Vihapoliisi: Älä syyllisty!

Käväisin pitkästä aikaa Twitterissä. Vaalijutuissa satuin vihapuhepoliisi 

Keijo Kaarisateen twiittien ja varoitusten äärelle. 

Koska KK:n piippaukset ovat "mielettömän" tärkeitä ja ajankohtaisia,  

jakelen niitä edelleen tässä kaikille 9 lukijalleni.

En tiedä saako näitä kuvia edes kopsia vai iskeekö Keijo kohta 

tänne tarkkailuasemalle SWAT-pamputtelemaan. 

Vihaisuudelle ja uhkaavuudelle ei ole tässäkään blogissa 

toleranssia paljon ollenkaan!

Muistathan nämä:

***

***

Lisäyslinkki: Keijo Kaarisateen viesti Suomen kansalle.

Valepuhekoirat kehiin!

Mitä? Minustako valepuhekoira?

Eduskuntavaaleissa huhtikuussa valitaan parlamenttiin taas 200 edustajaa. Parhaat heistä ovat kansanedustajia, ainakin osa uusista,  kunnes he oppivat talon tavoille. Harvalla edustajalla on tarkoituskaan olla koko kansan asialla, eikä se edes kunnolla onnistuisi.

Ensimmäisenä edustajilla lienevät mielessä mahdolliset omat äänestäjät, taustaryhmät ja vaalitöiden tukijat. Tärkein on tietysti kansanedustajan komentokeskus eli oma puolue, sitä kuusta on herkästi kuunneltava. Sitten piankin tyrkkää ovista lobbareita toinen toistaan paremmalla asialla.

Eduskuntavaalit ovat ehdokkaalle kova koitos, ei sinne helposti ja halvalla pääse nappia painelemaan ja suuressa salissa puheita pitämään tai työkopperoon torkkupeiton alla huilailemaan. Edustajanpaikan uusijakaan ei ole koskaan saletissa. 

Kun ihminen laitetaan oikein tiukkaan koitokseen, siinä on yritettävä kaikkensa tai luovutettava. Poliitikko tai sellaisen alku joutuu heti heikoille jäille, on kuunneltava ihmisten eli äänestäjien huolia ainakin toisella korvalla ja pakostikin lupailtava edes vähän liikoja.

Poliitikolla on kivapuhe ja / tai valepuhekin herkässä, se on ihan inhimillistä. Röyhkeimmät poliitikot suoltavat joskus tulemaan jopa vihapuhetta jotain suomalaista vähemmistöä kohtaan, mutta siitähän ei koskaan koidu virallisia seurauksia.

Yleensä pitäisi vain osata puhua sen verran pyöreitä, ettei jäisi puppujutuista kiinni. Sitten voisi naama lampaan näköisenä väittää tehneensä itse parhaansa, mutta kun ne toiset...

Tilanteessa on jotain samaa kuin nousevilla urheilutähdillä. Vaikka oma kunto olisi tapissa, se olisi saatava kestämään kisoihin asti. Huipulla erot ovat äärimmäisen pieniä. Niinpä monen tekisi mieli varmistaa oma paras kuntonsa pienellä tehosteella, mikä voi ratkaista voiton tai hyvän sijoituksen, ellei jäisi testissä kiinni. Se on todella paha paikka, siihen ei pitäisi urheilussa edes joutua! 

Äänestäjä on taas kohta hetken verran kaikkien poliitikkojen kaveri ja ystävällisen, joskin lyhyen mielenkiinnon kohteena. Isommilla kylillä sitä voisi hyödyntää vaikka kiertämällä päiväkausia vaalikahveilla toriteltoilla, jos maha,  pää ja korvat kestävät.

Nykyisin tiedämme, ikävä kyllä, mikä on vihapuhepoliisi. Ilmiantajia ja kaikenkarvaisia faktantarkastajia vilisee pienessä Suomessakin kuin harmaata aitaa. Valepoliisikin tiedetään. Sellainen on inha luikki, joka höynää roisisti iän ja sairauksien takia jo epävarmaan ja arkaan tilaan joutuneita vanhuksia.

***
Valepuhepoliisin virkoja tai tehtäviä lienee käytännössä mahdotonta perustaa. Jos sellaisia osaajia olisi, heidän pitäisi olla parhaita käytännön asiantuntijoita hyvin erilaisilta aloilta. Sellaisilla osaajilla on parempaakin tekemistä kuin kuunnella ja kytätä töikseen poliitikkojen tai erilaisten eturyhmien edustajien pölinöitä.

Jonkin tekoälysovelluksen voisi ehkä virittää erottamaan valepuheen ihmisen normaalista puheesta. Jos sellainen onnistuisi, se saattaisi olla  kehittelyvaiheessa vaikeaa ja kallistakin? Nohevimmat poliitikot ovat oikein hyviä puhujia ja he voivat lasketella luikeroa vaikka tuntitolkulla niin, että se  ihmisen korvaan kuulostaa vakuuttavalta, ellei siihen jupinaan satu torkahtamaan.

***
Intrigööri on lueskellut ja joskus nähnytkin, miten hyödyllisiä apulaisia koirat ovat ihmisille. Söpöjä esimerkkejä ovat mm. lasten lukukoirat. Opaskoirat ovat monille välttämättömiä. Koirat voisivat oppia haistamaan myös ihmisten sairauksia. Tarpeellisia lienevät sadat tuhannet seurakoiratkin.

Poliisi ja muut virkavaltaa käyttävät tahot hyödyntävät koirakavereitaan monin tavoin. Vihapuhepoliisikoiria ei ainakaan vielä ole, lukukoirakin vain kuuntelee, eikä plaraile tassuillaan nettipalstoja. Painetuilla palstoilla on jo omat inhimilliset vahtikoiransa, surkeimpana jo vitsiksi vajonnut eliitin puudeli JSN.

Viimeksi tänään oli palstoilla juttua rahakoirista, jotka osaavat haistaa salattuja rahakätköjä. Rahan ohessa koirat kuulema koulutetaan haistamaan kaikenlaista muutakin. Pienet koirat pääsevät nuuskimaan hankaliinkin paikkoihin.

Luontevinta olisi kouluttaa joitakin koiria valepuhekoiriksi. Ehkä näemme vielä eduskunnassakin pulinapöntön vieressä lokoisasti makoilevan noutajan? Se vain vähän korviaan heiluttelisi ja haukottelisi, kunnes haukahtelisi kuullessaan, että nyt pääsi tuolta puhujalta pahemman kerran pupsluikuria. 

Toisaalta pelkkä koiran läsnäolo saattaisi auttaa pahimpia paasaajia pysymään enemmän asiassa. Salissa olisi edes yksi, joka kuuntelisi keskittyneesti... 

Koira voisi loistavilla aisteillaan koneälyä helpommin oppia erottamaan toden ja valheen sävyjä ihmisen puheista, vaikka sen kouluttaminen kysyisi paljon taitoa. 

Mahtaisiko valehtelu jopa haiskahtaa koiran huikean herkkään kuonoon? Olisiko siinä jotain samaa kuin ns. pelon hajussa? Erittääkö ihminen jotakin, keskittyessään vetämään jotain roolia ja valehtelemaan omasta mielestään uskottavasti? Tiede-lehden jutussa väitetään, että ihminenkin voi haistaa toisesta pelon hajun.

Vihapuhetta irtoaa joskus myös poliitikoilta, ainakin perisuomalaisia väärän puolueen äänestäjiä kohtaan, mutta siitähän ei ei rankaista. Vihapuheen päästäminen merkitsee sisimmältään myös puhujan kokemaa pelkoa ja inhoa toisinajattelijoita kohtaan. Valepuhekoirakin saattaisi vihapuheen takia jo murahdella?

***
Valepuhekoirilla olisi kyllä töitä. Äänestäjillä ei ole politiikan lupausten ja tekojen suhteen mitään kuluttajansuojaa, eivätkä poliitikot vastaa oikeasti mistään, vaikka koko valtiontalous huispaisi hunnigolle heti huomenna. Maan itsenäisyys on jo myyty lähinnä makeista herranviroista eurostoliiton palveluksessa.

Ei kansalaisten tarvitsisi sentään kuunnella päättäjien avointa valehtelua. Eduskunnassahan se olisi sopivaisuussyistä vain asioiden vierestä puhumista, epähuomiossa lausuttua muunneltua totuutta, nirsoilua tosiasioiden kanssa... 

Poliitikko sietäisi kumminkin saada lööperipuheista välittömästi kunnon haukut. Ei se valepuhekoira purisi ja jos se vähän näykkäisikin, epähuomiossa, eduskunnan omasta terkkarista saisi näppärästi ensiapua ja rokotuksia.

***

Hassunlainen huomio tältä aamulta: Matti "Pottu" Vanhanen on ylentänyt itsensä hallitsijaksi. Tai sitten Hesari ylensi.

Hänen jalopukuisuutensa ihmettelee otsikossa, mitä ihmettä Euroopassa oikein tapahtuu? Ja toteaa, että "hallitseminen on käymässä lähes mahdottomaksi".

Intrigöörin on pakko kysyä, jotta onkohan kenties hallittu ja vallittu huonosti?  Onko kansanvaltainen demokratia ymmärretty korkeassa suoritusportaassa väärin, koska hommelit eivät näytä olevan oikein hallinnassa? Linkki em. juttuun.

***

Lisää haukkujuttuja:

Manu on vuoden tullikoira.

Muriseeko mahasi vai onko takanasi ruokakoira?

Vihapuhekoiria ei tarvita, koska nk. vihapuheita kytätään ihmis-aktivistien voimin yötä päivää urakalla.

Ilmianna ystäväsi!

Pelottava vihapuhuja

Ilmianto viharikoksesta on entistä helpompaa, sillä sitä varten löytyy netistä lomake.(Löytyi, sillä kysely on suljettu) Eipä sitten muuta kuin joukolla ilmiantamaan, ei siihen lomakkeita tarvita! 

Ilmiantohan saattaa ohjata vihaan hairahtunutta takaisin oikealle tielle paremmin kuin pelkkä moite tai huomauttelu? 

Tulevan joulun paras lahja perheenjäsenelle tai ystävälle saattaakin olla ilmianto? 

Viharikos koskettaa usein, paitsi suoraan sen uhria, myös laajempaa ihmisjoukkoa...

Joko lopetan vai lässytänkö lisää?

***
Intrigööri ei jaksa nyt selvittää, miten monta järjestöä on mukana nk. viharikosten ilmianantajaverkostossa. Monta niitä alkaa olla ja joukossa on jo melko huomattaviakin toimijoita. Yksi sellainen on USKOT-foorumi.

Uskot on valtionkin tukema, alkujaan kai kirkkolähtöinen poppoo. Sen hallitukseen näyttää kuuluvan neljä ehkä ev-lut. kirkon jäsentä, neljä islamilaista jäsentä ja täydennyksenä pari juutalaisten seurakuntien jäsentä.

Uskot-foorumi kerää tietoja viharikoksista yhteistyössä rikosuhripäivystyksen kanssa. Tietoja hankitaan viharikosraportointia varten. Tuo ns. varjoraportointi on osa oikeusministeriön Against Hate -hanketta, jota rahoittaa EU-komissio.

Ilmiantojen hankinnassa korostetaan sitä, että mikä tahansa rikos voi olla viharikos. Ilmoituksen voi tehdä, jos on itse viharikoksen uhri, uhrin läheinen tai rikoksen silminnäkijä. Viharikoksesta voi ilmoittaa, vaikka siitä ei olisi tehty rikosilmoitusta poliisille. 

Tietoa kerätään viimeisten viiden vuoden ajalta!

***
En yhtään pidä ilmiantoihin yllyttämisestä, sillä se on jo itsessään vaarallista. Ilmiantajien verkosto on myös tuttu tie totalitarismiin ja sen synkkiin seurauksiin. Omille kansalaisille hirveimpien poliisijoukkojen, mm. gestapon ja NKVD:n tehokkuus perustui laajaan ilmiantajien verkostoon. 

Rikosilmoituksille on kyllä olemassa omat selkeät kanavansa, mm. poliisin sivuilla. Mutta tuollaista stasitouhuilua saattoi kyllä sekosuvakeilta  odottaa, joten siitä vain ilmiantoja hehkuttelemaan, pöljät!

***

Ilmiantamista sivuaa sekin, että keskiviikon uutisissa kerrottiin, jotta rikollisjengejä kasvaa Suomessa kuin seitikkejä metsään sateen jälkeen. Samaan aikaan huomattava osa ylimmästä poliisijohdosta on pantu syytteeseen, lähinnä kai jonkin epämääräisen kirjanpitosäännön noudattamisen  puutteiden takia.

Tuon kirjanpidon piti koskea poliisin perinteisiä ilmiantajia, nk. vasikoita tai kalveja. Rikollispiirien sisällä tai liepeillä toimivat ilmiantajat ovat taatusti aina peloissaan ja syystä. Vasikointi on iät ajat perustunut rosvon ja kytän väliseen tiukkaan luottamukseen ja siihen, ettei merkintöjä tehdä mihinkään. Siinä on ilmiantajan henki pelissä.

Kuinkahan moni kovien rikosten vuotajista haluaisi, että jokainen yhteydenotto, kuiskaus tai viesti kirjattaisiin tarkasti johonkin poliisin ja kukaties ehkä jopa ministeriönkin tiedostoon hakkeroitavaksi? 

Poliisin tiedonhakinta rajoittuneekin tulevaisuudessa tekniikan käyttöön, poliisille tarpeellista sisäpiirin tietoa rikollisista on varmaankin yhä vaikeampi saada.

***

17.8.2018: Syyttelyn ihanuus, Eero Paloheimo.

7.2.2019: Vihavainen kirjoittaa vihasta ja rakkaudesta.

Vihapuheita syynissä satamäärin

Aamun lehtitietojen mukaan poliisin vihapuheryhmä puuttui vuodessa noin 300 tapaukseen. Voisi olettaa, että vihapuheita on poliisille ilmoiteltu paljon enemmänkin. Valikoivia ja muita ilmiantajia riittää.

Suurin osa tutkituista jutuista liittyi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Melkein yhtä moni tapaus koski someraivareita, mitkä saattoivat johtaa  henkilöön kohdistuviin kunnianloukkauksiin. Muissa tapauksissa tutkittiin mm. uskonrauhan rikkomista, yksityisten loukkaavien tietojen levittämistä, sekä laittomia uhkauksia.

Kyllä pieni Suomi kansainvälistyy, myös näissä asioissa. Ärhäkimpiä uskonnollis-poliittisia poliiseja löytyy maailmalla mm. Iranista, Saudeista ja Kiinasta. Meillä ollaan näissä asioissa rauhallisempia, mutta kovalta tieltä on jo otettu veräjät pois.

Vihapuhetiedoissa nousee esille Facebook, mutta me sananvapaat kansalaiset osaamme postailla tuhmasti myös blogeissa, twitteröidä ja käyttää vihaisesti monia muitakin alustoja, paitsi ehkä saunapeflettiä. 

Nyt sitä tavispostaajakin joutuu pähkäilemään tarkemmin mihin linkittelee. Jotkut linkit saattavat viedä laajoille sivustoille, joista vaikutuksille herkkä lukija saattaa ajatua vähitellen vaikka mihin netin synkkiin syövereihin.

Pitemmittä puheitta ja vailla vihaa, aiheeseen osuvia linkityksiä:


Turun Sanomien vihapuhejuttu.

Blogi Alkon kassalla postasi varoittaen parisen kuukautta sitten.

Sivistystyö sallii vain "oikeita" mielipiteitä?

Vihapuhetta on myös radikaali-islamistinen kiihotus. Suomessa on seurannassa liki 400 henkilöä.

***

Painostaako sananvastuu?

Viime kevään korvalla kuului outoja,
jotta polliisilla olisi vihapuhekoiria.
Pureekohan semmoinen?

Tiesitkö hyvä lukija, että sinulla on nyt näytöllä peräti joukkotiedotusväline, intrigöörin blogi? Ei intrigööri sitä itsekään sen paremmin tiennyt, mutta nyt tietää. Tiedostamista laajensi ystävällisesti veroyle, joka haastattelee jutussaan vt. valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista.

Omassa pienessä mielessäni en ole laskenut ainakaan tavisten pitämiä yksittäisiä blogeja tai ihmisten eri alustoille laitettamia kommentteja oikeiksi tiedotusvälineiksi, mutta olkoon nyt sitten niin. Silloin kyllä perinteinen joukkotiedotusvälineiden joukko laajenee tuhansilla, mitkä pitää taas kertoa tuhansilla. Vihapuheiden metsästäjillä eli ilmiantajilla riittää töitä ja onhan meillä Suomessa niitä virallisiakin vihapuhekyttiä.

Joukkotiedotusvälineissä tehtyjen rikosten syyteoikeus on valtakunnansyyttäjällä. Myös facebook, twitter, blogit ja sähköiset keskustelupalstat ovat joukkotiedotusvälineitä.

***
Tavallisen blogin kutsuminen joukkotiedotusvälineeksi kuulostaa kyllä yhtä virkavaltaiselta kuin se, että polliisi nimittää mielellään autoasi ajoneuvoksi, kas kun ei kotteroksi, vaikka itse sitä luulisi ajavansa oikein autolla, hyvälläkin. Intrigöörin vähänlaisesti luetun blogin tapauksessa em. määrittely tuntuu liioittelulta, mutta on se kai otettava vastaan ansioton arvonnousu. 

Voi sitä tavisten sanomisen ja kirjoittamisen vapautta syödä pois vaikka perusteettomilla nimityksillä. Kansalaisvapauksien pitäisi koskea kantasuomalaisiakin.

Vt. valtakunnansyyttäjä Toiviainen kertoo, että kaikkein vastenmielisimpiä verkossa tehtäviä rasismirikoksia ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen. Hän selittää jutussa, että "Syrjään sysätty ihminen katkeroituu helposti ja on altis kohde väkivaltaisten ääriliikkeiden värvääjille. Siitä ei hyvää seuraa." 

Intrigööri suhtautuu korkea-arvoisen syyttäjän mielipiteisiin sillä jonkinmoisella vakavuudella mikä niille kuuluukin. Toisaalta syrjään sysättyjä ihmisiä saattavat olla myös nuo julkisuudessa kammoksutut ja ihan avoimesti vihatut ns. vihapuhujat. 

Kun ihmistä oikein mättää ja mätkii, hän kokee yhteiskunnankin osallistuvan oman itsensä survomiseen rupusakkiin. Kyllä siinä katkeruus ja vihakin nousee pintaan, jos vielä jotkut ovat aina ylisuojeltuja. Silloin saattaa tuhmia sanoja peräkkäin päästä hampaiden välistä tai rapsahdella näppikseltä.

***
Vaan eivät taida selittely ja inhimillisyys syyttäviä tulkintoja lieventää, suomalaisten vihapuhujien vihan laatu ja sen katsottu kohde tai kohderyhmä on se, mikä ratkaisee? Positiivista syrjintää ei tietenkään tiedostamisvajeisille perisuomalaisille hemuleille heltiä. 

( Lisäys: Syyllisyys tiettyjen ihmisten tekemiin pahuuksiin saadaan mutjahtamaan tekoihin täysin sivullisten ja kaikenlaisia pahuuksia ärhäkästikin vastustavien "vihapuhujien" kontolle.) 

Valtakunnansyyttäjän mielestä rasistinen vihapuhe eristää sen kohteet muusta yhteiskunnasta. Rasismin kohteet ajetaan nurkkaan, jolloin on helppo katkeroitua. Siinä sitten luodaan kasvualustaa järjestäytyneelle rikollisuudelle ja terrorismille. Jutun lopussa Toiviainen kysyy, "Ymmärtävätkö rasistisen vihapuheen levittäjät, mitä he tekevät". 

Pappa tässä ymmärtää sen verran, ettei pääosa maahanmuuttajista ymmärrä kielimuurin yli suomalaisia nettikirjoitteluja, eivätkä he muutenkaan nakkaa liki täysin rauhanomaisesta kantaväestöstä kakkaakaan. Voisivatko sitten jotkut tuhmat sanat esimerkiksi meikäläisen blogissa toimia kimmokkeena jopa terrorismiin tai muuhun järjestäytyneeseen rikollistoimeen ryhtymiselle. Ei sitten kuuna kullan valakiana!

***
Lainaus Ylen jutusta 4. helmikuuta 2018:

"Suomessakin jotkut ovat ylihuolehtivia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kanssa. Jos minä olisin pakolainen, olisin sellaisesta pahoillani. Liioiteltu suvaitsevaisuus on rasismia. Niin ei pitäisi toimia. Kaikkia olisi kohdeltava samalla tavalla. Se on aitoa hyväksymistä", mediataiteilija Adel Abidin sanoo.

***

Linkkejä:

Varo mille naurat! 

Linkitys Päivän Byrokraattiin ja vihapuhepoliisien kavalaan maailmaan.

Vihaa politiikassa.

Kansantyhmää vastaan liihottaminen johtaa melkein aina tuomioon.

Media ja sallitut mielipiteet valedemokratiassa.

Kansalaistuhmaa vihapuhetta

Jaakko Ilkan puumerkki
vuodelta 1596.

Vihervarpuset ja vasurivarikset ovat kilvan kailottaneet omaa suurta laupeuttaan hyväksymällä kansalaistottelemattomuutta  valikoiden, kukin oman harkintansa ja tilanteen mukaisesti. Oma ääretön hyvyys kanavoituu kummassakin poliittisessa parvessa paljolti maahantulijoihin ja erityisesti paperittomiin tai paperinsa jostain ihmeen syystä hukanneisiin matuihin.

Tilanteessa on jotain samaa kuin SPR:n julistamilla suurilla nälkäpäivillä. Punaristissä ei nähdä nälkää, ei ainakaan kotimaassa, vaikka jopa kilometriset leipäjonot kiemurtelevat samoissa suomalaisissa betoniviidakoissa. 

Kukin siis voi toimia tavallaan, olla tarveharkintansa mukaan tukena heille, keille haluaa ja silloin kun siltä tuntuu. Jokainen voi nähdä, tiedostella ja tehdä, kuten haluaa. Suomihan on vapaa maa! Lakipykälätkin ovat pelkkiä keppejä pujottelurinteessä?

Intrigööri hoksi tänään Karjalaisesta jutun, missä kerrotaan kansalaistottelemattomuudesta, sekä sen laillansa hyväksyvistä vihreistä ja vasureista. Juttu on sitä samaa kauraa kuin muissakin lehdissä, mutta jutun kommenttiosiossa joku on myönteinen kansalaistottelemattomuudelle sillä tavoin, minkä minäkin vanhana junttina ja naurisniilona hyväksyn.

Kopsin em. kommentin tähän: "Tarveharkintaisesti jatkan kansalaistottelemattomuuttani kritisoiden islamistien maahanmuuttoa, sekä luvattomasti maassaolevien hyysäystä. Vaikka se olisi hallituksen ja virkavallan mielestä vihapuhetta."

Intrigööri kannustaa ja harrastaa itsekin tuollaista poliittisen ajattelun ja sanomisen vapautta, olkoon se sitten änkyröintiä, hihapuhetta tai niskottelua poliittista enemmistöä ja eliittiä vastaan. Poliisin hommia en halua estellä, en ainakaan vielä nykyisessä melko hyvin toimivassa Suomessa. Huonosti meille kävisi joidenkin ikävien arjen sattumusten kanssa ilman polliisia. Sama juttu se on tulipalokunnan ja pelastuslaitoksen kanssa.

Poliisivaje uhkana muualla kuin suurissa kaupungeissa: IL:n juttu 16.9. 

***
Ps. Otsikkoa on rukattu. Entisenä kirjoitustyöläisenä intrigööri suosittelee korvaamaan kömpelön lakisanan kansalaistottelemattomuus arkikäytössä jollain sutjakammalla ilmaisulla, mikä voisi olla vaikka kansalaistuhmuus. 

Linkit:

Netin vihaisten totuussotureiden torjunta olisi tarpeen: Nimimerkit takaisin!

Oikeat nimet ja naamankuvat pitäsi ehkä ottaa pois nettikommenteista? Kasvojentunnistus  voi vielä paljastaa kaiken.

Karjalaisen pääkirjoitus 1.lokakuuta edustanee laajemminkin "pupulistimedian" yleistä näkemystä: Vihaamista ja rasismia.

***

Vihapuheesta pakkohoitoon?

Vihaista kirjoittelua ja aina paremmin tietävien byrokraattien arvostelua harrastavien kannattaa olla varovaisia maata kaatavien sote-uudistusten aikana, sillä eliittieinareiden suunnitelmissa on myös mielenterveyslain uudistaminen. Jos vihapuheiseksi katsotulla henkilöllä todettaisiin olevan esimerkiksi harhaluuloisuushäiriö, se voisi olla peruste pakkohoidolle psykiatrisessa laitoksessa. Kukahan sellaisenkin tarpeen jatkossa toteaa, jonkin terveysfirman lääkäri, ovivahti vai joku muu?

Pakkohoitoon määrääminen ”hullujenhuoneelle” ei ole nykyisin niin harvinaista kuin äkkiseltään luulisi. Nelisen vuotta sitten jopa lähes kolmannes potilaista tuli psykiatriseen laitoshoitoon pakkohoitolähetteellä. Tällaisia suoraan lennosta käenpesään ammuttuja potilaita oli 8 330. Kaikkiaan laitoksiin psykiatrisesti hoidettaviksi otettuja ihmisiä oli vuonna 2013 reilusti yli 25 000.

Psykiatriseen hoitoon määrääminen on tietysti joskus tarpeen. Intrigööri ei usko olevansa kovin harhainen epäillessään sitä, millaiseksi jotkut asiat ja määrittelyt voivat myöhemmin muuttua. Suomessakin on pitkä ja rankka historia pakottavista ja julmistakin psykiatrisista hoidoista, kuten lobotomiasta, mikä kiellettiin vasta muutamia vuosikymmeniä sitten. 

Eri puolilla maata oli vielä 1970 -luvulla useita suuria psykiatrisia sairaaloita, joita alettiin isommin sulkea 1980-luvulla ja tuhansia potilaita siirrettiin kotikuntiinsa löyhiin avohoitosuhteisiin. Avohoito ei ole pakkohoitoa, joten osa potilaista jäi hoitoheitteille.

Laajeneeko pakkohoito ja miten?

***

Pikku lapsuusmuistelus: Meikä oli puolihulvaton kakara, kun olimme isän kanssa menossa johonkin paikallisen kirkonkylän kunnalliskodin lähellä. Kysyin, että mikä tuo iso verkkohäkki on tuossa talon toisessa päädyssä, onko siellä kotieläimiä? Isä kertoi jotain semmoista, että siellä talon hulluiksi katsotut asukkaat pääsevät ulkoilemaan. Ilman häkkiä he saattaisivat karkailla.

Vuoteen 1978 asti ihmispolon pakkohoitoon lähettämisestä saattoi päättää potilaan puoliso (!) tai muu lähiomainen, sekä esimerkiksi kunnan sosiaalijohtaja ja ehkä joku muukin  viranhaltija. Päätöksessä ei ollut aikarajoja, vaan hoito saattoi kestää siihen asti kunnes lääkäri katsoi, että potilas oli terve. Tämä saattoi tarkoittaa vuosikymmeniä. Potilaalla ei ollut sananvaltaa eikä lakiin kirjattuja oikeuksia.

Vuonna 1978 Suomessa uudistettiin mielisairauslaki, minkä jälkeen pakkohoitoon vaadittiin esteettömän lääkärin lausunto ja 2-3 lääkärin arvio hoidon jatkamisen tarpeellisuudesta. Laki turvasi potilaan ihmisoikeudet, mutta myös oikeuden hoitoon.

Hoidettavana on Amerikkaan
pyrkinyt mamu 1800-luvulla.

Nyt lakia ollaan taas uudistamassa ja toivottavasti se menisi inhimillisesti hyvään suuntaan. Toivoa saa, mutta nykyinen lakien säädäntä tuppaa kyllä sutta ja sekundaa pukkaamaan. Surullisia esimerkkejä erittäin huonoista ihmisten hoitokäytännöistä on parhaillaankin oikeuden käsittelyssä. Rangaistukset saattavat jäädä kyllä kovin lieviksi, potilaiden oikeuksista huolta kantavien mielestä. 

Pieniä epäilyksiä joskus heräilee, tällä kertaa tästä uutisesta. Vanhassa mukavassa Neukkulassa oli aikoinaan suuri joukko toisinajattelijoita pakkohoidossa laitoksissa. Vielä paljon suurempi sakki väärinajattelijoita oli Siperiassa pakollista leirielämää viettämässä. 

Jätän asian tarkemman ruotimisen tähän, sillä erään omana aktiiviaikanaan arvostetun psykiatrin mukaan terve ihminen on sellainen, jota ei ole tarpeeksi tutkittu. Laitan lopuksi pari linkkiä Wikipediasta, enkä Hikipediasta, mikä olisi tässä yhteydessä vähän hullua. Heh.

Pakkohoidosta Suomessa linkki tässä. Psykiatrian vastaisuudesta linkittely tuossa.

***

Ps. Intrigöörikin on blogissaan änkyröinyt monia muka yleisesti hyväksyttyjä ja kiiteltyjäkin yhteiskunnan kehityskulkuja vastaan. Jos tavisihmisten pakkohoitoon laittaminen uudessa mielenterveyslaissa helpottuu ja sananvapaus on vain tiukaten sallittua laatua, ehkä sitä jossain pakkohoitopaikassa tai -leirillä tavataan? Tai ainakin taivaallisissa sotajoukoissa?

Lisäyksiä:

Kotihoitoon on tulossa kamera- ja etävalvontaa, kertoo kuopiolainen Viikkosavo 22.11. Jos ja kun näin menetellään, mikä voi olla joskus hyväkin asia, ikäihmisen "pakkohoitopaikka" voisi olla hänen kotonaan. Kuka sitten hoitaisi kodin täyden valvonnan ja tarkkailisi myös hoidon laatua, sellaiset asiat hieman ihmetyttävät. Sote tuo yritykset yhä tiiviimmin hoitobisnekseen ja minkä tasoinen toiminta on tulevaisuudessa kannattavaa?

"Hoitajat voivat keskustella vanhuksen kanssa etänä ja kuvallinen kanavayhteys on koko ajan auki..." Juttu on näköislehden sivulla 10. Linkki lehteen.

Esimerkkiin varsinaisesta pakkohoitomenettelystä voi tutustua tästä blogilinkistä.

Eikö muka Suomessa voi joutua syyttä pakkohoitoon? 

Linkki 7.8. 2018: Työttömästä yritettiin tehdä hullua, kun loputon ilmaistyö ei kiinnosta.

Linkki 20.9.2018: Poliittinen vastustaja yritetään leimata hulluksi Ranskassa: Oikeistojohtaja Marine Le Pen joutuu nykyaikaisen stalinismin kynsiin Ranskassa.

***

Intrigöörin kootut vihapuhepostaukset.

Suomi - vihaamisen suurvalta?

YK:n ihmisoikeusneuvoston järkkäämässä arvioinnissa Genevessä lytättiin Suomen toimet rasismia vastaan. Vihapuhe, sekä sanallisena että verkossa on kuulema näkyvimpiä ihmisoikeusrikkeitä Suomessa, kuten naisiin kohdistuva väkivaltakin.

YK:n jäsenvaltioiden vertaistarkastelu tehtiin tätä ennen vuonna 2012. Tilanne lienee viidessä vuodessa pahentunut, ainakin joidenkin arvioitsijoiden mielestä. Turvapaikanhakijoiden kohtelukin on tiukentunut.

Savon Sanomat kertoo, että toisaalta Suomea myös kiiteltiin puheenvuoroissa pitkään jatkuneesta työstä ihmisoikeuksien hyväksi. Norjalaiset kyllä tylysti huomauttivat meittii siitä, ettei Suomessa enää pidetä saamelaisia alkuperäiskansana, vaan vain kielellisenä vähemmistönä.

Suomessa otetaan löyhötyspykälä päälle milloin mistäkin kuvitteellisestakin saavutuksesta. Olemme viime vuosinakin yrittäneet olla suurvaltaa ja maailman parhaita jos vaikka missä asioissa. Onkohan Suomi nyt sitten maailman ykkösenä netin vihakirjoittelussa ja muissa sellaisissa ikävissä asioissa? Eipä tunnu uskottavalta. Naisrauhaa on viime vuosina Suomessa kyllä rikottu entisaikoja useammin, mutta ketkähän sitä ovat olleet useimmin  rikkomassa?

***
Brittilässäkään ei mene taviskansalaisten kannalta oikein leppoisasti, vaikka siellä päästäänkin hiljalleen eroon Junckerin ja muiden emäglobalistien pyörittämästä kaikkia kuristavasta EU:n pankki-unionista. Aina siitäkin jotain pahaa seuraa, kuten jenkkilän mahtavan viihdeteollisuuden entistä rankempi jyräys.

Mikrobitti informeeraa, jotta Briteissä tuli toukokuun alusta käyttöön uusi laki, mikä ottaa äärijyrkän kannan verkkopiratismiin. Kovimmat rangaistukset noista rikkeistä olivat ennen parin vuoden kakkuja, melkein vain kunnon "saunareissuja". Nyt peruukkipäinen tuomari saattaa pamauttaa piraatille pöytään jopa kymmenen vuoden vankilatuomion. 

Ennen muinoin Englannissa merirosvoja ripustettiin killumaan kaulastaan raakapuiden nokkaan. Toisaalta nuo vanhan ajan piraatit murhasivat ja vammautivat paljon ihmisiä päätyönsä eli rosvoamisen ohessa. Vielä enemmän toisaalta, Englannin kruununhaltija saattoi jakaa suosimilleen seilaajille eli hovin kirstun kartuttajille kaapparinkirjoja. Joillakin kaikkein pahimmilla kelmeillä oli silloin muka "laillinen" lupa ryövätä ja murhata vaikka keitä muiden maiden merenkulkijoita.

Rosvoaako vertaisverkossa touhuava ja siinä  samalla sisältöjä jakava piraatti todella ja mitä, sitäkään ei enää tarvitse oikeudessa osoittaa, eikä todistaa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus talousvahinkojen aiheuttamisesta suurille tekijänoikeuksien haltijoille riittää. Tiemmä jopa viisi miljoonaa brittiä imuroi viihdettä laittomista lähteistä, joten oikeudessa riittää vastakin töitä ja vankiloissa uusia asukkeja.

Elämme synkkiä, mutta kovia aikoja!

***

Lisäys: Jokaisen itseään arvostavan vihapuhujan kannattaisi opetella saksaa, ainakin vloggaillessa. Miksikö? Tuubin videoista se selviää!

Saulia trumpitetaan?

Iltamössö on kaivanut jostain esille tutkiskelijan, jonka mielestä presidentti Sauli Niinistö ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen puhuvat pakolaisista samalla tyylillä.

Ilmeisesti USA:n pressa Trumpin jatkuva tylytys on ns. "vastuullismedioitten" mielestä niin mageeta, että samanlaista meininkiä kaivattaisiin pienessä Suomessakin. Ovathan ne omat pressanvaalit taas joskus tulossa meilläkin.

Vastakkainasettelua kaivataan, sillä entiset suosikitkin ovat taas presidenttipelissä mukana, niin viherpunikeilla kuin tavan kansallakin.

Pressa nyt ei ainakaan saisi sanoa tietyistä asioista mitään, missä on vähänkin totta takana. Niin ei saisi tehdä myöskään kukaan muu kuin tietyn väärän puolueen edustaja, jota sitten päästäisiin porukalla lyttäämään. Pahinta maailmassa on tietenkin puhua nk. pakolaisista tai "siirtolaisista" muuten kuin kaikkinielevän hymistelevään sävyyn.

Jos realistinen puheenparsi livahtaisi joskus oikeauskoisen puolueen oman poliitikon suusta, hänet suljettaisiin heti ulkopuolelle leirin ja kivitettäisiin ainakin sanallisesti.


Päivän pähkäily: 

Jos on sananvapaus, ei voi olla sananvastuuta, mikä tarkoittaa poliittista itsesensuuria, kuten nk. suomettumisen aikoina.


Oscareista huimaantunut intrigööri antaa kunniamaininnan parhaasta ohjauksesta Suomen SOS-hallitukselle kreisikomediassa PuLaLand.

***

Vihapuhetta ja kiihotusta?

Lieventävää voisi olla, että
itse piru vietteli vihaisia
kirjoittelemaan?

Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisella on tänään käräjäpäivä, missä syyttäjä yrittää vääntää ja kääntää yhden taannoisen vihateon, joukkomurhan, takia julkaistun mielipidekirjoituksen vihapuheeksi. 

Toinen persu Sebastian Tynkkynen viettää päiväänsä leivättömän pöydän ääressä oman mielipiteensä julkaisemisen takia ensi viikolla. Jatkoa tuollaisille istunnoille varmaankin seuraa?

Suomi kuuluu näennäisesti tasa-arvoisten maiden kärkikaartiin maailmassa, mutta tasan eivät käy tasa-arvon lahjat ainakaan mitä tulee uskontoihin. Siinä missä kaikkia muita uskontoja saa vapaasti mättää kuin vierasta tuhoelukkaa ja saa myös kannustaa eroamaan uskonnoista, muslimeista tai islamista ei saisi ikinä sanoa pahaa sanaa.

Muutenhan tuon erityisen uskonnon edustajat voisivat loukkaantua ja muuttaa pois maatamme monin tavoin rikastuttamasta. En ota tarkemmin kantaa siihen, olisiko se mielestäni harmillista. Ehkä osin olisi, ehkä isommin ei olisi.

Tällaiset asiat ovat tietenkin kaikkien aikaansa ilman silmälappuja seuraavien ihmisten tiedossa, eivätkä ne ole mitään uutisia, mutta joskus vain tätäkin blogiukkoa nyppii. Syyllistynkö ehkä vihatekoon tai johonkin outoon kiihottamiseen, jos linkitän tässä kolmeen tuoreeseen nettilehtijuttuun? Otan sen riskin.

Helsingin Uutiset.

Verkkouutiset. 

MTV:n uutiset.

Jk. Joistakin asioista tulevat mieleen muinoin Suomessakin harrastetut noitavainot. Koskas niitä noitia nykyisin lenteleekään? No pääsiäisenä tietysti. Joten ei muuta kuin joulukuuset tunkiolle ja autuasta pääsiäisen odotusaikaa kaikille!

Tuomiokin tuli, minkä vastuulliset tiedostusvälineet kiiruusti tiedoksi saattavat. Tässä Ylen juttu vihaisesta rikoksesta.

***

Suomi tiukkaa sensuuria

Viharikosnettipoliisi
ja vihapuhepuudeli.

Laitan tämän postauksen aluksi linkin Pentti Straniuksen blogiin 5.2.2017, missä kerrotaan suorasukaisesti "journalismin perikadosta". 

***
Monet blogistit ovat viime aikoinakin olleet huolissaan vallanpitäjien hillittömistä haluista rajoittaa kansalaisten vapauksia sensuroimalla yhä tiukemmin ihmisten periaatteessa vapaata mielipiteiden ilmaisua. 

Sensuurin synkät juuret kasvoivat aikoinaan kirjapainotaidon yleistyessä. Nykyisin netin koveneva sensurointi koskettaa jo meistä useimpia.

Poliisia käskytetään taas syynäämään tarkemmin taviksien nettikäyttäytymistä. On muistettava sekin, ettei synkinkään poliisivaltio ole tehokas ilman laajaa ilmiantajien verkostoa. Jälkimmäisellä on taipumus edetä kuin kulkutauti, ihmiset kyttäävät toisiaan ja tekevät nimettömiä ja nimellisiä ilmiantoja, pelkällä kiusallakin.

Ilmiantojen mahdollinen ilkikurinen hauskuus loppuu siihen, että perinteinen ihmisten väliseen luottamukseen pohjautuva suomalainen yhteiskunta muuttuu irvikuvakseen. Flunssaepidemia voi muuntua raivotaudiksi. Epäluottamus rakentaa vihaa ja vieroksuntaa, se ruokkii myös vihapuhetta ja rasismia, joista äänekkäät suvakkisolvaajat häpeilemättä syyllistävät ihmisiä. Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja kyllä huudetaankin, eduskuntaa myöten.

Sensuuria yli 300 vuotta

Sensuurilla on Suomessa vuosisataiset perinteet. Wikipedian mukaan sensuuri Suomessa alkoi virallisesti siitä, kun maahantunkeutuja eli Ruotsin kunkkukunta perusti vuonna 1686 censor librorumin viran. Tuommoisen kirjallisuutta sensuroivan virkaherran tehtävä oli valvoa sekä maassa julkaistua että maahan tuotua kirjallisuutta.

Painotuotteiden piti ennen niiden julkaisua tai myyntiä läpäistä sensorin ennakkotarkastus. Erityisen tiukka sensuuri oli uskonnollisilla ja akateemisilla julkaisuilla, joiden piti läpäistä myös paikallisen akatemian ja tuomiokapitulin seula. Myös teatteria sensuroitiin, tietysti ankarasti. Sanomalehdet olivat alusta asti valtiovallan määräämän sensuurin kontrollissa.

Venäjän vallan aikana kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov käski lakkauttaa peräti 24 suomalaista sanomalehteä, mm. Juhani Ahon kirja Rauhan erakko takavarikoitiin.

Ensimmäinen maailmansota toi Suomeenkin rankan sotasensuurin. Suomen sisällissodan julmina vuosina puna- ja valkobandiitit lakkauttivat kilvan toistensa julkaisemia lehtiä. Kirjapainot olivat silloin ja myöhemminkin terrorin kohteina.

***
Nykypäivän Suomessa moni asia uhkaa yhteiskuntarauhaa. Köyhyys ja lähes totaalinen osattomuus uhkaa yhä useampia. Leipäjonoja ei meillä juuri nähty edes 90-luvun lamassa, nyt tuo kai tarpeellinen, mutta ikävä kyllä nöyryyttävä ruoka-apu näyttää tulleen jäädäkseen. Toisaalta yhteiskunnan ote kiristyy lähes kaikissa asioissa. Tällaisissa tunnelmissa sananvapauden eli mielipiteiden ilmaisun sensurointi aiheuttaa väistämättä myös pahoja purkauksia, jopa vihatekoja. 

Sekin vanha viisaus pitäisi muistaa, että ei haukku haavaa tee. Toinen viisaus on se, että eihän meidän Rekku pure!

Pahinta mihin köpelöt päättäjämme virkakaarteineen näyttävät syyllistyvän on valikoiva sensuuri. Tiettyjä väestöryhmiä ja heidän omien uskomustensa tiukasti kahlitsemia elämäntapoja suositaan kylmästi kantaväestön kustannuksella. Nuo tavat ovat näemmä arvostelun yläpuolella, liittyipä niihin melkein mitä  tahansa tavallisesti pahana pidettyä. 


Ihan pahinta on eri tahoilta suomalaiseen perusväestöön, varsinkin köyhiin, työttömiin ja vanhuksiin kohdistuva viha ja halveksunta, myös arvovaltaisilta tahoilta, mitä ei lainkaan sensuroida. Kansallismielisten ihmisten solvaaminen on tietyissä piireissä varsinaista kansanhuvia, kuten myös monissa tiedoStusvälineissä. 

Suomalaisen osa Suomessa näyttää liian usein olevan erilaiseen poliittiseen mielivaltaan alistuminen, maksaminen ja kärsiminen? Uskonnollista poliisia ja ilmiantajien kaartia Suomessa ihan viimeksi kaivataan, mutta nekin ovat jo totta!

***
Linkkejä blogipostauksiin:

Toimittajia vai kuulustelijoita? Blogistin mielestä he ovat punavihreitä bandiitteja.

Sananvapaus ja uskonrauha, Jussi K. Niemelä.

Rasismi siellä, rasismi täällä, Korrektia ja epäkorrektia.

Fiktiosta todellisuudeksi, Yrjöperskeles.

***

Viharötösherrat kiikkiin!

Intrigööri on kirjannut itselleen ja blogiinkin viime vuosina paljon huolestuttavia havaintoja Suomesta. Yksi sellainen on tietysti viharikosten huomattava kasvu, mistä sisäministeriön poliisijohtajaksi hiljattain nimitetty Sanna Heikinheimo Iltsikassa muistuttaa. Poliisijohtajan mielestä, siis lehtijutun mukaan, kysymys ei ole enää yksittäistapauksista, vaan kasvavasta ilmiöstä.

No niin. Yksittäistapaukset ovat tulleet tutuiksi kaikille meille vallitsevia virallisia käsityksiä sivusta haavi auki seuraaville mm. maahantulijoiden tekemien töllöntöiden ja vakavampienkin tekosien yhteydessä. Sellaiset määritellään useimmiten yksittäistapauksiksi, vaikka niitä olisi tehty paljonkin, yksin, kaksin tai isommalla porukalla. Ryhmärangaistuksia ei ole, joten kaikki saavat tekosistaan seurauksia yksilöinä, jos saavat.

Jos tuon edellä mainitun virallisestikin positiivisesti suvaitun ja uhriutuneen ryhmän jäsenet sattuvat yksittäisesti ja hyvin epätodennäköisesti syyllistymään johonkin pahempaan tekoseen, otetaan tietysti ensiksi syyniin yksilöiden mielenterveyspuoli.

Kuten on yleisesti tunnettua, mieleltään terve voi olla vain sellainen yksilö, jota ei ole tarpeeksi tutkittu. Jos ja kun mielenterveys horjuu, kuten usein näissä tapauksissa on, pahojaan ehkä tehnyt yksilö tarvitsee riittävää tukea ja hoivaa, eikä pelkkää koppihoitoa silloin lueta hoidoksi.

***
Toinen sellainen tapaus, missä yksilö voidaan yleensä virallisesti katsoa mieleltään terveeksi, on esimerkiksi sellainen, että joku impivaaralaishenkinen, ihmisten vapaata liikkuvuutta, kotouttamis- ja elatusvelvollisuutta yli rajojen vastustava lähiön vuokraluukun punaniskarassarijuntti suoltaa somessa vihakirjoituksia, esimerkiksi tähän tapaan: .., no olkoon.

Suolsi mitä suolsi, kantapeikko suomalainen on silloin tehnyt vihaistuksissaan viharötöksen täysissä mielen ja sielun voimissa ja rangaistus luetaan leivättömän pöydän ääressä sen mukaisesti. Putkaa, sakkoa, yhdyskuntapalvontaa, linnaakin, mitä milloinkin. Ja tässähän puhutaan nyt vain julkiseen mielipiteen ilmaisuun liittyvistä rötöstelyistä.

Sinivuokko polliisi tai muu rikostutkija on ammattilainen selvittämään sellaisia viharötöksiä, missä mm. ajellaan bussilla törkeästi pysäkillä vilkuttavien lapsosten ohi, soitetaan kadulla ihmisille poskea tai jopa heilutellaan luuvitosia ja astaloita. Intrigööri luottaa noissa asioissa virkavaltaan, jopa myös poliisijohtajaan.

***
Intrigööri pitää aika turhana palkata paljon uusia nettipoliiseja valvomaan viharötöksiä. Poliisiammattilaisilla saattaisi olla tähdellisempää tekemistä, kuten peltipoliisien asennustehtäviä ja juoppojen kuskaamista. Joskus poliisipartio voisi käydä moikkaamaassa Syrjänperän mummoakin vaikka vain maijan ikkunasta kättä heilauttaen.

Mummolle tai papalle tulisi siitä heti hyvä ja turvallinen mieli, sekä ennen kaikkea varmuus siitä, ettei isoveli valtio ole meitä unohtanut, vaan huolehtii kiinteistöverojen karhuamisen ja sekä ulosoton ohella myös ihmisten turvallisuudesta. Polliisilla olisi paljon tärkeitä ja voimavarojen puutteessa vähille töille jääneitä tehtäviä.

Suomi on pieni maankolkka Euroopassa isosta maailmasta puhumattakaan. Mahdollisiin viharötöksiin edes teoriassa syyllistyvä joukko voitaisiin täällä valmiiksi rajata melko helposti. Ihan vanhinta ja tietokoneista vapaata väestönosaa laskematta olemme kaikki jo tiukasti isonveljen verkossa kaikkine tietoinemme.

Miksi ei hyödynnettäisi isoisonveljen ja -siskon apua eli otettaisi vastaan apua esimerkksi NSA:n, FRA:n ja niitähän riittää, tahoilta? Suomalaiset netin viharötöstelijät saataisiin pääosin kontrolliin pelkän tekoälyn avulla. Ison älykoneen käyttöaikaa ja yhteistyötä saataisiin varmaan pieniä hyviä palveluksia vastaan ja samalla säästettäisiin oman virkavallan kallisarvoisia resursseja.

Somen virrasta voitaisiin poimia tiettyjä tekijöitä ja sanontoja, enkä käy sitä tarkemmin selittämään, koska parempia selittäjiä löytyy. Pienillä näppärillä lakimuutoksilla, niitähän onkin ilahduttavasti jo tulossa, meidät kaikki saisi ikäänkuin nettipoliisin lasille. 

Pienistä tuhmelluksista voitaisiin ensin antaa vakava huomautus, isommista ja toistuvista vihapäästöistä menisi sitten vehkeet valtiolle tai tulisi noutaja kotoa hakemaan... Arrrrrgh!

Ei mulla muuta.

***

Ei vihapuhetta eläimille?

Joku olisi nyt ammuttava. Muuuuu! 

Suomalainen puoluedemokratia sai vahvistusta, kun Eläinoikeuspuolue EOP rekisteröitiin keskiviikkona puoluerekisteriin. Maaseudun Tulevaisuus kertoo, jotta uuden puolueen tavoitteena on tehdä Suomesta kaikkien eläinten yhteiskunta.

Toisaalta puolue haluaisi tehdä eläimistä juridisia henkilöitä, ei kai kuitenkaan luonnollisia henkilöitä, jollaisia me ihmiset olemme valtion ja verottajan silmin. Juridiikkaa eläimiin liittyy jo nykyisin eläinsuojelulaissa. Myös villieläinten listimiselle on määritelty pitkä lista hintoja.

EOP asettaa kai ehdokkaita jo kuntavaaleihin ainakin Turussa ja ehkä myös Helsingissä. Uusi veganismia suosiva puolue haluaa arvattavastikin lopettaa eläintuotannon tukemisen ja kohdentaa tuet kasvintuotantoon. EOP kuulema tahtoo eläinsuojelulaista vahvan lain, mikä mahdollistaa eläimille lajityypillisen käyttäytymisen.

Eläinoikeuspuolue löytää tiemmä poliittisia yhtymäkohtia erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Niinpä intrigööri jäi miettimään sitä, sallitaanko tulevaisuudessa vihapuhetta myöskään eläimiä kohtaan. Vihervasemmisto halunnee muutenkin tarkasti määritellä kaikki vihapuhumisen rajat ja kieltää väärin vihapuhumisen, sekä ehkä myös tuhmat puhujatkin.

Täytyykin olla vastedes varovainen, jos aikoo ajatella kielteisesti esimerkiksi naapurin typeräs.., eikun lajityypillisestä räksyttäjästä, joka taitaa kyllä olla emäntäänsä viisaampi olento, koska hauveli ei aina räksytä.

Jos vihapuhe on myös teko, vihainen ajatuskin voi olla vihapuheeseen ja vihaiseen tekoon johtava yllyke. On se ihan hirveetä!

***

Jk. Tuli vain mieleen, että pitäisikö tämäkin vasta uunista pullahtanut puolue kieltää? Jossain EOP:ta koskevassa jutussa mainittiin, että puolue pitäisi eläinten oloja koskevaa salakuvausta hyödyllisenä ja tarpeellisena. Jos niin on, silloin on meininki suosia laittomuuksia eli rikollisuutta.

Luvatta toisen omistamaan karjasuojaan meneminen on murtautumista, rikottiinpa silloin lukkoja tai ei. Toisaalta eläinsuojelu ei yleensä salli moisia omin päin tehtyjä käyntejä vieraiden kotieläinten tiloissa.

Hyötyeläinten pito ruokkimisineen on hyvinkin tarkkaa puuhaa ja tunkeutumisilla voi olla pahoja seurauksia niin eläinten kuin niiden pitäjien kannalta. Salakuvaus kotieläintilalla voi olla myös vihateko eläinten omistajia kohtaan! 

***