• Uutta olisi se, että jos lapsi olisi tunnustettu ennen syntymää, tunnustamista ei voisi enää perua tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. ”Nyt lausunnoilla oleva esitys ei paranna sateenkariperheiden oikeuksia”, katsoo Sateenkaariperheet ry.

Oikeusministeriössä valmistellun esitysluonnoksen tavoitteena on yhdistää nykyiset äitiys- ja isyyslait yhdeksi vanhemmuuslaiksi. Esitys on osa piäministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaa.

Esitysluonnoksen mukaan lapsella voisi jatkossakin olla kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjattaisiin joko isyytenä tai äitiytenä, mutta niin, että isiä tai äitejä voisi olla kaksi.

Lakiehdotus vaikuttaa etenkin hedelmöityshoitojen tuloksena syntyviin lapsiin.

– Naisparin valinnasta johtuu, tuleeko lapselle vahvistettavaksi äiti ja isä vai kaksi äitiä, esitysluonnoksessa kerrotaan.

Jatkossa naisparit voisivat valita hedelmöityshoitojen yhteydessä myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Valinnasta riippuisi se, vahvistetaanko naisparille syntyvän lapsen toiseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut isä vai toinen äiti.

Vanhemmuuslain säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon siten, että niissä viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä.

– Sukupuolta koskevat viittaukset on pääosin korvattu esimerkiksi termeillä henkilö, tunnustaja tai synnyttäjä. Tämä koskee myös äitiyden ja isyyden määritelmiä, esitysluonnoksessa todetaan.

Poikkeuksena tästä ovat aviomiestä ja naisparia kuvaavat termit, joihin liittyy oikeudellisesti merkittäviä vaikutuksia.

– Lakien yhdistämisestä ja toiston välttämisestä johtuu, että äitiyden ja isyyden määritelmiä sekä eräitä muita keskeisiä säännöksiä lukuun ottamatta myös äitiyttä ja isyyttä koskevat termit on pyritty korvaamaan sukupuolineutraalilla vanhempi-termillä, esitysluonnoksessa kerrotaan.

Vanhemmuuslakia koskevan esitysluonnoksen mukaan lapsen tunnustamista ei voisi enää perua tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, jos lapsi olisi tunnustettu ennen syntymää.

– Tunnustaja, lapsen synnyttänyt äiti tai perheen ulkopuolinen henkilö, joka katsoo olevansa lapsen vanhempi tunnustajan sijaan, ei voisi enää lapsen syntymän jälkeen peruuttaa tunnustamistaan tai kiistää tunnustajan vanhemmuutta siten, että siihen liittyisi välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, esitysluonnoksessa todetaan.

Vanhemmat voisivat kuitenkin halutessaan varmistaa lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä pyytävät selvittämistä tai sen hyväksyvät.

Vastaava mahdollisuus on nykyisin vain aviopuolisoilla, joiden lapsen isyys perustuu synnyttäneen äidin avioliittoon ja siitä johdettuun isyysolettamaan.

Nykyisin isyyttä tai äitiyttä ei voida vahvistaa ennen kuin 30 päivää on kulunut lapsen syntymästä. Tätä ratkaisua on perusteltu kohtuullisuussyillä, koska käsitys ajankohdasta, jolloin lapsi on saanut alkunsa, tarkentuu vasta kun tiedetään, milloin lapsi syntyi.

Esitysluonnoksen mukaan 30 päivän varoaika aiheuttaa säännönmukaisesti aiheetonta viivästystä niissä perheissä, joissa vanhemmuus on ennakollisesti tunnustettu. Tämä koskee noin 20 000 lasta vuosittain.

Esitysluonnoksessa todetaan, että pääosin on lapsen edun mukaista, että vanhemmuus voidaan vahvistaa mahdollisimman pian lapsen syntymän jälkeen.

– Epäselviä tapauksia varten on kuitenkin tarpeen laajentaa mahdollisuutta selvittää lapsen vanhemmuus vanhempien pyynnöstä lapsen syntymän jälkeen ja laajentaa mahdollisuutta lapsen vanhemmuuden kumoamiseksi, esitysluonnoksessa todetaan.

Lakiesityksen mukaan jatkossa myös ”niin sanotun kolmannen henkilön” olisi mahdollista riitauttaa ennen lapsen syntymää annettu tunnustaminen.

Matalampi kynnys vanhemmuuden kumoamiseen

Hallitus ehdottaa madallettavaksi kynnystä vanhemmuuden kumoamisesta tilanteissa, joissa kumoamisen määräaika on umpeutunut.

Kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi, vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi vuosi aikaa päättää, nostaako hän kumoamiskanteen.

Nykyisin kanne on jätettävä tutkimatta, jos sitä ei ole nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle on poistunut.

Lisäksi syyn painavuutta koskevaa edellytystä ehdotetaan hieman laskettavaksi. Nykyisin laissa edellytetään ”erittäin painavaa syytä”, ja muotoilu ehdotetaan korvattavaksi ”painavalla syyllä”.

Esitysluonnoksessa tuodaan esiin se, että voimassa olevaa isyyslakia ja sen pohjalta muodostuneita käytäntöjä on arvosteltu siitä, ettei oikeudellista isyyttä ole ollut aina mahdollista saada kumotuksi, vaikka biologinen isyys on poissuljettu oikeusgeneettisissä tutkimuksissa.

Näin on käynyt silloin, jos säännönmukainen kannemääräaika on umpeutunut, eivätkä erityisiin olosuhteisiin perustuvat poikkeussäännökset ole enää käytettävissä esimerkiksi siksi, että niihin ei ole vedottu viipymättä.

Esitysluonnoksessa nostetaan esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden 11.1.2017 antama ratkaisu, jossa isyyden kumoamiskanne myöhästyi noin kahdeksalla viikolla.

Myös Iltalehti on uutisoinut kyseisen tapauksen käänteistä vuosien varrella. Helmikuussa 2021 korkein oikeus päätti, ettei se myönnä valituslupaa hovioikeuden päätökseen.

Näin ollen ”Marko” joutuu maksamaan kuukausittain elatusmaksuja toisen miehen lapsesta, kunnes tämä täyttää 18 vuotta.

– Pidän päätöstä täysin vääränä. En halua kiistää lapsen oikeutta elatukseen. Lapsella on kuitenkin myös oikeus isään, ja se isä en ole minä, Marko on sanonut Iltalehdelle.

Avioliitossa olleelle Markolle selvisi, että vaimo oli pettänyt häntä ja 1,5-vuotias lapsi ei olekaan hänen omansa.

Marko jätti elokuussa 2016 käräjäoikeuteen kanteen isyyden kumoamiseksi. Liitteenä kanteessa oli THL:n kantasolututkimuksen lopputulos, jonka mukaan Marko ei ole lapsen isä yli 99,999 prosentin varmuudella.

Tästä huolimatta kanne hylättiin käräjäoikeudessa, sillä se oli oikeuden mielestä jätetty liian myöhään. Iltalehti ei julkaise Markon oikeaa nimeä asianosaisten yksityisyyden suojelemiseksi.

”Liian ahdas soveltaminen saattaa johtaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkaukseen”

Marko sanoi helmikuussa Iltalehden artikkelissa, että hän harkitsee valittamista EIT:hen.

Esitysluonnoksessa huomautetaan, että voimassaolevat kumoamissäännökset mahdollistavat virheiden korjaamisen, ja kanneaika on kirjoitettu joustavaksi tavalla, jota Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ratkaisuissaan edellyttänyt.

Kahden vuoden kannemääräaikaa on perusteltu sillä, että lapsen vanhemmuutta koskevat kiistat on lapsen edun vuoksi syytä saada ratkaistuiksi mahdollisimman pian lapsen syntymän jälkeen.

Vanhemmuuslakia koskevassa esitysluonnoksessa kuitenkin arvioidaan, että isyyden kumoamiskanteen määräajan ehdottomuus tai liian ahdas soveltaminen saattavat johtaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkaukseen.

– EIT on oikeuskäytännössään kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, milloin valittaja oli saanut tietää todellisesta asiantilasta ja oliko valittajalla ollut vaihtoehtoisia keinoja kanneajan umpeen kulumisen jälkeen. Sellaisia keinoja olivat esimerkiksi mahdollisuus hakea kanneajan palauttamista tai saada poikkeus määräaikaan, jos henkilö sai tietää biologisesta todellisuudesta vasta kanneajan kulumisen jälkeen, luonnoksessa todetaan.

Sateenkaarijärjestöt pettyneitä

Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setan mielestä vanhemmuuslakia koskeva esitysluonnos on pettymys.

– Lapsen tarve saada suojelua vanhemmuussuhteelleen on täsmälleen sama riippumatta vanhempien lukumäärästä, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä. Sateenkaariperheet ry on Setan jäsenjärjestö.

Sateenkaariperheet ry:n mielestä juridinen vanhemmuus pitäisi voida vahvistaa useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Nyt lausunnoilla oleva esitys ei paranna Jämsän mukaan sateenkariperheiden oikeuksia ”millään tavalla”.

Esitysluonnoksessa todetaan, että esitystä valmisteltaessa on otettu huomioon ehdotus useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman mallista sekä siitä, että vanhemmuus kirjattaisiin yhtenä vanhemmuutena väestötietojärjestelmään.

– Näin mittavan muutoksen tarkoituksenmukaisuuden tarkempaa arviointia ja toteuttamista tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole pidetty mahdollisena. Ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi vanhemmuuslain periaatteellista uudelleentarkastelua ja perheoikeudellisten peruslähtökohtien muuttamista, esitysluonnoksessa todetaan.

Esitysluonnoksen mukaan erityisesti useamman oikeudellisen vanhemman mallilla olisi laajoja vaikutuksia muun muassa verotus- ja etuusjärjestelmään ”tavalla, jonka taloudelliset ja lainsäädäntövaikutukset olisivat niin mittavat, että niiden tarkempaan arviointiin ei ole tässä yhteydessä katsottu olevan mahdollista ryhtyä”.

– Myös äitiys- ja isyys-käsitteistä luopuminen kokonaan edellyttäisi varsin lukuisia tarkistuksia muualle lainsäädäntöön. Vaikka pääosa näistä olisi teknisluonteisia, osa edellyttäisi myös sisällöllistä uudelleenarviointia, esitysluonnoksessa todetaan.

Vanhemmuuslakia koskevan esitysluonnoksen lausuntokierros päättyy 7. toukokuuta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.