11.8.2011

"Ei näy mitään: Mahdotonta!"

      Otsake on suora lainaus torstaiaamuna silmiin osuneesta Taloussanomat -lehden jutusta. Jutun ingressissä todetaan, että talouden tilanne on nyt niin sekava, että minkäänlainen ennustaminen ei asiantuntijoiden mukaan ole mahdollista.
      Maailmantalouden näkymiä kirjoittaja Emmi Kulta luonnehtii erittäin sumuisiksi. Jutussa haastatellut asiantuntijat toteavat hekin ennusteiden tekemisen  mahdottomaksi ja kehityksen arvaamattomaksi. Sekin jutussa todetaan, ettei paniikkia tai hysteriaa ole vielä nähty reaalitaloudessa. Pää on pidettävä kylmänä, jne...
      Harvinaista on tämä tämmöinen. Jotenkin se lohduttaa, että talouden tietäjätkin ovat reilusti pihalla. Tämmöinen politiikkaa ja taloutta syrjäsilimällä seuraava hupiblogin kirjoittaja ei siis ole arveluineen yksin sumussa harhailemassa. Utua taitaa riittää maisemissa vielä pitkäksi aikaa.


* * *
      Presidenttiehdokkaista on kuulema uupelo, joissain puolueissa. Vasta kaksi pienpuoluetta on valinnut ehdokkaansa, ilmoittautuneita ikääntyviä miehiä isommista puoleuista olisi lähdössä kisaan kolme. Sauli Niinistö, Paavo Väyrynen ja Paavo "Mooses" Lipponen ovat kokeneita raskaan sarjan poliitikkoja. He kyllä suoriutuisivat pressan hommista. 


      Koetin miettiä myös naista ehdokkaaksi, mutta just nyt tuli tupajumi takaraivoon. En keksi kuin kepun Anneli Jäätteenmäen. Minusta hän joutui taannoin ihan suotta syrjään pääministerin postilta. Silloin kun silloinen suuri johtajamme Mooses kävi George "Tupladippi" Bushin luona kylässä. 


      Suomi olisi saanut Annelista paremman ja pätevämmän pääministerin kuin Matista. Pääministeri sentään on maalle tärkeä henkilö. Pressakin on kansalaisille tärkeä, mutta lähinnä mielipidevaikuttajana. Ulkopolitiikassakin, toki? Jopa kauppapolitiikassa. Puolustuksesta vastaavat lopulta kenraalit.
      Varmasti Suomesta löytyy muitakin hyviä naisehdokkaita presidentiksi ja voihan olla, että joku heistä vielä yllättää meidät kaikki. Soini ei nyt pärjänne, jos hän ryhtyykään tähän kisaan. 


     Väyrysen, voisi valita ainakin varapresidentiksi, uutteruuspalkintona. Väyrysen kokemus on politiikasta on omaa luokkaansa. Paavo on taas nosteessa puolueensa ehdokkaaksi ja jopa Niinistön haastajaksi!
     Miksikö musta hevonen? Ikäsyrjintää ei saisi olla ja nämä papat vielä yhden  kuusivuotiskauden jaksaisivat painaa. Eikä lähetetä herroja mihinkään antiikkiohjelmaan arvoitavaksi. Vaikka mistä sen tietää, mihin he vielä joutuvat lähikuukausien metiamokuleitten myllytyksessä? 
      Olisi tässä silti jollekulle nuoremmalle ehdokkaalle ja etenkin vakavasti otettavalle naisehdokkaalle maan perusteellisen jytkyn paikka! Ei muuta kuin punaa huuliin ja paanalle!


* * *
     Ettei taas menisi turhan vakavaksi jaaritukseksi, sitähän  tulee muutenkin joka tuutista, kertaan tässä vielä päivällä jossain kommentissa tekemäni ehdotuksen:
     Talouselämä -lehti (Pakko on nykyisin vilkaista talouslehtiä, sattuneista syistä.) kertoi, että EU-komissio laittaisi hophiphop suomalaiset hankkimaan yli miljardin euron turhat lämpöenergian mittarit, ihan kaikkiin huoneistoihin. Lisäksi maan julkisia investointeja pitäisi kasvattaa miljardilla eurolla vuodessa.
     Ja vielä tässä taloustilanteessa reilun kahden miljardin älyttömyyksiä tekemään! Voi hyvät hyssykät sentään! Leipälapiolla tekisi mieli komission pöllöjen kalloja vähän kopsutella!


     Tästä uutisesta tuli intrigöörille kimmoke ehdottaa tammikuisten pressanvaalien yhteydessä uutta kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä tai edes rahaliitossa pysymisestä. 
     Sehän olisi yhtä demokratian kansanjuhlaa. Kansalaiset haluavat presidentin, vaikka semmoisen puolivallattomankin. Äänestäjät haluaisivat takuulla myös suoran vaikutusmahdollisuuden tärkeissä asioissa. Miksi puolueet (Puolueiden vallan alla tässä paljolti elellään.) eivät soisi kansalle sitä mitä kansa haluaa. 


     Vai onkohan taustalla turha pelko, että kansa voisi haluta vääriä asioita? Ei kai sentään, tämmöisessä vapaassa maassa ja avoimessa demokratiassa? Kattia kanssa! Taidanpa olla luulosairas?


     Samalla voitaisiin jakaa ensimäisellä kierroksella sunnuntaina 22. tammikuuta 2012 kolmas kansanäänestyslomake, missä kysyttäisiin sitä, mistä ihmiset haluaisivat tinkiä julkisissa palveluissa ja tulonsiirroissa ja miten paljon. Nääs kun niistä kumminkin kohta tingitään, säästetään, kuivataan ja kaulitaan. Säästökyselylomakkeen, kierrätyspaperista tietysti, voisi palauttaa viimeistään sunnuntaina 5. helmikuuta, jolloin järjestettäneen presidentinvaalien toinen kierros.


    Mitä? Mikä puolue muka uskaltaa vastustaa näin hyvää julkista kansalaisaloitetta? Tästähän se olisi myös vapaasti noukittavissa omaan käyttöön. Ottakaapa poliitikot tästä vaarin! Vaarejahan me tässä kohta muutenkin äänestellään. 


* * *

Ei kommentteja: