Intrigööri lorauttaa nyt vähäsen lisää vettä pelkomyllyyn. Hain yhtä yksittäistä tietoa maantieteilijä Väinö Auerista, kun törmäsin tietoihin minulta jo unohtuneesta saksankielisestä teoksesta "Finnlands Lebensraum" eli "Suomen elintila".
Sattumoisin kirja julkaistiin sotavuonna 1941 ja sen laatimiseen osallistuivat Auerin lisäksi historioitsija Eino Jutikkala ja kansantieteilijä Kustaa Vilkuna.
Viriävän hurmeisen revanssin eli jatkosodan hengessä kirjoitetun opuksen kirjoittamisesta teki aloitteen kaikkeen varautuva presidentti Risto Ryti.
Kirjoittajat valitsi pääministeri Jukka Rangell poliittisen sihteerinsä L.A. Puntilan kera. Suomen elintilaa pohtineella teoksella oli siis jämäkkä taustajoukko ja kirjan tekijät valittiin aikansa edustavimpien tieteilijöiden joukosta.
***
Teoksen tarkoituksena oli Wikipedian sanoin osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä "Das geographische und geschichtliche Finnland" eli "Maantieteellinen ja historiallinen Suomi". Kustantaja vaihtoi nimen paremmin natsi-saksalaiseksi, tekijöiden nimiehdotus sai tilaa kirjan alanimekkeenä.
Wikipedian mukaan presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan, sekä Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä "Die Ostfrage Finnlands", ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin myös Norjan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen! Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuuden takia julkaistu.
Akseliveljet lienevät suunnitelleet tekevänsä suomalaisista oikean siirtomaariistäjän, jos he olisivat voittaneet sodan. Entisestä Belgian Kongostakin kerrotaan puhutun. Siinä sitä olisi ollut suomalaisille lääniä ja riesaa kerrakseen! Ehkäpä ne olivat vain hurupuheita?
***
Joitain yhtäläisyyksiä voisi 1940-luvun alun tilanteesta löytyä myös tähän päivään. Suomessa syntyvyys on vielä jokseenkin ylittänyt kuolleisuuden, mutta väestönkasvu saattaa jatkua lähivuona vahvana maahantulon ja siitä seuraavan maahanmuuton ansiosta.
Venäjäkin taitaa jostain syystä auttaa pientä Suomea sen väestön vähenemisen uhkakuvien kanssa, mutta ehkä emme itse hae mitään revanssia, tällä kertaa. Uusien eli tulevien Suomen kansalaisten määrää ei tiedä vielä kukaan, mutta viime vuosien lukemat ainakin kasvavat roimasti.
Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 471 753 asukasta, joista 2 691 863 oli miehiä ja 2 779 890 naisia. Väkiluku kasvoi 24 596 henkilöllä. Elävänä syntyneitä oli 57 232, kuolleita 52 186, maahanmuuttajia 31 947 ja maastamuuttajia 13 893. Vuonna 2013 Suomen kansalaisuuden sai 8 930 henkeä.
Suomi ei tarvitse lisää elintilaa naapurimaista, mutta uusia elämisen ja elättämisen mahdollisuuksia tarvittaisiin kipeästi. Ei siis lisää "lebensraumia", vaan "die möglichkeiten des lebens", jotain sellaista.
***
Ps. Saisikohan EU:ta apurahaa jollekin hyvälle suomentajalle em. saksankielisten teosten kääntämiseksi? Heh. Olisi mukava noitakin lueskella historiallisesta mielenkiinnosta, mutta saksankielen tankkaaminen olisi itselle liian suursuomalainen urakka. Hyvät sanakirjatkin ovat hukassa.
Kaikki suureen suomalaisuuteen liittyvät asiat leimataan tietysti nykyisin natsismiksi, kuten mitkä tahansa muutkin satavuotiaan maamme nykyisin sallitusta liturgiasta hiukankin poikkeavat asiat. Natsismia ei kuitenkaan ollut vielä keksitty, kun ensimmäiset suomalaiset heimosoturit jo painelivat tuoreen rajantapaisen yli Venäjälle suurta Suomea rakentelemaan ja heimoveljiä vapauttelemaan. Turpiin siellä vierahilla laulumailla heille enimmältään tuli.
Laitanpahan kuitenkin lopuksi hieman natsihenkisen kuvan, jotteivät mahdolliset leimoja läiskivät lukijat, ne kaikki kolme, pääsisi pettymään. Wehrmachtin tai ehkä Luftwaffen soltuilta nuo "MC-Nazi" pojat kuvassa kyllä näyttävät, eivätkä SS:n pääkallomiehiltä, mutta jospa he hyvinkin olivat sisimmässään natseja.
Niinhän se oli, että Neuvostoliitossakin kaikki kannattivat ylen innokkaasti kommareita. Melko pitkään lähes kaikki Suomessakin olivat muka Neukkulan ylimpiä ystäviä. Natseja suomalaisista ei milloinkaan ollut kuin pieni joukko, nyt sen sortin sakki sopisi pariin bussiin.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti