10.8.2011

Poliittinen pösilöhalvaus

  Yhdysvaltojen luottoluokitusta pykälällä alentanut Standard & Poor's perusteli päätöstään "yhtä paljon Washingtonin poliittisella halvaustilalla kuin finanssipolitiikalla".     Luonnehdinta lienee oikea ja se sopii yhtä lailla Euroopan ja Suomen politiikkaan. Pösilöhalvausta potevat poliitikot ovat avuttomina luovuttaneet päätöksenteon ohjat markkinavoimille. Politiikassa, lakien säätäjän asemassa, lillutaan kuin haaleassa vedessä tai hytistään keskellä vaatteita kuin kovalla pakkasella. Pelätään niin perskeleesti!


     Suomen keväisissä vaaleissa politiikan painopiste heilahti vahvasti, mutta tietyistä syistä johtuen pysähtyneisyyden aika jatkuu. Vaalivoittaja perussuomalaiset ei voinut pettää omien äänestäjiensä luottamusta ja hyväksyä hallituksessa euron valtaherrojen tuhoisien velkatalkoiden jatkamista.     
     
Kreikkakin pysyy puhdistaja-pankkiirien määräämässä ruodussa vain, jos sille tungetaan semmoiset  sata miljardia euroa yhteisvastuullista apurahaa vuodessa? Kuten tiedämme, Kreikka on tässä koko revohkassa vain yksi vähäinen valtio. Kaikkia poliitikkojen toimia leimaa pelko ja hätäisyys. Euromaiden talousvalvonta laiminlyötiin, koska isot maat tekivät kaiken aikaa mitä halusivat. Tietysti lämpimän auringon lapset eteläisessä Euroopassa pistivät paremmaksi. 


     Peiliin katsomisen paikkoja olisi Euroopassa nyt paljon. Toivottavasti kaikki peilit eivät mene rikki. Siitähän seuraisi seitsemän vuoden onnettomuus, ainakin seitsemän laihaa vuotta. Etelä-Euroopan pellet sentään jakoivat velkarahojaan paitsi herroille, myös taviksille. Suhteettomista eduista, veronkierrosta ja korruptiosta hyötyivät kaikki. On se ainakin osoitus inhimillisestä asenteesta, järkevää ja kestävää politiikkaa sellainen ei tietenkään ole.


* * *
     Suomen politiikassa ei nykyisen kirjopesuhallituksen aikana tehdä mitään todellista. Ei haluta tehdä, eikä uskalleta tai osata tehdä. Ei tehdä ennen kuin pakon edessä ja paniikissa, koska pelätään omien ihkujen poliittisten valta-asemien menetystä. Suomen omat velkatalkoot jatkuvat, kunnes katastrofi on kypsä, koska menojen supistukset ovat vain näennäisiä. Talouskasvu ei meitä nyt pelasta! 

     Raskaisiin valtion ja kuntien talouden rakenteisiin ei paljoa puututa. Jos jostain leikataan, se jostain syystä koetetaan tehdä vaivihkaa sellaisista määrärahoista, joita kansalaiset pitävät välttämättöminä. Esimerkkinä on pakko mainita kummalliset säästötoimet pelastuslaitosten ja poliisin määrärahoissa. Edelleen vain esimerkin vuoksi: Yksi turha ministerinimike poistettiin, mutta tilalle otettiin kaksi uutta apuministeriä, valtiosihteeriä, jne...


     Uskottavaa talouskurimuksesta selviytymisen mallia ei Suomessa ole olemassa. Tai ainakin sellaiset suunnitelmat on meiltä taviksilta visusti piilotettu. Väistämättä edessä olevat valtion ja kuntien talouden leikkaukset vain pahenevat odottamalla. 

     Kyllä ihmisillä olisi ymmärrystä oikeisiin ja perusteltuihin säästöihin nähden. Ikävä kyllä julkinen hallinto näyttää vain huonoa esimerkkiä, säästöt ovat useinkin vain vitsi. Kansalaisten huomio koetetaan ohjata toisarvoisiin asioihin ja itsestäänselvyyksiin, kuten johonkin rasismin torjuntaan. Ammattimaisen rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan keskitytään vain puheissa. Harmaan talouden torjunnassa ainakin kokoomus ja rkp ovat tunnetusti nihkeitä.


* * *
     "Markkinat" ovat monien mielestä ainoa oikea "totuus". Me vähän vanhemmat muistamme lähihistoriasta Pravdan ja monia muitakin totuuksia. Mitään yhtä "totuutta" ei yksinkertaisesti ole, ei ainakaan markkinoilla. "Oikeat" näkemykset vaihtelevat liikaa tulkitsijasta ja tiedossa olevista tosiasioista riippuen. Myöskään EU ei ole totuus, eikä edes sinne päin. 

     Rehtiys, reilu peli ja säädyllisyys ovat kai joitakin menneiden aikojen urheilutermejä? Sitä paitsi "markkinat" eivät ole 80-luvun alkuvuosien jälkeen ole toimineet terveellä pohjalla. Pidäkkeetön keinottelu ja vähäistenkin lakien, yhteiskuntien sääntelyn, kiertäminen ja jopa suoranainen huijarointi ovat "markkinoiden" hallitsevia elementtejä. Reaalitalous ja markkinatalous ovat liian etäällä toisistaan. Vallitseva talousoppi on voittojen yksityistäminen, tappioita syntyy vain viimekätisille maksajille, verotettaville.


* * *
     Nyt se sitten alkaa, markkinoiden musta maanantai. Toivottavasti siitä tulee kuitenkin vain sateisen harmaa. Illalla ja lähiviikkojen jälkeen tiedämme enemmän, mutta tuskin olemme paljon viisaampia.

     Sunnuntai oli intrigöörille harmaa päivä siksikin, että valtioneuvos Harri Holkeri poistui joukostamme. Minun vanhoissa muistoissani hän edusti sellaista vanhan hyvän ajan kokoomuslaisuutta, missä "kauppakamarikoltiaset" eivät huseeranneet, kuten nykyisessä pääministeripuolueessa. Ihmisen aika rientää. Kaikki me täältä poistumme, se on vain tyynesti hyväksyttävä.


* * *
     Ettei tämä jupina menisi liian vakavaksi mustan maanantain ja synkän syksyn odotteluksi, haluaisin kertoa satunnaisen  blogikirjoittajan tunnelmista puolen vuoden ja pikku kesätaukoilun kokemuksella. Aikaisemmin, ja vieläkin, harrastin vain kommentointia.
     Tämmöisen tusinablokin pitäjällä on olo kuin pienellä, mutta  ärtsyllä piskillä, joka asuu radan varressa ja koettaa räksyttää ohi kiitäville pikajunille. Vaikutuskin on samaa luokkaa. Tai ei sentään ihan, sillä kun tarkasti kuuntelee (lueskelee) , räksytystä kuuluu jo melkein koko radan matkalta. 

     Jokin kaunis päivä me kaikki blogien ja kommenttien räksyttäjät ja kulkukoirat karkaamme kiskoille kakkimaan. Kyllä siinä junan pyörät silloin jauhaa paikallaan ja meidätkin huomataan...

     Junia ei kuitenkaan yritetä suistaa kiskoilta tai aiheuttaa vakavia onnettomuuksia, kuten eräät äärimieliset vähä-älyköt Suomessakin tekevät.

     Joskus tämä kirjoittelu ja kehnonpuoleisten pilakuvien tehtailu alkaa itseäkin naurattaa. Silloin on syytä katkaista höpinä, sillä kertaa. Mutta tämähän jatkuu. Kirjoittelu perustuu aina vain sen hetken omiin ajatuksiin ja tunnelmiin. Näitä juttuja ei pitkään kannata pähkäillä. 


* * *
          Persut ovat edelleen paitsi piikkinä hallituspuolueiden persuksissa, myös symbolina suuremmille asioille. Oikeisto-nationalisteiksi, yms., leimaaminen ei nyt oikein auta, sillä kovin monille meistä äänestäjistä persut ovat myös vasemmistopuolue tai keskustalainen puolue, joillekin ehkä oikeistoakin. Puolue on yhtä kuin sen äänestäjät ja kannattajat, ei koskaan sen enempää, eikä vähempää.

     Persut ovat samalla kotoinen vastineemme Suomen ja Euroopan ihmisten uudelle nousulle, toivolle paremmasta kansojen tulevaisuudesta. Kaikki poliittiset ryhmät eivät Euroopassakaan onneksi ole jähmettyneessä pösilöhalvauksen tilassa. Jos kansallisia etuja ajavissa puolueissa eri puolilla on joitakin turhan ärtsyjä ja jyrkkiä jäseniä mielipiteineen, siitähän ne aikanaan karsiutuvat omille leirinuotioilleen. Persutkin puhdistavat itsensä tai puhdistuvat itse,  jos semmoiseen tulee tarvetta. Niin uskon.


* * *
     Intrigöörin oma virallinen kanta on: Euroopan vapaiden valtioiden väliselle liitolle ja monipuoliselle yhteistyölle KYLLÄ.  Liittovaltiolle, velkaorjuutukselle ja byrokratiapotaskalle EI!

     Muistorikasta mustaa maanantaita! 

***