4.1.2011

Mitä ne köyhät aina vikisevät?

Köyhyys ei Suomessa kiinnosta ketään, kaikkein vähiten siitä ovat kiinnostuneita poliittiset päättäjät. Sen jälkeen kun Suomi putosi pari vuosikymmentä sitten kontilleen muun itäisen Euroopan mukana, ovat kaikki puolueet istuneet vuoroin hallituksessa. Myös ns. köyhien ystävät vasurit, sekä tietysti tukevasti entinen työväenluokan ykköspuolue demarit. 

Kaikkihan tietävät, että nykyinen varsinainen työväenpuolue on kokoomus. Persut on sekin tulossa vahvasti nykyajan työväen rintamaan. Työväkeä edustavista puolueista ei ole puutetta. Pulaa on vain työstä ja toimeentulosta. Köyhien ja eläkeläisten puolueita on kyllä perusteltu, mutta ne eivät ole menestyneet.


Kaikki puolueet edustajineen ovat pitäneet vuorollaan kiinni vallan kahvasta rystyset valkoisina. Mikään muu kuin valta ei ole puolueille tärkeää, ei ideologia, eikä inhimillisyys. Aatteet ovat aleroinaa ja kenen tahansa jobbarin, lobbarin tai laillistetun huijarin ostettavissa.


Kaikki Suomen eduskunnat ja hallitukset ekan ison laman jälkeen ovat uskollisesti säilyttäneet köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ylikorkealla tasolla.



Köyhimpien tulotasoa ei ole nostettu pätkääkään pariinkymmeneen vuoteen, päinvastoin, sitä on laskettu ja lasketaan lisää. Se vasta on tiukkaa taloudenpitoa. Kyllä jämpti on niin!

***

Erilaisten eturyhmien intressien armottomat lobbarit ohjailevat edustajiemme päätöksentekoa taustalla, sivusta ja ihan viereltäkin. Joskus he tekevät sen reteesti aivan eturivistä, kuten ay-liikkeen ku klux klanin edustajat tekivät romuttaessaan kylmästi SATA-komitean aikeet köyhimpien tilanteen kohentamiseksi. Se on vain yksi, mutta ehkä räikein viime aikojen esimerkki puolueiden ja eturyhmien hallitseman maan saneludemokratiasta.


Suomen puoluedemokratia on hypännyt vallanhimossaan markkinatalouden ja nykyisin jopa rosvokapitalismin kelkkaan. Kaupunkien keskustoihin väsätään lääkäriasemia kiivaaseen tahtiin, vaikka vanhoihin kerrostaloihin, jotta valkotakkisetkin pääsevät helpommin kauhomaan lisää vanhemman väestön ja yhteiskunnan laarista. Toinen kiivaasti kasvava ala on pysäköinnillä rahastaminen. Torien allekin pitää saada huippukallista parkkitilaa, jotta päästään rahastamaan autoilijat kaupunkien keskustoissa.


Vanhan itsenäisen Suomen romahduksen, 90-luvun laman jäljiltä ikiköyhiksi jääneet lapset, aikuiset ja vanhukset ovat auttamatta tippuneet kelkasta. Kova markkinakyyti ei ole tarkoitettu kuin kauniille ja koville posliiniposkisille tyhjänpuhujille. Nuo ihmisenkaltaiset olennot ovat tehneet Suomen valtiosta rahan ja vallan sokaisemien elitisti-pahvipäiden hallitseman BB-paratiisin.


Pahvipääpoliitikot menevät mukaan mihin tahansa tellun keskusteluohjelmaan ja vaikka tanssikisoihin ketkuttelemaan, Saisivat pysyäkin siellä. Jospa tellu järjestäisi poliitikoille sopivia osallistuvia ja yhteiskunnallisesti syväluotaavia keskustelu- ja visailuohjelmia aamuteeveestä prime timeen asti, olisivat edes sen aikaa pois pahanteosta?


Kotimainen köyhyys ja sen paras kaveri, pitkäaikaistyöttömyys, eivät tietenkään ole yhtään mediaseksikkäitä asioita. Kaikki urautuneet poliitikot niin kuntien luottamustoimissa, sekä eduskunnassa ja hallituksessa tietävät, ettei köyhien tilanteen korjaamiseksi riitä kunnolla rahaa, eikä keneltäkään löydy itse asioiden korjaamiseen kykyä ja ymmärrystä. Tosiasiassa tarvittaisiin kipeimmin vain pieniä korotuksia toimeentulotuen perusosaan. Sellaista ei voi vissiin tajuta, kun oma kosketus köyhyyteen puuttuu.

***

Kutkuttavan kihelmöivää on sen herkutella julkisuudessa vaikkapa romanialaisilla kadulla kerjäävillä mustalaisilla. Romanien köyhyydellä on helppo ratsastaa, sehän ei paljon maksa. Se, että kerjäämisen ohessa rikollisuus maassa lisääntyy, on toinen hyvä syy kauhistella, sillä saa mukavasti julkisuutta.


Aivan loistavia puheenaiheita ovat tietenkin homojen kirkollinen vihkiminen ja heidän tanssahtelunsa linnan parketilla. Tsaikovskin pienten joutsenten tanssi on out, sen tilalle pysyvästi kansan muistiin uurtui pienten julkihomppeleiden tanssi. Pianhan se tulee telkkariin, tuleehan? Kun Ally McBeal tanssi muinoin vauvan kanssa, kohta se soma pikku hupsuttelu putkahti meillekin ja sai tanssijalat vispaamaan. Oi että!


Samaan aikaan harmaa ulkomainen työvoima syö maasta vähiäkin suoritusportaan työmahdollisuuksia. Minimipalkasta ei tietenkään säädetä, sellaista ei Suomessa ole, eikä tule. Maksuvirtoja ei kontrolloida mitenkään, sittenhän sitä halpistyötä ei olisi enää saatavissa. 

Töiden valuminen halpisfirmoille tappaa kotimaisia pienyrityksiä ja niiden työpaikkoja kovaa vauhtia. Kun verot ja sosiaalimaksut jätetään urakkatarjouksista pois, kukaan tavis-suomalainen yrittäjä ei pysty enää kilpailemaan hinnalla. Ei varsinkaan, kun työt tehdään melkeinpä vastuuta vailla.



Hinta onkin ainoa kilpailutuksen peruste, mitä tosielämästä vieraantuneet tilaajat saattavat ymmärtää. No, he ovat usein julkisen puolen byrokraatteja ja politsauruksia, eikä sitä silloin saata paljoa ymmärtää. Yritysten toimiessa itse rakennuttajina, he älyävät edes panna pätevät inssit valvomaan tarkasti työn laatua, ainakin yleensä. Poliitikot ovat, jos kysytään, tästäkin asiasta hyvin paljon huolissaan.


Halpatyön maahantunku syö vähiä harjoittelu- ja työmahdollisuuksia myös opiskelijoilta ja niiltä nuorilta, jotka eivät kaikki tupsahda, ihme ja kumma, kunnialla ulos koulutuksen ja opiskelun putkesta, vaan monet jäävät väliltä pois. Poliitikoilla ei siis ole huolta, sillä kyllä meillä aina työvoiman rupureserviä riittää palkkatasoja polkemaan. Leipäjonot pitenevät, mutta onhan sitä kuivaa limppua.


Ai, ettäkö syrjäytyneet nuoret eivät välttämättä jonota leipää, eivätkä ole kilttejä opiskelijadyykkareita. Päihdekierteeseen joutuneet nuoret hakevat haluamansa kaupasta itse, joko keskellä päivää tai sitten illalla jerkun kera. No, putkaa ja linnaa vain, sitä vartenhan se poliisi on. 

Ai, eikö ole tarpeeksi poliiseja, virkoja on karsittu ja säästetty. Eikö näpistyksestä enää joudu koskaan lusimaan? Hyvä oikeusministeriö! Kauppiaat ja tavisasiakkaat kiittävät!



Viisaat edustajamme ovat päättäneet, että kuvitteellista työvoimapulaa on paikattava ja saatava maahan jatkuvalla syötöllä lisää niinikään kuvitteellista työvoimaa kaukomailta. Ruputyövoiman reserviä tarvitaan tuhansia joka vuosi. Nähkääs kun meillä tapahtuu sellainen väestötieteellinen ihme, että jokainen vanhenee yhdellä vuodella joka vuosi. Herrakansan tarpeisiin haetaan ihmisiä itse tai vastaanotetaan salakuljettajien tuomisina Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja Afrikasta asti.


Ei meille kukaan tulisi tarvittaessa oikeisiin töihin liki samanlaisista kulttuureista Itä-Euroopan maista, eihän? No ei tietenkään tule, koska sehän merkitsisi sitä, että silloin meillä olisi oikea työvoimapula.

Ai, ettäkö ulkomaiset halpisfirmat eivät tuo Suomeen lainkaan verotuloja, vaan kuskaavat täältä vähiäkin pääomia pois puhtaana taskuun? Lähtömaassakin verottajat nuolevat näppejään. No, ei se mittään, Suomessahan on maailman melkein parhaiten voideltu hyvävelitalous.



* * *

Ei kommentteja: