 |
| Koronatesti suusta. |
 |
| Koronatesti alkamassa nenän kautta. |
Päivittäisiä uutisia lukiessa saa varautua ainakin törkeetä lievempään koronalla pelotteluun. Eilen jossain kerrottiin mm. totista (uutta) kauhutarinaa Italiasta, missä johonkin krematorioon kertyy koronaan kuolleiden lauta-arkkuja sitä tahtia, ettei niitä pian ehditä kahdella uunilla polttaa.
Saahan sitä pelotella ja samalla herätellä ihmisiä tekemään taudin suojatoimissa oma osuutensa, kun faktoissa pysytään, kuten näyttäisi. Meikältä ei ole vielä otettu koronatestiä ja turhaan se tähän mennessä olisi otettukin. Huomisestahan ei voi tietää.
Ylemmän kuvan mukainen suusta otettava testaus näyttää ja varmaan tuntuu paljon nenätestiä helpommalta toimenpiteeltä. Suun kautta pumpulipuikolla otettavan testin oppisi äkkiä itsekin tekemään, niin on Suomessakin todettu.
***
Nenän kautta operoinnista tuli takavuosina kerättyä kokemuksia, kun omaa kolvia piti aika usein punkteerata poskiontelontulehduksen takia, koska lääkintä oli menettänyt tehonsa. Punkteerauksen tekijöitä oli monia ja monenlaisia.
Näppärin oli muistini mukaan nuorehko naislääkäri ja kaikkein tumpeloin oli keski-ikäinen uroslekuri yksityisellä lääkäriasemalla. Eihän se touhu oikestaan koskenut, koska puudutus oli päällä, mutta inhottava toimenpide se oli aina.
Poskiontelovaiva kesti minulla vuosia ja oli hankala, myös duunipäiviä meni silloin susille. Lopulta yksi tuttu nainen, ei lainkaan lääkintäalan ihminen, neuvoi minulle suolavesihuuhtelun ja sarvikuonokannun. Paha vaiva poistui kerralla. Tässä linkki blogijuttuun.
Toivoisin waatimattomasti, että mahdollinen koronatestaus onnistuisi kohdaltani leipäläven kautta, eikä nenästä. Mutta kerranhan tuo vain koettelee, vaikka sitten panisivat puikkoa nenukkiin. Kunhan eivät tee sitä koronakepillä!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti