23.3.2018

Ruokaa ilmasta


Kaikkea se suomalainen keksii: Ravintoa voidaan tuottaa ilmasta, hyödyntämällä hiilidioksidia ja sähköä. Myös aurinkovoimaa, tiettyä mikrobia ja valikoimaa kivennäisaineita tarvitaan. Tulevaisuudessa ruokaa tai pikemminkin ravintoa saadaan (toivottavasti) "tyhjästä" missä vain ja miten paljon vain.

Prosessin tuloksena tulee jauhon näköistä yksisoluproteiinia, jota voi käyttää sellaisenaan tai osana vaativampaa ruoanvalmistusta. Kuvassa prosessi on kaikkein pienimmillään ja yksinkertaistettuna. Tulevaisuuden ruokatehtaat olisivat suurempia, ne muistuttaisivat  lähinnä panimoita.


11.2.2020:  Pian sitä herkkujauhetta saa!

17.6.2019: Proteiinijauhetta ilmasta tehdään jo koelaitteistolla.

12.3.2019: Joko saadaan ilmasta ruokaa lautaselle?


Ilmasta saatavasta, mutta ei ihan ilmaisesta ruoasta kertoi t&t-lehti.

Tässä linkissä on myös lyhyt video.



***


21.3.2018

Pois pillittely!


Pois pillittely, niin maailma pelastuu! Heidi Hautala haluaisi kieltää muovipillit, muoviset juomapillit. No, voi sitä limua imeä pillittämättä ja luomusti, vaikka oljenkorsilla. Oljenkorsia tuo politiikon ehdotus muutenkin merkitsee maailman muovijäteongelman kokonaisuudessa. Linkki Ylen juttuun.

***

Lisäyksiä: 

Maailman saastuneimmat joet kuljettavat muoviroskaa meriin. Seilaa siellä mukana paljon juomapillejäkin, linkki kuviin.

Muovia syövä perhosentoukka saattaa auttaa muovijätteen hävittämisessä.

28.5.2018: EU-komissio laittaa pillit pussiin.

9.7.2018: Mm. Lidl siivoaa valikoimastaan pois pillit ja muovia.



***

20.3.2018

Kevväämmällä (kuva)

Startti saattoi sanoa laiskasti, jotta "kevväämmällä, 
kevväämmällä..." Ei puutu enää kuin se kevät.


***

Liikennemerkkeihin pitäisi paikoin
laittaa jatkovarret.

***

17.3.2018

Varas vingutti lähimaksua

Kaupan ala, kuten nekin monialafirmat, joita ennen sanottiin pankeiksi, kehittää kovasti kaikenlaista maksamista. Lähimaksu-omituisuus on jo joka kortilla. Lähimaksun raja on nousemassa keväällä 2019 jo 50 euroon kerralta.

Luurilla joka paikassa maksamisen ihanuus tartuttaa kuulema pian nuorempien lisäksi myös kaikki alle satavuotiaat. 

Intrigööri ole omissa raha-asioissaan viisas, etäällä siitä. Ostojen maksamisessa ei kumminkaan ole ikinä ollut mitään ongelmia, jos vain tilillä on katetta tai painetta pussissa.

Lähimaksun otatin kortilta pois jo aikoja sitten, kun ajattelin tuottaa rosvolle masentavan pettymyksen, jos lämiskä sattuu katoamaan, kuten kerran kävi.

Silloin vuosia sitten rehellinen naisihminen löysi  lompakkoni kaupungilta, selvitti puhelinnumeroni ja pääsin kiittämään häntä. Kulukorvauskaan ei hänelle kelvannut.

Karjalainen kertoo tapauksesta, missä epärehellinen "löytäjä" vingutti lähimaksukorttia 200 euron edestä yhdessä päivässä.

Meikän luurissa on pankkisovellus, mutta käytän sitä vain tilin katseluun, en maksamiseen. Tunnukset eivät ole koskaan mukana. Maksut olen hoidellut kotona koneella, maksamista on nykyisin niin vähän, ettei se ole mikään hidaste. Tietoturvakin on tähän saakka toiminut.


Eikö raha kelpaa ruokakaupassa? Taloussanomat 31.8.2019.

***

Lähimaksamisesta Visalla löytyi lisää väärinkäytön uhkia. Tivi 30.7.2019.

Lisää Visan ongelmista lähimaksuissa, IS 31.7.2019.

Kännymaksamisessa ainakin MobilePay on aiheuttanut jo ulkopuolisen väärinkäytön yrityksen ihmiselle, joka ei ollut edes asentanut sovellusta puhelimeensa. TalSa 12.4.2019.

***
TalSan juttu lähimaksamisesta 15.5.2019.

Visa Electron saattaa olla turvallisin kortti? 

Lähimaksuko turvallista? Hevonen ja lehmä ovat turvallisia eläimiä.

***

16.3.2018

Venäjällä ei ydinmyrkkyjä pelätä


Venäjällä ei pieniä ympäristömyrkkyjä, ei ainakaan säteileviä myrkkyjä paljon pelätä, vaan siellä halutaan ottaa pohjoinen Karanmeri kalastus-ja luontomatkailun käyttöön. Ydinkoealueena tunnetun Novaja Zemljan ja mantereen kainalossa sijaitsevan Karameren kätköihin on kipattu ydinjätelasti jos toinenkin. Ydinvaarallisen jätteen joukossa lienee myös käytöstä poistettuja ja upotettuja sukellusveneitä, osin vielä ehjine  reaktoreineen, joissa on polttoaine mukana.

Novaja Zemljan pohjoisosa kuuluu Venäjän arktiseen kansallispuistoon, kuten mm. Frans Josefinmaakin. Kansallispuiston alue rajoittunee lounaassa Arkangeliin. Alueella tehtiin Neuvostoliiton ja kylmän sodan kuuman ydinasekilpailun aikana paljon räjäytyksiä ilmakehässä. Alueella on edelleen muuta sotilaallista toimintaa.

Novaja Zemljan lahden päällä räjäytettiin myös maailman suurin ja mahtavin ydinpommi Tsar Bomba syksyllä 1961. Pommi räjäytettiin noin 4.000 metrin korkeudessa. Tulipallo ulottui maan tai meren tasalta 10.000 metrin korkeuteen. Pommikone oli jo kaukana lasketun varoetäisyyden päässä, mutta sen kerrotaan suistuneen paineaallon voimasta 800 metrin hallitsemattomaan pudotukseen ennen kuin kone palasi ohjaimille.

Intrigööri oli jo tuolloin pojankilimuna Savon maisemissa, mutta ei muista, että tuosta tai muista Neukkulan jytkypommeista tai niiden aiheuttamista säteilylaskeumista olisi puhuttu yhtikäs mitään. Lehtikin kotia tuli ja radio toimi. Ei silloin edes takatukka noussut pystyyn. Mitäs sitä nyt turhista, jos hyvä itäystävä ja naapuri vähän posauttelee!

Karanmereen lienee upotettu noin 17 laivaa ja proomua yhdijätelasteineen. Jätettä sisältäviä säiliöitä siellä kerrotaan olevan 17.000, ehkä ne ovat osittain tynnyreitä. Vaarallisimpina pidetään 16 sukellusvenereaktoria, joista kaikista ei ole poistettu polttoainetta.

Ydinjätteistä ei sieltä syvältä meren alta aiheutune suoraa sätelyvaaraa. Radioaktiivisten aineiden vuodot mereen lienevät kuitenkin aikaa myöten odotettavissa ja se on luonnolle ja eliöstölle tietenkin pahempi juttu.

Venäjän uudesta kalastusalueesta kertoo t&t-lehti, sekä siinä linkattu Barents Observer-lehti.


Pian kai pääsee Karanmerelle kalaan,
jos kantti kestää!
***



15.3.2018

Vastuullista journalismia

Karua kertomaa, mutta ihan 
älyttömän vastuullista?




Vastuullisen journalismin logon koskettavan tarinan kera löysin Suomen Kiinteistölehdestä. Tarinassa kerrotaan jäätävästi, että proteiinipatukoita valmistavan yrittäjäukon (kuvissa) tuotteiden kerrottiin jossain vastuuttomassa mediassa olevan jopa hengenvaarallisia, koska niiden proteiini olisi muka peräisin ötököistä, ehkä torakoista. 

Tuosta patukoitaan markkinoille kylymänviileesti koneella pukkaavasta yrittäjästä leivottiin jossain varmaankin täysin vastuuttomassa mediassa kuin itse piru.

Mutta tarinalla on onnellinen loppu: Kun asia toimittaja Teräväpään
 ja tutkijatäti Topakan toimesta selvitettiin, yrittäjäukko valmistikin 
oikeasti proteiinipatukkansa aidoista ja 
hirmuterveellisistä sirkoista! 

***

Siinäpä olikin vastuullisen journalismin riemuvoitto, mikä varmaankin sai myöhemmin ansaitsemansa tunnustuksen, mikä on tässä 
vain vastuuton fiktiosepite: 

Toimittaja Teräväkynä lie sitten saanut vaativasta 
työstään jonkin valtakummallisen palkinnon, 
tättäräää ja ison massillisen rahnaa.

Vastuullistoimittaja saatettaisiin jopa ylentää autuuteen eli nykyisin 
harvinaiselle vakitoimittajan vakanssille suuressa ja mieluiten 
jotain kautta julkisrahoitteisessa mediatalossa. 

Siellä hän suurten mediamokuleiden suosiossa päivästä toiseen vihervastuullisesti työskentelisi, eikä silloin tällöin juopottelisi, 
kuten jotkut hänen mieleltään järkkyneet edeltäjänsä tekivät muinaisessa printtimediassa. Ugh!



***
Nami nami.
Intrigöörin mielipiteiden mukaan sirkatkin ovat ruoassa ötököitä, mutta 
eivät ne kai ole vaarallisia. Vastuullista moinen rouskutteluruoka 
ei ainakaan ole.

Tuputetaanko pian kouluissakin lapsille ötiäisruokapäivää? Tuo yllä 
siteerailtu vastuullisesta journalismista tehty tietotöräys 
lienee tarkoitettu selkouutisiin tai 
peruskoulun alaluokkalaisille?





***
Jälkijäpinät: Toisesta lehdestä luin, että "vastuullinen media myöntää reilusti virheensä". Tuo on hurskastelua, sillä jutun voi tehdä ja kirjoittaa tuhannella ja yhdellä eri tavalla.

Osaava vastuullistoimittaja voi helposti tehdä jutun omia tai lehtensä näkökulmia  painotellen niin, ettei suoranaisista virheistä pääse syyttelemään. Silloin ei tartte myöntää reilusti, eikä väkinäisesti, yhtään mitään. 

Median yksikkö, lehti tai kanava, voi olla just niin vastuullinen kuin milloinkin tarvitaan. Omana aktiiviaikanaan sitä meikä edes yritti olla uutisjutuissa tasapuolinen ja jopa mielipideneutraali, mutta ei se yritys tietenkään aina onnistunut. Toimittaja on ihminen ja lehti on omistajansa tai julkaisijansa  julkisivu. Robottitoimittajakin on ohjelmoitavissa.

Alueellisissa eli esim. maakuntalehdissä painotukset ovat väistämättä myös lehden tilaajien ja vakilukijoiden näköisiä. Täysin vastuullista uutisointia olisi kai turha odottaa edes taivaassa, missä enkelikuoron hyminä ja harpun rimputus kuuluisi aina taustalta. 

Toisessa tapauksessa lauteilta kuuluisi ihan perkeleellinen vastojen läiske ja rietas naurunremakka. Noista tuonpuoleisista ei ole vielä omia kokemuksia, eikä edes niistä pirskatin bittipäisistä, salamannopeista roboteista, uutistuutin täyttäjistä.

***

Ps. Kyllä tässä vähenevässä intrigöörin blogissa täytyy myös kiittää vastuullismediaa, vai mikä se oli. Siksi se on paikallaan, että kuin vanhasta muistista olen löytänyt postauksien aiheita eniten juuri perinteisistä uutislähteistä, joihin olen myös linkitellyt.

Jos omaa blogia aikoisi jatkaa ja kehittää, pitäisi varmaan seurata tarkemmin muita blogeja ja muuta sosiaalista mediaa, mutta se olisi jo paljon vaativampaa. Sosiaalisessa mediassa seuranta on jäänyt satunnaisen twitterin katselun varaan. Naamakirja ei ole meikäläistä varten.

Meinasin kyllä laittaa muuten naamaa enemmän kirjaan, sillä ennen netin koukutuksia olin nykyistä paljon ahkerampi kirjastojen asiakas. Kirjoissa on vieläkin vara parempi! (27.4.2018.)

12.3.2018

Lumisade pelasti hulluudelta

Kuvassa näkyy lumivuoren toinen pää, korkeutta on 15 - 20 metriä. 
Viljasiilo oikealla on 60-metrinen.

Tänään oli mukava käppäillä aurinkoisia hankia katsellen, eikä ollut kylmä. Yhdellä vakireitilläni pysähdyin ihmettelemään suurta lumenkaatopaikkaa Siikalahdessa, minkä laelta mollikka paisteli näkimiin. Tuli melkein mieleen Yllästunturi laskettelurinteineen. Näky ei toki ollut upean tunturin veroinen, mutta aurinko ja lumi toivat jotenkin mieleen myös Lapin kevättalvisia muisteloita.

Hyviä kevättalven muistoja kertyi taannoin myös Nuuksion maisemista, missä tein aurinkoiset hankikantojen ajat pitkiä lenkkejä latupohjilla kävellen. Koviksi menneet ladut olivat silloin jo heikenneet, eikä vastaan tullut niinä viikkoina muistaakseni kuin yksi hiihtäjä, joka ei huudellut tuhmia, eikä onnekseen huitaissut sauvalla.

Tuo mainittu lumenkaatopaikka on ennenkin ollut täynnä, eikä kasa ole täysin sulanut kesäisinkään, mutta yhtä suurta lumimäärää en ole siellä kymmeneen vuoteen nähnyt. Lunta on vieläkin katujen varsilla hyvin paljon ja sen kuskaajilla on kuulema jo pudotuspaikoista pulaa.

Ylen juttu 27.3: Lumenkaatopaikka piti jo sulkea.



Tämä kai vielä kasvava läjä ei sula kokonaan kesälläkään.

Lumen auraajilla on tänä talvena riittänyt töitä. Joskus talviöisin ja aamulla varhain on saanut arvuutella, ovatko Rissalan Hornetit ehkä lähdössä tunnistus- tai harjoituslennolle, mutta kadun päällystettä vauhdilla viistävä lumiaura se on tänä talvena useimmiten ollut, sisälle uniseen päähän kantautuva ääni kuulostaa samalta.

Suomeen on jo kauan ennusteltu vähälumisia ja lumettomiakin  talvia, mutta ei niitä ainakaan Savoon asti ole riittänyt. Vilkaisin nopeasti mitä Suomen vihreästä talvesta on kirjoiteltu. Monenlaista löytyi, mutta mm. vihermamma Heidi Hautala liitti lumettomuuden valottomuuteen kirjoituksessaan 2009 ja ennusti sellaisen pimeyden lisäävän mielenterveysongelmia.

Ainakin tänä talvena oma mielenpuoli eli korvien välinen avaruus säilyi lumen ansiosta kasassa ilman tiukkaa pipoa. Liiallinen lumentulo kyllä tökki hiukan. Parvekkeeltakin piti kolmesti lapioida lunta pois, ennen sitä ei ole tarvinnut tehdä. Nyt sitten mennään vauhdilla valoa kohti, vaikka lumi ja jää vähenevätkin. 

Joku ilmaston tulkki kertoo tänäänkin nettilehdessä, että lämpiää se ilmasto kuitenkin. Lumen kokonaismäärä on näillä korkeuksilla tiemmä vähentynyt kaikkina kuukausina vuosina 1980 - 2017. Tänä talvena ne lumet sitten tulivat kerralla takaisin.



Valoa ja lunta riittää.

Kuopio hukkuu lumeen.

Lisäyslinkki: Viikkosavo 15.8.2018, sivu 2: Lumenkaatopaikkaa sulatellaan vielä ennätyshelteiden jälkeenkin.

***




9.3.2018

Mitäs me syrjikset?

Iltasanomat kertoo, että puoli miljoonaa suomalaista on vaarassa syrjäytyä, koska he eivät ymmärrä soteuudistuksen sisältöä.

IS vähättelee vakavaa asiaa, sillä luultavasti ylivoimainen enemmistö täällä arktisilla rajoilla asuvista ihmisistä ei saa vielä sotesta paljonkaan tolkkua.

Näyttää jopa siltä, että valtaosa poliittisista ja muista julkisen sektorin toimijoistakaan ei täysin jymmärra, millaista pullaa sotetaikinasta tulee.

Pitäisiköhän soten satraappien vihdoinkin käännättää koko höskä selkokielelle tai edes yleisimmin ymmärrettävälle paikalliselle kielelle, kuten esimerkiksi suomeksi? 

Mutta maan tapahan on, että ensin hötkeltämällä päätetään ja sitten seuraavat vuodet selitellään. On se vähän EU:n tapakin, sillä sielläkään päättäjät eivät aina seuraavana päivänä tiedä, mitä, miten ja mistä he ovat hirmuisen tärkeissä kokouksissaan sopineet.


***
Soten ja maakuntien uudistukset voivat viedä vuosia? Linkki Kauppalehteen.

7.3.2018

Trumpille jäi vielä vähäsen


Talouslehti Forbesin tuoreen miljardöörilistauksen mukaan presidenttiys ei ole ainakaan rikastuttanut Donald Trumpia. Trump tipahti ääriökylistalla peräti 200 sijaa ja on nyt vasta sijalla 766. Uutinen tarttui kiinni ensimmäisen kerran MTV:n sivuilta.

Listauksen mukaan Trumpilla olisi omaisuutta enää "vaivaiset" 3,1 miljardia taalaa, vaikka vielä vuosi, pari sitten höpöteltiin jopa yli 10 miljardista. Trumpin taaloilla mitatut painoarviot ovat heiluneet 1,4 miljardista 10 miljardin nurkille.

Suomalainen puudelimedia muistaa päivittäin ratkuttaa Trumpista kielteisesti, päivän aikana ikäviä trumppijuttuja julkaistaan montakin. Niin tänäänkin. 

Blogiukko intrigööri on jo pitempään suunnitellut julkaisevansa Trumpista joka päivä edes yhden myönteisen jutun, kyllä siihen jotain aihetta löytyisi. Tuosta miljardien kertymistä koskevasta uutisesta on todettava, että jos Trumpilla todella on vaikka 3 miljardin taalan omaisuus, se on ihan poskettoman paljon rahnaa.

Miljoonien ja miljardien painoarvo hämärtyy meidän tavisten mielessä, koska talousuutisissa  ja politiikan jutuissakin tuollaisia summia pureskellaan jatkuvasti kuin höttöistä pullaa. Noin suuria rahoja ei moni yksinkertaisesti pysty tajuamaan. Käytännössä yksikin miljardi melkein missä tahansa valuutassa on häijyn paljon pätäkkää.

Jossain oli laskettu, että jos yhden miljardin pystyisi kasaamaan pinoksi satasen seteleistä, siitä tulisi kilometrin korkuinen torni. Jos aikoisi kuskata miljardin salkuissa käteisenä, kantajilla venähtäisivät kädet, sillä siitä kertyisi noin 800 asiapullosalkullista. Paperi on painavaa ja setelimiljardin siirtämiseen kerralla tarvittaisiin ainakin kunnollinen kuormurin nuppi.

Siis myönteistä uutispäivää Trumpista, osa 1: Forbesin pudonneesta listasijoituksesta huolimatta presidentti Trump on edelleen hyvin rikas mies. Olettaisin hänen myös olevan edes joskus onnellinen, sillä mättöruoka tulee huippukeittiöstä, tellu toimii ja älylällärillä on lystikästä twiittailla, lukijoitakin riittää:



***
Mielenkiintoista Forbesin listalla on, että Suomen rikkain mies Antti Herlin on jo sijalla 550. Omaisuutta Herlinillä kerrotaan olevan 4,2 miljardin taalan ja noin 3,4 miljardin euron edestä. 

(En lupaa jatkaa päivittäistä Trump-juttusarjaa, mutta on se edes aloitettu.)


3.3.2018

Kela kasvattaa asuntojonoja

Kela-Käla sijaitsee Siuntion ja
Kirkkonummen puolivälissä.
Kasvavissa kaupungeissa nousevat myös asuntojen vuokrat, eikä laskua näy, jos vain ihmisten tunkua kasvukeskuksiin riittää. Kelan eli nykyajan Orwellin koura puristui viime vuoden alusta yhä lujemmin köyhemmän väestön ympärille, kun perusmallisen toimeentulotuen maksatus siirtyi Kelan hoidettavaksi. Ongelmia siinä muutoksessa oli melkoisesti, kaikki sen ainakin lehtien otsikoista muistavat.

Samoilla lämpimillä Kela alkoi syynätä ja määrittää paikkakunnittain hyväksyttäviä vuokramenoja. Kela vaatii monia toimeentulotukea hakevia asiakkaitaan muuttamaan halvempaan asuntoon, vaikka tukea ei hakisikaan asumiskulujen takia. Tämä näkyy tietenkin asuntojonojen roimana kasvuna kaikkialla siellä, missä vuokra-asuntojen kysyjiä riittää, niissä paljon hehkutetuissa kasvukeskuksissa.


***

Blogilinkki 21.6.18: Ylisuuret vuokrat aiheuttavat paljon ongelmia.

Länsiväylä kertoo 7.2., että vuokrahintojen kehitys erkaantui yleisestä hintakehityksestä vuonna 2012. Sen jälkeen yleinen kuluttajahintaindeksi on kohonnut 4 prosenttiyksikköä, kun taas vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat noin 25 prosenttiyksikköä. Linkki.


***

Juuri kasvavissa kaupungeissa halvemman asunnon löytäminen saattaa olla käytännössä mahdotonta. Asumistuet jämähtivät vuoden 2018 alussa ennalleen, ainakin vuodeksi. Eläkkeet ja monet muut tulonsiirrot eivät nekään toistaiseksi nouse. Mutta vuokrat nousevat ja suuret vuokrafirmat tekevät melkein uskomattomia voittoja jakaen saaliistaan lumilapiolla omistajille, kuten ainakin Kojamolla, ammattiliitoille ja eläkerahastoille.

Jos halvempaa asuntoa ei löydy, eikä toimeentulotuen hakija, kuten esimerkiksi tulojensa kasvattamisen suhteen avuton pieneläkeläinen, ei täytä Kelan mielestä "asumisen aktiivimallia", toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja saksitaan. Menopuolta saksitaan sen verran kuin vuokrakulu menee yli paikallisista normeista. 


Jos toimeentulotuen hakijan vuokra ylittää normimenon esimerkiksi satasella kuussa, muutoin tuessa hyväksyttäviä menoja saksitaan saman verran.


Sitä ei intrigöörin korvien välinen avaruus ole vielä antanut itselleen sisäistää, merkitseekö asumiskuluista saksiminen sitä, että jonkinlaisena minimiturvana pidetty, noin 490 euroa käteen asumismenojen jälkeen, jää sitten monilta haaveeksi? Olettaa voi ainakin, että jo kertaalleen yritetty eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleiseksi asumistueksi, tuen heikentäminen, tulee taas politiikan riihitonttujen esityslistalle. Mitä se taas merkitsisi kokonaisuudessa, jää nähtäväksi.


Blogilinkki 1.5.18: Säästetäänkö eläkeläiset hiljaa hengiltä?


Kelalta kyllä irtoaa monenlaisia selityksiä, mutta intrigööri yhtenä monien puolesta toivoisi, että satojatuhansia ihmisiä koskettavista muutoksista perusturvaan kaikkinensa kerrottaisiin ihmisille selkosuomeksi. Vaikka edes lohduttavasti näin:


"Ei hätää! Yhteiskunnan kovat kourat, jotka sinua pillistä puristavat, ovat vain harhaa, sillä Kela - kaikkien köyhien ja avun tarvitsijoiden ylin ystävä, haluaa vain pönkätä sinua pysymään pystyssä elämän myllerryksissä."


Pysyvä epävarmuus elämisen perusasioissa ei ole hyväksi kenellekään, mutta siitä on tainnut tulla uusi normi hiljalleen ränsistyvässä hyvinvointivaltiossamme. Onkohan se sitten niin, ettei päämäärä tai tavoite ole tärkeä, vain liike se jotain merkitsee?


Myös Itä-Suomen johtavassa kalakukkokaupungissa Kuopiossa tapahtuu paljon liikettä. On erilaista kehitystä, suuria suunnitelmia pienine "pilivenpiitäjineen" siellä täällä, sekä tietenkin aina vain kallimpia vuokra-asuntoja. 

1.3.2018

Kaatuu, ei kaadu...


Politiikassa pannaan puhuvia päitä kiertoon.


Kaatuuko hallitus ja mihin suuntaan?

Olkoon pelin politiikkaa, harkittua maan kaivamista hallituksen alta tai ei. Silti Elina Lepomäkeä pitää kiittää suorasta puheesta sotesta ja maakunnista, mikä on 
politiikassa hyvin harvinaista. 

Elinahan kertoi vain sen, mitä mieltä suurin osa kansalaisista oletettavasti on, noista erittäin kalliista ja vielä täysin epämääräisistä uudistuksista. 

Kannattaa ennemmin kaataa ja haudata yksi hätävarahallitus kuin kuormittaa pientä kansantaloutta kymmeniksi vuosiksi liikaa ja melko turhaan, vain hallintohimmeleiden ja poliittisten pyrkyjen takia. Vanhoillakin systeemeillä olisi pärjätty hyvin, niitä vähittäin ja taiten kehittämällä.

***