19.2.2018

Palkkasoturit ja Syyria

Kuva: Pixabay.


Ajattelin ensin tyrkätä kommentin blogiin Ihmisiä telineillä. Kommentista tuli pitkä, vaikka yritin tiukata. Laitankin kommentin tähän intrigöörin yleisten ja muiden asioiden blogiin, jota olen kyllä koettanut jäähdytellä:


Suurvallat voisivat jo aloittaa vakavamielisen huippukokousten sarjan yhdessä alueellisten sapelinheiluttajien kanssa Syyrian ja Irakin, sekä muiden alueen ongelmien ratkaisemiseksi. Syyriassa on pitempään ollut vaarallisia tilanteita, joissa kaksi suurinta ydinasemahtia ovat jo olleet napit vastakkain. Natomaa Turkkikin polkee jo amerikkalaisten hienoille natosaappaille. Myös Venäjän kanssa on Turkilla sotaongelmia riittänyt.


Amerikkalaiset ovat pitkälti itse olleet aiheuttamassa nykyistä terrorismikaaosta. Ensin piti surkeilla tekosyillä aloittaa toinen Irakin sota, mitä ennen tosipahis-Saddam piti muut terroristit maasta loitolla tai ainakin hiljaisina. Saddamilla taisi olla maskottina yksi vanha palestiinalainen terroristi, mutta ei muita.


Samoin oli Gaddafin Libyassa, maa pysyi kovassa komennossa, mutta siellä ei nyt kuuden tai seitsemän vuoden jälkeen heimo- ja terroristirähinöille loppua näy. Jenkkien piti vielä seuraavaksi kouhottaa Syyriaan Assadia kaatamaan ja "demokraattisia" ryhmittymiä tukemaan. 


Syyriassa diktaattorilla olikin vahva ulkopuolinen tuki Iranista ja Venäjältä. Kaikki siinä aiotussa vallankeikauksessa meni kauhealla tavalla perseesti, eikä sinne tunnetusti valo paista.


***

Ilmankos Halosen Tarja kävi vuonna 2009 antamassa Assadille korkean suomalaisen kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen, ennen kuin rähinät maassa alkoivat. Vahvoja ja pitkiä miehiä ja naisia pitää aina isosti palkita. Pressan seurueessa oli Arajärven lisäksi mm. ulkoministeri Stubb.

Assad toki suosi maassaan pitkään joitakin terrorismin tekijöitä ennen kuin sai itse sellaiset kimppuunsa jenkkien johdolla. Hyvä puoli Assadin hallinnossa oli ja on kai vieläkin se, että monien uskonnollisten kukkien annettiin Syyriassa kukkia, kunhan eivät rönsyilleet.


Laajan palkkasotilaiden käytön maansa ulkomaisissa sotatöissä aloittivat amerikkalaiset. Yksityisarmeijoiden bisnes on Obaman ja Trumpin mailla suuri ja sehän kasvaa. Afganistanista jenkit eivät näemmä pääse millään irti, eivätkä edes eurooppalaiset, joukossaan sisukkaat suomalaiset. 


Palkkasotilaiden käyttö kasvanee pienemmässä mitassa myös Venäjällä. Kiinalaiset ovat toistaiseksi onnistuneet säilyttämään kasvonsa niin muslimien hulluissa jäsentenvälissä kuin siellä kaukana puolihullujen olympiakisojen maillakin.


En tiedä voisivatko USA ja Venäjä löytää yhteistä säveltä esim. jatkamalla kurdien tukemista ja samalla pohjustamalla tulevaisuuden itsenäistä kurdimaata. Ongelmia kuuluu olevan kurdeillakin keskenään, mutta siellä on myös alueen parasta sotavoimaa, jolta ei ole järki hukassa ja se onkin siellä päin maailmaa kova sana.


Turkin suur-sulttaani saisi hänkin jo rauhoittua, kuten Iranin ärjyt turbaaniukotkin. Pitäisi se Syyria joskus rakentaakin uudestaan, minkä öljymaat voisivat helposti rahoittaa. Öljyrikkaiden maiden se pitäisi tehdäkin, kun ovat itse säästyneet sodilta, Irak taitaisi nyt olla saamapuolella. 


Rauhoittaa Syyria pitäisi jotenkin, vaikka sen vanhan maan alueille itsehallintoa jakamalla. Sota ja tuho saattaa Syyriassa kyteä vaikka kymmeniä vuosia, ellei sitä pysäytetä suurvaltojen voimin.


***
Lisään vielä linkin tuubiin, niin vanhaan piisiin, että nuoremmilta homeet korvista karisee. Siksikin tämä, että nuorena kollina opettelin soittamaan tämän sävelmän harmoonilla. Laulumiehiä olen ollut vain joskus kauan sitten humalassa, onneksi muille. Siis palkkasoturiin.


***

2 kommenttia:

Risto Jääskeläinen kirjoitti...

Pitkälti samaan suuntaan ajattelen tuosta yleistilanteesta. Jos Al-Assad olisi keikautettu, Syyrian ja syyrialaisten asiat tuskin olisivat keskimäärin paremmin kuin nyt. Eri ihmiset vaan voisivat olla kuolemanvaarassa.
Jordania ja Marokko ovat suhteellisen rauhallisia arabimaita. Niissä on kuninkaat, kuten pitäisi olla kaikissa muissakin "vahvamieskulttuurin" maissa.

intrigööri kirjoitti...

Ihminen on erehtyväinen, paitsi ne, jotka eivät sitä ikinä myönnä. Ennen niin hyvin kehittyneessä Suomessakin kuvitellaan, että ihana monikulttuurisuus ja ihmisten onnellinen rinnakkaiselo syntyy siitä, kun sotketaan täällä mahdollisimman paljon täysin erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä keskenään ja hyrskytetään.
Muslimimaissa on satoja vuosia tänne asti eletty kovan ja keskitetyn vallan eli valtiaiden sapelin alla, vaikka jotkut hallitsijat ovat joskus voineet olla jopa sallivia, omina aikoinaan. Pohjoismainen demokratia ja täällä viime aikoihin saakka noudatetut kaikille kuluvat ihmisoikeudet ovat monien tulijoiden mielestä outoja löperyyksiä, joista on revittävä kaikki irti niin kauan sitä hyvinvointikakkua riittää. Sehän on vain inhimillistä käytöstä.
Suomessa poliittisen ja raha-aateliston yhdessä tahtoma kova, mutta ankara komento kohdistuu lähinnä kantasuomalaisiin taviksiin ja erityisesti köyhiin, joista kaikki eivät viitsi enää edes äänestää. Ainakaan monikulttuurisuuden jaloista aikomuksista ei saa olla julkisesti eri mieltä. Jos olet, niin kärsit.
Oman kansansa arkipäivän todellisuudesta pitkälti vieraantunut eliitti, eivät he sitä ikinä myönnä, rakentelee lainsäädännöllä suojamuureja ympärilleen. Kansan pysyvä eriarvoistuminen on ollut jo pitkään karusti totta ja sehän on pelottavaa. Suomalainen on rauhallinen, kunnes sillä keittää yli, nyt vasta vähän kuplii.
Toivottavasti Suomen kaupungeissa ei koskaan tarvita oikeita muureja ja piikkilankoja vartijoineen, kuten jossain Sao Paolossa. Mutta maan rajat ovat meillä tietysti kaikille aina auki käydä sisään ja asettua tänne oleskelemaan valtiofirman piikkiin, koska vapaa liikkuvuus...