. Linkki juhannusjuttuihin 2013 ja 2012.


***


28.5.2015

Kepu pottuhalmeessa

Kolme ässää, mutta
onko se vahva käsi?
Kepu kahmii nyt kunnolla maan mainioon pottuhalmeeseen päästyään. Vuodethan nytkähtelevät intrigöörin mielestä nopeasti kuin pysähtyneet kuvat vanhassa rainakoneessa, joten sehän oli vasta äsken, kun kepulaiset ratsastivat pätkäpääministeri Kiviniemen johdolla auringonlaskuun, koska pääministeri Matti "Pottu" Vanhanen hyppäsi hallitushevon satulasta ennen aikojaan.

Nyt kepu on ottamassa kolmen suuren hallituksessa peräti kuusi ministeriä neljästätoista. Mielikuvaa ahnehdinnasta lientää edes se, että apuministerien eli valtiosihteerien määrää ollaan reippaasti vähentämässä. Ministerien palkoistakin oltaisiin ehkä halukkaita tinkimään, ikäänkuin myötätuntona köyhtyvälle kansalle?

Hallitusohjelmasta on vielä vaikea sanoa paljon mittään, erilaiselta se edes kuulostaa kuin vastaavat ohjesäännöt aikaisemmin. Käytännössä sävyerot voivat silti huveta kuulumattomiin.

Ministerikaartin kokoonpanoista voi helposti löytää pientä ihmeteltävää. Ministerien ja kanisterien joukossa on semmoisia outouksia kuin elinkeinoministeri, sekä kunta- ja uudistusministeri. Kuviossa on siis semmoinen kuin työ- ja elinkeinoministeriö, mitä kepulainen elinkeinoministeri johtaa, lukuunottamatta oikeus- ja työministerille kuuluvia asioita.

Tämä jälkimmäinen uudistehtävä kuuluu persujen pilttuuseen ja sitä johtaa oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Arkijärjellä funtsittuna oikeusasiat olisi ollut luonnikkaampi yhdistää vaikka laillisuutta osaltaan muutenkin valvovaan sisäministeriöön, minkä ottaa johtaakseen kokoomuksen Petteri Orpo. 

Mutta tutkimattomia ovat,  herrojen tiet, polut ja mutkat. Siitä ei tarvitse olla isosti huolissaan, etteikö joidenkin ministerien taustalla olisi tarpeeksi asiantuntemusta, pätevää virkamieskaartia riittää ministeriöissä. Asiantuntijoita on käytettävissä puolueissakin ja niiden ulkopuolella.

Toivottavasti edes oikeus työhön palautuu uuden yhdistelmäministeriön hengessä yhä useammalle suomalaiselle, ettei tarvittaisi lisää työperäistä maastamuuttoa. Nuoria ja sopivia koulutuksia suorittaneita saattaa vielä olla lähdössä maasta paljonkin.

Yhdenlaista naruhyppelyä nähdään myös sosiaali- ja terveysministeriössä, missä ykköspestiä vetää persujen Hanna Mäntylä. Topakalle Mäntylälle kuuluvat monenlaiset asiat, paitsi ei täysin se maatakaatava sote-uudistus. Sotea kiskomaan ryhtyy kai ensisijassa STM:n kepulainen kakkosministeri? Mutkia matkalle on tulossa silläkin suunnalla.

Kepu hoitelee sitten yhdellä ministerillä sekä ympäristön että liikenteen. No, kuuluu se liikennekin ympäristöön ja toisinpäin. Turha kai tuota digi-insinöörin johdolla tarkasti kakkaroitua hallituskuviota on vielä enempää arvostella. Katsellaan ja toivotaan, että maassa ollaan edes oikeaan suuntaan menossa ja vältytään suurilta ulkoisilta takaiskuilta.

Jotain kunnollista Suomessa on kumminkin pakko tehdä, koska talouskasvun toivominen ja epämääräisen kallis tekohengitys eivät tunnu auttavan. Valtionkin velat on lopulta aina maksettava, ainakin niiden korot. Viime hallituskauden aluksi kokoomus julisti toivotalkoot, mutta lopulta se toivo oli hukassa. Sitten katosi itse epätoivokin vai Jyrkikö se oli?

Pääministeriksi ryhtyvä Juha Sipilä sanoo tuntevansa itsensä tehtäviensä edessä pieneksi. Niin siinä hommassa tuntisi kuka vain.

Ulkoministeriksi antautuva Soini tuntenee itsensä, ellei pieneksi tai suureksi, niin malttamattomaksi, sillä edessä on iso siivu suuren maailman meininkiä. Siellähän se meidän poekamme sitten mualimalla tapertaa kuin Matka-Mara aikoinaan!

Hallituksen kolmas ässä Stubb tuntenee itsensä ihan oman kokoisekseen odotellessaan rahaministerin neljän vuoden maratonia loputtomine päälle kaatuvine laskelmineen ja lukuineen. Se mikä kaatuu, ei ole taikaseinä.

Enpä nyt tässä iteroitse monimutkikkaista asioista enempiä näin aamuhuimaan. Äsken alkoi ulkona jo tuoksua kesältä, joten mistäs noista hallituksista ja jallituksista! Sen verran vielä, että neljä vuotta sitten persuja äänestänyt  intrigööri pelkäsi, että persut menisivät hallitukseen. Nyt se ei sentään pelota.

***
Keskusta julkisti ministerien valintansa illalla: 

Elinkeinoministeriksi tulee Olli Rehn. Ympäristöasiat ja liikenne pidettiin sittenkin erillään. Maatalous- ja ympäristöministerin tehtävät yhdistettiin, ministeri on Kimmo Tiilikainen. Liikenneministeriksi tulee Anne Berner.

Juha Rehula ryhtyy perhe- ja perusturvaministerin toimessaan vetämään myös sote-uudistusta. Kunta- ja uudistusministeriksi nimitettiin Anu Vehviläinen. Rehula toimii perhe- ja perusturvaministerinä kaksi vuotta ja sitten tehtävää hoitaa Annika Saarikko.


***

27.5.2015

Päivän päättömyyksiä


Miksi islamilaisessa valtiossa, siinä nk. Isis-kalifaatissa katkotaan niin innokkaasti ihmisten päitä? 

No siksi, ettei oman pään käyttäminen ole siinä valtiossa lainkaan sallittua.

Niinpä päitä katkotaan kaikenlaisten rikosten ennalta ehkäisemiseksi, kuten varkailtakin isketään käsiä poikki. Harvoinhan kukaan tekee ihan täysin päättömiä tai kädettömiä rötöksiä.

Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä sikäläisen äärimmäisen suvaitsevan ja rauhaa rakastavan uskomusaarteiston kanssa. 


***

26.5.2015

Kasanoovan paluu

Oikea C.C.
Uuraisten kasanoova Toimi Kankaanniemi on kuulema tänään palannut töihin. Oikeastaan hän on aloittamassa uuden uran, kansanedustajana hänelle uudessa puolueessa.  

Mutta kautta limuviinan! Se ministerin salkku taisi tällä kertaa luiskahtaa käsistä. Niin se ministerin posti karkaa useimmilta muiltakin edustajilta. Tervetuloa vain töihin! 

Intrigööri on lukenut jostain, että asiantuntijoiden mielestä ihmisen pitäisi heti tunnustaa julki töppäilynsä, jolloin ne voisi helpommin jättää taakseen. Niin se varmaan pitäisi tehdä, samalla voi karkoittaa turhia pelkoja luurankojen kolinoista. 

Muodollisten tunnustusten lisäksi Toimi olisi varmaan voinut myös avoimesti kertoa yritteliäisyytensä tuloksista eli siitä, johtiko se naisille luurilla lurittelu käytännössä mihinkään vai eikö siinä ole mitään kertomista? Saattaa tietysti olla, että tuokin kuuma kysymys saa vielä vastauksia? 

Toisin sanoen, kujerrusten jälkeisen nujerruksen ja armon hakemisen ohessa kannattaisi kakistella julki koko stoori? 

Jotenkin tuli mieleen tämä radiosta tuttu ja intrigööriäkin usein koskettanut piisi: "Elämältä turpiin sain ja harmittaa..."

Laulun sanat löytyvät tästä. 


***

22.5.2015

Feminismi ruokkii ilmastonmuutosta


Intrigööri tyrkkää seksuaalipoliittisia ja muita uhkakuvia, kuten ilmastopolitiikkaa koskevan postauksen, koska tässä ajassa ja niin pois päin. Seksin ympärillä alati pyörivä pöyristelypyörre osoittaa ainakin iloisesti vääriksi teoriat, joiden mukaan sukupuolia ei olisi edes olemassa. On niitä. 

Toisaalta voisi ajatella, että suuret globaalit uhat, kuten äärifeminismi ja ilmastonmuutos ruokkivat ihmiskunnan yleistä henkistä muutosta, huonoon tai hyvään suuntaan.

Mutta vielä noista mieltämme alati raastavista uhkakuvista, joita mediat tarmokkaasti ruokkivat: Uhkia vaanii ja hyppii puskista kaikkialla kuin tivolin kummitusjunassa. Ihmisen itse ja ihan tahallaan aiheuttama ilmastonmuutoskin tuntuu päivittäisen paasauksen perusteella aiheuttavan jos vaikka mitä kauheuksia. Egyptin raamatulliset vitsaukset sopisivat niissä visioissa muihin satukirjoihin.

Onneksi pahimmat pelottelut ovat vain ennustajien hörinöitä. Ilmasto ei ole missään isosti lämmennyt, eivätkä meret. Yli äyräidensä paisuvat meret eivät ole hyökyinä hukuttaneet koko maailman rantaremmiä. Sen verran muutosta on ilmassa toki ollut, että jossain päin mantereilla sadanta on melkein lakannut ja toisaalla sataa alvariinsa kuin sammiosta kaatamalla.

Niin on pallolla käynyt satoja kertoja aikaisemminkin, kuivia autiomaita ja vehreitä vyöhykkeitä muodostuu ja sitten katoaa. Jopa ilmastonmuutoksista suurimpia, kilometrien paksuisia mannerjäitä muodostavia jääkausia on ollut parin miljardin vuoden aikana useita ja lisää on tulossa. Seuraava jääkausi saattaa tulla vasta 50.000 -100.000 vuoden päässä, mutta nyt jo hytisyttää. Sellaisia ne ilmastonmuutokset ovat.

Ihmiselläkin on osuutensa luonnon suurissa ja ikävissä muutoksissa, esimerkiksi sademetsien ja muiden ikimetsien kaatajana, Aral-järven kuivattajana, sekä yleisesti vesistöjen ja ympäristöjen saastuttajina.

Ilmastonmuutos, se hiilidioksiuskomus, on kuulema niin paha juttu, että siitä selviää vain oikein isolla rahalla. Rahat nyhdetään kehittyneempien teollisuusmaiden vähemmän kehittyneiltä eli helposti höynättäviltä veronmaksajilta.Sellaisiakin ovat ne uskomushoidot, tuossa tapauksessa.

***
Ylläolevan kuvaparin viestittämä pelkokerroin ei ole ainakaan ns. ilmastonmuutosta vähäisempi. Kuvankäpistelyllä on osuutensa toisessa kuvassa ja ehkä seksuaalisella suuntautumuksella toisessa. Kuvista voisi silti päätellä sen, myös evoluutiopsykologisesti ajatellen, että agressiivinen feminismi voi kiihdyttää rajusti ihmisen evoluutiota.

Naisista saattaa olla yleisemminkin tulossa karskeja ja karvaisiakin matriarkaatin sotureita. Miehet muuttuvat vähitellen kesyiksi silisbimboiksi. Naiset harrastavat jo innokkaasti höpöhyppely fitnessin tai irvistelyjoogan sijasta punttisulkeisia, nyrkillä mättämistä ja muita taistelulajeja. Nämä uuden sukupolven kovisnaiset jahtaavat ja säälimättä käyttävät hyväkseen miehiä, jos he sattuvat sille tuulelle.

Miehen osa on usein, ilman sen suurempia suuntaumuksia, vain naispuolen satunnaisen seksiobjektin tyly kohtalo. Jos miehelle vielä jostain perinteinen kotikolo löytyy, tuollaisen kesyhakuisen uroksen aika kuluu lieden, pyykkikoneen ja vaipanvaihtojen välissä. Tästä on jo riittämiin esimerkkejä.

Jos uros ei pidä huolta vähäisestäkään fyysisestä vetovoimastaan, hän joutuu uudenlaisten ärjyfemakoiden korkkarin kannan alle parkettia vasten hierottavaksi. Miessuku päätyy yhä useammin lähinnä lihasvoimaa edellyttävään suoritusportaaseen minimipalkoilla luuseroimaan. Pian äijäparat joutuvat kilpailemaan myös nopeasti kehittyvien työrobottien kanssa ja sehän tiedetään, miten siinä käy.

Hyvässä tapauksessa miehenpuoli voi saada aikansa kulumaan stressisenä koti-isukkina sillä aikaa, kun äippä käy jossain tienaamossa eli työpaikassa hankkimassa hillot kotitalouden ylläpitoon. Joskus illalla kotia tultuaan tuo vahvempi puoliso vain heitäkse divaanille olkkarin viihdekeskuksen ääreen, jotain terästettyä smoothieta silmät ristissä ryystämään. Jäitä pitää sitten löytyä. Isukki laittaa silloin kakrut nukkumaan.

Miehen ehkä joskus harvoin tai silloin tällöin mielimää keppanaa ei pian edes myydä kuin jossain sivujilla takakontista tai Virossa. Kyllä Hiskikin sen tiesi: "Ämmä se huutaa, juo ja mässää, minä vaan astioita tiskaan tässä..."

Käytännössä tämmöinen kehitys on jo pitkään ollut nähtävissä, kun tunnolliset tytöt valtaavat aina vain isomman siivun opiskelupaikoista ja vievät saman tien työpaikoista parhaat päältä. Naisten euro nousee ainakin 1,5 kertoimella ja miesten liksat ovat niitä mitkä joustaa.

Kukapa tietäisi, mihin tuo vääjäämätön kehitys lopulta johtaakaan? Eikä ole enää ihmistä karvoihin katsominen.

Ilmastonmuutosten paikallisia seurauksia voidaan ehkä jossain kohti hidastaa tai lieventää, ehkä myös härskeintä luonnon saastuttamista pystytään ehkäisemään? Sitä vain ei vielä tiedosteta, että ärjyfeminismin käynnistämä ihmisen evoluution loikka ei ole enää lainkaan hallittavissa, se etenee kuin oman universumimme alkuräjähdys. Tämäkin meidän on vielä nieltävä, kaikkine karvoineen.

***

20.5.2015

Jyrkistä kunniatohtori

Jyrki Kataisesta tulee Kaupunkilehti Viikkosavon mukaan kunniatohtori. 

Itä-Suomen yliopisto promovoi Kuopiossa kesäkuun alussa kerralla komiasti 146 tohtoria ja 12 kunniatohtoria.

Kunniatohtoriksi vihitään muiden muassa ex-pääministeri ja nykyinen EU-komission apukomissaari Jyrki Katainen. Katainen on kotoisin Kuopion kovasti kosiskelemasta, mutta vielä pihtaavasta naapurikunnasta Siilinjärveltä.

Hattu se on, mikä miehen tekee, tohtorinhattu varsinkin, vai kuinka se menee? 

Tiettävästi tohtori Katainen ei edelleenkään suorita leikkauksia, vaan niitä operaatioita hoitelee ainakin täällä kotomaassa maallikkoveljistö Sipilä & Co. 

Potilaiden korjuu on sitten sen ison ja riskin Sote-peikon kontolla, jos sen synnytys joskus onnistuu.


***

14.5.2015

Hytky, jytky ja hötky



Intrigööri suhtautuu kolmen puolueen hallitushautomoon varovaisen myönteisesti. Harmi vain, ettei tuolle triolle ole vielä löydetty kunnollista ja iskevää nimitystä. Ei sitä löydy tältäkään tarkkailuasemalta, mutta yritetään edes vähäsen:

Uusi hallitus muodostuu kolmikosta hytky, jytky ja hötky. 

Hytky on Sipilä, joka syväkepulaisten ”liikutusten” kera hytkyttää neljän vuoden ajan Suomi -nimisen pärevakan sisältöä uuteen järjestykseen. Pääministerille on suotu tarpeeksi vahva asema hytkyjen toteuttamiseen, mutta tarkan markan paikka se tulee kepulaisille olemaan. Onnettomaan tunarointiin ei nyt olisi varaa, vaikka Suomen vertaaminen taloustaiturina Kreikkaan on vielä pahanlaista pelottelua.

Jytky on tietysti Soini persuineen, tuo uusiso puolue, mikä kiilasi tämän hetken poliittisen kentän kakkoseksi, vastoin niin monien toiveita ja odotuksia. Demariämmät toki ehtivät iskemään persuja ja  koko valtatrioa heille niin rakkailla natsivertauksilla. Oppositiossa rasismirääkyjäisiä ei ole vielä saatu kunnolla käyntiin, koska persuilla on riittänyt malttia maahanmuuttoasioissa, mutta kyllä se siitä.

Hötky on kestävyysurheileva Stubb kokkeleineen. Stubbilla on kyllä ollut särmää muuallakin kuin maratonilla, sillä puikkoihin hyppääminen kesken hallituskauden, vastuullisuudesta vuosikausia hökeltäneen Kataisen karattua vastuitaan, oli rankka paikka nousujohteista uraa tavoittelevalle poliitikolle. Triossa Stubbille kokoomuslaisineen avautuu taas mahdollisuuksia, myös vastuullisen politiikan toteuttamiseen käytännössä, vaikka poliittiset tikkapisteet eivät nyt riittäneet kolmossijaa korkeammalle.

Trio olisi liian kesy nimi tulevalle hallitukselle. Troikka olisi parempi. Euro-troikka on jo vuosia kurittanut Kreikkaa ja tukipakettien saajia. Suomi-troikka hytkyttää nyt meikäläis-ugreja kansallisella tasolla.

Juntta olisi sekin iskevä nimitys. Jytkyjuntta saattaisi liiaksi korostaa persuille mieluisinta tiputanssia, mutta ovat ne hytky ja hötkykin käytettävissä. Entä kolmosjuntta?

Kolmoset voisi sekin toimia hallituksen nimityksenä. Pianhan se kääntyisi kauhukolmoksiksi, sillä vielä sitä älähdellään pahasti, kun kansallisen kestävyysvajeen kurominen kurittaa meitä kaikkia. 

Pulapojat?

Edellisellä hallituksella tutisi tai lirisi puntti aina, kun siellä yritettiin edes pieniä yleisempiä säästötoimia, kuten esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisän pientä leikkausta. Enimmäkseen oltiin valmiita niinkin räväköihin juttuihin kuin keppanan lantraukseen. Ehkä nyt osataan oikeasti leikata niin, ettei potilas heitä lusikkaa nurkkaan?

Muita nimiehdotuksia hallitukselle: Pulapojat. Hytkyhallitus. Hätävarat. Eurohurma (eli Stubb ja Rehn). Saunan taa. Siltarumpu. Kepupatamusta. Tuhkat pesästä. Pettää aina. Tanssii kepujen kanssa. Trio Turmio. Pirunviulu. Rähinäremmi. Maitorahat meni. Emäjysky. Oikea koukku, Kolme kovaa...

”Suomi kuntoon”, sanoi kepu viime vaaleissa. En enää muista, mitä persut ja kokomustat yrittivät sanoa, mutta väliäkö sillä. Kepulla olisi ainakin kelpo pyrkimys. Leikatkoot nyt, mutta hallitushiiret eivät saisi räätälöidä koko kangaspakkaa piloille. Muuten se iso tuhma IMF-kissa tulee ja syö meiltä viimeisetkin kansallisen itsemääräämisen rippeet. Sitten useimpia itkettää kuin Argentiinassa.

Tämä uusi suomalainen kansantanssi hytkyjytkyhötky saattaa olla viimeinen taisto, sillä Suomen maassa on ollut sellainen maan tapa, että itsenäisyyttä ja kaikkien tulevaisuutta on luovutettu iloilla ja vastikkeetta pois, pahankokoisia palasia kerrallaan. 

Monissa paikoissa maailmassa sellaisesta voimavarasta kuin kansallisesta, taloudellisesta, etnisestä ja/tai uskonnollisesta itsenäisyydestä tapellaan parhaillaan verissä päin. Ei meillä kai itsenäisyyttäkään tarvita, kun sitä ei osata käyttää?

Hyvät on hytinät!


***

9.5.2015

Hyvää Eurooppa-päivää!


B.W. sanoo, että Eurooppa on 
syvällä p*skassa. Mutta 
silti hyvin pyyhkii?
Tänään lauantaina vietetään Eurooppa-päivää ja muistellaan Suomen liittymistä unioniin 20 vuotta sitten. Siinä Suomelta meni mahdollisuus oikeaan itsenäisyyteen, mutta eipä sitä tavis tajunnut, eikä nähnyt silloisen propagandan valossa.  

Sitä ennen, Suomi ehti muutamia lyhyitä laman vuosia olla vapaa ja itsenäinen sitä oikeastaan tajuamatta. YYA-sopimus romahtaneen Neuvostoliiton kanssa oli raennut, eivätkä suuret poliittiset johtajamme olleet vielä ehtineet kunnolla rähmälleen Moskovan sijasta uuteen suuntaan Brysseliin.

Sittemmin päättäjämme ovat yrittäneet pitää huolta sitä, että emme ikinä pääsisi irti unionista ja sen velkarahaliitosta. Mutta toivo elää, sillä kreikkalaiset näyttävät meille vielä, onko ja millaista elämää on olemassa EU:n jälkeen. Nykyistä huonommin Kreikassa ei enää voine mennä? 

Lisäys: Nerokas EU on kuitenkin keksinyt Kreikassa ikiliikkujan: Tukipaketteja tarvitaan, jotta niillä voidaan maksella entisiä tukipaketteja takaisin ja pidellä euroalueen suurpankkeja pystyssä. Pian tarvitaan taas uusia tukipaketteja...

Tavallisille kreikkalaisille tukipaketeista ei kuitenkaan anneta, muuten siellä tuhlattaisiin rahat kaikenlaiseen turhuuteen, kuten vaikka kouluihin, sairaaloihin, lääkkeisiin, uusiin työpaikkoihin, asuntoihin, ruokaan ja eläkkeisiin. Kaikkia noita juttuja on jo Kreikassa leikattu ja rutistettu. Ei se paljon naurata.


***

8.5.2015

Kylmää kyytiä

Demarit ovat jo miesmuistin verran pelotelleet, että porvarihallitus merkitsisi kylmää kyytiä kansalaisille. Jos se on totta, niin ainakin väitetty ilmaston lämpeneminen pysähtyy Suomessa nyt neljäksi vuodeksi. Asiasta alvariinsa huolissaan olleet vihreätkin voisivat keskittyä toimintaansa demarien suo-osastona, kuten IL:n pakinoitsija tänään heitä tänään luonnehti.

Kylmää kyytiä tässä on odoteltu jo vuosia, johtavien poliitikkojen toisenlaisista hörinöistä huolimatta. Demarit olivat taas neljä vuotta mukana lappamassa hiiliä hallitusjunan kattilaan, mutta ei se höyrypannu oikein lämmennyt. Veturi pihisi ja puhisi, mutta juna valui asemalta takaperin, koska velkalastikin kasvoi.

Vasemmistotoverit hyppäsivätkin vastuullisesti pois hallitusjunasta, kuten viherjengikin, mutta se temppu ei tällä kertaa toiminut. Demareista ei nyt ole edes veturin lämmittäjiksi, toivottavasti siellä vielä rivit oikenevat, sillä sen puoluekoneen hajaannus ei ainakaan auta maata mäessä.

Touhuilunsa päättävä hallitus eteni kuin liian pitkä juna heikon veturin kiskomana. Veturi yritti revittää, mutta häntäpää vetäisi aina takaisin ja pyörät sutivat. Kovasti hallitus oli tekevinään kaikenlaista, mutta tekemiset jäivät osin outojen suunnitelmien ja mahtipontisten puheiden varaan.

Ilmankos ministereitä loikki EU:n ison padan ääreen heti kun ura sinne urkeni. Hallituksen puolittaiset aikomukset ja kokonaan keskeytyneet toimenpiteet olivat monesti vain vahingollisia, kuten suurten kunta- ja soteuudistusten väkinäiset vänkäämiset. Liian usein jahkattiin joutavien pikkuasioiden parissa, jostain keppanan laimentamisesta lähtien.

Juna liikkeelle!

Uuden hallituksen soisi nyt jättävän Suomi-junasta liiat vaunut sivuraiteille ja veturin pääsevän vähitellen liikkeelle ylämäkeen. Porvaripohja tai ei, nyt on pakosti tehtävä rauhallisesti sarja järkeviä toimenpiteitä, lässytykset eivät vie meittii mihinkään. Heitetään vaikka hiekkaa kiskoille, että rauta pitää rautaa vasten.

Toisaalta intrigööri ei oikein osaa pitää kaikkia kepulaisia patamustina porvareina, uudesta isosta puolueesta persuista puhumattakaan. Sosiaalista vastuuta löytyy molemmilta puolueilta, sitä on olemassa jopa kokoomuksella. Sosiaalinen vastuullisuus ei silti saisi kääntyä ideologiseksi vastuuttomuudeksi, kuten on liian usein käynyt.

Juna ei vedä älyttömästi kuormaa, eikä Suomi voi pelastella maailmasta kuin lähinnä oman kokoisensa palasen. Kreikkalaisten tilanne on todella surkeaa katseltavaa, eivätkä valtavat tukipaketit ole juuri lainkaan auttaneet tavallisia kansalaisia. Eletään mieluummin Suomessa vähän nykyistä niukemmin, mutta vakaammin. Jätetään vähän kaverillekin!

Eiköhän sitä arkijärkeä nyt löydy Suomen uudesta poliittisesta johdosta tai sitten sitä ei löydy vastakaan? Kataisen & Stubbin hallituksessa oltiin välillä ikävän ylimielisiä oppositiota, persuja ja kepulaisia kohtaan. Ylimielisyyteen syyllistyivät myös johtavat demarit. Sellainen ei ole sivistynyttä demokratiaa.

Tällä tarkkailuasemalla on ainakin luulo, ettei kolmen ässän johtama hallitus syyllistyisi moiseen. Koko politiikan jengi olisi pidettävä pelissä mukana ja tärkeimmistä tavoitteista pitäisi kääntää sama suunta kompassiin, vaikka ideologisia ja muita mielipide-eroja aina löytyy. 

Sekin pitää muistaa, ettei politiikalla kaikkia asioita ratkota. Politiikka  luo vain puitteita, joissa ihmiset ja yritykset voivat toimia. Junassa on jarrumies, mutta jarruja tarvitaan vain jyrkimmissä alamäissä, jos vauhti kiihtyy liikaa, eikä siitä ole pelkoa pitkiin aikoihin. Näin se on, perskutarallaa!


***

5.5.2015

Sipilä, Soini ja zorbas

Kauppalehti asettelee jo persujen Timo Soinille valtiovarainministerin viittaa. Kepun Juha Sipilä ottaa tietenkin harteilleen pääministerin paksun loimen.

Moni asia on muuttunut neljässä vuodessa, mutta zorbasta mennään välillä vieläkin. Kreikkalainen tanssi sirtak kaikkine kuvioineen tulee Suomessakin yhtä tutummaksi. 

Mentiin rikasta, nyt hypitään köyhää. Sirtakia tanssivat myyttisen perinteen mukaisesti usein miehet kahdestaan kädet toistensa olkapäillä. Kävisi sellainen tanssi tulevillekin johtaville ministereille, jos he ovat Sipilä ja Soini?

Uutta hallitusta odotellessa muistelkaamme tovi oheisen kuvan iloista ja yltiövastuullista ministeriparia. Se oli juhannustanssi 2011. Oi niitä aikoja... Vai pitäisikö sanoa, että voivoivoi?

***
Lisäys 7.5: Sipilä sitten ravisteli hihaässänsä ulos. Se kolmas ässä eli piilokortti oli reipas hra Stubb. Jokeri eli RKP jäi nyt mörkkinä pakkaan. Onnea vain oikein kovasti, erityisesti meille kaikille! 

Nyt alkaa ulina ja hampaiden narskuttelu oppositiossa ja sitä riittää. Meitä kotikatsomoissakin kiusataan oikein kunnolla. Mutta eiköhän tästä vielä selvitä! Jos ei, niin kolme ässää oli huono käsi.

***

3.5.2015

Trolli vai ei?

Suomen Puolustusvoimat hallitsee informaatiosodan ja osaa ulkoistaa  trollaamisen. Newsweek-nettilehti arvioi jutussaan, että Suomen armeija valmistelee 900.000 reserviläistä kriisitilannetta varten lähettämällä heille kaikille kirjeet.

Mikä tuossa meni väärin? Se ehkä, että jutun yhteydessä oli haastateltu paria Venäjämielistä hörhöä ihan sieltä viiruimmasta päästä? Puolustusvoimien kirjekampanja osoittaa kyllä ihan kylmän viileesti, että Suomesta löytyy melkein miljoona rerviläistä, joilla on jokin sijoituspaikka tai tehtävä kriisin tai sodan aikana. 

Puolustusvoimat tai Suomen armeija, SA,  kielsi heti tarmokkaasti moiset, muka tuhmasti sodan uhkaa lietsovat arvelut. Niin toveri Putinkin ensin kielsi Krimin miehityksen ja sitten moneen kertaan kaikenlaiset venäläisten sotimiset Ukrainassa. Kyllä Moskovassa nuo tuommoiset yskät ymmärretään.

Huvin vuoksi SA kai kirjoittelee reserviläisille eli muistaa ystävällisesti ainutlaatuisen suurta joukkoa joskus intin suorittaneita? Suomen laskettiin vielä 80-luvulla saavan oikeasti aseisiin kerralla jopa yli 700.000 miestä. Naisia varuskunnissa oli jo tuolloin värvättyinä, heitä oli muuallakin kuin sotkussa ja keittiössä. 

SA:n infokampanja on ilman muuta osoitus siitä, että Suomessa on kaikilla militäärimittareilla mitattuna vahva asevelvollisuusarmeija, eikä se ole mikään kirjekerho. Kirjeen saa melkein miljoona reserviläistä, määrä täyttyisi, jos innokkaimmat ruutiukot ja / tai maanpuolustukseen halukkaat inttiä käymättömät naiset otettaisiin laskuissa huomioon.

Vaikka käypä sodan ajan taistelujoukkomme vahvuus olisi vain jotain 250.000 solttua, on sitä siinäkin sotajoukkoa kerrakseen, koska ainakin tuommoinen joukko kyettäisiin varustamaan kohtuullisesti. Tukijoukkoja ja huoltoa iskukykyinen armeija aina tarvitsee. Taitaahan töpinän ukoillakin jokin vintofka selässä keikkua, siinä sattumia soppaan viskellessä.

En kyllä tiedä, mitä Venäjämielistä kieroutta siinä muka olisi takana, jos armeijan ainutlaatuisen kirjekampanjan ymmärtäisi juontuvan ihan vain Euroopan kiristyneestä turvallisuustilanteesta. Sota on käynnissä niinkin lähellä meitä kuin Ukrainassa. Kyllä se kansalaisia huolestuttaa, reseviläisiäkin.

***
Toinen ihmetyksen aihe tällä tarkkailuasemalla on se, jotta mihin ne järkipersut katosivat, kun sellaisia vielä vaalien alla jossain vilahteli? Luottamuksestakin jotain mainittiin, Sipilän ja Soinin välillä.

Kepu-Sipilää ei juuri nyt persujoukossa silitetä myötäkarvaan, mutta eihän kaikessa tarvitsekaan periksi antaa. Ei hallitukseen menemistä silti pidä torpatakaan. Muuten puolisen miljoonaa suomalaista on peräti kahdesti äänestänyt persuja eduskuntaan turhien toiveiden takia. Näyttöä toisenlaisesta politiikasta maassa ja maan tavalla pitäisi jo tulla!

Persuilla on kovasti paineita päästä hallitukseen. Toisaalta hallituksen muodostaminen ilman persuja olisi kuin jonkin Kataisen kuusikon uudestaan leipomista. Nyt se on vitsa väännettävä, kävi siinä kannatukselle miten vain!

Kompromissit ovat osa toimivaa politiikkaa ja lehmänkauppoja tehdään joskus hyvän tarkoituksen takia. Kaikki ei ole mustavalkoista ja hanassa on muitakin asentoja kuin auki ja kiinni. Hallituksen toimiin ja linjauksiin voi vaikuttaa koko ajan neljän vuoden aikana, tilanteet elävät. Silloin vain pitää itse olla vaikuttamassa siellä hallituksessa.

Voihan tämä kaikki olla vain hallituspelin politiikkaa, semmoista seteliselkärankaisuutta, vai mitä se oli? Ehkä Soini vain asettaa omassa puolueessaan jyrkkiä vaatimuksia esittävät poliitikot tosiasioiden eteen: Näillä eväillä mennään hallitukseen ja noilla jäädään rannalle ruikuttamaan.


***