Tänä keväänä mm. kuusi ja koivu ovat tupsautelleet siitepölyjä ihan ennätysmäärin. Jos sama pölläkkä jatkuu heinienkin osalta, siitepölyallergioista kärsivillä ei ole lystiä tiedossa.
Intrigööri "uhriutui" aikoinaan pitkiä vuosia kroonisiksi äityneistä poskiontelon tulehduksista. Tulehduksen iskiessä olo oli kuin kunnon krapulassa, kipujakin oli, tulehdus taisi kiipeillä otsaan asti, tärinä vain puuttui. Työinto ei ollut semmoisen vaivan yllättäessä ylimmillään, mutta tehdä piti, joten apua oli haettava.
Tulehdus tuli yleensä vain vasemmalle puolelle naamavärkkiä, se taisi olla vain yhden kerran molemmin puolin samalla kertaa. Koska vaiva on yleinen, kerron miten itse sain siihen helpotusta.
***
Kun poskiontelontulehdus todettiin, lääkärit määräilivät siihen aluksi penisilliiniä ja myöhemmin muita antibiootteja. Vaiva asettui lääkekuurilla aika nopeasti ja saatoi pysyä pois kuukausia kerrallaan. Minulla tulehduksia oli läpi vuoden, tupakkiakin nääs polttelin. Viinaa en siinä vaiheessa elämää enää juopotellut, mutta krapuloista en silti päässyt eroon. Tyypillistä meikäläisen tuuria, aina mättää.
Myöhemmin antibiootit eivät enää tehonneet. Sittenpä sitä nokkavärkkiä punkteerattiin ja monet ikävät kerrat. Silloin piti todeta, että jotkut lääkärit, kerran jopa ihan nuori naislääkäri, osasivat tehdä sen homman oikein näppärästi. Kipuahan siinä ei juuri ollut, koska nenä puudutettiin ennen kuin sinne alettiin tunkea rassia. Puudutuspuikko pumpulituppoineen sattui melkein enemmän kuin se varsinainen toimenpide.
Poskiontelon punkteeraus tuntuu inhottavalta, vaikka se ei koske. Jotkut lääkärit, kuten eräs yksityisen terveysaseman vanhempi mieslääkäri, olivat punkteeraajina ihan tupeloita. Äijä tunki rassia läpi vissiin vähän vikakohdasta, eikä se meinannut mennä läpi. Lekuri kysyi hätäpäissään minulta, jotta yritänkö vielä. Meikä mutisi siihen, että tunge vain. Läpi se meni, mutta enpä minä mennyt siihen välskärifirmaan enää sen jälkeen. Muutenkin se oli tumpelo lekuriasema, mutta olkoon nyt tarkemmin kertomatta.
Lääkäreiden, heitä oli vuosien mittaan asialla useita, joukossa oli erikoislääkärikin, konstit olivat sitten siinä - penisilliiniä tai punkteerausta, ehkä jotain kortisonisuihketta nenään. Mitään muuta ei sanallakaan neuvottu tai suositeltu. Ihmetellä sitä pittää!
Lääkärit tietävät varmasti lääketieteestä koko sen kirjastollisen, mitä minä en tiedä, mutta potilaan vaivoja he eivät silti saata sisäistää tai syvemmin ajatella. Siitä pitäisi kai käydä eri kurssi? Tai potilaana maksaa isompi lasku?
Vuosien mittaan yritin hakea helpotusta poskiontelovaivaan mm. nenäsuihkeista, mitkä hiukan auttoivat. Antihistamiinit neuvoi ihan siviilisti yksi tuttu hoitsu, niistä oli kyllä apua, mutta ei ratkaisuksi. Kai niitäkin lääkkeitä tuli käytetyksi yhteensä repullinen.
***
Varsin usein toistuviin poskiontelontulehduksiin tuli lopullinen ratkaisu vasta tutun naisihmisen neuvosta, kuin vertaistukena. Hän oli saanut apua omaan poskiontelovaivaansa ja kertoi konstin minulle. Se oli parhaita neuvoja, mitä olen saanut, sillä en ollut ennen kuullutkaan sarvikuonosta eli nenänhuuhtelukannusta ja se vaiva oli suorastaan pirullinen.
Sinisestä muovista tehty kannu maksoi apoteekissa muistaakseni kympin. Siihen laitetaan lämmintä merisuolavettä annosteluohjeen mukaan ja huuhdellaan nenäkanavia & poskionteloita niin, että suolavesi mene toisesta sieraimesta sisään ja lorisee toisesta ulos. Siihen touhuun on pakkauksessa ohjeet.
Sarvikuonokannulla meikäläistä pitkälti toista kymmentä vuotta vaivannut tulehduskierre katkesi kerrasta. Jatkoin huuhteluja jonkin aikaa, useita kuukausia aika säännöllisesti. Nyt kannu on kaapissa käyttämättä vuodenkin kerrallaan. Tulehduskierre ei ole palannut, enkä enää tarvitse edes niitä antihistamiineja edes siitepölykausina. Jos tulehdus vielä joskus kummittelee, tiedän millä se lähtee.
En tietenkään voi taata, toimiiko kannuhuuhtelu kaikilla ollenkaan ja yhtä hyvin kuin minulla. Mutta jos poskiontelot oireilevat, kannattaa ehkä kokeilla kunnolla omaan kuonoon sarvikuonohoitoa. Kannuja on olemassa muillakin nimillä?
Nenänhuuhtelusta saattaa olla apua myös allergioihin, katupölyn aiheuttamiin vaivoihin ja vaikka nenäsuihkeista vierottumiseen. (Nuhasumutteetkin auttavat hetkellisesti, mutta niihin saattaa jäädä ikävään "koukkuun".)
Sarvikuonohuuhtelulla eroon nenäsuihkeistakin.
http://www.verkkosivuapteekki.fi/Sarvikuono-nenaehuuhtelukannu
http://nikkarimikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107240-nen%C3%A4n-huuhtelusta-koko-kansan-terveysneuvo
Uusi linkki, mtv:n juttuun.
***
Lisäys 30.10.2018: Hengitysterapialaite Wellosta ei blogiukolla ole kokemusta, se on sarvikuonokannua paljon kalliimpi, mutta laitteesta saattaisi olla apua hengitysvaivoihin. Linkki Iltalehden juttuun.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti