Neutraalit vermeet ja rillit?

Tosineutraalit pojat päiväkaljalle menossa? 
He kyllä ovat israelilaisia ääriortodokseja.

Katselin eilen netistä talvitakkeja, kenkiä ja silmälasejakin. Liikaa nettikauppoja ei kannata plarata, sillä lopulta sieltä ei löydä oikein mitään sopivaa, ei ainakaan ylenmäärin pursuilevista ulkomaisista kaupoista. Kaupat kyllä muistavat mainiosti minunkin satunnaisia hakujani lätkimällä sivuille mainoksia, vielä päivien päästä.

Silmälasikauppojen aina melko sekavilla sivuilla tuli minullekin mieleen blogipakinoitsija Yrjön kuuluisa epäilyksen piru: Entä jos jo nyt? Joko vanha maailma on huomaamatta kadonnut? Missä ovat miesten silmälasien kehykset? Entä mihin katosivat äijäreleet myös unisexiä ehdottelevista kama- ja rättikaupoista?

Löytyihän niitä kamppeita sentään vielä, erikseen miehille ja naisille. Mutta miten meidän vanhakantaisten immeisten käy vuosien päästä? Onko vain vaatteen koolla merkitystä silloin, kun kahtakaan sukupuolta ei enää ole tai niin montaa ei julkisesti sallita? Sukupuoliahan on joidenkin hörhelöiden mielestä kuin murkkuja metsässä, ainakin yhtä paljon kuin on ihmisiäkin?

***
Ehkä olisi paras pukeutua jo nyt säkkiin? Reikää vain johonkin pussimaiseen loimeen käsien ja pään kohdalle. Helpoimmalla ja halvimmalla urbaani urpo pääsisi jätesäkillä tai vanhalla päästäladattavalla pussilakanalla. Housujen värkkääminen olisi vaikeampaa, mutta kyllä sekin vanhan tyylin intin käyneeltä napinkursimistaitoiselta äijältä ehkä pitkän päälle onnistuisi, siis paljon pitkän päälle.

Pienille lapsille saa muuten äkkiä saksittua pellepuvut kaupan muovikassista, henkselitkin ovat valmiina. Eikä se hupi maksa paljon.

Mutta saako housuja enää tulevaisuudessa pitää? Josko pitäisikin värkätä kerralla kunnolla väljä, mutta talvilämmin urosburkha. Mekko kuuluu mielestäni edelleen naisille, jos on kuuluakseen. Ja kuuluu se minimekko ehdoille skotinmaalaisille säkkipillinsoittajillekin. Minä kyllä tykkään mieltä nostattavasta säkkipillin soitannasta, mutta ei ole yhtään sukupuolineutraalia, vaan reipasta sotilasmusiikkia.

Lokakuulla harrastan kai pientä shoppailua, kun vielä onneksi on erikseen kulutustuotteita, siis miesten ja naisten. Kivijalkakauppoihin pitää mennä, jos aikoo vaatteita ostaa, niihin kamaliin, mutta joskus edullisiin hehtaarimarketteihin, vaikkei ostostelu ole sielläkään helppoa. Sovittaa pitäisi ja se on ikävää puuhaa.

Vaatteiden koot eivät enää pidä kutiaan, kuten vanhassa mukavassa Impivaarassa, missä oli laatu jokseenkin kohdallaan ja koolla oli väliä. Kaikkea ei edes voi sovittaa. Äskettäin ostin kahdet bokserit, vanhaa suomalaista laatumerkkiä, missä lienevät nykyisin tehtyjä. Mustat olivat sopivat, siniset ahtaat, sama merkki, sama kokomerkintä. Kaikenlaiset releetkin roikkuvat sikin sokin jossain tangoilla tai koreissa, jne.

***

Lisäys: Näin älykääpiöiden suurvallassa!