Karmeaa rasismia Euroopassa

Somaleja ja pari valkonaama-häiskää Baselin eläintarhassa 1930.
Arvata sopii, kummatko olivat siellä näytteillä.

Intrigööri yllättyi tänään osuessaan kuvahaussa blogisivuille, joiden mukaan mustia ja muita eksoottisen näköisiä ihmisiä, sekä heidän kaukaisia, mutta outoja elintapojaan esiteltiin kävijöille Euroopan eläintarhoissa 1870-luvulta lähtien 1930-luvulle saakka ja joskus senkin jälkeen. Moisia ihmis- ja eläintarhoja "etnografisine kylineen" oli mm. Lontoossa, Berliinissä, Antwerpenissa, Baselissa ja Varsovassa. 

Eugeniikka, rotuopit ja ns. rotuhygienia olivat maailmalla osin korkeassa kurssissa viime vuosisadan alkupuoliskolla. Rotuteorioiden kehittäjiä, oikeita rotutohtoreita ja noiden aatteiden lipunkantajia löytyi etenkin Ruotsista. Ruotsia mainostettiin jopa maailman muinaisen sivistyksen kehtona, mistä kaikki hyvä ja kaunis on lähtöisin.

Jostain kumman syystä ruotsalaiset ja myös norjalaiset katsottiin silloin esikuvallisiksi "arjalaisiksi", kun taas mm. suomalaisia ja saamelaisia syrjääneitä syynättiin ihan eri syistä. Suomalaisia pidettiin eugeniikan kulta-aikoina lähinnä mongolien sukuisina ja heitä tai meitä luonnehdittiin jopa pohjoisen neekereiksi. Kallojakin mittailtiin ahkerasti, linkki ig:n 
pikku postaukseen.


Tänäänkin sai vähän ihmetellä, sillä Yle kertoi jutussaan, jotta saamelaisten kalloja saatettiin mittailla vielä 1960-luvun Suomessa. Saamelaisiakin vietiin 1930-luvulle saakka joskus näytille eläinatarhoihin. Vanhan ajan mainioista kallo- ja luutieteilijöistä hiukan lisää tämän ja tuon linkin takana.

***

Keisari Wilhelm II Hampurin eläintarhassa 1909
tutustumassa afrikkalaiseen näyttelyosastoon.

Saksan natsivallan ajan hirmuteot saivat vissejä vaikutteita ruotsalaisilta edistyksellisiltä eugeniikan harjoittajilta, sellainen  oli silloin olevinaan vakavasti otettavaa tiedettä. 

Mustia ihmisiä esiteltiin ajoittain vielä 1958 pidetyssä Brysselin maailmannäyttelyssä Belgiassa.  

Belgian kuningas Leopold II:n siirtomaa-armeija murhasi vain yhtä sukupolvea aikaisemmin Kongossa suunnilleen puolet väestöstä, arviolta kymmenen miljoonaa ihmistä. Belgian kuningas omisti tuolloin Kongon "yksityisesti" ja lienee tarkasti yksityistänyt myös maasta ja sen kansasta riistetyt veriset voitot. 

Tarkoitukseni on postailla vielä jotakin eugeniikan tiimoilta myöhemmin, kunhan saan "opiskeltua" yhden keskeneräisen teoksen loppuun. Nyt tyydyn vain linkittämään em. Poemas del río Wang -blogiin, josta pöllin oheiset kuvat. 

Tuosta blogista löytyy paljon vanhaa synkkää kuvamatskua, mutta siellä on myös iloisempia aiheita kuvituksineen.


Ps. Pekka ja Pätkä elokuvan esittäminen lienee sitten pahinta, mitä Suomessa voi tehdä? Linkki IS:n juttuun.

***

Rotuja ja hihamerkkejä

Lukaisin tuossa Vihavaisen postauksen jossa hän huojentavasti toteaa, SK:n tutkimukseenkin vedoten, että rasismi on suomalaisten keskuudessa tuiki harvinaista. 

Myös roduista on kirjoituksessa mainintoja, kuten oravista ja koirista. Itse lisäisin siihen vielä ainaisen rodunjalostuksen kohteena olevat hevoset. Ihmisissä lienee kuitenkin olemassa vain erilaisia populaatioita, eikä rotuja saisikaan olla olemassa, ei paljon ollenkaan. Linkki blogiin.

Ehkä tässä paljastan hölmöyteni, ei se ole ensimmäinen kerta, mutta äsken hippusen huvituin, kun yhdessä nettilehden jutussa puhuttiin pokkana ihmisroduista ja toisessa jutussa hihamerkeistä. 

Tahattomia ja viattomia ne maininnat ovat molemmissa tapauksissa, mutta näinä ankeina aikoina pitää repiä lystiä irti vaikka aitan seinästä.

***
Ruåtsalaisten ja joidenkin muiden jalokansojen mielestä, silloin ennen, uljaan eugeniikan aikoina, suomalaiset olivat kuin rotujen kuonaa. Toki arvon lajitoverimme yrittivät silloinkin olla hienotunteisia nimittämällä suomalaisia kiltisti "Pohjoisen neekereiksi". Roturitirallaa!

***

Jyrkillekin juhlaraha?

Jyrki-plootu.

Suuressa naapurimaassamme Venäjällä juhlistetaan Vladimir-Suuren Krimin valloitusta ja lyötetään taidepajalla kilon painoinen juhlaraha, minkä etupuolella komeilevat presidentti Putinin kasvot ja rahan takalistossa on yllätyksellisesti Krimin niemimaan kartta.

Jyskykolikkoa painetaan vain 25 kappaletta ja se tehdään kullatusta hopeasta. Kreml ei ole kommentoinut tätä juhlallista hanketta, joten "kolikon" hintakin jää arvoitukseksi. Arvatenkin ostajia riittää. Jos sellaista muistoesinettä tarjotaan jollekulle, ehkä oligarkille, lienee viisainta kaivaa kuvetta, eikä näyttää hapanta naamaa, kuten kolikossa.

Kyllä tuo alkaa jo kateeksi käydä, mutta teettivät ne tsaaritkin Fabergen pajalla loistokkaita koriste-esineitä, kuten esimerkiksi niitä kuuluisia munia, joita jälkimaailma saa vieläkin joskus ihailla. Venäjän nykyiselle päämiehelle ei ehkä uskallettu tehdä Krimin muistomunaa, sillä siitähän olisi saattanut tulla mieleen ikävästi jonkinlainen munaus. Sellainen ei Krimin kotouttamisen huumassa tulisi Venäjällä monelle mieleen.

***
Mutta en malta olla ehdottamatta, että Suomen nykyisen poliittisen päämiehen Jyrki Kataisen väistymisen kunniaksi teetettäisiin valtion virallinen 10 taalerin muistoplootu. Plootu oli aikoinaan Ruotsin ja samalla Suomen raha. Muistoplootu korostaisi sekä historiallista että nykyistä vankkumatonta läntistä yhteyttämme, mitä aina vain tiivistyvä natolaisuutemme korostaa. 

Plooturaha kruunukuvioineen sopisi hyvin pääministeri Kataiselle hänen siirtyessään uusiin, ehkä kansainvälisiin haasteisiin. Katainenhan on tullut tunnetuksi monista saavutuksista, kuten esimerkiksi pakollisen ruotsinkielen opetuksen jämäkästä puolustamisesta, kun puolueen pentuosasto halusi taannoisessa puoluekokouksessa vapauttaa suomalaisten lasten kielten opetuksen. Kehitys onkin kulkenut toiseen suuntaan, sillä pakkoruotsia tankataan kouluissamme yhä nuorempina?

Pääministeri Katainen ansaitsisi siis plooturitarin tai ritari plootun arvonimen. Koska meillä jonkin sortin tasavallassa ei vielä toistaiseksi voida lyödä ketään ritariksi tai aateloida, arvonimen virallistamista pitäisi ehkä pyytää Ruotsin kunkelolta, sillä veroylen mielestä Suomi on muutenkin ruåtsalainen. 

Olisi se parinkymmenen kilon painoinen juhlakupariraha kuitenkin hyvä eurohenkinen vastaveto venäläisten vaatimattomalle kilon painoiselle kolikolle. 

Kataisen muistoplootun voisi koristella komiasti hopeoiduilla reunuksilla ja kullitetulla keskiöllä, esimerkiksi. Tarkemman suunnittelun jätän toki tehtävään ehkä myöhemmin valittavalle taiteilijalle. Suureen taiteeseen, kuten siihen tulevaan Guggenheimin taidepalatsiin, tavisten ei juuri paranisi puuttua, kun met ei siitä mithään ymmärretä.

***.
Kuparin kilohinta lienee jotain kolme, neljä euroa, joten komean kymmenen taalerin kokoisen muistoplootun varsinainen raaka-aine ei tulisi kalliiksi. Myyntiin voisi tehdä myös pienempiä, vaikka puolen taalarin plootuja, joita kaikki kokoomuslaiset, eikun kansalaiset, saisivat niitä tilata.

Suomen pankin rahapaja, kai semmoinen vielä toimii, voisi käyttää plootujen myyntituoton pääministerin aikakaudelle tyypillisten pitenevien leipäjonojen asiakkaiden hyväksi. Tulot Hurstille ja kumppaneille vain!

Pienehkö puolen taalerin plootu löytyi taannoin pellosta Kaarinassa. Sillä kuparisella olisi silloisen lehtitiedon mukaan saanut 1700-luvun alussa tiettävästi kolme ja puoli kiloa silakoita tai kiloisen juuston tai 8,5 litraa vahvaa hyvää olutta (dubbelöl). 

Jysäyttämällä 1700-luvulla turkulaisen kauppalopon puodin tiskiin kymmenen taalerin plootun, olisivat kaupan renki ja piika saaneet komennon kantaa asiakkaan rattaille evästä ja kaljaa selät väärinä. Ei se iso plootu, eikä plootu yleensäkään ollut mikään turha rahake. Plootuja ei ollut joka jurpon tuohikontissa. Enempi pelattiin vaihdannalla ja oravannahoilla.

***

Freudenthal-mitalin puoliskot.

Suomalaisille ruotsalaisuuden vakaille ystäville, kuten Putki-Paavolle on myönnetty Axel Olof Freudenthal -mitali, mutta miksi, siitä en uskalla sanoa mittään. Laitan kumminkin oheen kuvan mitalista, koska siinäkin on etupuoli ja kaunis takapuoli. 

Suomalaisuutta on menneinä vuosina luonnehdittu mm. Ruotsin maan tietäjien taholta monin vähemmän imartelevin tavoin. Olimme joidenkin ulkomaisten arvioitsijoiden mielestä paksukalloisia Pohjolan neekereitä ja mahdollisesti ihmissyöjiä.

Ai niin, mitähän Jyrkin mahdollisen muistoplootun takapuolelle laitettaisiin? Jotain kansallista kai, kuten eurokolikoihinkin? Lentävä kalakukkoko? Savosta se Jyrki-poika mualimalle lähti ja lentää lehahteli kurjistuvasta Suomesta EU:n helmoihin heti, kun se oli mahdollista.

***

Pieniä ihmisiä

Floresinihminen oli
noin metrin mittainen.

Ilmastonmuutoksen uudet uhkakuvat ne jaksavat yllättää ja todellisuus on tarua ihmeellisempää. Intrigööri yritti jokin aika sitten pistellä näppikseltä hupia ilmastonmuutoksella pelottelusta, mutta ei se oikein hyvin onnistunut. 

Asiantuntijat ovat  menneet vakavissa visioissaan paljon pitemmälle. Ilmastouhkien kuvailuun tai kuvitteluun ei näemmä meikäläisen mielikuvitus riitä.

Ahkera blogisti, vihreä luonnonsuojelija Leo Stranius kirjoittaa mm. ilmaston muokkauksesta, jonka takia onkin julkaistu rutosti toinen toistaan huimempia ratkaisuehdotuksia. 

Intrigöörille uutta oli ihmisten muokkaus ja ihan vain ilmastonmuutoksen takia. Törmäsin tähän rodullisen muokkauksen ihmeeseen kuin väärän koivun kautta Kumitontun blogissa, koska en uskalla usein lukea uskossaan autuaiden vihreiden kirjoittajien blogeja. 

Muita syitä ihmisten rodulliseen muokkaukseen olisivat arkijärjellä mm. liiallinen väestönkasvu ja alueellinen ravinnon puute. Sitä paitsi yhteen bussiin saataisiin myytyä enemmän matkalippuja, myös yksiö voisi olla kuin pieni perheasunto.

Pienempiä ihmisiä?

Ihmisiä voitaisiin kuulema muokata mm. fyysistä kokoa pienentämällä (helppo homma varmaan?) tai syntyvyyden alentamisella. Ihmisiä voitaisiin myös jalostaa yliherkiksi punaiselle lihalle. Silmiäkin voitaisiin sivistää niin, ettei ainakaan työssä (pakkotyössäkö?) valaistusta enää tarvittaisi.

Robotit korvaavat koko ajan ihmistyötä. Ehkäpä olisi vihreiden unelmien täyttymys, että robot hoitaisivat kaikki tulevan ja valikoidun herrakansan hankalat hommelit, ilmasto ja ja luonto pelastuisivat. Rupukansasta ei olisi niin väliä, juu... 

Psyyken muokkausta olisi esimerkiksi ihmisen epäitsekkyyden ja empatiakyvyn lisääminen. Sellaisia ominaisuuksiahan ihmisellä ei luontaisesti liene?  Ehkäpä samalla hoituisi ihmispolosta pois väkivaltaisuus, jostain kauheasta nationalismista tai hirveästä heteroilusta puhumatikaan. Nykyisin seksinkin pitäisi olla jotain edistyksellistä, vaikka digiseksuaalista.

Ihmisten muokkaus ja muutos ilmastonmuutosta, mikä se sitten lopulta onkin, paremmin sietäväksi ja siihen sopeutuvaksi tarjoaa kyllä asiaan vihkiytyneille monia haastavia mahdollisuuksia. Kaipa ihmisen pitää sopeutua vaikka väkisin jalostumalla, jotta ilmasto pelastuisi? 

Aivan uutta tai luonnolle vierasta tuo tuommoinen ei kai olisi, sillä evoluutio on tehnyt monia temppuja niin meille ihmisapinoille kuin monille muillekin eläimille. Osa vielä toistaiseksi puihin jääneistä apinoista ei ole vieläkään oikein innokkaita lihansyöjiä, mitä nyt ötököitä napsivat proteiinin lähteeksi, kun tofua ei ole tarjolla. Joillain maan alla elävillä eläimillä ei ole näkeviä silmiä, joten ne eivät  valoja kaipaile. Jotkin populaatiot ovat pienentyneet tai kasvaneet elinolojaan vastaavasti.

"Hobitteja" oli olemassa

Mutta ihmisrodussakin on ollut ehkä vasta joitain tuhansia vuosia sitten pieniä yksilöitä, tarujen kääpiöitä, hobitteja, kuten tieteessä kiistellyt Floresin ihmiset, joita lienee elänyt Indonesiassa Floresin saarella. Nuo noin metrin mittaiset vintiöt ovat kaiketi olleet muuten lähes täysin meidän kaltaisiamme, mutta heitä on vain mennyt enemmän tusinaan. Pienikokoisia ihmisiä on saattanut asua myös Palaun saarilla, vasta reilut 1400 vuotta sitten?

En väitä, että kysymys olisi kummemmin evoluutiosta, mutta intrigööri näkee kotikulmillaan päivittäin pirteitä kiinalaisia opiskelijoita, joista etenkin tytöt ovat usein aika pienikokoisia. Kiinassahan on porukkaa ollut aina tihiämmässä kuin muualla maailmassa, ehkäpä mm. ruoan saanti on ajan saatossa vaikuttanut ihmisten keskikokoon? Ehkä ei?

Hieman tuhti meikäläinen vastaisi painoltaan enemmän kuin kahta kiinalaista opiskelijatyttöä, jotka ovat seistessään suunnilleen yhtä pitkiä kuin meikä istuessaan. Syönkin varmaan kaksi, kolme kertaa enemmän kuin joku pieni ihminen. Punainen lihakin silloin tällöin maistuu. Sähkövaloja pitää olla kotona paljon, mutta nykyisin ne ovat joitain hassisia eli niitä energiaa säästäviä putkia tai ledejä. Rehuja syön liian vähän, vaikka hyvin nekin salaatit maistuvat.

***

Saatan olla jäävi arvioimaan, mutta pidän itseäni kohtalaisen, ellei käytännössä liiankin epäitsekkäänä. Syntyvyyttä olen ollut lisäämässä vain yhden lapsen verran. Mutta kyllä muuten nyt jo hävettää, että olen tässä koko ajan ollut monin tavoin ruokkimassa sitä jotain kauhistuttavaa ilmastonmuutosta. Tuossahan tuli kerrotuksi vasta osa ilmastoa pahoin turmelevista elämäntavoistani.

Mitenhän meikäläinen lisäainekertymineen muuten olisi viisainta joskus hävittää, kunhan tässä elämässä kuleksiminen loppuu? Riihimäen ongelmajätelaitoksella vissiin? Mutta ehkäpä vihreillä olisi jokin parempi lopullinen ratkaisu siihenkin ongelmaan? Olkiluodon monttuko? Pakastekuivaus ja hajottaminen? Hapossa hävittäminen?

Ihmisten muokkaus - se kuulostaa kyllä jotenkin karmean tutulta puuhalta Euroopan lähihistoriasta. Nyt ns. rodunjalostus olisi tieteen ja tekniikan kehityksen takia paljon vanhan ajan eugeniikkaa, rotu-ruotsalaisia tai herrakansa-saksalasia puuhasteluja tehokkaampaa. Tuollainen ihmismuokkaus on kyllä kamalinta, mitä yleisen ilmastohysterian tiimoilta on tullut vastaan. 

Tavallinen empatialla höystetty huumori ei ainakaan riitä ilmastouskontoa vastustamaan. Sen sortin uskovaisilla kun on ns. laajempi käsitys ihmisyydestä, mutta suppeampi katsanto elämästä ja etenkin huumorista. 

Lisäyksiä: 

Työkaluja yli 100 000 vuoden takaa.

Lisää pikkuväen jäänteitä löytyi Luzonilta Filippiineiltä.

Pikkuihmiset jäivät ehkä isompien jalkoihin?

Floresin pikkukansa oli eriytynyt oma lajinsa.

Kiinasta löytyi yli kaksi miljoonaa vuotta vanhoja työkaluja.

Monista ihmislajeista vain meikäläiset ovat jäljellä, linkki Ylen juttuun.

* * *

Jouluksi sika murhataan

Wanhan itsenäisen Suomen kansakouluissa oli semmoisiakin aineita kuin kaunokirjoitus ja ainekirjoitus ja niitä opetettiin niin köyhän töllin kakaroille kuin talollisten ja muun herraskaisemman väen lapsosille. Joulun alla eräs kansankynttilä eli kansakoulun opettaja laittoi oppilaansa kirjoittamaan "aineen" jostain jouluisesta aiheesta.

Eräs oppilaista osoitti olevansa tiivistämisen mestari, tämä vakaa maaseudun poika kirjoitti ytimekkäästi ja omasta kokemuspiiristään vihkoonsa yhden ainoan lauseen: "Jouluksi sika murhataan."

Tarina ei kerro, miten opettaja arvosti tuota suoritusta, joulun lyhintä asia-ainetta. Ehkä hänellä oli huumorintajua ja hän suositteli kirjoittajalle toimittajan uraa? Wanhan ajan uutistoimittajat olivat hekin tiivistämisen taitureita, sillä mutkikkaista asioista, paksuista pumaskoista piti nopeasti tiivistää muutaman lauseen uutinen, korkeintaan jonkin normiliuskan verran. Silti siinä uutisessa piti silti olla kaikki oleelliset asiat.

***
Tuskin touhut ovat nyt digitagi-aikanakaan sinänsä muuttuneet. Intrigööristä tosin tuntuu siltä, että toimittajat tunkevat kovin kärkkäästi omia mielipiteitään ja asenteitaan juttuihin ja jopa uutisiin. Tuo tunne voi johtua siitäkin, että some pursuilee mielipiteitä ja kommentteja myös kaupallisen median sivuille. 

Moni ns. uutinenkin saa alkunsa jonkun kellokkaan mielipiteistä. Eipä ihme, että uutisetkin lilluvat sekametelisopassa juttujen ja mielipidekirjoitusten liemessä. Huuhaa sekoittuu tosiasioihin ja mikä se tosi milloinkin kenenkin mielestä on.

Someilua tässä tulee itsekin harrastetuksi, kun tämmöisellä syrjäänillä ei ole nyt muitakaan rautoja tulessa. Yhden pikku blogin tiimoilta ei voi harrastaa uutishankintaa. Niin pöllö en minäkään ole, että lähtisin soittelemaan ja viestittelemään työn ja toimen raskauttamille ihmisille jonkin intrigöörin blogin nimissä.

Netistä löytää kyllä muuten jutun tai kirjoituksen aiheita yhtä paljon kuin on tähtiä galaksissa. Omien juttujen teossa, oikeista uutisista nyt puhumattakaan, netti voisi olla korkeintaan apuna. On vain tyydyttävä kirjoittelemaan julki eri asioihin liittyviä omia näkemyksiä.

* * *
Mutta takaisin tuohon jouluisen sikamaiseen teemaan eli jouluksi sika murhataan. Juicekin viritteli tuolta pohjalta mainion joululaulunsa. Intrigöörin sikamaiset ajatukset kohdistuvat nyt kokoomusnuorten piireistä ulos livahtaneisiin rodunjalostusoppeihin. Joku ajatusten liri sieltä huuteli, että "on järjetöntä tukea heikomman aineksen lisääntymistä lapsilisin". Muitakin tuon tapaisia päästöjä on noista piireistä putkahdellut.

Jotenkin se tässä säväyttää, ettei kaikkia sen sortin ajatussikoja ole nykymaailmassa vielä tapettu. Rodunjalostajia löytyy jopa kotoisesta Suomesta ja vieläpä viime aikojen johtavan kotimaisen puolueen jälkikasvusta. Pelottavaa tässä on se, etteivät nuo koltiaiset suinkaan ole ajatuksineen yksin. Paitsi, että saman suuntaisesti ajattelevia koltiaisia on monta, tuommoinen omaa ylivertaisuutta ja toisten ihmisten huonommuutta korostava ajatusmaailma voi juontua vain omasta kodista ja lähipiiristä. 

Euroopan lähihistoria on pullollaan mielipuolisia esimerkkejä siitä, miten jokin rotuoppi, eugeniikka tai toisia sortava aattellisuus voi tarttua ihmisiin ja mihin se voi johtaa. Ei tarvitse palata Hitlerin ja Stalinin keskitysleireihin ja murhakommandoihin asti. Rotu, uskonto ja isänmaa sekoittuivat järkyttävästi myös entisen Jugoslavian sisällissodissa, eikä niistä ajoista ole kauan, kuohunta ja suru jatkuvat siellä vielä pitkään. Rotuoppien takana piilee aina myös kansanmurha, vaikka noita oppeja viskeltäisiinkin julki vain puolihuolimattomasti, kaikkein tyhmimpien ihmisten puheissa.

Tekisi mieli sanoa, että täysin epäonnistuneen kotikasvatuksen tuloksena pitäisi näissä kokoomuksen yksittäistapauksissa periä lapsilisät takaisin valtiolle. Vastahan noille koltiaisille itselleen maksettiin lapsilisiä. 

Jos nk. paremmisto alkaa mäläytellä ääneen rodunjalostuksesta, se on merkki vakavasta yhteiskunnallisesta rappiosta. Samaisten piirien mielestä suomalaisten yritystenkin pitäisi joukolla siirtyä vaikka Viroon, etteivät ne joutuisi maksamaan veroja, joilla elätetään yhteiskunnan loisia jälkikasvuineen.

***
Kokoomus puhui viime eduskuntavaalien alla paremminvointivaltiosta. Se oli tietysti hämäystä, sillä oikeasti he halusivat vain vahvistaa jo valmiiksi paremminvoivien ihmisten valtiota. Samalla kokoomus haluaisi nujertaa kiusallisen demokratian rippeetkin viemällä Suomen jättimäisen valtionvelan voimalla Euroopan tulevan liittovaltion alaisuuteen, osaksi neljättä valtakuntaa.

Lopulta Suomessakin lienee käytettävä koko valtion omaisuus ja ainoa merkittävä kotimainen julkinen pääomakasauma eli eläkerahastot valtion velkaantumisen maksuun. Jos eläkerahastot laitetaan vakuuksiksi, sinnehän nekin hupenevat. Siinä samalla tapahtuu suuri kansallinen puhdistus eli tulonsiirto ylikansallisille pankeille muiden Euroopan kriisivaltioiden velkojen maksun nimissä. Tämä kehitys on hyvässä vauhdissa ja juuri siihen pyrkii ylikansallinen kokoomus.

Vihervasemmisto ei näytä pahemmin älisevän kokoomusnuorten hörinöistä, toki muutamia virkistäviä poikkeuksia on blogeissa näkynyt. Toisaalta Suomen laitaoikeistokaan ei juuri korota ääntään vihervasemmiston yltiösuvaitsevuutta vastaan, eikä ainakaan isokamu kokoomus apupuolueineen. Harmaata taloutta ja ulkomaista, sekä kotimaista halpatyövoimaa tarvitaan, muuten eivät bisnekset pyöri. Tämänhän allekirjoittaa tunnetusti ainakin kielipuolue rkp.

Kokoomuksessa tiedetään, että kaiken yltiösuvaitsevuus ja -hyysäys loppuu siinä samalla, kun rahatkin loppuvat. Mutta päättyykö kova oikeistopolitiikka siihen? Ei pääty, vaan silloin kova komento vasta alkaa, lapsilisien maksatuskin taitaa päättyä sen siliän tien, joten köyhien lapset joutuvat kerjuulle.

Voi vain aavistella, millaiset hyiset tuulet Suomessakin taviksille ja köyhille puhaltavat, kun maan ja valtion ennen melko vahva taloudellinen pohja on nujerrettu. Järkyttävintä on, että Suomen puhdistukseen osallistuu kokoomuksen lisäksi muukin poliittinen valtaeliitti demarien johdolla. 

Kannatetaanko rodunjalostusta ja muita äärioikeistolaisia arvoja todella  hyvinkin paljon muissakin puolueissa kuin kokoomuksessa? Köyhät eivät ainakaan olleet 90-luvulta lähtien demarien syleilyssä, mihin kyllä mahtuu aina ay- ja eu-eliitti. Sikspakkihallitus se vain jatkaa tyhmän tyytyväisenä sekametelisoppansa hämmentämistä.

* * *
Meidän hallintoalamaisten huomio kiinnittyy usein melko toisarvoisiin asioihin. Intrigöörin mielestä on se ja sama, käyvät suomalaiset Hornet-pilotit harjoittelemassa Islannin aluevesillä muutamina viikkoina joskus 2014 tai eivät. Jos käyvät, se pitäisi tehdä yhdessä ja vaikka sekaosastona ruotsalaisten kanssa. 

Paljon Islannin valvontaa hullumpi juttu olisi ollut laittaa Suomen Hornetit viime vuonna lentelemään Libyan ilmatilaan ilman siellä tarvittavaa ilmasta maahan -aseistusta. Naton ilmasotakone Gaddafinkin viimeisen pakomatkan pysäytti. Uusiin sotakoneisiin meillä ei liene oikeasti varaa, ei ilman Nato-jäsenyyttä, jos sittenkään, joten "nautitaan" nyt näistä nykyisistä herhiläisistä. 

* * *

Suomalaiset pohjoisen neekereitä?

Arvojohtajamme Tarja Halosen hätkähteli kuulema yhdessä valtakunnan varsinaisen johtajan Jyrki Kataisen kanssa rasismista. Halonen myös leimaili lehtijutun mukaan perussuomalaisten äänestäjiä rasisteiksi. Siis persuja äänestäneet olisivat rasisteja?

Oli pakko pähkäillä, miksi suuri osa suomalaisista joutuu tällaisen rasismisyytösten kohteiksi.  Äänestin itsekin perussuomalaisia, mutta en pidä äänestämääni kansanedustajaa tai puoluetta rasistisena.

Ai niin, mutta pressaoletetun mielestä minäkin sitten olen ilman muuta röyhkis rassari. Taidankin alkaa käyttäytymään uuden määrityksen mukaisesti: Minusta demarien äänestäjät ovat kuvottavia niljakkeita...

Rotuhygieniaa

Rasismia ei tietenkään pidä hyväksyä. Mutta suuren kansanryhmän ja puolueen leimaamisessa inhottavasti on kyllä historiallisesti jotain ikävän tuttua. Rasismi ei ihan suoraan liity vanhoihin rotuteorioihin, rotuhygienaan ja eugeniikkaan, mutta ennenkin ihmisryhmiä syyteltiin ja leimattiin, hyvinkin arvovaltaisilta tahoilta. 

Vanhassa Suomessakin oltiin kärkkäitä leimaamaan isoja kansanryhmiä ja jopa kokonaisia kansakuntia vaikka miksi. Tällaisen ajattelun seurauksena ajauduttiin piankin muualla Euroopassa historian hirveimpiin tekoihin.

Mutta löysätään jo pipoa: Rodunomainen hygienia on tietysti Suomessa yhä voimissaan, sillä monet meistä ugreista suorittavat hygieniarituaalin eli saunovat harva se päivä ja useimmat ainakin kerran viikossa. 

Rasismi on kamalaa siksikin, koska polveudumme nykyisen tietämyksen mukaan koko hiivatin popula ehkä afrikkalaisista esi-isistämme. Niin muodoin rasismin tyly sormi osoittaa meistä jokaista. Kuka tai mikä se sitten on, joka osoittelee?

Euroopan muinainen valtiasrotu ja Euroopan menestynein eli pitkäikäisin ihmislaji neandertalit (n. 300.000 - 400.000 vuotta), jotka poistuivat maisemista jo kauan sitten. Samoista Afrikasta tulleista homo erectuksista lähtöisin oomme kai kaikki, neandertaliakin ja muita varhaisia ihmisiä meissä taitaa olla himpun verran. Sen tiedämme nyt, mutta ennen oli toisin.

Vielä viime vuosisadan alussa rodulliset tutkimukset ja leimaamiset, tieteilijöiden päätelmät sujuivat sutjakasti. Muutakin rotuhygienaa kuin saunaa ja saippuaa harrastettiin ahkerasti mm. Ruotsissa, eikä Suomessa jääty paljon huonommiksi. Eugeniikkakin oli aikoinaan olevinaan tiedettä.

Kalloja mittaamaan

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim julkaisi vuonna 2008 Mika Rautasen kirjoittaman artikkelin "Kalloharppi piirtää pääsiassa laajoja kaaria". 

Tässä kuvassa natsilaisessa  

kallonmittailussa on 

tiibetiläinen mies.

Seuraavassa on pieniä havaintoja artikkelin pohjalta: Ranskalainen kreivi Joseph Arthur Comte de Gobineau (1816-1882) tuli tunnetuksi rotuteoreetikkona, joka valoi asenteellisen pohjan teesille rodusta historian tärkeimpänä kysymyksenä. Kallojen mittauksilla oli määrittelyissä tärkeä osuus.

Suomalaiset olivat Gobineaulle pohjoisen "neekereitä", tummanruskeaa, vinosilmäistä ja epämuodostunutta väkeä, mahdollisesti antropofageja (ihmissyöjiä).

Suomessa gobinismista kiinnostuttiin kovasti ensin suomenruotsalaispiireissä. Virallista tutkimustaustaa saatiin lahden takaa mm. Upsalan rotuhygienian laitokselta. Ruotsalaiset rotuhygieenikot olivat osin myös natsien houruteorioiden oppi-isiä.

Esitettiin julki mm. germaanisten ruotsalaisten olevan oivia johtajia alempiarvoisille suomalaisille, jotka olivat alttiita kollektiivisuuteen ja joukkosuggestioon. Suomalaiset (ugrit) tietysti huolestuivat moisista tuloksista, kuten myös suomalaisiin liitetyistä mongoliväitteistä.

Aikoinaan mittailtiin ahkerasti suomalaisten kalloja ja jossain tutkimuksessa meidän ugrien kallot määriteltiin lyhyiksi, ylhäältä katsotuna kiilamaisesta munamaisiksi. (Tässä valossa ei pidä ihmetellä, että lapset pitivät siitä munamiehestä.)

Paksukalloista porukkaa

Kallojen, etenkin elävien kallojen, mittaus oli tieteellisen tarkkaa puuhaa. Lainaus em. kirjoituksesta: "Kallot mitattiin leveys- ja pituussuunnassa. Pituus saatiin ottamalla harpin kärkien väliin glabellan alue frontaalipuolella ja prominentein uloke takaraivossa, ns. niskakyhmy. Leveys mitattiin ohimoista tai kyhmyisyyden pakosta enemmän kartiolisäkkeiden kohdalta. Lukema luettiin millimetrin tarkkuudella osoitinkehältä.

Mittaustapahtuma suoritettiin iltapäivällä, jolloin kallon koko on vakio ja gravitaation vaikutus voitiin hallita. Mittaustilanteen jännittävyyden aiheuttamaa kallonsisäistä painetta kontrolloitiin normitetulla annoksella etanolipohjaista vasodilataattoria. Erityisen suuripäisiä varten oli varauduttu järjestämällä mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin."

Kallomittausten perusteella tehtiin tietysti loistavia tieteellisiä havaintoja ja päätelmiä, joiden mukaan karjalaiset ja hämäläiset polveutuvat erilaisista alkuroduista ja savolaiset ovat sekarotuisia. Hämäläiset olisivat "tosisuomalaisia", mutta entäpä nuo karjalaiset?

Karjalaisten eräs kallonmittaustieteilijä oletti polveutuvan Arabian beduiineista. Perusteluna tutkija käytti matkailijain kuvauksia arabialaisista, jotka soveltuvat niin hyvin karjalaisiin, ettei yhtäläisyyttä pidä kummastella. Saamelaiset kuuluivat jonkin väitöskirjankin mukaan kallonsa perusteella alempiin rotuihin, johonkin ainujen ja kongoneekereiden väliin. 

Noiden taannoisten tutkimusten mukaan suomalaiset ovat paksukalloisia ja kuuluvat selvästi tyypiltään lyhytkalloisiin (brakykefalisiin), etenkin savolaiset, karjalaiset ja pohjalaiset. Pitkäkalloisia tai -päisiä (dolikokefaalisia) löytyy enemmän mm. varsinaissuomalaisista, eteläpohjalaisista ja hämäläisistä, sekä uusimaalaisista. (Pitkäkalloisuutta pidettiin ihmiselle parempana ominaisuutena.)

Suomalaiset rotututkimukset valmistuivat pääosin vuonna 1936. Silloin oli kuulema 7 778 antropologisessa iässä olevaa henkilöä mitattu ja tuloksia analysoitu. Nykyajan tasa-arvokeskustelun kannalta tärkeänä tuloksena voitaneen pitää sitä, että mittaustuloksia tarkasteltaessa huomattiin miesten ja naisten kallojen olevan kutakuinkin yhtä leveitä ja sukupuolierojen syntyvän pituudesta. (Vain pituudesta??)

Mitä me näistä lähihistorian rotuopeista opimme? Sen, ettei toisia tai jotenkin toisenlaisia ihmisiä saa syrjiä, leimata, eikä halventaa. Ihmisryhmiin kohdistettuina tällaiset syytökset ovat kaikuja synkästä menneisyydestä. Sekin ehkä kannattaisi muistaa, että kaikki suomalaiset ja suomensukuiset ovat pieniä parvia kansojen meressä.


Lisäyksiä:

Ruotsin totuuskomissio tutkii suomalaisten kohtelua.

Karoliininen instituutti ei palauta haudoista varastettuja suomalaisten kalloja.

Ruotsin synkkä rotuoppi.

Vasemmistonkin kaapeissa kolisee.

Onko näin, rakas Watson? 

Roduista ja älykkyydestä, Wikipedia.

Toinen wiki-linkki ihmisroduista.

***