Nyt sopisikin kysyä, mitä meillä oli ennen EU:ta ja eurorahaa. Sehän oli jotain sellaista ummehtunutta ja nykyisin paheksuttavaa impivaaralaista, kuten oma itsenäinen maa, oma valuutta, siniristilippu ja kohtalaisen hyvä sisäinen turvallisuus omine valvottuine rajoineen.
Melkein kaikki suomalaiset työkykyiset ja työikäiset olivat silloin ennen joissain töissä. Palkoillakin pystyi kunnolla elämään, paremmin tai niukemmin. Nyt vähänkin vakaammasta työpaikasta on tullut kuin pieni lottovoitto.
EU on vapauttanut meidät itsenäisyydestä määrätessään ja häärätessään melkein joka asiassa. Suomi ei ole enää meidän maamme, vaan kenen tahansa maailman kansalaisen, joka pystyy tänne tulemaan ja päättää jäädä tänne asumaan, vaikka vain ihan yhteiskunnan piikkiin. Näinhän se on, suuressa osassa muutakin Eurooppaa.
Suomen itsenäisyys on enää vain osittaista ja hiipuvaa, kuten rajavalvontakin, unionin viedessä pääosan tullimaksuista. Suomen sisäistä turvallisuutta uhkaavat monet tekijät omista suurtyöttömyyden aiheuttamista ongelmista täälläkin kytevään terrorismiin asti.
Kreikka on unionissa vain jäävuoren korkein kohta, mutta pieni jääkausihan on vasta alkamassa. Unionin touhu ei tukipaketeilla ja hallinnon paisuttamisella parane. Kuten joskus tuli kirjoitettua: Mätä pottu ei keittämällä parane.
***
Tarttis tehdä jotain muuta, kuten muodostaa uusi vankasti itsenäisten valtioiden liitto, mikä hoitelisi vain sellaisia asioita, joista olisi kaikille jäsenmaille ja niiden omille kansalaisille selvästi hyötyä.
Kaupallisten asioiden lisäksi pitäisi huolehtia oikeasta ulkorajojen valvonnasta ja yhteisestä puolustuksesta. Edellisen voisi rakentaa nykyiseltä Shengenin pohjalta ja jälkimmäinen muodostuisi paljon nykyistä vahvemmin eurooppalaisesta Natosta, jollaisen jenkitkin kaiketi haluaisivat nähdä.
Eurooppalainen kilpailukyky voidaan vähitellen ja vaiheittain saada kuntoon vain kansallisella tasolla, jossa kaikki maat määräävät laeistaan ja omasta valuutastaan. Unionin yhteistoimilla on kyllä kovasti rikastutettu rikkainta yhtä prosenttia ihmisistä, mutta taviksilla menee aina vain kurjemmin.
Kehitysavustakin voitaisiin huolehtia yhteistuumin siellä, missä avun tarve on suurinta. Tehottoman ja kalliin kehitysrahoituksen, sekä mm. tuhoisan nykymallisen maahanmuuton mukaan suurin osa Euroopasta vaipuu itsekin paljolti kehitysmaiden tasolle, Kreikan tapaan.
Eurooppa saattaa ajautua muiden virkeämpien maiden ja maanosien kupattavaksi. Miljoonat ja kymmenet miljoonat hädänalaiset autettavatkin Afrikassa ja Aasiassa jäisivät silloin täysin oman onnensa varaan. Ameriikan hätäruokaherkkuja ei joka paikkaan riittäisi.
Prysseliksestä voitaisiin heti vapauttaa kymmeniä tuhansia kalliita ja elitistisiä turhantekijöitä työmarkkinoiden käytettäviksi. Näin on, mutta tämähän on vain voimattoman vähiksen kesäistä päivänuokuntaa.
On tietysti olemassa monenlaisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, mutta pahimmista koulukiusaajista koostuvasta euroryhmästä ei näytä olevan niiden tekijäksi. Kannattaa muistaa, että parhaat fyyrerit tulevat teutonien maan suunnalta, jos sellaista ratkaisua halutaan. Ehkä halutaan, sillä Saksan johtajia seuraillen meidänkin pintapoliitikkomme taaskin taaperoivat?
Ilmaston kylmeneminen jo lähivuosina on totta ja siitä on turha edes keskustella vain omia "totuuksiaan" herkeämättä paasaavan tiedeunionin kanssa. Kautta Teutateksen!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti