Jokin Ylen juttu oli otsikoitu jotenkin niin, että "Touko Aalto astui liian suuriin kenkiin liian varhain". Väärin päätelty!
Silloinen kansanedustaja Touko osti hienot ja sopivat mittatilauskengät Linnan kekkereihin jo kolmisen vuotta sitten. Hänet valittiin Vihreiden puheenjohtajaksi vasta vajaat puolitoista vuotta sitten. Vika ei ole kengissä.
Vihreille tosin tuli vähän aikaa sitten sitten kenkien täyttöongelma. Kuka olisi sopivin hyppäämään ison miehen kenkiin ja ryhtymään puolueen puheenjohtajaksi?
Intrigööristä on tullut vastoin tahtoaan, mutta omasta syystään elämäntapaköyhä, eikä rikkautta ole taustallakaan. Niinpä tässä ajatushautaamossa ei pahastuttaisi, jos suomalaista köyhyyttäkin ymmärtävä Maria Ohisalo valittaisiin uudeksi puheenjohtajaksi.
Joskus tuli joitakin vuosia vähän paremmin tienatuksi useampaa työtä lomitusten tekemällä. Vapaa-aikaa ei jäänyt, yhdestä työstä kotia tultua piti alkaa veivaamaan toista ja määräajat puhalsivat niskaan. Velkaakin oli silloin niskassa kuin valtiolla, jos vähän suhteuttelisi.
Siinä kävi lopulta vähän samalla tavalla kuin nyt Toukolle, toki minulla 90-luvun lama vahvasti avitti. Työn sankarille kehittyi vakavampi masennus. Lopulta työt menivät, mutta masis ei lähtenyt mihinkään.
Mutta, mutta... Siitä vain on jotenkin selviydytty ja niin selviytyy Touko Aaltokin, vaikka en miestä lainkaan tunne. Harva sentään pääsee merkittävän puolueen puheenjohtajaksi, kyllä siinä kykyjäkin pitää immeisellä olla, pelkkä sisu ja ahkeruus ei riitä, kuten joskus meikäläisellä.
Vihreäthän on vaikuttaja, sillä muutkin puolueet vihertävät niin, että yleistyvä aivohome alkaa jo pelottaa. Anne Sinnemäkikin vei taannoin pääkanisteri Matti Vanhasta kuin Ruususen unessa. Vihreiden puheenjohtajan valinta vaikuttaa taas enempi tai vähempi koko sekavaan poliittiseen palettiin.
Intrigöörin poliittiset veikkaukset menevät melkein aina pieleen, mutta en lakkaa yrittämästä. Osuu se arvuuttelu vielä joskus. Niinpä veikkaan nyt, että Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi valitaan, no nuorta voimaa tietenkin, mutta nyt sitä edustaa melkein aina kuvissa iloiselta näyttävä kansanedustaja Ozan Yanar. En silti vielä onnittele valinnasta. Heh.
 |
| Ozan Yanar. |
***
2 kommenttia:
Hänen vaimonsa on ylenannatuksen toimittaja Aishi Zidan, joka on tiukka Palestiinan valtion kannattaja. Mitä sitten Israelille tapahtuisi, se ei häntä kiinnosta.
Tämäkin Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar sanoi pakolaisten alhaisen työllisyysasteen johtuvan vain ja ainoastaan helsinkiläisten rasismista. Muissa Euroopan suurkaupungeissa musulmaanien työttömyys johtuu tietysti niiden kaupunkien rasistisista asukkaista.
En ole koskaan luottanut koko ajan hymyileviin ihmisiin. Monasti ne ovat todellisuudessa täysiä pirulaisia.
Kiusalla heitin postaukseen tämän Ozan Yanarin. Ajattelin, ettei hän ainakaan tulisi valituksi puheenjohtajaksi, vaikka kukapa vihreistä selvän ottaisi. Saatat kyllä olla oikeassa liian lystikkäiden hymypoikien ja -tyttöjen suhteen.
Nasimaa ei ole koskaan voinut arvostaa suomalaisena poliitikkona, mutta sielläpähän korkealla vihreällä oksalla hänkin istuu demarien nostamana kuin käki joulukuusen koristeena. Ei hänellä luulisi olevan mitään oikeaa valittamisen aihetta.
Lähetä kommentti