Iäkkäät vanhukset olisi siis saatava edes nimellisesti itse tienaamaan makkaransa ja lisukkeensa riippumatta siitä, millainen työhistoria tai eläkekertymä heillä itse kullakin on takana.
Etujärjestöt tekevät hallitukselle kuuluvat työt valtiontalouden naamioimiseksi pyhille pankkiireille ja EKP:n kardinaaleille suotuisammaksi. Työttömistä tai ikääntyvistä nämä samaiset järjestöt eivät oikeasti nakkaa kakkaakaan. Hallituksen suunnasta saattaa toki pukata monenlaista poliittista bullshittiä. Vai liekö tuo hevosmakkaraa?
Suomi lienee oman sarjansa euromaista vähiten velkaantunut ja meillä on jo melko järkevä ja joustava eläkesysteemi. Mutta eihän tässäkään asiassa ole kysymys järjen käytöstä, vaan nimellisen eurokurin nöyristelystä. Maanosan talousylimystöä eli saksalaisia Suomi tässäkin alati hännystelee, maksoi se mitä vain.
Sekin on kai sivuseikka, että työttömän kuusikymppisen on melkein mahdotonta päästä töihin. Toisin on, jos sattuu kuulumaan etuoikeutettuun herra- tai rouvaportaaseen, joka voi käytännössä itse päättää työnsä tai eläköitymisensä. Köyhempi ikäreppu saa kyllä ihan itse päättää päivänsä.
Mutta onhan ränsistyvässä Suomessa ainakin muutamia kasvualueita, kuten vanhusköyhälistö ja yleinen työttömyys. Suomesta tulee kuin pikku Venäjä, putinismiakin on jo omasta takaa, valtaklikeissä. Natoonkin kai pian päästään, eikä kansalta oikeasti kysytä. Mikä lienee sitten kansallisen rappion seuraava vaihe? Olisihan tietysti olemassa kansallisen nousunkin mahdollisuus, mutta se lienee yletöntä optimismia?
***
Mutta takaisin makkaraperunoihin: Köyhien, työttömien ja ikääntyvien tylytystä on Suomessa liikaa. Suomesta ei saisi rakentaa uutta Paskastania, sillä me emme pääse turvapaikanhakijoiksi mihinkään. Hätäpaikassa vieraille maille töihin lähtö entisajan malliin on aina vain vaikeampaa.
Uuden ruoka-annoksen jollekulle onnettomalle tunarille tarjonnut nuori nainen toimi hyvin ja oikean immeisen lailla myös julkistaessaan tapahtuneen naamakirjassa. Kuusikymppinen vaikuttaa tietysti nuorten mielestä jo vanhalta, mutta ei se sentään olisi ivanaurun paikka. Sattuu niitä vahinkoja nuoremmillekin.
Nettilehtien tekijöille olisi silti kerrottava, ettei yli kuuttakymppiä käyvä lajitoveri ole vanhus, eikä sitä ole välttämättä vielä seitsenkymppinenkään. Ikä on vain numeroita tai kynttilöitä synttärikakussa, kuka onnekas sellaisen kakun saakaan. Aika monen pitäisi osata leipoa kakkaransa itse ja vähistä tarpeista.
Jos ette usko, ettei monikaan vanha ole "työmarkkinoille" liian vanha, kysykää vaikka kyykyttäjiltä eli Suomen hallitukselta tai työmarkkinajärjestöiltä!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti