Siispä köyhyydellä ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, että perheiden sosiaalinen huono-osaisuus periytyy eli ikäänkuin ikävästi tarttuu lasten vaatteisiin. Keskeisiä elementtejä tutkimuksessa ovat olleet matala koulutustaso eli pelkkä peruskoulu, työttömyys ja toimeentulotuen eli sossun asiakkuus.
Tutkimuksessa korostetaan "kasautuneen huono-osaisuuden" eli heikon sosiaalisen aseman voimakkaita ylisukupolvisia vaikutuksia. Toisaalta vanhempien tuloköyhyys ei tutkimuksen mukaan sinänsä näyttäisi muodostavan merkittävää riskiä lasten hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Että semmottista pyörittelyä.
Tutkijat toteavat jutussa, jotta "toimeentulotuen asiakkuuden ylisukupolvisessa vaikutuksessa on pikemminkin kyse piilevästi mitatun vanhempien kasautuneen huono-osaisuuden vaikutuksesta, eikä köyhyyden vaikutuksesta".
Otapa tuosta nyt selvä! Tutkimusaineistoa lienee ainakin ollut riittävästi, koska otos rekisteriaineistosta oli yli 157 000 henkilöä. VU:n jutusta löytyy linkki tutkimukseen, jos joku jaksaa sitä pähkäillä.
25.3.2019: Ulosotossa jo reilusti yli 577.000 ihmistä!
15.3.2019: Kepulit pysäyttivät ulosottolakien uudistuksen.
6.3.2019: Ulosotto perii velallisilta pääomien ja kovien korkojen lisäksi myös omia provikoitaan.
17.1.2019: Perinnässä härskejä käytäntöjä. Perintä ja ulosotto rankaisevat taviksiakin armotta.
***
Toki perheissä voi olla ja on muitakin ongelmia kuin pelkkä köyhyys, se etteivät rahat riitä kaikkeen tarpeelliseen. Matala koulutustaso merkitsee nykyisin yleensä myös työttömyyttä, eivätkä ihan kaikki lapsukaiset selviä kerralla läpi edes siitä peruskoulusta.
Ennen wanhaan, vielä 1980-luvulla, kun tekijöistä saattoi olla pulaa, työhalullinen nuori tai aikuinen, koulutuksesta riippumatta, saattoi marssia johonkin firman, tehtaaseen tai raksalle töitä kysymään. Usein töitä myös löytyi, saatettiin ryhtyä heti suorittamaan, kokeneiden duunareiden kevyellä opastuksella.
Harjoittelijoitakin firmoihin otettiin, eikä mistään byrokraattisista oppisopimuksesta silloin edes puhuttu. Jos jokin työ kiinnostaa, silloin ihminen kysyy ja ottaa asioista selvää. Työhaluinen lajitoveri oppii ainakin suoritusportaassa tekemään melkein mitä vain.
Hyvinvointivaltio meillä periaatteessa vielä on, mutta väistämättä se rapistuu, koska valtion raskaan rahoitustaakan pyörittäminen näyttää aina vain käyvän valtiolle liian kalliiksi. Sosiaaliturvan jakajia halutaan näemmä yhä edelleen haalia maailmalta tänne nurkka-pohjolaan, eikä tulijoista ole puutetta.
Työ ei vain ole lisääntyvä luonnonvara, ei toistaiseksi. Kaikki on meitillä vaikeaa ja takkuuntuu entisestään. Pelkästään asuminen on tässä kylmässä maassa ihan liian kallista. Eikä meitä köyhempiä lohduta se, että isoimmat vuokrakämppien omistajat, kuten ammattiliitot, tekevät aivan huikeita voittoja.
Vuokrasääntely edes järkevien kattovuokrien muodossa ei näytä oikein kenellekään konstiksi kelpaavan, ei tässä kassakone-yhteiskunnassa. Ehkäpä ratkaisu löytyy slummiutumisesta, jospa slummiutuminen ei periydy yli sukupolvien?
Lisäyksiä:
Kuntalehti 4.9.2019: Kuntakin voi yrittää ehkäistä ylivelkaantumista, kuten Ruokolahti.
MTV 9.7.2019: Liki 400 000 terveyskeskusmaksua ulosotossa.
Kunnat piiskaavat köyhiä terveysmaksuilla ja ruokkivat perintäbisnestä.
Ulosotto jatkuu ja jatkuu, mutta velka ei lyhene.
Perintähelvetti on jo kansallinen häpeä ja sitä aiotaan pahentaa.
Intrigöörin juttukooste teemalla perintä ja ulosotto.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti