Onko rohkeutta äänestää?

Urkki kyseli aikoinaan sitäkin, että liekö Suomella malttia vaurastua. Nyt pitäisi suomalaisten kysellä itseltään ja muilta, löytyykö rohkeutta äänestää ja tehdä se toisin kuin ehkä aikaisemmin.

Vain tavis voi pysäyttää eurofanaatikkojen tuhopolitiikan äänestämällä, kukaan muu siihen ei pysty kuin riittävä joukko tavallisia kansalaisia. 

Kun kokoomuksen itsessään aika kummallinen asema Suomen suurimpana puolueena luisuu alamäkeen, silloin Kataisen aika pääministerinä on ohi. Se olisi tietysti surullista suurelle eurouskovaisten lahkolle.

Katainen esiintyi taas kerran eilen eduskunnassa kuin ainakin fundamentalisti, joka syyttää toista jumalanpilkasta ja pelottelee tätä helvetin lieskoilla. Nuppi tutisten piäministeri yritti kuulustella Soinia eurovastaisuudesta. 

Soini vastaili aika järkevästi, jotta eurovaluutta ei ole ikuinen ja joidenkin maiden ero yhteisvaluutasta olisi sattuneista syistä ihan tervettä meininkiä.

Kepun todellisesta unioni- tai eurovastaisuudesta ei ota vanha kehnokaan selkoa ennen kuin monta yötä on nukuttu ja sato tuleentuu äänestyskopeissa 2015. Ainakin puolueen puheenjohtaja Sipilä lähipiireineen lienee saanut kokoomuksen telaketjutraktorin vedosta ja Kataisesta pääministerinä tarpeekseen. Toivottavasti uusi puheenjohtaja järkimiehenä luotsaa kepun pysyvästi uusille raikkaammaille vesille!

***
Kataisen tuoreimmat lääkkeet eurokriisiin ovat kuin tuhnuja nahkahousuissa. Aamun Savon Sanomat kertoo Kataisen apteekin kolmesta mikstuurasta.

Energiamarkkinat pitäisi kuulema yhtenäistää eli Suomessa tuotetun sähkön hinta olisi nostettava kalliimmalle eurooppalaiselle tasolle. Siinä menetettäisiin tärkeä kilpailutekijä yrityksille ja lisättäisiin kansalaisten jo nyt huimia elinkustannuksia.

Katainen lienee samalla kannalla kuin EU:n entinen laajentumiskomissaari Rehn, koska unionin laajentaminen olisi hänen mielestään tärkeää. Tämä toimii vain tiettyyn rajaan asti, sillä  unionissa on jo nyt maita, joita ei olisi pitänyt siihen vielä hyväksyä, eikä ainakaan ottaa niitä rahaliittoon. Turkin osalta saattaisi olla parasta vain lisätä yhteistyötä jonkinlaisen ETA-mallin pohjalta.

Puheet EU:n omasta puolustuksesta ovat silkkaa potaskaa. Vaikka potaskalla voi tehdä miljardeja, kuten eräs ukrainalainen oligarkki, joka omistaa mm. osan Kyproksen suurimmasta ja nyt ehkä alasajettavasta pankista, ei sama onnistu Kataiselta. EU:n yhteinen puolustus on yhtä kuin Nato ja sen ulkopuoliset yhteistyömaat. 

Jos ja kun USA vetäytyy loitommas Euroopasta, tänne vain muodostuu tiiviimpi eurooppalainen Nato-puolustus. Intrigööri ei ole himonatottaja, mutta jos Suomessa todella halutaan tehokaampaa puolustusta, kannattaa edes olla Naton kanssa kaveria. 

Miten pitkälle se Naton hyvä kaveruus tosipaikassa riittäisi, sitä saa vain arvailla. Maailma on nyt tässä asiassa meidän osaltamme mallillaan, mutta uusia uhkia maailmanrauhalle kytee koko ajan. Kuka nyt haluaisi heikentää Suomen puolustusta, paitsi vissiin kokoomusvetoinen hallitus pikku apulaisineen? 

Vai onko kokoomus todella vihervetoinen ja miten pitkälti? Silloinhan tunnettu rattimies Ville Niinistö olisi pääministerin harmaa eminenssi, jos ruotsalaisten Harold Lloyd, eikun Carl Haglung olisi adjutantti. Aiempi vihreiden puoluepomo ja -runoilija Anni Sinnemäki ainakin vei Vanhasen hallitusta kuin sonnia nenärenkaasta.

Vaihtoehto Suomen tuhoamiselle demokratiasta vapaan unionin, keskuspankin vetämän rahaliiton ja kansainvälisen suurpääoman johdolla on vain ja ainoastaan äänestää itsenäisen, mutta yhteistyöhaluisen Suomen säilyttäjiä, eikä liittovaltioon jo valmiiksi orja-asenteen ottaneita käskyläisiä. 

EU:n vahvuus on itsenäisten jäsenvaltioiden hyvässä yhteistyössä kaikille tarpeellisissa asioissa , eikä missään liittovaltiossa järkyttävine talouden yhteisvastuineen. 

Ensi vuonna eurovaaleissa voi äänestämistä taas harjoitella. Eurokriisiä meillä ainakin riittää pitkään, kuten monet ovat varoitelleet. Suomen velkamälli ja takausvastuut vain paisuvat. Tuhon kierre pitäisi edes pysäyttää, eikä ajaa täysillä seinään.

***