Vettä tuulesta, mihin vain

Kuivastakin tuulesta voi tikistää vettä.

Tuulivoimala sähköntuotannossa on Suomessa toistaiseksi kallis ja epävarma turhake, joka voi toimia jotenkin vain yhteiskunnan pakkovallan eli kalliiden tukitariffien turvin. Mikään ei silti estäisi käyttämästä tuulivoiman sovelluksia siellä, missä niistä olisi oikeasti hyötyä. Tällaisia paikkoja ovat saaret ja autiomaat, joissa vesipula on pahempi juttu kuin pelkkä sähköpula.

Tuulta on jopa Suomessa osattu kauan hyödyntää vesillä veneissä ja laivoissa, sekä maalla vettä pumpatessa ja myllynkivien pyörityksessä. Maailmalla tuulivoimalla osataan nykyisin tuottaa kallisarvoista puhdasta juomavettä suoraan ilmasta, siellä missä veden saanti on muuten hyvin tiukassa. Homma on toki vielä enempi kokeiluvaiheessa.

Vesi on jossain paljonkin öljyä kalliimpaa ja tärkeämpää. Maapallo on vesiplaneetta ja myös ilmakehä on valtava vesihöyryn varasto, mitä ei ole toistaiseksi isommin hyödynnetty. Yleensä joka paikassa tuulee jonkin verran joka päivä, myös kuivilla aavikoilla. Kuivasta ja kuumasta ilmastakin saa tikistettyä vuorokauden mittaan melko paljon vettä.

***
Koelaitosta Arabiemiraateissa jo vuoden päivän testanneen Eolewaterin yhden yksikön tuotanto vaihtelee 650 - 800 litraan "tuulesta tempaistua" puhdasta talousvettä päivässä. Eolewaterin  laitokset on suunniteltu toimiviksi myös hyvin syrjäisissä paikoissa, joihin sähköverkot tai muu infra eivät koskaan yllä. 

Itsenäisiksi ja pitkäikäisiksi tarkoitettujen laitosten huollon tarve on pyritty minimoimaan ja tekemään yksikön korjaukset helpoiksi. Niinpä esimerkiksi turbiiniyksikön jalusta taipuu hydraulisesti alas ja ylös.

Turbiinilaitos on noin 30 metriä korkea ja se tarvitsee runsaat 7 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen pyörittämään halkaisijaltaan 13-metristä roottoria veden tiivistämiseen tarvittavan energian tuottamiseksi. Laitoksen komponentit on suunniteltu kestämään äärimmäisissä ilmasto-oloissa.

Propelli pyörittää 30 kW suoravetoista generaattoria ilman vaihteistoa. Lämmönvaihdinsysteemi on itsepuhdistuva. Laitteisto osaa suojautua verhoilla mm. pölyltä ja hiekkamyrskyiltä. Kaukovalvonta (satelliittiyhteys?) ilmoittaa toimintahäriöistä.

Suomessa Eolewaterin ratkaisuille ei taitaisi olla paljon käyttökohteita, niitä voisi ehkä löytyä meren saaristosta. Puhtaan veden saanti melkein mihin vain voisi kyllä tuoda maailmalla ihan uusiakin käyttökohteita. Ihmiset asettuvat vain sinne, mihin juomavettä on järkevästi saatavissa. 

Suomi laittaa joka vuosi toista miljardia euroa kehitysapuun ja lisääkin vaaditaan, vaikka vuosien mittaan rahaa on kyllä kylvetty paljon myös korruption ja muun turhuuden tuuliin. 

Porakaivoja on Suomenkin rahoilla tehty, mutta puhdasta vettä pienyhteisöille uusiutuvalla energialla loputtomasti tuottava laitteisto saattaisi olla paras lahjoitus joissain vedettömissä tai vesipulaisissa kohteissa. Puhdasta vettä tarvitsee jokainen ihminen, eikä niinkään kaikenlaisia länsimaisia hapatuksia.

Eolewaterin itsenäisen laitoksen hinnaksi arvioitiin jollain sivustolla 660.000 - 790.000 taalaa. Hinta laskisi, kun tilauksia kertyisi. Isompiin käyttökohteisiin tarvittaisiin useampia yksiköitä. Vastaavanlaista "ilmasta vettä" -tekniikkaa voitaisiin kai soveltaa myös aurinkoenergian voimin? Tällaisilla ratkaisuilla vältyttäisiin ainakin energian käyttämiseltä meriveden puhdistukseen.

Saharan aavikoiden alla on valtavia fossiilisen pohjaveden varastoja. Saharaan ja sen lähimaihin  tehdään porakaivoja myös kehitysapuna. Ex-diktaattori Gaddafi käytti maansa öljyrahoja myös hyvin suurimittaisiin pohjavesihankkeisiin tunneliverkostoineen. Miten paljon noista sinänsä hienoista hankkeista mahtoi jäädä keskeneräisiksi tai vaurioitua sisällissodassa?

***
Propellit voivat pyörittää sähköturbiineja myös veden alla. Sitäkin kokeillaan ja tuloksia kehutaan (tietysti) hyviksi. Skottivoimaa, linkin takana.

Maglev-tuulivoimala toimii hiljaisellakin tuulella. Kasteesta kasvuvoimaa.

Kaivoja katsomaan!

Kaivonkatsojan pajuvarpu.

Suomessa kesän harrastuksista ei kannata unohtaa "varpukätköilyä". Kaikki vain joukolla pajunvarvulla vesisuonia, vesilähteitä tai hyviä kaivonpaikkoja katsomaan! Ennen kuin aloittaa käsipelillä kaivon kaivamisen, kannattaa ehkä kysyä neuvoa kokeneelta varpumieheltä tai -naiselta, sillä heitä kyllä löytyy kyselemällä.

Kyllä pajunvarpu taipuu käsissä ihan itsekseen. Intrigööri on kokeillut sitä monet kerrat. Varpu taipuu kävellessä aina samoissa kohdin ja joskus hyvinkin voimakkaasti, kuori vain rutisee irti, vaikka kuinka puristaisi. 

En ole laiskuuttani varannut lapiota mukaan, joten en tiedä, olenko löytänyt vesijohtoja vai kaivonpaikkoja, ehkä aarteenkin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että jostain ihmeen syystä pajuvarpu taipuu käsissäni. 

Kunnon kaivonkatsojat osaavat kuulema varvun liikkeistä päätellä, mihin kohti kaivo kannattaa kaivaa ja miten syvälle pitää mennä. Pohjaveden korkeus maan pinnan alla vaihtelee, eikä sitä joka paikasta löydy. Poraamalla vettä löytyy käytännössä aina, mutta joskus pitää jyystää hyvinkin syvälle. 

Joskus olin paikalla, kun saaressa porattiin kaivoa kallioon ja pora osui veteen. Vesi purskahti kalliosta paineella korkealle kuin öljylähteestä elokuvissa. Kunnon kuvaa en muista siitä saaneeni. Vanhoja negoja olisi kyllä jossain pahvilaatikoiden kätköissä. 

Mooseksen
vesihuolto.

Siitä kumminkin joku otti  kuvan, kun Mooses iski kalliosta vettä Israelin kansalle, laitan sen tuohon viereen. Kuivien erämaidenkin alla saattaa virtailla vettä, kalliossa tai syvällä hiekan kätköissä. Libyan ex-kalifi Gaddafi sijoitti paljonkin öljyrahoja fossiilisiin pohjavesiin. Jotain suuresta vesiverkostosta saattaa olla jäljelläkin?

***
Kaivon katsomisesta ja "maasäteilystä" löytyisi linkkejä yhden kesän lukemisiksi. Laitan loppuun malliksi muutamia. Skepsiskin on ollut asialla, kuten niin monessa riennossa, lähtien esimerkiksi vakiolukemistonsa eli pornolehtien vaihtamisesta raamattuihin ja homeopaattisten "lääkkeiden" ryystämisestä litratolkulla ihan vain elvistelymielessä.

Entisenä maalaisjamppana intrigööri väittää, että kyllä sitä lypsäjän sankossa tuore maito justiinsa myrtyisi (hapantuisi) jos joku oikein pahanilkinen skeptikko kävelisi ohi. Maito kuulema voi myrtyä muutenkin, ukkosella.

Mutta siinäpä olisi taas oiva tieteellisen selvitystyön paikka, ukkosilman vaikutuksesta maidon myrtymiseen! Maidon myrtymisen tutkimuksella ukkosella, skeptikoilla tai ilman, voisi ehkä päästä tohtoriksi? 

Taikavarvulla tai siihen liittyvällä väitöskirjalla ei tiemmä päässyt. Skeptikot ja muut pyknikot ilkkuivat väittelijän lähes henkihieveriin, heidän sanottiin käyttäytyneen väitöstilaisuudessa Oulussa kuin koulukiusaajat.

Linkkejä kaivon katsonnasta ja maasäteilystä:

http://www.storaensometsa.fi/Metsanomistajat/Blogs/Blogit/Juhannuksen-paras-kaivonkatsoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesisuoni

http://www.maasateily.com/kirjallisuutta.html

http://www.skepsis.fi/lehti/2001/2001-3make.html

***