Äänestin persunuorta

Intrigöörillä kävi jo mielessä, jotta jättäisikö kunnallisvaalien äänestyksen väliin. Ei muuten, mutta eilen oli jo toiseksi viimeinen ennakkoäänestyspäivä ja tutussa hehtaarikaupassa oli älyttömän pitkä äänestysjono. Vaan tänään jo askel vei keskustaan ja kaupungintalolle, missä oli samalla kertaa vain muutamia ihmisiä ääntään käyttämässä.

Äänestin taas persua ja tällä kertaa persunuorta. Itseni ikäiset kääkät joutavat enimmäkseen jo harrastustensa pariin, eikä politiikkaan. Poikkeukset toki täytyy sallia, sillä aktiivisia ja osaavia ikäimmeisiä löytyy. Waan nuorissa on tulevaisuus!

Poikkeus ei tullut mieleen äänestäessä, sillä eipä oikein ollut muuta mahdollisuutta kuin liputtaa yhdellä äänellä perussuomalaisia. Yksi puolue ei tietenkään pysty kaikkeen, mitä äänestäjät siltä haluaisivat. Ei ainakaan, kun vastassa on aina kätyrjoukko sankka. Se on normaalia poliitista suhmuraatiota. Eri asioita täytyy usein ajaa politiikassa pitkään ja hartaasti, yksi tai kaksi vaalikautta ei aina kesää tee. Lehmänkaupatkin joutuu joskus tekemään toisten pyrkyreiden kanssa.

Kepu valtaa tarmokkaasti maata kokoomuksen kanssa. Demarit on nähty, samaa valtapelikakkaa, mutta erivärisessä pussissa. Muiden puolueiden äänestäminen olisi tälle päävärkille jo liikaa. Puolueiden laariin ne äänet lopulta satavat.

Kyllä persujen ääni kuuluu vielä kunnallispolitiikassakin. Valtakummallisessa politiikassa tavisten eli peruskansan vaikutusta tarvitaan ihan erityisesti ja monista syistä. Siitäkin syystä, että pelkästään Afrikasta olisi miljoonia tulijoita Eurooppaan ja samalla myös pienen Suomen kuihtuvaa sosiaaliturvaa syömään. Leipäjonoja, työttömyyttä ja köyhyyttä on meillä jo valmiiksi liikaa.

Kuten eilenkin nähtiin, punaviherkansalla tai verokirkolla ei näytä olevan mitään rajoja sille, miten paljon maahantulijoita he ottaisivat vastaan. Demarit ovat yleensä mukana siinä samassa rajattomassa rintamassa. Yhtään matua ei saisi lähettää takaisin kotiseuduilleen, vaikka niin on laillisesti päätetty. 

EU ei näytä vieläkään saavan aikaan yhteistä linjaa matuilun järkeistämiseksi, vaikka monia ratkaisumalleja on vuosien ajan esitetty. Suomi, siis poliittisten päättäjien enemmistö, seuraa aina tiiviisti euroherrojen ketkuilua kuin sulkasatoinen albatrossi vuotavaa laivaa. Keskustelukin haluttaisiin kieltää joistakin asioista, esimerkiksi EU-erosta tai tietynlaisten matujen monihaitallisuudesta.

Minulle käy persujen puheenjohtajaksi  kumpi vain suosikeista, Sampo Terho tai Jussi Halla-aho. Suomi tarvitsee persunsa ja peruskansa tarvitsee Suomen. Äänestämään pääsee vielä tänään ja varsinaisena vaalipäivänä ensi sunnuntaina 9.4. Ei muuta kuin ääntä kohti! 

***

Suomalaiset ns. natsit eivät olisi pystyneet tähän: Linkki Päivi Nergin haastatteluun.