Euro, velka ja nälkä

Volgan komia keulakoriste.

Meillä maalla kasvaneilla nurmivasaroilla oli ennen kylillä paljon palveluja. Oli koulu, siellä sivukirjasto ja kauppoja ainakin kaksittain, lisäksi kiersi kauppa-auto tai kaksikin. Jollain vähän vöyreemmällä kylällä oli neuvola ja kirkko ja osuustoiminnallisten lisäksi kolmaskin kauppa, se yksityinen. Kahvila tai baarikin oli useimmiten. Tietenkin löytyi taksivossikka tai montakin.

Leukailtiin, että taksimiehellä oli Volga, velka ja nälkä. Vielä sitä ennen oli kuulema Popeda, pantti ja pelko. Nälkää kylillä ei oikeasti nähty.


Volga oli kyllä pienen pojan mielestä makee auto. Massiivisen keulan päällä oli upea hopeanvärinen peura tai kauris ja ruplahymyn kromin loiste häikäisi muutenkin. Volgassa oli turvallinen olo, isompana käsitin, että se muistutti paljon telaketjuilla kulkevia esikuviaan.

Panssarivaunua hiljaisempi Volga kyllä oli. Talvisin lämmintä  tuli sisään kuin tropiikin tuulta. Piti sillä hirmuisella bensamäärällä lämmintäkin syntyä. Ajoinkin 70-luvun saippualaatikon näköisellä Volgalla, kyllä se oli tuhti junttura.


Eurodigiajan Suomessa meillä on euro, velka ja joillakin on jo nälkä. Palveluja poistetaan kautta linjan, koska ei niitä tarvita, sillä elämme kokoomuksen paremminvointivaltiossa. Velanottovaran pitää riittää euroapuun, jakaminen on muotia, kuten piratismikin. Vastuullisuus, no, miten senkin sitten ottaa.


Velkaa on ja aika monella sitä on liikaa. Nälkäkin voi vielä tulla. Kun tuottajajussi saa tänä vuonna potusta hyvän hinnan, melkein kokonaisen euron kilolta, reilu lähikauppias Tarmo rapsauttaa siihen vielä kolme euroa päälle. Kauppa se on, mikä kannattaa ja varsinkin hehtaarihallissa tehty etukorttiuskovaisen kuluttajan kurmootus. Kunnon katovuosi on ruokakaupan paras katevuosi.

Paksu kauppias on leppoisampi

Mutta surkeeta se olisi, jos kaikilla menisi huonosti, eikä kukaan pääsisi kunnolla tienaamaan. Parempi kaveri on paksu kauppias kuin laiha lainahai. Suomalaisessa paremminvointivaltiossa ei ole enää paljon korjaamista, joten johtavat tai muuten vain ministerit joutavat hyvin osallistumaan viikottain iloisiin eurovelkatalkoisiin. Ja maailmaa pelastamaan. Loput ministereistä ajavat ajankuluksi alas vaikkapa kuntia, terveydenhoitoa ja vanhusten palveluja.

Joku ministereistä on kyllä varsin ahkera keksiessään yhä uusia jippoja. Niitä pitää olla, jotta köyhillä ei olisi ainakaan enää asiaa autolla maantielle torveilemaan, koska se ajopelin pito kaikkine turva- ja seurantavarusteineen, se vasta maksaa. Bussitkin korvataan pian kätevillä kimppatakseilla, koska mittariauto tulee jo kaksin ajellessa halvemmaksi. Ministerit kansanedustajat itsekin ajelevat mielellään pirssiautolla.

Pyörällä saa vielä kelata, jos on potta päässä ja heijastinliivit päällä ja muuten uskaltaa. Varsinkin jotkut akat oikein tähtäävät ratin takaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. No, jotkut ukot kanssa.


Joku toinen ministeri puolestaan keksii itseään säästämättä aina vain uusia rajoituksia kansalaisille. Kaupan kassoilla menee nykyisin aika kaljavarkaita kytätessä ja röökejä koneesta arpoessa. Joku saa kolme toppaa väärää lajia ja toinen ei saa yhtään sitä oikeaa. Jono kassalla kasvaa. Ja kasvaa... 

Vain Alkossa kilisee iloisesti. Ei sitä muuten voitaisi hurskaasti päivitellä, että kyllä se tyhmä kansa kittaa.

Uusia lakeja ja rajoituksia keksivät kyllä töikseen kaikki muutkin ministerit. Melkein haastavinta lie miettiä, miten sähköä ja lämpöä voitaisiin tuottaa mahdollisimman hankalasti ja kalliisti. Kotimaisten yrittäjien hoitamat kuljetukset on jo melkein torpattu polttoaineverotuksen avulla. Litra bensaa tai dieseliä maksaa pian saman kuin litra viinaa. Pian seisahtuu myös se kai pelkällä rikkikaasulla jyskyttelevä laivaliikenne, vaikka Suomi onkin oikeasti saari.


Energian tuotantoon ns. uusiutuvilla revitään aina rahaa verorahojen taikaseinästä. Ei niitä kaikkia häkkyröitä muuten hullukaan rakentelisi. Verorahan jakoon saadaan moraalinen valtuutus siitä, ettei maapallon ilmakehä lämpene kuin korkeintaan kaksi astetta, kunhan vain tarpeeksi maksetaan. Se on fakta, eikä sitä edes epäillä saa! Muuten joutuu vihreiden mustalle listalle. Tosi on!

Saastuttaminen on kasvuala

Ympäristön saastuttamiselle ei rajoja löydy. Jätteitä ei saa polttaa, koska se olisi järkevää. Ihmisten aiheuttamat saasteet eivät lämmitä ilmastoa. Eivät, vaikka niitä kasautuisi luontoon metrinen kerros ja kymmenen senttiä pintavesiin. Vain se lämpeneminen yksin on ihmiskunnalle turmiollista.

Toisaalta, vaikka niinhän ei kukaan kai ajattele, sopiva määrä estrogeeneja ja muita myrkkyjä juomavedessä hillitsee mukavasti väestön liikakasvua ja rajoittaa myös ikääntymisongelmaa. Suomalaisten lisääntyminen on muutenkin helposti ulkoistettu.

Ihmisten ikääntyminen on kai Suomen suurin ongelma. Muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa väestön vanheneminen tapahtuu hillitymmin ja sivistyneemmin. Johtuisiko se siitä, että siellä vanhuksista ja sairaista vielä vähän välitetään? Sekään ei koske meitä suomalaisia!


Meillä vanhuuden aiheuttama rupsahtaminen on pakko hoitaa enemmän tai vähemmän kemiallisesti, pääasia, että hoidokit pysyvät hissukseen. Kyllä valtio hoivaa meistä kehdosta hautaan, ainakin jos hoidokilla on massia takana. Jos ei ole, no lopulta kemiallinen ongelma sekin olisi.


Joku nykyisistä ministereistä pääsi kyllä valitsemaan viisaasti. Neljä vuotta huippuliksalla pelkkää potkupalloa ja kulttuuria. Se jos mikä moniarvoistaa entistä änkyräduunarien puoluetta. Enää ei vain vilkuilla kelloa, josko jo on kahvitunti tai tuijotella tilinauhaa. Eikä illalla vain kadehdita naapurin ooppelia tai haeta siwasta lenkkiä ja kepakkoa. Monilla työn raskaan raatajista olisi työttöminä aikaa vaikka kulttuurille.


Raavaan duunarin entisillä vakimestoilla raksalla miihaavat lähinnä vain nälkää paossa olevat  lähimaista kalastellut onnettomat Toomakset, Mihailjevit ja Juusefit. Kuka heistä on mitäkin vaativaa ammattityötä tekemässä, ihan siitä vain ja verottomasti. Vaikka ei olisi paljon työkalujakaan. He ovat oikeita jokapaikan moniosaajia. 


Ministeristä lankkumaalariin - siinäkin ennen niin punaisessa puolueessa kaikki ovat kai samalla viivalla: Ei ole lainkaan tärkeää tekeekö jotain, kunhan on tekevinään, puuhastelee tai harrastelee.  Puolueessa punoittavat enää vain puheenjohtajan lenkkarit. Ja jäsenmaksun maksaneiden duunareiden niskat.

Halpamies tunaroi, suomipoika korjailee

Kyllä suomalaiselle työläiselle aina keikkatöitä löytyy, jos on valmis yötä ja viikonloppuja myöten vaikka paikkaamaan halpaukkojen sätöksiä. Tai uusiutumaan uraputkessa puhelinmyyjänä tai verkostokaupan virtuoosina. Hyppytyötkin pitävät pirteänä, tunti siellä, kolme tuolla ja teepä  sitten heti työkkärille ja kelalle ja ehkä sossullekin tilitys kaikesta! Lähde aina keikalle, kun soitetaan, muuten töitä ei tipu tai saat karenssia. Loppukuu menee miettiessä, syödäänkö meitillä huomenna millä ensi kuun vuokra maksetaan. Ei siinä ehdi ihminen tylsistyä ja luukutusrumbasta syrjäytyä.


Lähiajan tavoitteita paremminvointivaltiossa tukevat kaikki hallituspuolueet vasemmistosta oikeistoon asti. Poikkipuolista sanaa ei kuutosten rintamasta kuulu. Työttömyyskään ei EU:n Suomi -provinssissa tunnu niin katkeralta kalkilta, koska ei ole paljon enää niitä oikeita työpaikkoja. Kaikki elävät tietysti tulonsiirroilla. Taskusta toiseen, luukulta toiselle ja verot välistä pois.


OIkeita kokopäivätöitä on vain julkissektorilla, missä pian vaaditaan vähintään tohtorin tositteet kaikilta, myös kesätyöntekijöiltä. Henkisesti palkitsevaa työtä tarjoaa myös alati kasvava humanitaarinen aherrus vähemmistöjen ja multikulttuuristen rientojen parissa, tuulivoiman tarkastelu, lintujen lajilaskenta, ötiäisten ja uhanalaisten elukoiden papanoiden etsintä kaava-alueilta, sekä seksityön, tupakoinnin ja lirukaljan myynnin valvonta. Turkistarhaajia voi vihata ja ihan vaikka ketä. Poliisin tai veroherran ilmiantajana voi kansalainen kunnostautua, siihen kyllä kannustetaan. 

Puhaltakaamme siis vastuullisesti yhteen hiillokseen. Mikä sinun on, on myös Luigin ja Kyriakosin! Potin korjaavat mm. verovapaat kreikkalaiset laivanvarustajat, erilaiset italialaiset yhteisölliset ja hyvin aseistetut yritysryppäät (vain hullut maksavat veroja). Lopulta kaikkien rahat kotoutetaan johonkin Caymanille tai Jerseylle. 


Kaikilla suomalaisilla voi olla vielä paha olla, mutta ei hätää. Se ei ole totta, siltä vain tuntuu! Ja tottuu siihen! Sekin voi olla pelkkä kemiallinen ongelma. Voimme aina nostattaa mielialaa sillä, että olemme toimineet äärimmäisen vastuullisesti toisten etuja ajatellen. Kun meillä on massit mässätty, kyllä tottahan meitäkin autetaan? Totta varmana?

Rauhan asialla

Intrigööri on niin usein moitiskellut (rakentavasti) poliitikkoja ja EU:n läpeensä demokraattista politiikkaa, että kyllä nyt on pakko löytää siitä jotain myönteistä sanottavaa. Ainakin siitä EU:sta.


Kyllä EU on oikeasti rauhan asialla, mitä se nyt osallistuu joskus pienehköihin rauhaan pakottamisiin ja kevyisiin pikku pommituksiin maailmalla. Yksikään EU:n jäsenmaa ei ole vielä hyökännyt Suomeen ja se on merkittävä saavutus, koska me tavikset olemme niin hankalia änkyröitä. Se taitaakin olla meille vähän kuin kansallinen erityispiirre?


Historiasta muistamme, ettei aina ole ollut näin onnellista. Vasta vuonna 1940 silloiset emäimperialistit, britit ja ranskalaiset olivat tosissaan höökimässä Suomeen muka Stalinin joukkoja karkottamaan. Silloin saksalaiset meidät pelastivat ja käskivät Iivanan keskeyttää hyökkäyksensä. Sakuilla oli kiire päästä Norjaa valtaamaan, silloisena välitavoitteena.


Siksi norjalaiset eivät halua vieläkään mihinkään oikeaan kimppaan sakujen kanssa. EU ei norjalaisille kelpaa. Eikä euro tanskalaisille tai ruotsalaisille. Eikä kumpikaan viritys, ei liitto eikä sen raha, kelvanne enää islantilaisille?


Maailmansotien myllerrykseen joutunut Suomi saavutti torjuntavoiton ja toisenkin säilyttäen itsenäisyytensä. Sen saman itsenäisyyden, minkä Suomi nyt myy mm. kokoomuksen ja demarien johdolla kansainvälisille suurkapitalisteille ja finanssikeinottelijoille niitä edustavan EU:n eliitin kautta. Kiitos ja ylistys EU:lle! Kautta Kardemumman!

€ € €