Komissaari Jutta Urpilainen. |
EU:n suuret valkoiset päälliköt eivät tyydy ihan vähään. Eivät ainakaan silloin, kun kun on kysymys yhteisen velkarahoituksen jakamisesta. Ja milloin ei niin olisi? Kovasti reilu meininki näyttää olevan ainakin EU:n ns. Afrikka-komissaarilla Jutta Urpilaisella.
Demari-Jutan mielestä Afrikka tarvitsee EU:n yhteisiä takuutuksia eli takauksia. Tällä tarkkailuasemalla ei ole tietoa, nousivatko Jutan jalat jo ilmaan, kun hän sanoi, että Afrikan pitää synnyttää kymmeniä miljoonia työpaikkoja vuodessa - siis vuodessa!
Jonkinlaista realismia saattaisi olla, jos osalla muutenkin Afrikkaan työnnettävästä kehitysavusta ostettaisiin vanhaan malliin mm. miljoonia kuokkia ja tuhansia säkkejä ruokakasvien siemeniä. Tarvitsijoille pitäisi osoittaa valtavasta maanosasta valtio kerrallaan muutamia aareja viljelysmaata ja antaa lupa ottaa pusikoista majantekotarpeita.
Savitiililläkin voisi olla käyttöä. Suomalaismallisia huusseja ei Afrikassa tarvita, elleivät paikalliset ihmiset joskus itse niitä rakenna. Koodaribussit olivat vielä huussejakin tumpelompi idea. Ennen kuin Suomessa toteutellaan uusia auttamisen ideoita, pitäisi kysellä tarkasti paikallisilta itseltään, mitä he missäkin todella tarvitsevat.
Slummiutuneissa afrikkalaisissa kaupungeissa köyhimmät eivät kuitenkaan pärjää. Työpaikkoja voidaan kai poliitikkojen kuvitelmissa synnytellä vaikka kuinka paljon, mutta mistä kaikille saataisiin tarpeeksi sopivaa ja tuottavaa työtä?
Jutankin maailmoja syleilevissä kuvitelmissa kannattaisi ehkä lähteä liikkeelle nälänhädän ja tautien torjumisesta. Eurooppa ei pysty ottamaan vastaan miljoonia uusia autettavia ja jopa iän kaiken elätettäviä asukkaita. Afrikkaa voitaneen järkevästi tukea, kunhan unohdetaan pois gepardihatut ja muut pahimmat ihmisten riistäjät ja sortajat.
2 kommenttia:
Tästähän meidän Jutta-dutterillamme on vankkaa kokemusta:
https://www.iltalehti.fi/talous/a/2011100414506935#gallery
Kuvassa Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos on juuri pyytänyt suomalaiselta kollegattareltaan lupaa koetella tämän europuskureita.
JuttaPutta on vastaamassa:
"Juuuuu. Käyhän se heti kun minä saan takuuuuudet!"
Nauratti silloin, kun Jutta silloin poliitikon uransa alussa tosissaan puhui "takuutuksista", kunnes oppi sanomaan sen oikein. Se oli sitä höyrypää Jyrkin aikaa, sen turhisukon kanssa meni kyllä selvätkin asiat sekaviksi.
Jutan kunniaksi pitää kyllä sanoa, että on paitsi opettaja, myös oppivainen. Rahaministerin pesti päättyi juuri, kun Jutta alkoi saada juonesta kiinni.
On kyllä aika vaikea mieltää, miten tuommoisen EU:n Afrikka-komissaarin hommelin voisi hoidella mitenkään järkevästi. Taitaa olla pakkokin jauhaa julki aika lailla pastaa.
Lähetä kommentti