Irakin ahkerikot ja avowarre

Avomallin Wartburg. Siisti peli!

Aina sitä hoksii jotain uutta, kun ei jää kotia patalaiskottelemaan, vaan lähtee cityhortoilulle. Aamulla oli tyyntä, joten Savilahden rantaan oli kertynyt reilu vyöhyke sinilevää. En olisi muutenkaan mennyt uimaan.

Kaupungilla on taas pitkä pätkä katua auki. Bongasin tällä viikolla jo toistamiseen irakilaisilta näyttäviä nuoria miehiä takomassa katukiviä paikoilleen uuden hienon kadun reunuksille. Siistiä jälkeä pojat näyttivät tekevän isojen kantikkaiden murikoiden kanssa. Hieno homma! Kuvaa en viitsinyt vetäistä, pitää antaa työrauha.

Virallisia selityksiä ei tämä blogiukko keneltäkään kysele, mutta tietyiltä tahoilta ne olisivat sellaisia, ettei yhtäkään katukiveä olisi saatu paikoilleen ilman maahanmuuttajia. Eipä ehkä, sillä eihän suomalaisilla ole vielä montakaan sataa vuotta kokemusta katukivien laittamisesta. Vanhan Impivaaran metsäpolkujen ja kärryteiden varsilla oli vain luonnonkiviä, niitä kerättiin mökkien kivijalkoihin ja pienempiä pantiin savusaunojen kiukaisiin. 

Kivityöt eivät liene kaikkein halutuimpia aktiivimalliin pudotettujen suomalaisten jättiporukassa, eivät ainakaan palkattomasti. Babylonin mailla erilaisista kivitöistä on perinteitä jo tuhansien vuosien ajalta. Ilmankos homma näytti hoituvan.

Sinilevää oli koko rannan mitalta.

Keskemmällä kylää ohitin pari rollattoripatua, jotka päivittelivät, ettei siltä  puolen kaupunkia löydy ulkosalta istumapaikkoja levähtämiseen. Itse päivittelin sitä samaa asiaa blogissa joitakin kuukausia sitten, omia rollaattorikaahauksia tässä vielä odotellessa. Jossain penkkejä on, useimmiten ei.

Seuraavassa kulmassa entisen autoharrastajan silmiin sattui Itä-Saksan ylpeys, Warre, mutta harvinainen avomalli. Nätisti sen oli joku ihan itse tuunannut. Kylällä on vielä liikenteessä ainakin yksi muukin särmäsiisti warre, mutta umpikorinen. 

Ei se varttipurkki hurjempi auto ollut 70-luvun mittapuulla. Kaksitahtikone oli varma peli pakkasella, etuveto ja vapaakytkin löytyi, tilaa oli ja lämmintäkin tuli melkein kuin Ladassa. 

Jos warre olisi 70-luvulla astutettu volkkarilla nykyisten skodien ja seatin tavoin, siitä olisi tullut itämaakuntien hinnalla yksi suosituimmista autoista. Poliittisista syistä moinen parisuhde ei olisi tullut kuuloonkaan.

Lumenkaatopaikka on syyskuun alussa surkean näköinen, mutta
hellekesä ei sitä kokonaan sulattanut.

Jo alkuviikosta käppäilin ohi lumenkaatopaikasta, joka oli kevättalvella aivan täynnä. Silloin oli helppo ennustella, etteivät ne lumet sulaisi kesälläkään. Eivätkä sulaneet, siitä "käristyskupolista" huolimatta. Vielä tiistaina siellä höyrysi tuhansia kuutioita likaista lunta, jota oli koneella levitelty. 

Saattavat ne jämät vielä sulaa ennen kuin tulee uusi lumitalvi. Toista ennätyslumista talvea tuskin saadaan heti perään. Sitä odotellessa.

Sama lumiläjä 12. maaliskuuta

Ja 12. huhtikuuta.

Näkymä kotitalon pihalta maaliskuulta 2018.

***