31.8.2016

Nyt me tienataan

Intrigööri on vuosia länkyttänyt blogissaan Suomen vahvaa velkaantumista ja monenlaisia taloussitoumuksia vastaan. Nähtävästi tuo nimimerkki ja sivupersoona onkin ollut ihan pihalla modernista taloustieteilystä: Valtion velkoja kun ei kuulema tarvitse ikinä maksaa takaisin!

Talousguru ja nobelisti Paul Krugman kertoo, jotta pitää ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö. Tällä hetkellä korkotaso on äärimmäisen alhainen. Suomi on saanut lainoja jopa negatiivisella korolla. Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.

Tänä iltana intrigöörin taantumuksille mielipiteille tuli viimeinen niitti, kun se sattui vilkaisemaan Taloussanomia. Suomi tienaa ottamalla lisää velkaa! Sijoittajat siis maksavat vähäsen siitä, että Suomi suostuu ottamaan lisää velkaa.

Jos olisin Aku Ankan sukua, sanoisin, että käääk. Nyt pitää varmaankin lopettaa taloudesta höpinöinti vähäksi aikaa? Korotkin kun vissiin pysyvät ikuisesti lepotilassa tai miinuksella?


Lisäyslinkki: Taloussanomien Jan Hurri pohtii velkapumppausta.

***

29.8.2016

Hyvin menee, kai?

Ammuvoimaa, hömppäheinää
ja tuulivoimaa.
Intrigööri on siivoillut kevyesti blogiaan, poistanut joitakin vanhoja postauksia hölmöimmästä päästä, setvinyt kuvitusta ja linkkejäkin. Ei niitä juttuja sieltä moni katsele, mutta täytyy ajatella edes noita viha- ja kiihkokirjoitusten metsästäjiä. Tiedä jos blogista jotain joskus kelpaisi vaikka kallonkutistajakoulun oppimateriaaliksi.

Hidastakin se homma on, kun päästöjä on kertynyt jo noin 750. Sitä se tekee, kun on vuosikausia joutoaikaa ja nettikone nurkassa. Ennen pärjäsi melko hyvin kirjoilla, lehdillä ja telkulla, kun kotona ajankulua tarvitsi, mutta ei enää. Netistä pitää nykyisin lueskella vaikka mitä ja katsella liikkuvia, muuten ei pysy tiedostavana verkkoukkona.

Aika monet blogipostauksista ovat näemmä kielteisiä, harvoin on tullut mitään isommin kehutuksi. Rääpimisen kohteina ovat olleet eniten politiikka ja poliitikot, nuo puolestamme itseään säästämättä raatavat edustajamme. 

Nuivasti on tullut suhtauduttua myös EU:n ja kansainvälisen pankkimafian suhmurointeihin, siihen vähään, minkä niistä aiheista voi tavis tietää. Maahanmuuton tai -tulon meininkiä olen ikävästi arvostellut, niin rikastuttavaa kuin se monille onkin. Huonoa huumoria olen yrittänyt vähäsen viljellä, mutta ei se ole oikein hyvin irronnut.

Syksy tuli tänä vuonna jo elokuun lopulla, joten on syytä etsiä lämpöisempiä releitä. Ehkä blogiakin voisi veivata vähän iloisempaan ja myönteisempään malliin. Ympäröivän maailman voi nähdä monella tavalla. Meillä on Suomessa paljon hyviä ja ilahduttavia asioita, kuten, no, tuota, vaikka raikas vesi ja ilma, niitä meillä riittää, eikä jälkimmäistä veroteta.

***
Aamun omassa uutisplarauksessa pysäytti, kun luin Maaseudun Tulevaisuudesta, että hömppäheinän viljelyä tuetaan jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Rillit kyllä pitäisi pian uusia, sillä luin ensin, että "höpöheinää" tuetaan, vaikka sellaisen viljelyn pitäisi olla kannattavaa, ellei sapelitaksi löydä heti tietä pellon laitaan. Hömppäheinä onkin maataloustukien vakiosanastoa, mitä en ollut aiemmin bongannut.

Kauppalehden jutussa kerrotaan, jotta Iihin pystytetään peräti 250 metrin korkeuteen yltävä tuulivoimala, minkä siivet huiskavat 145 metrin säteellä. Kyllä lintujenkin pitää siellä kurvata kunnolla, etteivät osu siipiin, eivätkä joudu niiden pyörteisiin.

Kolmen kovan hallituksemme linjaa sitten syyskuussa, tuleeko tuulivoimalle ja muulle uusiutuvalle energialle uusi tuotantotukisysteemi vai ei. No, tuleehan sellainen, sillä ei kai enää sopisi, ettei tuuli puhaltaisi kenenkään laariin?

Hätäkös meillä täällä Suomessa! Hömppäheinä rehottaa iloisesti pelloilla, joilla ennen tuotettiin ikävystyttävän totisesti rehua karjalle ja leipää suomalaisille ihmisille. Tuulikin puhkuu paikoin ihan uudella äänellä antaen rutakasti energiaa ja rahaa sijoittajille, kun se ennen vain hujelteli metsän puissa.

Tänään on sitten hyvä päivä olla onnellinen ja suhtautua myönteisesti vaikka mihin! Intrgöörikin on jo vähän "onnellinen", eikä nuiva.

Lisäyslinkit: 

- Vasemmistoliiton "kulakkivaino" eli Li Anderssonin meloni, Mikko Kärnän blogi.

- Suoria yritystukia jaetaan Suomessa vuosittain noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten verotukia on noin 6,0 miljardin euron arvosta. Kirjoitus Kauppalehdessä.




***

26.8.2016

Ostaako valtio Guggenheimin?

Valtiolle olisi taas tarjolla iso mötkäle hyvää sikaa säkissä. Guggenheim-museon hanke Helsingissä etenee sitkeästi kuin käärme pyssyssä. 

Yksityisen puolen 26 miltsin rahoituksesta luvataan pääosan olevan jo kasassa, kertoo Talouselämä

Valtiolta haluttaisiin Guggenheimin kaikkiaan 130 miljoonaksi arvioituihin rakennuskustannuksiin 40 - 50 miljoonaa, joista saatetaan päättää jo ensi viikon budjettirutistuksessa. 

Helsingiltäkin rahaa vielä huudetaan ja kuulema päätös rahoituksesta halutaan pöytään ennen kevään kuntavaaleja. 

Intrigöörin veikkauksilla kun on taipumus mennä mäkeen, niin se veikkaa, että kyllä kokkelit painostavat valtion rahoituksen läpi. Että silleen.

Kyllä Guggenheimilla luulisi olevan rahaa takana, linkki Wikipediaan.

***
Guggenheimin vaihtoehtoisia suunnitelmia täällä.  

Lisää tuhmiakin suunnitelmia olisi täällä.

Soini tyrmää Guggenheimin.



***

23.8.2016

Sotapaukkuja pois järvestä

Räjähteitä nousee lahden pohjasta.

Puolustusvoimat jatkaa suurta urakkaansa ja nostaa pois Kuopion Neulalahden pohjaan upotettuja räjähteitä, kranaatteja, niiden sytyttimiä ja patruunoita. Sodan jälkeen 1945 Neuvostoliiton valvontakomissio vaati, että Sorsasalossa sijainnut kenttäammusvarikko pitää tyhjentää kahdessa viikossa. Kiireessä ei kai keksitty muuta ratkaisua kuin kipata tosi suuria määriä sotaräjähteitä vesistöön, suurin osa niistä paukuista lienee päätynyt Neulalahteen.

Vanhentuneita armeijan räjähteitä on upotettu vesistöihin Kuopiossa ja monin paikoin muualla Suomessa jopa 1970 -luvulle asti. Neulalahden raivaus tuli ajankohtaiseksi myös siksi, että lahden rannalle suunnitellaan parhaillaan uutta asuinaluetta. 

Lahden rannalta, Neulamäen rinteestä, armeija myös tyhjensi ison asevarikkonsa, mihin kuuluneita luolastoja myytiin viime vuonna kaupungille. Noista samoista luolavarastoista "varastoitiin" liikoja räjähteitä viereisen lahden pohjaan ainakin 1960-luvulla.

Neulalahden ja viereisen Savilahdenkin puolelle ulottuva räjähteiden raivaus on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Jo 1990-luvulla järvestä nostettiin mm. sukeltajien työnä noin 100.000 räjähdettä. Viime vuosinakin määrät ovat olleet suuria, kymmeniä tuhansia paukkuja vuodessa. Nyt työ tehtäneen pääosin kesäisin lautoilta ja mm. magneettinosturilla.


Työssä oli aamupäivällä 
kaksi nostolauttaa.
Tänä kesänä lahden siivous alkoi elokuun alussa ja jatkuu syyskuun puoliväliin. Lahti on työn ajan suljettu kalastukselta ja vesiliikenteeltä 500 metriä nostolauttojen ympäriltä. 

Tänään aamupäivällä työssä näytti olevan kaksi armeijan lauttaa, joiden päällä oli kuorma-autot nostureineen. Tavaraa oli myös nostettu, sillä saalista putsattiin vesisuihkuilla molemmilla lautoilla. Vesistön sulkualueen päissä oli varmistusveneet.


Raivausvastuu Kuopiossa on Kainuun prikaatilla, jonka vastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat.

Intrigööri toivottaa tekijöille onnea. Työtä riittää, sillä hävitettäviäkin ammuksia oli alkujaan paljon. Tykistö ja korohoro ampuivat vielä ainakin 70-luvulle asti harjoituksissa pois sodanaikaisia kanaatteja. Hyvin ne toimivat Rovajärvellä ja Pahkajärvellä, muistaa intrigööri. Nyt sitä vain käppäillään rantapolulla ja katsellaan, kuinka SA:n pojat ahertaa.

Linkki parin vuoden takaiseen Ylen uutiseen.


***

22.8.2016

Tarzanin vuokraoksa katkeaa

Tarzanin perhekin saattaa tipahtaa
vuokraoksaltaan, 
jos viidakon laki
vuokrankorotuksissa jatkuu

ja asumistukia saksitaan.
Meillä Sääntö-Suomen hirmuisen tukiviidakon vuokralais-tarzaneilla alkaa pikkuhiljaa olla sukkela olo. Vuokrien nousu on kuin hyökyaalto rannikolla, mutta älyttömän viisaiden "talousoppineiden" mielestä vuokrasääntely olisi itsestään perkeleestä.

Siitä samasta sarvipäästä on lähtöisin tilanne, jolloin vuokra ja lisukkeet vievät pian puolet ihmisen niukoista kuukausituloista, vaikka asumistukea saisikin. Semmoisiakin tilanteita on. Vuokrien noususta ja asumistukirahojen riittävyydestä on huolissaan jopa kelamamma Hyssälä, jonka mielestä köyhempienkin pitäisi asua jossakin.

Hyssälä väläytti vuokrien sääntelyä ja asuntosijoittajien kuoro älähti. Jälkimmäisten mielestä kysymys olisi vuokrien jäädyttämisestä, jolloin ne "pakolliset" korotukset eivät luonnistuisi. Intrigöörin mielestä vuokrien tasoa voitaisiin järkevässä sääntelyssä katsoa vuosittain, sen useammin asuntojen vuokraajat eivät yleensäkään nosta hintojaan, vaikka varmaan mieli tekisi.

***
Pienemmät vuokranantajat, joilla voi olla moniakin asuntoja, ovat kyllä tyytyneet jo kauan melko matalaan, mutta tasaisen varmaan tuottotasoon. Isot vuokratalofirmat ovat mm. antaneet vanhojen vuokralaisten tasailla erilaisten uudistaloprojektiensa korkeita kustannuksia. Siitäkin yleinen vuokrien jyrkähkö nousu johtuu? Entä erilaiset valtion rahoitukset? Vaikea sanoa, pitäisi varmaan käyttää enemmän aikaa tämmöisenkin pikku postauksen taustoitukseen.

Vuosi sitten maamme päätöstelijöiden vatuloitavana oli eläkeläisten asumistukien leikkaaminen, jolloin moni vanhempi ihminen pelkäsi joutuvansa ulkoruokintaan tai täällä toimivien kansainvälistenkin pisnespirujen huutolaiseksi, johonkin kalliiseen koppiin säilytykseen. Kasvavilla paikkakunnilla ei edullisia vuokria ole, eikä vuokrien laskua hevin tapahdu hiipuvillakaan kulmilla.

Toimeentulotuki tulee vastaan vuokrissa kenellä tulee. Konstit alkavat jo monessa kerrostalon ruokakunnassa olla vähissä. Maassamuutto halvemmille kylille olisi yksi mahdollisuus, mutta sitä ei kukaan tue, hyvä jos salliikaan, sillä kunnat eivät ole kiinnostuneita vähäväkisestä kotimaisesta lisäporukasta. Ulkomaisiakin maahantulijoita kovasti vaaditaan kunnissa hyysättäväksi ja onhan se tietysti eksoottisempaa.

Uusien edullisempien vuokra-asuntojen laajempi rakentaminen on toistaiseksi lähinnä poliitikkojen leipäläppää, josta Kalle Isokallio tänään blogissaan hyvin kirjoittaa. Ehkä meillä vain puhutaan paskaa niin kauan, että julkiset ja yksityisetkin velat kilahtavat viimeiseen tappiin? Osalla porukasta menee aina hienosti, mitäpä siitä ruikuttavasta rupusakista! 

***
Käppyröitä vuokrien noususta, lähde Tilastokeskus:


***

Ps. Suomalaisessa tukiviidakossa tuetaan suunnilleen kaikkea mikä liikkuu tai on edes olevinaan jotenkin ekologista tai vihreää. 

En nyt tässä tarkoita kepun nuorisotalosäätiössäkin kunnostautuneen Kaikkosen läpilöysää läppää eli ehdotusta eduskuntaryhmälleen jostain neljän tonnin tuesta sähköauton ostajille.

Suomessa on jopa puupohjaisten biopolttoaineiden rajua ylitarjontaa. Silti Suomi maksaa "vihertukea" mm. venäläiselle puuhakkeelle, joka syö tärkeän kotimaisen vientisektorin pöydässä, erityisesti Itä-Suomessa. 



18.8.2016

Ei värkeillä väliä!

Sukupuolineutraalin pikkulan tai kakkalan yksi merkintätapa.
Intrigööri on julkaisemistaan monensorttisista jutuista ja huonosta huumoristaan huolimatta melko taipuvainen itsekritiikkiin, jos muistaa. Tänään uutisointiin taas sinänsä vanhasta, mutta aina ajankohtaisesta sukupuolineutraalista aiheesta, mikä tarkoittaa sitä, ettei tyttöjä ja poikia enää olisi laisinkaan. Värkeillä ei olisikaan enää väliä. 

Se tarkoittaisi käytännössä mm. sitä, että vessa ja kylppäri pitäisi jakaa aina ja kaikkien kanssa, kouluissakin. Monin paikoin maailmassa tuo pyrkimys on aiheuttanut huolta ja hampaiden kiristelyä, kuten nyt vaikka asiasta aiemmin hiukan änkyröineiden lajitoverien luona Charlottessa Pohjois-Carolinassa

Maailmassa on kyllä myös miljoonia paikkoja, joissa ei ole huusseista tietoakaan, eikä ainakaan vesivessoista. Onko puskassa sitten neutraalia? Ehkä?

Itsekriitikin vaivaama intrigööri muisti taas pitkästä aikaa, että on meillä kotona jo kymmeniä vuosia ollut sukupuolineutraali wc ja kylpyhuone, joskus yhdistelmänäkin. Olen siis ollut aina monineutraalisti tiedostava luonnollinen henkilö, joskus sukupuolihakuinenkin, tms. Näin on! 

***
Valtakunnan johtavat vessa- ja monitiedostusasioiden mediat ovat tietenkin uutistuttaneet kansaa sukupuolineutraaliudesta, vessoista ja muista sen sortin asioista vaikka kuinka paljon. Tässä linkissä olisi NYT-liitteen juttu ja tuossa Ylen juttukokonaisuus.

Taannoin oli juttua siitä, kuinka Turun kirjastossa oli avattu sukupuolineutraali vessa. Siispä menin katselemaan kuukkelin kuvahaulla, miltä sellainen ns. transumerkki vessan ovessa näyttäisi, jos vaikka joskus sattuisi yleisen vessan vaiheilla akuutti hätä yllättämään.
Ei kai näin?






Hätä siinä hyvinkin voisi tulla, sillä liekö tuollaista merkkiä vielä vahvistettu edes EU-komissiossa, muusta maailmasta puhumatikaan. Jos jäisi liikaa epäröimään, saattaisi lirahtaa punttiin. Ulkonakin urbaaneissa maisemissa on vaikea löytää äkisti sopivaa kadunvarsipuskaa, kun niitäkin raivailtu pois. 

Hädän sattuessa lienee parasta vain painella sisään jostakin vessan näköisestä ovesta ja hoitaa hommansa. Jos erehtyy ovesta ja joutuu putkatuksi, tuskin siellä on vielä sukupuolineutraalia koppia pyttyineen.

Sukupuolineutraaleja vessoja voidaan merkitä pöyristyttävän monella tavalla. Hra Google ystävällisesti haki noita kuvia, laitan siitä vielä yhden linkin


Lisäyslinkki 7.3.2017: Kirjaston vaihtoehtoina mies, nainen, muu, en halua sanoa.


***

14.8.2016

...keleen porvarit!


Politiikan seuraaminen on intrigööriltä jäänyt jo pitemmän aikaa satunnaisiin huomioihin, mutta ei politiikalta voi tyyten välttyä. Äsken aamulenkillä huomasin, että viel on aate voimissaan, nimittäin kommunistien aate. 

SKP:n piiritoimiston julisteessa vaaditaan nyrkki pystyssä porvarihallitusta alas. Sehän on ihan oikein vaadittu, sillä harvemmin sitä kirkuvanpunaiset kommarit mahtuvat mihinkään porvarihallitukseen.

Vasemmistoliitto kyllä oli melkein loppuun asti mukana edellisessä kokoomuksen ja sen sisarpuolue demareiden kiskomassa hallituksessa, kunnes se luikki kaveripuolueensa vihreiden kanssa pois korkoa kasvamaan. Mutta ei kai vasuriliittoa kukaan enää miellä kommunistiseksi puolueeksi? Mitä hyö lienevät, punavihreitä yleisten ja muiden asioiden tiedostelijoita?

SKP:n julisteesta tulivat elävästi mieleen 70-luvun änkyrät, stalinistit, joiden kanssa en onneksi ihan joutunut kadulla tai kapakassa tappeluun. Silloin vielä siedettiin nykyistä paremmin erilaisia mielipiteitä, sanoilla vain sodittiin.

Käsilläpuhuminen ja katuriehuminen on vasta viime vuosien ilmiö ja enitenhän sitä ovat harrastaneet anarkistit, jotka ainakin yleisesti luetaan jonkin sortin punikeiksi.

Kunnon peruskommarit olivat kyllä ennen, silloin 1960 - 70 -luvuilla ryhdikkäästi aatteidensa takana ja jopa oikeasti vähäväkisen kansan puolella. Niin he saattaisivat olla nykyisinkin, mutta äänestäjiä vain puuttuu. 


Ei muuta kuin eespäin SKP, tiellä taistojen!


***

12.8.2016

Plussa vai bonus köyhän onni?


Kauppaketjujen kanta-asiakasohjelmia arvostellaan, koska ne kohtelevat erilaisia perheitä tai ruokakuntia eri tavoin. Vähiten kauppojen korttipelistä hyötyvät niukasti ostavat yksineläjät, meikäläisen kaltaiset "luonnolliset henkilöt".

K-Plussa-kortteja on yli 3,8 miljoonaa liki 2,2 miljoonassa taloudessa. S-kauppojen asiakasomistajia bonuskortteineen on yli kaksi miljoonaa.

Intrigööri vertailee seuraavassa kaupan korttipelin kahta suurinta eli K-ryhmän plussaa ja S-ryhmän bonusta ainoastaan vähän ostavien yksin- tai miksei myös kaksineläjien vinkkelistä. Vertailussa kaupan asiakkaan ostot jäävät noin 200 euroon kuukaudessa tai menevät himpun siitä yli, kysymys on lähinnä ns. päivittäistavarasta.

Pienituloisten ihmisten määrä Suomessa kasvaa vuosittain, joten monet kuluttavat kuukaudessa ruokaostoksiin ja muihin pakollisiin hyödykkeisiin vieläkin vähemmän. Ruokamenot vaihtelevat tietenkin suuresti. Intrigöörin omanakin tavoitteena on tikistää kuukauden pakollisissa menoissa sinne pariinsataan euroon, mutta ei se vielä ole kertaakaan onnistunut. Mahdollista se toki olisi, jos ja kun. Hyvinkin vähällä kyllä pärjäisi, jos pakko olisi.

***
Viime aikoina eniten lätinää on syntynyt kaupparyhmien tekemästä kyttäyksestä eli yksittäisten asiakkaiden ostosten tarkkailusta, mitä kaiketi haluttaisiin hyödyntää entistä tarkempaan markkinointiin. K-ryhmässä ostoskohtaista tarkkailua on jo tehty ja S-ryhmässä asiaa vissiin vielä vähän pähkäillään.

Todellisuudessa asialla ei liene suurta merkitystä, kanta-asiakaskortteja ei ole pakko käyttää, joskin ostohyvityksiä ja joitain ns. alennuksia jäisi silloin paitsi. Käytännössä lähes kaikki tavisasiakkaat käyttävät plussakorttia K-ryhmän kaupoissa ja bonuskorttia S-ryhmässä. Niin tapahtunee edelleenkin, vaikka kauppa katselisikin ostojamme sillä silmällä.

Miten käy, jos keskität pienet ostosi toiseen noista kauppaketjuista ja kulutat ehkä semmoiset 201 euroa kuukaudessa? Tuolla summalla ei kummassakaan kaupparyhmässä kiivetä kuin ostohyvitysten ala-askelmille, ei päästä palkintopisteille tai korkeille bonusprosenteille. 

***
K-plussan kertymiä.
K-plussassa yksi ostoeuro vastaa yhtä plussapistettä. Parilla satkulla saat saman verran pisteitä. Saadaksesi yhden 5 euron arvoisen hyvityksen eli plussa-setelin, tarvitset 1000 pistettä eli sinun pitää ensin ostaa yhteensä 1000 eurolla.

Nykyisin asiakas saa etusetelin halutessaan postissa tai se maksetaan rahana pankkitilille. Jatkossa kuulema kertyneet etueurot voi käyttää ostoksiin suoraan kassalla, kuukaudessa pääsisi sitten ostamaan yhdellä eurolla tai viidessä kuukaudessa viidellä eurolla.

Käytännössä saat noilla parin satkun kuukausiostoilla yhden vitosen setelin tai edun noin puolessa vuodessa. Vuodessa etua tai ostohyvitystä kertyisi sitten kokonainen kymppi, vähän jäisi pisteitä jemmaankin. K-ryhmä on kertonut, että täysille plussa-eduille pääsisi noin 6 500 euron ostoilla vuodessa. Pirkka-lehden saisi kotiin kannettuna, oliko se 3 000 euron ostoilla.

Pieni plussa-asiakas hyötynee edelleenkin eniten kauppojen kerran tai kaksi viikossa vaihtuvista korttitarjouksista ja pysyy sillä tavoin pelissä mukana. Noiden plussa-tarjousten tarkkaa hyötyä on taviksen mahdotonta määritellä, tuotteen lähtöhinnan asettelusta se riippuu. Lämiskä- tai ostoskorituntuma kuitenkin on, että kyllä sieltä hyväntuntuisia tarjouksiakin pukkaa. Taisi niitä hyviä sisäänvetoja näkyä enemmänkin ennen kuin isoissa kaupoissa innostuttiin halpuuttamaan satoja ja tuhansia tuotteita, kuten väitetään.

Plussa-systeemiin liittyminen maksaa vähäsen. Kortin saa kun maksaa hakemusta jättäessään jotain 8 - 10 euroa? Plussa kortin voi liittää ainakin joihinkin pankkikortteihin ja luottokortteihin. Nykyisinhän nuo korttiedut hoituisivat luurillakin.

***
S-bonuksen kertymiä.
S-bonuspeliin pääset mukaan vähintään 50 euron kuukausiostoilla, jolloin saat bonusta 1 prosenttia 200 euroon asti, mistä lähtien hyvitys on 1,5 prosenttia. Parin sadan ostoista palautuu asiakkaalle 3 euroa, minkä osuuskauppa maksaa kuukausittain tilillesi. Vuodessa niin kertyisi bonuseuroja 36.

Ostohyvitysten perusteella em. pikkuasiakkaan paras kortti olisi siis vihreä bonuskortti, jolla saisi ostoista takaisin yli kolminkertaisen määrän euroja plussakorttiin nähden. Mutta asia ei ole niin selvä, jos se on ollenkaan suoranuottinen.

S-ryhmän bonuskortin saaminen edellyttää kaupan jäsenyyttä eli asiakasomistajuutta. Se omistaminen eli osuuspääoma maksaa satasen. Tuon 100 euron maksamiseen on aikaa kaksi vuotta ja sen voi maksaa kokonaan tai osittain bonuksilla. Takaisinkin sen rahan saa halutessaan, mutta silloin ns. omistajuus lakkaa ja bonuskorttikin hyytyy.

S-osuuskaupparyhmä on kytkenyt kaupan pankkiin ja toisin päin eli asiakasomistajuuden myötä pääset samalla S-pankin asiakkaaksi, käytätpä sinulle avattua pankkitiliä tai et. S-pankin etuja ovat ainakin toistaiseksi ilmainen tili, maksukortti ja verkkopankkitunnukset. Kaikkiaan S-bonuspaketti on sen ottajalle melkoinen kokonaisuus, luottoakin sille kortille voisi saada.

Jos S-pankin kortilla maksaa ostonsa kassalla, saa bonusten lisäksi puolen prossan maksutapaedun. Tuo jälkimmäinen nostaisi tässä käytetyn yli kahdensadan euron kuukausiostosten hyvityksen 2 prosenttiin eli asiakas saisi takaisin 4 euroa kuussa, 48 euroa vuodessa. 

***

Jos vielä vähän tiivistäisi: Vähän ostava hyötyy enemmän S-ryhmän bonuksista kuin K-ryhmän plussista, joita ei usein lompsaan ropise. K-kaupan ostoksista hyötyy rahana vuodessa 10 -15 euroa, kun S-kaupasta saa jotain takaisin joka kuukausi, vuodessa rahaa tulee noin kolme kertaa enemmän kuin plussasta. Näin on, jos pysytään em. parinsadan euron kuukausiostoissa. 

Myös osuuskaupan pankki kortteineen ja verkkotunnuksineen on ilmainen pikkuasiakkaalle, mikä merkkaa pankista riippuen ehkä vitosen kuussa eli noin 60 euroa vuodessa. Pankkitilit lisukkeineen ovat jo enimmäkseen maksullisia, siis pienille asiakkaille. S-kaupassa oman pankin kortilla maksaminen tuo myös ostohyvityksiä. 

Jos on meininki ostaa jotain muuta kuin makkaraa ja leipää, tulee herkästi vertailtua tuotteita ja katsotuksi ehkä, millaisia kokemuksia muilla on juuri siitä tuotteesta. Vaate- ja kenkäostoksilla Citymarketit ovat pelkällä kokemuksella ja mutulla arvioiden Prismoja edullisempia. K-ryhmä loistaa vertailuissa eniten vaihtuvilla tuotetarjouksilla, joita on myös kodin teknissä vimpaimissa.

***
Intrigöörillä on oikeastaan hyviä kokemuksia sekä plussakortista että bonuskortista. Onni ei köyhää kohtaa kummallakaan kortilla, mutta pientä helpotusta niistä saattaa arkeensa saada. Plussakortin sain maksettuani siitä 50 markkaa joskus 90-luvun alkupuolella. Muistan vieläkin, kuinka lankesin sittarissa juustoon. Hyllyssä oli isoja hyvän näköisiä juustopötiköitä, joiden hinta olisi ollut plussaten selvästi halvempi. Menin saman tien neuvontaan tilaamaan sen kortin. Kauan tässä on jo plussan kanssa yhdessä taivallettu ja joskus on hyviäkin etuja kuitattu.

Bonuskortin sain muutamia vuosia sitten lähinnä siksi, koska kyllästyin siihen, että eräs pankki nappasi kortista ja verkkopankkitunnuksista monta euroa joka kuukausi. Liityin osuuskaupan jäseneksi ja samalla kauppapankin asiakkaaksi, mistä hyvästä pulitin silloin heti 20 euroa. Sain liittyessä kahvia ja lujan sinisen kassin, mikä varmaan periytyy jälkipolvillekin. Pankin käyttö ei ole siitä pitäen paljoa maksanut. Bonusten lisäksi osuuskauppa maksaa jäsenille vuosittain ylijäämänpalautusta.

Olen itse hyötynyt viime vuosina jotain pikku kytkyistäni osuuskaupan kanssa. Silti suosittelen molempia kanta-asiakassysteemejä, sillä kaikki on aina monesta kiinni. Jos kaupan isot pojat luopuisivat korttipelistä, noinkohan säästöt siirtyisivät tuotteiden hintoihin? Ja toisaalta, asiakkaathan niitä kortteja sun muita nykyajan turhakkeita käyttävät, jos ne eivät kelpaisi kenellekään, ne häipyisivät kuvioista kuin muinaiset maitopussit telineineen. Mitä, ettekö muista maitopusseja?

Lidlissä minäkin meinaan välillä poiketa loppuvuodesta lähtien, kunhan kaupungin uusin litukka avaa ovensa sopivan matkan päässä meikästä.

***
Lisäyksiä:

30.8.16: Isot kaupat jyräsivät heinäkuussa.

19.6.17: Halpuuttaa pitäisi muuallakin kuin ruokakaupoissa. Suomi on Euroopan kolmanneksi kallein maa.

14.9.2017: Tuottajat moittivat: Suomessa ruoka on Euroopan puhtainta, mutta halvinta.



***

11.8.2016

Valtiolta uskonnoille juttelurahaa

Opetus- ja kultuuriministeriö avaa valtion rahahanoja uskontojen välisen laaja-alaisen vuoropuhelun edistämiseksi, kertoo Verkkouutiset. Muuta se ei sitten paljon kerrokaan, ei edes tuon juttelumäärärahan suuruutta. Jutun kuvassa on nätisti pumaska kainalossa itse Sanni, ministeri.

Rahan hakijoita varmaankin riittää, sillä vuoropuhelurahoilla aiotaan torjua myös rasismia, mikä lieneekin monien mielestä suurin ja samalla myös trendikkäin uhka suomalaisessa jo melko kansallisuus- ja monineutraalissa yhteiskunnassa. 

Myöhemmin kai kuullaan paljonkin vuorotellen puhelua, ei vihan saarnaamista, eikä oman asian yhtäaikaista karjumista tai keskisormittelua? Uuden rahanjaon kunniaksi maalaillaan kaunista, mutta samalla lapsellisen ihastuttavaa maisemaa:

"Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025 avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas, hyvä maa, jossa positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen."

Huh!
***

10.8.2016

Welcome to Finbabwe!

Ei hätää, sillä ilmastonmuutos tuo Suomeen
eteläiset lämmöt ja hurjan paljon 
uusia ahkeria asujia.

Sen verran katselin tänään uutissivuja, että VM:n valtiosihteeri M. Hetemäki oli taas kuvissa naama pitkänä ja suu mutrussa. Suomessa on hänen mielestään pohjoismainen hyvinvointivaltio, mutta eteläeurooppalainen työllisyysaste. Lisää työtä kuulema tarvittaisiin ja venyvämpää palkkahaitaria. Mutta kun työtä ei ole, eikä kai heti tule, ei palkkahaitari veny, eikä soi. Tyhjästä ei synny polkkaa eikä pöhinää.

Mutta miksi tyytyä tällaiseen hassuun tilanteeseen? Kyllä kaikki vielä muuttua voi ja moneen kertaan! Omat ministerit ja kanisterit ovat mollanneet Suomea ja sen talouskehitystä ulkomaisissakin medioissa jo vuosikausia. Huonosti meillä menee, mutta menköön?

***
Zimbabwe, valkonaamojen joskus tuhmasti nimeämä Rhodesia, oli vielä intrigöörin nuorena ollessa Afrikan tähti tai helmi, jota kaikki siellä ja muuallakin maailmassa kadehtivat. Ehkä eniten hämmästeltiin paksusti pärjääviä, työteliäitä maanomistajia, jauhonaamoja, joita köyhät, mutta silti iloiset tummanaamaiset prolet passasivat. 

Olihan siellä luonnonvarat annosteltu lähes täysin valkoisille mamuille, monessakin polvessa, joita siellä oli valtaa ja järjestystä pitelemässä. Kuitenkin keskimääräisesti ja afrikkalaisittain nähtynä rhodesialaisilla meni melko hyvin. 

Sen jälkeen kun valta vähän myöhemmin vaihtui ja maan nimi muuttui Zimbabweksi, siellä on kaikilla mennyt hurjan huonosti, eikä kurjistumiselle näy loppua. Zimbabwessa eivät enää pärjää harvat kantis-jauhikset eivätkä suuren enemmistön mustikset. 

Väestöllisesti pienenä poikkeuksena pitänee mainita paikallinen umpikahjo ja ikäloppu diktaattori, sekä hänen lähipiirinsä, sillä heillä menee hienosti. Rutiköyhästäkin maasta ja kansasta pystyy repimään pienelle porukalle kroisosmaisen elintason, se on Afrikassakin nähty moneen kertaan ja sama meininki jatkuu.

Maan uusi tai ikivanha nimi Zimbabwe juontuu kuulema muinaisesta sikäläisen suurvallan pääkaupungista, Mapungubwesta. Nimi tarkoittaa paikkaa, jossa shakaalit ruokailevat. Linkki wikiin.

***
Mamuilu kasvavine kustannuksineen ja haittavaikutuksineen liittyy Suomessakin osana kehitykseen, jolla painumme pian etelä-eurooppalaiselle tasolle, missä ei vielä olisi hirveästi valittamista. Vai ovatko muka jotkut eteläisen Euroopan maat kehitysmaita, eivät sinne päinkään. Kreikkalaisilla menee kai huonoiten, mutta sielläkin yritetään pärjätä jotenkin ja yhteisöllisesti, pöyhkeän euroeliitin loputtomista kuristusotteista huolimatta.

Vähitellen vanha mukava Eurooppa ränsistyy ja kurjistuu, mutta säilyy silti vetovoimaisena miljoonille ja kymmenille miljoonille köyhistä ja sukupolvesta toiseen sisällissotivista maista tuleville ihmismassoille. Väestön turvallisuuskin painuu tietysti Euroopassakin lopulta maahantulijoiden lähtömaiden tasolle tai jopa vieläkin huonommaksi. Maanosan maita ei enää tarvitse puolustaa jotain ulkoista uhkaa, vaan sisäisiä uhkia vastaan.

Suomessa kuulema kaikki huono kehitys tapahtuu nopeammin kuin missään muualla Euroopassa tai koko maailmassa, väki ikääntyy, työttömyys lisääntyy, velkareppu kasvaa... Jo harakatkin ja Venäjän trollit meille ilkeästi nauravat.

Suomi ohittaa piankin kehityksessä Etelä-Euroopan heikoimman tason. Painumme vielä sivu Pohjois-Afrikasta ja muista hiekkamaista. Laskeudumme keski-afrikkalaiselle tasolle ja lähestymme tulevaisuutta pohjoismaisena Zimbabwena, eikun Finbabwena! 

Metsästävät turistit itämailta käyvät Suomi-provinssin mailla harventamassa susilaumoja, karhuja, hirviä, poroja ja Ruokolahden leijonia, mutta niitäkin esiintyy enää vain provinssin ajoittain viileässä pohjoisosassa, jota ennen vanhaan kutsuttiin Lapin lääniksi.

Ainoa lohtumme on ihmisen ihan itse ja tahallaan aiheuttama ilmastonmuutos, minkä johdosta jotkut saavat viettää aikaansa kai sukupuolineutraalisti hirmuisen monikulttuurisessa ja lämpöisessä maassa, missä pärjää hienosti risumajassa tai makoilemalla palmujen, banaanipuskien ja rusinapuiden katveessa! 

Vanhan Suomen kalliit luonnonvarat, kuten maaperän malmit, suuret metsät ja puhtaat vedet on tietysti jo silloin riistetty meiltä pois maailman ökyporukan parempiin tarpeisiin, joten niistäkään ei silloin ole huolen häivää. Kiitos ja ylistys, että sadevettä saadaan juotavaksi ja naurismaa antaa monta satoa vuodessa!

***
Moitin ehkä suotta Zimbabwen valistunutta yksinvaltiasta, jonka suurena tavoitteena on tehdä jokaisesta maansa kansalaisesta miljonääri. Viittaan ja linkitän tässä valistuneeseen lähteeseen.


***

8.8.2016

Korttipelissä tuli tauko

S-Pankki oli tunti sitten alhaalla ainakin Kuopion Prismassa. Vihreä kortti ei kelvannut kassalla, eikä Ottokaan antanut sillä hilloa. Sama juttu kuului olevan toisillakin asiakkailla ja kassoilla.

Onneksi lämiskässä oli sen verran käteistä mitä siinä tarvittiin. Joten: Älkää digiaika-intoilijat ja 5G-miehet yrittäkö viedä ihmisiltä pois käteistä rahaa! Käteinen on oikeille ihmisille tärkeä yksilönvapauden takuu, oli sitä rahaa enempi tai vähempi. Tulipa vain mieleen. Eikä mulla muuta.

Ps. Kännyssä pankin sovellus näyttäisi toimivan, katkoksesta on nyt jo puolitoista tuntia. Luurista ei vain saa revittyä käteistä, en tiedä voisiko sillä maksaa kassalla ostoksia, ei kai, vielä.


***

6.8.2016

Tässä on pihvi!

Turun seudun ABC-ketjun myymä 15 euron hintainen lehtipihvi olikin jauhelihapihvi. Petkuhuiputusta se oli, sillä kysymys ei voi olla virheestä. 

Lihatukusta oli vasiten tilailtu isot satsit juuri moista tuotetta. Lehti-jauhispihvejä oli myyty 8 000 kertaa.

Asiakkaiden kannalta ABC:n mainoksessa komean näköinen ateria ei tainnut olla iso vahinko, koska valituksia ei kai tullut, ihme kyllä. Ehkä asiakailla on osuuskaupan tuotteisiin niin kova luottamus, ettei viitsitty valittaa, vaikka pihvi olikin tavallista lehtipihviä murakampi ja olisiko ollut maukkaampikin.

Osuuskauppa korvannee tupelluksensa asiakkaille, jonkun sikäläisen pisnesneron syytä se on vissiin ollut. Toisaalta tuo Turun jauhelihapihvi on saanut lehdistöltä läpi Suomen niin hyvää mainosta, että osuuskaupassa kannattaisi kaivaa jostain pakastevarastosta esille pussillinen huumoria ja hyödyntää iso ilmainen reklaami. 

Hyvä jauhelihapihvi, sellainen Turun pihvi lisukkeineen, kelpaisi ehkä sopivasti halpuutettuun hintaan koko ABC-ketjussa? 

Mainoslauseeksi sopisi: Tässä on pihvi!


Lisäys: Hyvityksiä parille sadalle asiakkaalle.


***

3.8.2016

Populismi tappaa?

Verkkouutiset kertoo, että "professori varoittaa Euroopassa kasvavasta populismista". Populismi on kuulema vaarallisempi kuin ISIS. Pitäisikö meitin nyt pelästyä ja pöyristyä ihan mykkyrään?

Onko Euroopan huonojen poliittisten johtajien arvostelu populismia vai realismia ja onko jälkimmäinenkin murhaavan vaarallista? 
Miten vain, mutta paskat siitä ja tuommoisista professoreista!



***
Lainaus Twitteristä:


Intrigöörin oma lisäys: 

Kun ajatuslihas oli vetreimmillään, olin toimittaja. 
Kun vintti alkoi viiletä, olin jopa politiikassa   
ja lopulta ryhdyin pitämään tätä blogia.

***

2.8.2016

Osta lehti, saat puukon!

Intrigööri yleensä vaistoaa puhelinmyyjät ja jättää vastaamatta. Joitakin numeroita olen laittanut sulkuunkin, kai turhaan, koska näkyy myyntifirmoilla noita numeroita riittävän. 

Vai onko se niin, että työkehotus soitella jollekin juksuherkälle asiakkaalle siirtyy myyjältä toiselle? Joskus tarkistan oudon soittajan tiedot jälkikäteen Fonectan kautta tai ihan googlaamalla, aina tietoja ei löydy.

Puhelinmarkkinoinnin kielsin viimeksi Suomen Asiakkuusmarkinointiliiton ASML:n kautta ja soitot ovat kyllä harventuneet, mutta eivät ole loppuneet kokonaan. Joskus puhelinmyyjä on yllättänyt minut päikkäreiltä tai muuten vähän tokkurassa ja jotain olen tilannut, lähinnä parin lehden pätkätilauksia.

Aikakauslehdet ovat kai hyvin tiukoilla, sillä noihin pätkätilauksiinkin kuuluu monensorttisia ns. etuja, arvontoja ja lisäarvontoja, sekä nykyisin myös digilehden käyttöoikeus. Jostain syystä aika moni tarjous pitää sisällään älyttömän hyviä ja teräviä keittiöveitsiä, joten kyllä sieltä lehdistöstä päin puukkoja lentelee.

Viimeksi sain neljä hirmuisen terävää veistä, kaksi isompaa ja kaksi pienempää. Vanhanaikaisena jäpikkäänä kokeilin tietysti aluksi yhtä veistä ihan vain silleen peukalolla höyhenen lailla hipaisemalla, mutta jo tuli pieni haava. Vanhat konstit eivät näemmä toimi nykyajassa.

***
Valitut Palat pitää ihan mainita erikseen, siellä sitä oli takavuosina oikein sinnikästä myyntiporukkaa. Vieläkin sieltä tulee joku "henkilökohtainen kiireellinen kirje", joka menee suoraan paperinkeräykseen. Ovat ehkä jo menettämässä uskoaan minuun, vanhaan asiakkaaseensa? 

Vuosia sitten väsyin VP:n pommitukseen ja kun sieltä tarjottiin koko vuosikertaa yhdellä eurolla, minä tein kaupat. Sitten niitä valikoituja palasia tuli luukusta siisteissä muovikääreissä koko vuosi. Yhtäkään muovia en repinyt ja ne lehdet menivät ikävä kyllä roskiin.

Kai tässä on jotenkin henkisesti ränsistynyt ja mielenkiinto, sikäli kuin sitä on, suunnahtelee muualle. Kyllä sitä poikasena tuli Valittuja Paloja ja Aku Ankkaa innokkaasti luettua. Joskus oikein kyttäsin Teräsmies-lehden uusia numeroita. Scifi kiinnostaa vieläkin, kirjoissa on huikeita tarinoita.

Info-ja viihdetarjontaa ei silloin ennen paljoa ollut. Mutta kylillä oli paljon lapsia ja keskenämme saimme ajan kulumaan, pesäpalloa ja lentopalloa, sekä pientä jäynää, siis pientä. Olihan se kodin kirjasto ja kyläkoulun sivukirjaston pari isoa kirjakaappia. Radiosta tuli jännittäviä kuunnelmia ja musiikkia. Myöhemmin saimme jopa hienon mustavalkoisen televiision, jota naapuritkin kävivät aluksi katselemassa, mutta pian sellainen loota oli joka savussa.

***
Tänään vastasin Apu-lehden myyjän soittoon. Sieltä olisi pukannut paljon kaikenlaista ihanaa, kahdeksan numeroa lehteä parillakympillä ja paljon muuta, olin kai jo voittanut jotain jostain kyselystä, en tiedä mistä. Tilaajalahjana olisin saanut - kaksi keraamista keittiöveistä, joita ei tarvitse koskaan terottaa. Jätin kylmästi sen tarjouksen väliin. 

Kahdellakympillä saa kaupasta jotain hyödyllistä, vaikka leipää ja makkaraa, mutta Apu-lehti jäisi luultavasti lähes lukematta. Ei se lehden vika ole, se on hyvin tehty ja etenkin meidän isompien aikuisten hyvin tuntema aviisi. Eipä se vain jaksa kiinnostaa. Ei kiinnosta tellukaan, ei sitä tule joka viikko avattua. Netistä saa nykyisin mitä tarttee ja kirjastoista.

Mutta ei vaativan ammatin harjoittajien eli puhelinmyyjien kannata tästä masentua. Minulla on jo riittävästi keittiöveitsiä, vaikka niitä nakkelisi seinille pystyyn. Mutta jos joku tarjoaa pätkätilauksen kylkeen halavalla kunnollista lihakirvestä tai vesuria, jo vain saattaisin kiinnostua. Moottorisahaa en nykyisin tarvitse, kiitos!

Minä voisin puolestani tarjota rohkeille myyjille ja muille tolkun tovereille kokonaista lehden digivuosikertaa ja ilmaiseksi, mutta ilman lahjuksia ja omalla vastuulla sikäli, etten voi luvata miten pitkä se vuosikerta on. En nyt linkitä siihen, mutta sen lehden nimi löytyy edellisestä postauksesta. Heh!


***