8.3.2017

Tasa-arvo - mistä sitä saa?



Naisten päivänä paasataan tasa-arvosta. Eikä vain paasata, sillä valtio on veivaamassa pystyyn peräti kansainvälistä tasa-arvopalkintoa, jos joku jossain haluaisi ottaa sellaisen rahan vastaan. Tulee ihan mieleen se outo, mutta isompi Millenium-palkinto, mikä on kyllä tainnut saajilleen kelvata.

Mihin se unohtui se jalo aate sukupuolinetraaliudesta? Sekin outous alkaa pikkuhiljaa tuntua hyvältä ajatukselta. Kyllä julkisen hallinnon ja hallinnoitavien pitäisi olla lakisääteisesti täysin sukupuolineutraaleja. Silloin vältettäisiin jo valmiiksi tasa-arvo-ongelmat ja syrjintä esim. (jonkin) sukupuolen perusteella kävisi mahdottomaksi. 

Todella sukupuolineutraali yhteiskunta säästäisi heti vuodessa vähintään kymmeniä miljoonia euroja. Paljon huippuosaajia vapautuisi hallintohimmeleistä oikeiden työmarkkinoiden käytettäväksi.

Se, mitä suomalaiset tarvitsevat jo kipeästi, olisi kansalaisvaltuutettu, jolle pitäisi perustaa vahva toimisto, mistä löytyisi asiantuntemusta joka lähtöön. Kansalaisvaltuutettua tarvitaisiin esimerkiksi torppaamaan ajoissa kansalaisille tuhoisa, hökälehtimällä väsätty lainsäädäntö ja osaamattomuus, kuten nyt Kelan sossukatastrofi. Vielä pahempi ja isompi sotku syntyy varmasti sotesta.

Julkinen valta on pullollaan lainoppineita ja kaikenlaisia byrokratiaelviksiä, siellä kyllä osataan nujertaa kenet vain. Tavan kansalaisten on vaikeaa tai mahdotonta puolustautua huonoja lakeja tai pönäköitä virkahenkilöitä vastaan. Kansalaisvaltuutettu kehiin ja kiireesti poliitikot, jos olette yhtään kansalaisten ja köyhien ystäviä! Vaan ettehän te ole!

Yksi surullinen esimerkki virkaperkeleistä.

***

Piti kirjoittaa kommentti toiseen blogiin, mutta se ei jostain syystä mennyt heti perille. Silloin muistelin, että olen jäpissyt tästä kansalaisvaltuutetusta aikaisemminkin. Sieltä se löytyi, intrigööristä lokakuulta 2011. Laitan sen tässä uusiksi:


Kansalaisvaltuutettu tarpeen!

Kuka huolehtisi tavallisten suomalaisten tasa-arvon toteutumisesta yhteiskunnassa? Kuntatalous lähipalveluineen on ministeriliigan silmätikkuna. Kunnissa on lyötävä hynttyitä yhteen, vaikka mitään säästöjä tai toiminnallista kehitystä ei olisi vuosikausiin luvassa. Kiirekin näyttää olevan, eikä siitä hyvää seuraa.

Myös Euroopan neuvosto näyttää olevan tuoreessa Suomen kunta- ja aluedemokratian tilaa koskevassa raportissaan huolestunut siitä, miten toteutetaan kansallisesti samantasoiset peruspalvelut Suomen rankasti velkaantuvissa kunnissa.

Mikä Suomen viranomainen oikeasti vastaa siitä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavoin eri palveluissa, kuten sosiaali- ja terveydenhoidossa? Tasa-arvon pitäisi toimia julkisissa palveluissa henkilön sosiaalisesta asemasta tai tilanteesta huolimatta. Näin ei ole, eikä siihen edes pyritä. Suomesta on tullut kovaa vauhtia eriarvoistuva, hyvin kova ja kylmä yhteiskunta, sen seurauksena on pikku jenkkilä tai kurjien kaalimaa.

Miksi Suomessa ei ole Kansalaisvaltuutettua tai  Ihmisoikeusvaltuutettua? Meillä on laillisuuden valvojina eduskunnan oikeusasiamies, sekä oikeuskansleri. Hierarkiassa niin korkealle kirjelmöinti on useimmille aivan ylivoimaista, vaikka olisi aihettakin. Taviksetkin tarvitsisivat omia oikeusasiamiehiä.

Ennen oli maakunnissa paikalliset olot tunteva lääninhallitus, josta kansalainen saattoi hakea ja saada mm. eri alojen tarkastajien apua. Nykyiset kuntien tai kuntaliittojen sosiaaliasiamiehet, sekä sairaaloiden potilasasiamiehet toimivat miten missäkin sattuu. Pian kai suomalaisten lähin kunnantalo sijaitsee Helsingissä, poliisi ja palokunta ovat maakuntakaupungissa ja lähin päätösvaltainen viranomainen seitsemän byrokratialukon takana Brysselissä? 

Sätkyukkohallituksemme nappulaliiga säästää ja supistaa vähitellen Suomen henkitoreisiin. Euroopassa, Afrikassa ja Telluksella on tietysti tärkeämpiäkin hoidettavia kohteita kuin suomalaiset ja heidän pikkumaiset omat asiansa.


* * *
Meillähän on toki Vähemmistövaltuutettu toimistoineen, Sisäministeriön alaisena. Tämä samalla myös juridinen henkilö on keskittynyt etnisten ja samalla uskonnollistenkin vähemmistöryhmien oikeuksien valvomiseen. Vähemmistövaltuutettu on ansioitunut erityisesti sanallisen "rasismin juurijana" ohjeineen, joiden mukaan mukaan melkein mitä tahansa voidaan halutessa määritellä rasismiksi. 

Samojen ohjesääntöjen mukaan kuumaverisiä suomalaisia on ylen helppo kiihottaa kansanryhmiä, kuten pottunenäsavolaisia tai rantaruotsalaisia vastaan.

Vastahan meillä valvottiin maahanmuuttajien ja erilaisten etnisten ryhmien oikeuksien toteutumista topakasti oikein oman ministerin ohjauksessa. Uusvähemmistöt ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa, kuten joskus ennen oli kotimainen työvoima.

Tasa-arvovaltuutettu toimistoineen valvoo Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena tasa-arvoa miesten ja naisten välillä. Erityisesti toimisto vahtii kai sitä, ettei miehiä syrjitä liikaa naisten kustannuksella. Kohtuullinen ja satunnainen syrjintä on tietysti jokaisen uroon kestettävä kuin mies. Tasa-arvovaltuutettu seuraa tietysti myös moninaisten sukupuolisten ryhmien oikeuksien toteutumista, sellaistenkin, joista kukaan ei ole täällä Euroopan perukoilla kuullutkaan.

Lisäksi STM:n tontille kuuluu Lapsiasiavaltuutettu toimistoineen. Vielä on Tietosuojavaltuutettu toimistoineen, tämä putiikki on lainsäädännössä viranomainen eli hyvin virallinen ja pysyvä toimielin. Tietosuojatoimisto seurannee tarkasti, ettei mitään tietoa tihku semmoisille, joille se ei kuulu. Kuluttaja-asiamies toimii oman virastonsa ylijohtajana valvoen kai, ettei mikään kuluteta kulutusyhteiskunnassa liikaa?

* * *
Tätä kirjoitettaessa Suomessa on melko petoeläimellinen meininki. Kansainvälisesti menestynein suomalainen firma on nyt kai Vihaiset Linnut? Nälkäiset sudet juoksentelevat koiria syömässä Etelä-Suomea myöten. Irvihampaiset ilvekset popsivat suihinsa kaikki koiraa pienemmät otukset. Pohjoisen porot on pitänyt laittaa aitauksiin. Metsäpeurat on Kainuun korvista jo syöty. Karhuja kupsaa kuusikoissa kuin entisaikoina oravia.

Mutta hätäkös meillä? Johtavat päättäjämme ovat hyvin huolissaan Kreikan vaikutuksesta Euroopan ja maailman talouksiin. Ihan erityisen syvästi he ovat kovasti huolissaan pankkien ja suurkeinottelijoiden hyvinvoinnista. Onneksi tähänkin ongelmaan on taas ensi viikonloppuna   tulossa ratkaisu, kuten melkein joka viikko aikaisemminkin
.
Eipä tässä taida enää köyhän ääni paljon kuulua, mutta koskapa se olisi kuulunut. Onneksi kaikki suomalaiset eivät vielä ole köyhiä, ei sinne päinkään. Silti suomalainen arkipäivän köyhyys koskettaa arviolta melkein miljoonaa ihmistä. Köyhyys on toki rumaa ja kiusallista, eikä se ole ollenkaan ihkua ja fantastista. Silti, köyhän asia on meidän asiamme, berlusconiksi kai La Cosa Nostra.

***
Köyhien määrä Suomessa on melkein tuplaantunut viidessätoista vuodessa. Vuonna 1995 Suomessa oli vajaat 400 000 köyhää. Nyt köyhiä arvioidaan olevan vähintään 700 000. Epäviralliset arviot ovat isompia. Koko ajan toimeentulotuen perusosa on pysynyt ennallaan jääden muusta ansiokehityksestä jälkeen noin 40 prosenttia.

Pikavippaamot kukoistavat ja ulosotot lisääntyvät. Kunnat laittavat kylmästi jo terveyskeskuksen maksutkin perintätoimistoihin kuluja kasvamaan, vaikka ne olisivat suoraan ulosottokelpoisia. Eipähän tarvitse enää antaa niille holtittomille maksuhäiriöisille köyhille lääkärinaikoja, menkööt päivystykseen, jos sinnekään pääsevät!

Muun perusturvan leikkausten takia toimeentulotuesta on tullut osalle tuen saajista pysyvä tulonlähde, vaikka sen pitäisi olla tarkoitettu tilapäiseen hätään. Mutta ensi vuonna maailma kirkastuu monien kohdalla, sillä sossun asiakkaat saanevat vihdoinkin roiman korotuksen, 25 euroa kuussa! Kyllä siitä jo lähikauppiaskin riemastuu.

Joku varmaan ajattelee, että mitä se intrigööri taas köyhyydestä jäpättää? Työttömyys ja köyhyys ovat väestömme suuria ongelmia ja samalla ne ovat kuin hyviä veljiä keskenään.

Mutta vastahan me valitsimme 200 "kansalaisvaltuutettua" eduskuntaan. Niin valitsimme, mutta miksi ihmeessä, koska niiden henkilöiden muisti yltää vain politiikan palatsin ryhmähuoneisiin asti, suuressa salissa ne tai he ovat jo herrakansaa. 

* * *
Valtion hallinnon lukemattomia lonkeroita nettisivuilta katsellessa löytyi nopealla katsannolla sellainenkin julkisoikeudellinen yhdistys kuin Tilusrauhoitusyhdistys, mikä vahtii lakia tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteolta. Pitäkäämme siis suosiolla sonnit ja lehmikarja pois naapurin kaurahalmeesta! Tämä sopii myös yleisiin talousnäkymiin, jotka painuvat alapäin kuin lehmän häntä. 

Poliitikkojakin olisi taas tässä hengessä ammuttava: AMMUUUUU!  

Linkkejä malliksi virallisesta tasa-arvoilusta: Yksi ja toinen.  

Tasa-arvo on naisten laji.

Sukupuolten eroja löytyi 6500 geenistä.

Yle hehkuttaa transuilun autuutta - jo lapsille.


Entä se neutraali vessa?

"Jako miesten ja naisten toiletteihin ei ole enää tätä päivää", kertoo Yle ja jatkaa, että "sukupuolineutraali wc sai vihdoin oman merkkinsä".

Sukupuolisilmälasit.

Intrigöörin kotona on ollut aina sukupuolineutraali huussi tai vessa, joten Ylen kaakatukset ovat siltä osin turhia. Mutta jako yleisiin tai julkisiin miesten ja naisten vessoihin on tätä päivää ja tulevaisuutta.

Julkisissa tiloissa voisi olla semmoinen neutraali pienvähemmistöille tarkoitettu koppero tai vessa, minkä käyttäjä voi varata eli lukita omien tarpeidensa ajaksi. 

Tuosta Ylen jutussa kehutusta uudesta vinkura-vessamerkistä ei kyllä kukaan tajua kakkaakaan! Parempiakin merkkejä on nähty.



S-neutraaleja avioliittoja solmittu syksyyn 2017 mennessä 1600, 
joista 450 uusia. TS:n juttu.

Homo vai ei? Homotutka näkee sen jo pärstäkuvista?

***

Ei kommentteja: