Poskiontelon tai sivuontelontulehdus voi oireilla pahemmin kuin rankinkaan lomakankkunen. Nostan tähän päivitetyn juttuni nenäonteloiden tai sivuonteloiden "sarvikuonohuuhtelusta".
Puut ovat tupsautelleet siitepölyjä ihan rutakasti. Jos sama pölläkkä jatkuu heinien ja muun kasvuston osalta, siitepölyallergioista kärsivillä ei ole lystiä tiedossa.
***
Intrigööri "uhriutui" aikoinaan pitkiä vuosia kroonisiksi äityneistä poskiontelon tulehduksista. Tulehduksen iskiessä olo oli kuin kunnon krapulassa, topakoita kipuja oli, hikeä pukkasi, tulehdus taisi kiipeillä otsaan asti, tärinää ei sentään tullut.
Työinto tai mikään mukaan into ei ollut semmoisen vaivan yllättäessä ylimmillään, mutta touhuta piti, joten apua oli haettava. Minulla tuppasi tulehdusta yleensä vain vasemmalle puolelle naamavärkkiä, yhden kerran siitä sai nauttia molemmin puolin samalla kertaa. Koska vaiva on yleinen, kerron miten itse sain siihen helpotusta.
Kun poskiontelontulehdus todettiin, lääkärit määräilivät siihen aluksi penisilliiniä, kerran tuplakuurinkin. Myöhemmin sain muita antibiootteja. Vaiva asettui ensimmäisinä vuosina lääkekuurilla nopeasti ja saatoi pysyä pois kuukausia kerrallaan. Tulehduksia oli läpi vuoden, tupakkiakin kyllä polttelin. Krapulaisen olon sai helposti, ei tarvinnut ryypätä.
Kun poskiontelontulehdus todettiin, lääkärit määräilivät siihen aluksi penisilliiniä, kerran tuplakuurinkin. Myöhemmin sain muita antibiootteja. Vaiva asettui ensimmäisinä vuosina lääkekuurilla nopeasti ja saatoi pysyä pois kuukausia kerrallaan. Tulehduksia oli läpi vuoden, tupakkiakin kyllä polttelin. Krapulaisen olon sai helposti, ei tarvinnut ryypätä.
Myöhemmin antibiootit eivät enää tehonneet. Sittenpä sitä nokkavärkkiä punkteerattiin monet ikävät kerrat. Silloin piti todeta, että jotkut lääkärit osasivat tehdä sen homman oikein näppärästi. Kipua siinä ei juuri ollut, koska nenä puudutettiin ennen kuin sinne alettiin tunkea rassia. Puudutuspuikko pumpulituppoineen sattui melkein enemmän kuin se varsinainen toimenpide.
Poskiontelon punkteeraus tuntuu inhottavalta, vaikka se ei koske. Jotkut lääkärit, kuten yksi yksityisen terveysaseman vanhempi mieslääkäri, olivat punkteeraajina ihan tupeloita. Lekuri tunki rassia läpi vissiin vähän vikakohdasta, eikä se meinannut mennä läpi. Hän kysyi hätäpäissään minulta, jotta yritänkö vielä. Meikä mutisi siihen, että tunge vain. Läpi se meni, mutta enpä minä mennyt siihen välskärifirmaan enää sen jälkeen.
Poskiontelon punkteeraus tuntuu inhottavalta, vaikka se ei koske. Jotkut lääkärit, kuten yksi yksityisen terveysaseman vanhempi mieslääkäri, olivat punkteeraajina ihan tupeloita. Lekuri tunki rassia läpi vissiin vähän vikakohdasta, eikä se meinannut mennä läpi. Hän kysyi hätäpäissään minulta, jotta yritänkö vielä. Meikä mutisi siihen, että tunge vain. Läpi se meni, mutta enpä minä mennyt siihen välskärifirmaan enää sen jälkeen.
Muutenkin se oli tumpelo lekuriasema, mutta olkoon nyt tarkemmin kertomatta. Intrigööri ei kuitenkaan ikinä usko, että yksityisten lääkärinasemien tarjoama kalliimpi hoito olisi sen laadukkaampaa kuin mitä julkisella puolella saa. Poikkeuksia voi olla.
Lääkäreiden, heitä oli vuosien mittaan asialla useita, joukossa oli erikoislääkärikin, konstit olivat sitten siinä - antibioottia tai punkteerausta, ehkä jotain kortisonisuihketta nenään. Mitään muuta ei sanallakaan neuvottu tai suositeltu. Ihmetellä sitä pittää!
Lääkärit tietävät varmasti lääketieteestä koko sen kirjastollisen, mitä minä en tiedä, mutta potilaan vaivoja he eivät aina saata sisäistää tai syvemmin ajatella. Siitä pitäisi kai käydä eri kurssi? Tai potilaan pitäisi maksaa enemmän, jotta lääkäri kaivaisi muististaan esille enemmän tietoa. Mutta ehkäpä kysymys on vain rajoitetusta ajasta per lajitoveri?
Lääkäreiden, heitä oli vuosien mittaan asialla useita, joukossa oli erikoislääkärikin, konstit olivat sitten siinä - antibioottia tai punkteerausta, ehkä jotain kortisonisuihketta nenään. Mitään muuta ei sanallakaan neuvottu tai suositeltu. Ihmetellä sitä pittää!
Lääkärit tietävät varmasti lääketieteestä koko sen kirjastollisen, mitä minä en tiedä, mutta potilaan vaivoja he eivät aina saata sisäistää tai syvemmin ajatella. Siitä pitäisi kai käydä eri kurssi? Tai potilaan pitäisi maksaa enemmän, jotta lääkäri kaivaisi muististaan esille enemmän tietoa. Mutta ehkäpä kysymys on vain rajoitetusta ajasta per lajitoveri?
Vuosien mittaan yritin hakea helpotusta poskiontelovaivaan mm. nenäsuihkeista, mitkä hiukan auttoivat. Antihistamiinit neuvoi yksi tuttu hoitsu, niistä oli kyllä apua, mutta ei ongelmaan ratkaisuksi. Kai niitäkin lääkkeitä tuli käytyksi yhteensä repullinen.
***
Usein toistuviin poskiontelontulehduksiin tuli lopullinen ratkaisu vasta yhden naisihmisen neuvosta, kuin vertaistukena. Hän oli saanut avun omaan poskiontelovaivaansa ja kertoi konstin minulle. Siitä neuvosta olen ikäni kiitollinen, sillä en ollut ennen kuullutkaan suolavesihuuhtelusta tai sarvikuonosta eli nenänhuuhtelukannusta. Vaiva oli suorastaan pirullinen.
***
Usein toistuviin poskiontelontulehduksiin tuli lopullinen ratkaisu vasta yhden naisihmisen neuvosta, kuin vertaistukena. Hän oli saanut avun omaan poskiontelovaivaansa ja kertoi konstin minulle. Siitä neuvosta olen ikäni kiitollinen, sillä en ollut ennen kuullutkaan suolavesihuuhtelusta tai sarvikuonosta eli nenänhuuhtelukannusta. Vaiva oli suorastaan pirullinen.
Sinisestä muovista tehty huuhtelukannu maksoi apoteekissa muistaakseni kympin. Siihen laitetaan lämmintä merisuolavettä!! annosteluohjeen mukaan ja huuhdellaan nenäkanavia & poskionteloita niin, että suolavesi mene toisesta sieraimesta sisään ja lorisee toisesta ulos. Siihen touhuun on pakkauksessa ohjeet.
Merisuolavedellä huuhtoen toista kymmentä vuotta vaivannut tulehduskierre katkesi kerrasta. Jatkoin huuhteluja jonkin aikaa, useita kuukausia aika säännöllisesti. Nyt kannu on kaapissa käyttämättä vuodenkin kerrallaan. Tulehduskierre ei ole palannut, enkä enää tarvitse edes niitä antihistamiineja, en edes siitepölykausina. Jos tulehdus vielä joskus kummittelee, tiedän millä se lähtee.
Merisuolavedellä huuhtoen toista kymmentä vuotta vaivannut tulehduskierre katkesi kerrasta. Jatkoin huuhteluja jonkin aikaa, useita kuukausia aika säännöllisesti. Nyt kannu on kaapissa käyttämättä vuodenkin kerrallaan. Tulehduskierre ei ole palannut, enkä enää tarvitse edes niitä antihistamiineja, en edes siitepölykausina. Jos tulehdus vielä joskus kummittelee, tiedän millä se lähtee.
Mm. Kalevan jutussa varoitellaan aroista limakalvoista. Varmaan siihen on syytäkin. Huuhteluun pitää todellakin käyttää vain miedohkoa merisuolavettä, tavallinen ruokasuola tai pelkkä vesi ei huuhteluun sovi. Itse en keittänyt huuhteluvettä, vaan käytin siihen lämmintä kraanavettä, eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Merisuola taitaa nujertaa pöpöt, tiedä sitä sitten.
Käypä hoitokin, käy?
Tänään smurffailin netissä Duodecimin sivuille, mistä huomasin uuden käypä hoito -suosituksen sivuontelon tulehduksista.
Suosituksessa todetaan mm., ettei suolavesihuuhtelun tehosta äkillisissä sivuontelon tulehduksissa ole näyttöä. Mutta äkillinen tulehdus onkin sen verran ikävä tapaus, että siihen haetaan ensiksi apua lääkäriltä, eikä apteekista tai ruokakaupan hienorakeisesta merisuolasta.
Pitkittyneissä tulehduskierteissä suolavesihuuhtelu on kumminkin todettu hyödylliseksi. Lainaan seuraavassa tekstiä suoraan:
"Suolavesinenähuuhtelut saattavat vähentää oireita pitkittyneen sinuiitin hoidossa. Cochrane-katsaukseen koottiin tulokset kahdeksasta tutkimuksesta, joissa oli yhteensä 389 tutkittua (295 aikuista ja 94 lasta).
"Suolavesinenähuuhtelut saattavat vähentää oireita pitkittyneen sinuiitin hoidossa. Cochrane-katsaukseen koottiin tulokset kahdeksasta tutkimuksesta, joissa oli yhteensä 389 tutkittua (295 aikuista ja 94 lasta).
Suolavesihuuhtelut näyttivät lievittävän pitkittyneen sinuiitin oireita ja parantavan elämänlaatua vähän mutta yhdenmukaisesti kaikissa tutkimuksissa. Suolavesihoidoista oli hyötyä myös tukiterapiana.
Tutkimusten asetelmat ja suolaveden annostelu vaihtelivat eikä sopivasta liuosvahvuudesta tai annoksesta ole mahdollista antaa katsauksen perusteella suosituksia. Suolavesihoitoihin ei liittynyt merkittäviä haittavaikutuksia. *Tutkimuksen laatu: kelvollinen. *Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä."
En voi lupailla, toimiiko homma kaikilla lainkaan tai yhtä hyvin kuin minulla. Mutta jos poskiontelot oireilevat, kannattaa ehkä kokeilla omaan kuonoon sarvikuonoa. En tiedä, olisiko huuhteluista apua allergisille, ehkä? Ja huuhtelukannuja on useita sortteja.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti